Vapaus, July 29, 1930

              5ivu 2 Tiistaina, Heinäk. 29 p:nä — Tues., July 29
* A ty A TT CJ C t u d u t a c t B j U i s c a t»«.i»te« >U«a n»w»rn««rt«K n « i f JT g**-
V A P A U S (Lil*fty»
A » «•!» ofl»» of r i M i A * o A « » In C«r;.<U. Pi.i.l«l.»<l diJlf rt S«<!fc«JT. OmUito.
t ^ m i i * •» the Pu«t OIl>c« bti/änmtox, O t t t v i , u »ecosd eUj» M t f r .
G«Mral . d . e i t i « n » r . l e ^ 73e p « coJ. loch. llinJBom »•» tingi» tamttim. n». Ik»
m i i ' ' ' .
, ^ I c a o u i V « { > M » . B o s W, S a d b s r r . O a t .
muni^tiiia tule noudattaa p u o - ; ( j ! l a n k o l i l a l r s k a s seuraii.-.! : . -
lufieijfca ohjelman peru.-l«.'lla ei .Neiivo- l o l j i t o l l f , vaan Ameri-j |
köyhälistön diktatuurin projjajran-1 k a l h v että Amloriiin viilityksellä 1
«laa Amorikassa, ja eikö ^t- lar-1 ^uoritetlua laajaa kaujjpavailUo.'i '
koita että kapitalistinen järjestel-1 lullaan s u p i s U i n i a a n . Aralorgin
niä tulee kukistaa viikivaltaisesti-j v ä ! i l y k - f f l u o n t e h t y vuosillaiji
Tämän johdosta liojidanov .se-in<»in ^ a r l u n - i n i l j o o n i i H dollarin ar-
KIRJALLISUUTTA
"Viestin" hdiiäkuun
numero
n j l T l a i l l ' t r r lii J O i S . — T o i m i l M S34W, — Kirjafcittpp» 23«7W.
I K M : Offica (job » o r k . tiitMttmeuu, «tt.) 11(3»—EaiU» S S 6 W . - B o a W aM
I
Iitti, että Meuvostoliilon edusta- vo-la tJlauk-i.i Amerikan tcolii-jat
vieensä on kielletty o''alli'-lii- -unk-ilif. ^e on tarkoiltaniii
n i a - : ta sen maan politiikkaan, mi- Jiuoinulla\.in suuria ansiomahdol-
^ 9;rta>«iblallawtala>t *\J0$ i
#C-4pal»ttieaa»«.' — Nimcaiatiail
S Z J U S k c / t a a . — » l , . , . n u i i u - • . < i u j i i . •> T . . . , i ^.. • i . .^v... i. w i j j - . . . . , . JMtfftaiU. — K »oUm«oiliB<.nifcKt «2,00 kcru, SO l>iiiuk«i kiito«Unie«lU U i a i a . » U , . « n r U « . — ' . „ ' . ' ' . ...... ..... : J.C.IMlLa KirjOJtUÄJia, j o i hm JOiCai-
\ - ^ » . ^ i i * < o r ' i » ' a » i « . f r . o u , u r t ' « J i > - t r . i . , »KW k o i » . k<rt^^ l" i . - f H n n u i i - k i j a k o m U e a i i i siJUfl»—-a. j n - a t y o l a j s e t k a r . - i ; . ... luokkatietoisuutta hzrH&&\-&iP
\ "°"-"i'fat'"^>"t»'««°- I jä.leniä. Kdelleen k u u l u s t e l t a v a l t a | l y ö l i ö n u \de^t.-i ehkä eniten kuir; • c.::;i..en olLsi välttämättä tutiiÄUf-"
I L U O T U S H I . N . S A T VAPAUOESSA»
k « t . . , « 2 * o '^-i'*'^»^"'-- - ''cidäl on lähetHiv e d u s t a j i k - . ] i . . j u k i a inyö^kin . a m e r i k a l a i s i ! !.
szju e A » » »i<«To.i«v>ii.t»«j |2.«» k « r u . |3X)o k a k i i kartMb —.Ki» i » » i i«<iihik»« .Mutla s e l l a u i e n . ' i i l i l v s el I v v - j tvölai^ille v. i r . i i n K H i konetcolii-
a o U m u i i l D u i i i k u t 2.00 k t r U , l > » i i u k « i «lU U i • a . » U , » « n j ' . , .
•
nLAOSHLNNAT:
l . t f e J t J A . ( kk. » ? V i . » k\. I» 1 I k »1.00. -— T U r M l t a l U * Ja Bi
•r v)^»»:!^- J >k tAOA. » kk. tiM im 1 k k . » 1 . 0 0 .
• i t * . ; a i . W . A k t q i J M .
(•rt I. W . A b l 4 T i a i .
UI.
C V
OliJea. Eobkatora a o d P f i o l a b c i p ; Vapaoa BaildJBC. Eioi S U M t.
, ^ j kiri.'-teltiin va.%tau.sta, uhaten asel- millään muulla teollisuuden ala
; taa hänot syytteeseen komitean ' la.
i halveksimisesta.
.Mutta kaikella huolimatta ko­vat
tätä toimenpidettä jj-rkästi
j v a s t u s t a a , selittäen, että he ovat
mj-öskin l a k o n l a a j e n t a m i s e n pilö-i
e s t a , m u t t a haluavat, että lakon
j o h t o o n asettuisi ammattiliittojär-j
e s t ö , eikä k o m m u n i s t i n e n puolue.
Tällä v a a t i m u k s e l l a a n pjTkivät so-
. d a l i d e m o k r a a t i t s i i h e n , että pysy-
'iet.tai.siin mahdollisimman hyvät
välit r e f o r m i s t i s e n a m m a t t i l i i t or
kani?sa, h u o l i m a t t a l a i n k a a n siitj'
että amnjättiliitto ei yritäkään l aa
j e n t a a lakkoa, vaan koettaa ser
k a i k i n keinoin t u k a h d u t t a a.
R u o t s i n p a p e r i t e o l l i s u u s ,on j o u
Juo/..-catietpi.suutia n a r i ^ a ^ ; a n - V t u ^ { f t " vailceaan tilantee.se'en kokc
c.:aL-en olisi välttämättä tutUÄUfil k a p i t a l i s t i s e n m a a i l m a n t^öudefli
' Vic-;;iin" 7:.s 'heinäkuun) numero
j T . n - i ilmastynyt j a postitettu t i -
:;:uj:;ie. K u t e n -jpkaineji tähän saak-
:• iJnit-iEynyfcr.vyiesUfl^;'--inumero, s i -
. . . . . . r a .';(.- lijkuisia-g^yvpkijaita j a t i e -
-f m
AU a a l l «o U addrcaacd > Vcpaoi. P . O . B o a 6 9 . S a d t o r y , O a t .
k ' ta» €tl9 B ^ u i a ' lakaata aaa » « t « a i u « o i i m ä i s e c D kir)e«M«oa«, klilattakaa aa<tUaaa UlfttiM-
' " »araaoaalliaaUa B i » a U i ; J. W. AJtlqfUt. t i i k k a c o k o i u j a.
Historian tarjoama opetus
Liberaalinen "The .\ation"- olleet suojelemassa tuhannet sala-
Tuleeko l i - h i n kijniitean luiki
mukset jolilaiiia.iii kauj»allist(;
mitean tutkimuksen tulok.set ovat j "-uhleiden k,itl:ai-</iiiscin neuvo
lailH>ja. Ne rajoittuvat kauppa-1 tomaari ja rikan Välillä, s l l
lähetystön jäsenten mielipiteiden | e i vielä pikaiseli voit;
selville saamiseen. Mutta toisaal­ta
tuollaisella ahdistelulla saattaa
nnitla se ei oir; niahdollisiiuksie,:
ulkopuoitJla. —^ 1 v ö i i i^ •
i l
' i l
M: •
« l e h t i kirjoittaa:
^ , ' ! ' E l i h u Root on i^täätlänyl kan-
(Latlaa Civic J-ederationir vaati-
• mukscssaan erikoisen liittohalli-tulaBen
poliisin j>erustaniisesla
X^stu.stamaan punaista vaaraa, ja
l^ainitun järjestön kirjuri on var-
- rtia eiitä, että Fishin kojnilean l o i -
> jtieenpanemat kuulustelut tulevat
. '*^p|emaan niin e[iäämättömän ko­hottavia,
että Amt-rikan kansa tu­lee
heräämään turvallisuusharlia-
1 ^l^ulottcliustaan ja vaalimaan ki­peästi
tarvittavaa parantavaa
lainlaadintaa, joka näyllää tar-
4 koittavan hallitukselle uuden sa­laisen
poliisi- ja urkkijajärjeslön
perustamista. Tämä osoittaa, että
Icorkea ikä, joka on M r . Hootilla,
..^t ei lisää viisautta, eikä johda mic-
^' hiä lukemaan lii.«lorian selvimpiä
opelnksia."
\^ Ja lehti jalkaa, ell(;ivät koko
^ a i h n a n salaiset poliisilaumat
voit estää kommunismin leviä-niistä
Yhdysvalloissa, jo.s voi­daan
osoittaa, että se on par­hain
elämän ja toimeentulon jär­jestelmä.
Ainoa keino osoittaa
atnerikalaistcn laitosien parem­muuden,
on saattaa ne työskente­lemään
rehellisesli, selvästi, vfl-pittömästi
kaikkien aincrikalais-ten
hyväksi , Silloin, he ovat tur­vattuja
Mo.skovalta ja myöskin
Roomalta. Me olemme toistaneet
-eatoja kertoja, ettei . *Amerika.ssa
t^^vitse peljätii kourallisia, punai­sia,
vaan Ylidysvaltain suurrlis-tiijiä,
joista useilla ei ole selvät""
• hdrkintakykyu hoitaa^- asioitaan,
enempää kuin Elihu Roolillakaan,
joka unhoittaa, että jokaista suur­ta
maata, mikä on sortunut val­lankumoukseen,
on aikai^-emniin
fioliisit ja kytät"', sanoo " T h e Na­tion'".
Sellainen on historian oj)elus.
Mutta historiassa on toinenkin
varteen olettava opetus. Se on,
että yhteiskuntajärjestelmä, joka
ei kykene takaamaan kansan enem­mistölle,
työväestölle ja työtäte­keville
farmareille toimeentulon
mahdollisuuksia, on saavuttanut
kehityksensä loppuvaihfren, rap-peutumisasteen
ja silloin järjes­telmä
kulkee aullamallomasti hau­taansa
romahtamista kohti.
Tämänlaiseen lahoami-svaihee-
.seen on saapunut maailman kapi­talismin
tuotanto- ja jakojärjes­telmä.
Se ei kykene takaamaan
työläisille ja farmareille riittä
vässä määrässä elinmahdollisuuk­sia
ja siitä on seurauksena luok­kataistelun
nopea kiihtyminen ja
laajeneminen kaiki.ssa porvarilli­sissa
maissa.
On myöhäistä toivoa, ellä Ame-
'rikan kapitalismi kykenisi osoit­tamaan
paremmuutensa kommu­nismin
uutta luovan, neuvostojär­jestelmän
rinnalla, sillä siihen sil­lä
ei ole varaa. Kriisi puristaa
koko kapitalistista maailmaa, kun
samalla aikaa kuudennella osalla
maapallon pinta-alasta, jossa val­litsee
neuvostojärjestelmä luiken
Sssiafisli Oneiil hyväksyy Mac
DonUiii htiaB murkt
James Oneal c n Y h d y . s v a l t a in
. s o . s i a h s t i p u o l u e D n yk.si huomatuim-pia
j o h t a j i a j a .sen v i r a l l i s e n ä ä ­n
e n k a n n a t t a j a n " T h e N e w L e a d e r '
• , a . 3c sisältää .seuraavat k i r j o i -
• Y h d y s v a l t a i n K o m n i u n i s t i -
:, . ' . i u r e i i 7:.s edustajakokous, k i r j . H .
]";:o; Kommunistisen puoluec-n ja
.'.'letaarlsten joukkojärjestöjen s u h .
; •, k i r j . . A . M o r t o n ; Neuvo.sto-Kar-
3-viioti-ssuunnitelmaita. kirj.
; 'l-...-ird G y l l i n g ; Metaodit työväen-ane
.sano... :;r; V a n enemmistön vallottamiss^sa.
ramiil.skin raporttia K o m i n t s r n in
p i e n u m i i l e ; Porvariilisdemo-kraaitirien
vallankumouksen muuttu-i
; i i , a n h i s t o r i a l l i s i s t a ehdoista, k i r j.
K. Popov; Y h d y s v a l t a i n maatalot:.'-
j.' Kcmmunlstipuolueen tehtävät.
; K o m n i u h l i t i p u o l u s e n maatalousohjol-
: !i;.<;ucnno.sta; Suomi — fascistidik.
tatviurimaaksi, k i r j . K a a r l o Terä.'
, i H e l s m k i ) .
1 K u k a t;anoo, että nämä kirjoi-
'• Luk.se!; ovat l i i a n " r a s k a i t a " , hänelle
j U O t y y s i l l o i n olla "raska.sta" luok-ien
k r i i s i n vaikutuksestaV I^hdef'
k e r t i v a t , että vuoden tuotannosta
on Ruotsissa muodostunut 25 pro
s e n t i n ylijäämä.
T e h t a i t t e n . omistajat vaativat
työpalkkojen a l e n t a m i s t a , t.s. h a ­l
u a v a t talouspulan siirtää työ­läisten
h a r t e i l l e.
J o s t o d e l l a k i n ' v o i t a i s i i n tällä
.hetkellä vielä työskentelevät 43
tehda.sta .vhdistää l a k k o o n , j o h t a i ­si
lakko epäilemättä työläisten
v o i t t o o n , jos l a k o n johdossa eivät
v a i n olisi r e f o r m i s t i t . Se t o s i a s ia
Tämän laatuinen t i l a n n e osuusliik­keen
työläisten keskuudessa tuntuu
vähän omituiselta, vieläkin enem­män
siksi, että se o n j o v a l l i n n ut
vuosikausia. S i l l o i n k u n o n kysy­mys
osuastolmintaväen valistamises­t
a j a v a l i s t u k s e n k a u t t a u u s i e ^ t y ö -
liäsjoukkojen vetämisestä osuustoi­m
i n n a l l i s t e n liildietden yhteyteen el
joudeta ijankaiken harjoittamaan
valistustyötä niiden keskuudessa
joiden olisi pitänyt aikoja sitten
asiintyä valistustyöntekijäin eturin­tamassa.
. O n tarpeetonta pyrkiä
järjestämään työläisiä pakkokeinoin,
mutta oletettavasti ei johtokunta
.lie. J^äyttänyt k a i k k i a keinoja hank.
r i i a k s e e n liikkeen palvelukseen jär-
^ y n e i t ä ..työläisiä:, j a j o s l i i k k e en
.=äsenistö edelleen pjT-kii tätä t i l a n ­n
e t t a suQsInman, ntJn o l l a a n tässä
suhteessa kulkemassa perin väärään
suuntaan.
, K o k o i ^ hyväksyi, v a l i s t u s k o m i t e an
tekemään ehdotuksen l i i k k e e n v a -
lisi:usrahastosta käytettäväksi $15.00
kuukaudessa Vapauden osuustoimln-
:aösastön avustamiseksi.
L i i k k e e n tyol|LIsten t a h o l t a i l m o i ­t
e t t i i n työläisten kokouksen käsi­telleen
suhtaantiunista Superior
Wis. sijaitsevaan keskusosuuskun-misen
vaara;
yhä iisäänt-v
jaUe työtä t.
leensä protest
tä vääryyksiä
s i n a työläiset
sa maissa
korottamaan
j a E l i n a n ja
sen puolesta
käyksiä vastaj
Näissä, .-neri
vän vietto jär
kaupungeissak
l i s t e a eäiciier
'gerjant
senä- pj^väni
Arthurinsa Ca
r e l l a lähelläni
valle- aukea!r.a
sa M i n n e s o ta
koissa pidetää
kokoukset ja
tään kuIkuMSf
kaupungin hi;
jen. Alyöhe.Tii
t a a n haaleihin
S i i s k a i k k i liik
elokuun 1 päiv
nen kan.^-.inviilinon käyttävät v a i - ; i : a t a l s t e l u t i e t c j en hankkjminen. J o -
kutu£va;ta:.nsa j a m a h t i a a n su'i-j-^a moittii noita k i r j o i t u k s i a " r a s -
j e l i a k . s o cn jmporialLsmia, eivjitkii | k a i k / i i " , hänen olisi , p a r a s t a tehdä
a i - k a i l o ampua, suirniata, polttaa, | ' i J i itsen.sä kan.s.sa, onko hänsllä
i n " toimittaja. Heinäkuun 12 päi- höyhentää, .silpoa j a teljetä • van-1 ii-sllään pyrkimys teräväksi luok-netaan
valtavalla inhösfukseiia so­sialismia.
Siellä työläisten j a ta­lonpoikain
asema päivä päivältä
paranee. Mutta porvarillisissa
maissa työtätekevän luokan kur­juus
kasvaa, eikä suinkaan vä­himmän
Amerikassa. Kaikki ta-
. pahtumat nykyään ovat osoitta­massa,
eitä kapitalistiset maat
ajautuvat nopeasti vallankumouk­sellista
tilannetta kohti.
t- t AI; Rahansijoitukset Suomen pankeissa
. - . ' J o s koskaan Suomen pankit
•^5'. • 1 " . o l l e e t epävarmoja rahojen
Ä sijoituspaikkoja, niin nyt ne ai-
»O^in sita ovat. Koko maan ta-lämä
on vararikkoiscssa ase-
Vitäsaa, jossa kuikki toivo peruste-r
' "'tään ' ulkomaisiin lainoihin. Oi-
*** 'föäastaan ulkomaisten lainojen
1 Cft^^^-..,^^^ saannin Joivo se
' r-- ' ••if^j':» joka yhdi^Uä osalta kiihoitti
iiiit? i ; SUQtnen poi-varislna fascislidikla-
* * " " ' ' t u O K n tielle, sillä ulkmnaisct ra-
_^'1jänlainaajat olivat • sanoneet suo­raa
lainan kärkkyjille, että
<'tiTi)tvife|j<Jff'i maanne on huono rahojen
, $\jpituspaikka, sillä te eliitte yli
"••"•^ tölcfjenne ja sen Jisäksi teidäii
' 'maassanne on voimakas, vallanku-
'^f. .^-fffii^^ul^^^^^hien liike, joka katsottu-
• ^ • ^- na sitä taustaa vastaan, että itäi-
• sTsenä rajamaananne ' on hol-shevis-
Unen maa, ei anna luötettavai-
' "^fiytta teidän talousjäije.stelmänne
lieisömiselle. Teidän olisi maas­tanne
hävitettävä ensik"si luokka-
- taistelun kannalla oleva työväen­liike,
sitten vasta voisitte saada
lisää lainoja.
' , Nähi juttelivat ulkomaiset pank-
^ kiirit Suome.«la tulleille lainojen
anojille. J^»^ ni^l»^ii . heli nos­tettiin
Suomessa hallituksen myö­tävaikutuksella
lapualaisliike, jon­ka
painostuksen nimessä nyt jo
on tyyten hävitetty Suomen työ-
,väenluokati toin^^ntaoikeudet ja
saateltu voimaan fa.scislidiktatuu-r
i .
Mutta Suomen taloudellinen
asema ci suinkaan siitä parane,
että ii^änmaallisen innostuksen ni­messä
saatetaan voimaan tilanne,
j o l l o in hyödyllinen työnteko si-vuulelaan.
Kymmenille tuhansil­le
suojeluskuntalaisille ja niuille
faseisteille annetaan täydet oikeu­det
roistoiluun, kaupunkimatkojen
tekoon ja hulinoimiseen. Työ­väellä
ei ole lyötä, koska kapita­lismin
maailman kriisi ' puristaa
lujasti vararikkoisla lahtarita-loutta.
Selvää on, että tällainen
elämä ei voi johtaa muuhun kuin
täydelliseen romahdukseen. Siinä
romahdukse.ssa epäilemättä niene-viit
nekin sijoitukset, joita Ame­rikan
suomalaisilla työläisillä on
Suomen pankeissa. Sentähden nyt
olisi aika jokaisen Amerikan suo­malaisen
työläisen, |olla on raho­ja'S|
rj>men pankeissa, 'ottaa ne
niisla^ pois. sillä se, sadltäa pian
tulla myöhäiseksi. — Etceiip!
li.
: Ii. .
^C- - ''^^^^^ATOietiVan dollarihallilus , o n ! kimuksiaan"' New Yorkissa toimi-
Anaorg^ johtajia''tutkittu'•
diplomaattisempi kuin Englannin
.,,^OVat;al loiset konservatiivit kol-inisen
vuotta sitten, jolloin Lon-
.r toossa tehtiin englantilaisen polii­sin
taholta törkeä hyökkäys Neu-vdsloliitöri
sikäläisen kauppalähe-tjnslon,
Arco^in huoneustoon. Tuon
. s^fokkaykseii seurauksena ollen
^upalliststi ja diplomaattisten
van /\euvo.-|oliiJon kauppalalle^
tystön .\mtorL'in johtajain kuulus­telun
kautta. Komitean tarkoi­tuksena
on saada kerättyä väittei­tä
siitä, eitä Amtorgin välityksel­lä
muka tehdään poliittista pro-vän
numero.ssa julkaisee Oneal
k i r j o i t u k s e n "Intia, h r i t t i l i i i n cn
työväenpuolue j a .sosialistinen p o ­l
i t i i k k a " , mikä p a l j a s t a a uudestaan
j a entistä .selvemmin .sen f a . s c i s t i -
.scn häpeämättömyyden, mihin k o ­ko
toinen kansainvälinen on v a ­j
o n n u t . Jokaisen työliii.sen tulee
l u k e a t a r k o i n tämä k i r j o i t u s , kye­täkseen
ilmaisemaan vihansa ja
halveksumi.sen.sa tunteen Onealia
j a hänen s o - i i a l i s t i p u o l u e t t a a n koh­t
a a n heidän .so.sialifascistisen p o l i -
tiikkan.qa vuoksi.
O n e a l ottaa brittiläisen työväen­p
u o l u e e n " s o s i a l i s t i p o l i t i i k a n " a l ­k
u k o h d a k s i velvollisuuden tukea
brittiläistä v a l t a k u n t a a "elämän
j a kuoleman ehtona k a i k i l l e n i i l l e,
j o t k a asuVat E n g l a n n i s . s a " . Hän
hyväksyy tämän k a i k k i l u o k k a e r i -
m i e l i s y y d e t v o i t t a v a n a peru.sohjel-m
a n a ; tämä on hänen y l e i n e n o h ­j
e l m a n s a sekä työväenluokalle, e t ­tä
p o r v a r i s t o l l e . Hän selostaa:
"Yk.sikään puolue ei v o i t o i v oa
menestyvänsä Suur-Britannias.sa,
o l i p a sitten ky.symyksessä k a p i t a -
•listipuolue t a i työväenpuolue, m i ­kä
ei rehelli.sesti seiso päin tätä
t i l a n n e t t a " . Täniä on 100 p r o ­s
e n t t i s e s t i i m p e r i a l i s t i n e n väitelmä
-— periaatteellisesti i m p e r i a l i s t i ­nen.
Tältä kannalta katsottuna
•ei voi o l l a mitään erimielisyyttä
B a l d w i n i n ja k o n s e r v a t i i v i p u o ­l
u e e n t a i L l o y d Georgen j a l i b e ­r
a a l i p u o l u e e n . välillä, l u k u u n o t t a ­m
a t t a s e l l a i s i a erimielisyyksiä, m i ­t
e n parhaiten saavuttaa heidän
y h t e i n e n päämääränsä, v a l t a k u n ­nan
tukeminen j a ylläpitäminen
k e i n o i l l a inillä hyvänsä.
Soslali-fascistinen arvostelu.
Oneal arvostelee M a c D o n a l d in
h a l l i t u s t a , mutta hänen arvoste­l
u n s a on vieläkin paljastavampi
näiden kahden j o h t a j a n yhteisp.s-tä
s o s i a l i f a s c i s t i s e s t a ohjelmasta.
Ilän näkee M a c D o n a l d i n " v i r h e e t"
a i n o a s t a a n siinä, että hän ( M a c -
D o n a l d ) menetti j o k u a i k a s i t t en
t i l a i s u u d e n tehdä j o i t a k i n t i l a n ­n
e t t a lieventäviä myönnytyksiä
k a n s a l l i s t e n v a a t i m u k s i i n nähden.
L y h y e s t i sanottuna, että MäcDo-n
a l d erehtyi ainoa.staan kykene­mättömyydessään
o.staa I n t i a n por­v
a r i s t o j o i l l a k i n " m y ö n n y t y k s i l l ä " ,'
j o t k a o l i s i v a t antaneet hänelle v a ­pauden
murskata j o u k k o l i i k c h t i n i i -
nen käyttämällä I n t i a n p o r v a r i s t oa
a p u n a a n .
O n e a l sanoo suorasukaisesti ja
töykeä.sti: " S e o l i s i voinut vapaut­t
a a suurimman osan k o n s e r v a t i i ­v
i s e l t a h a l l i t u k s e l t a printönä saa­m
i s t a a n vangeista, l u k u u n o t t a m a t ­ta
mahdollisesti muutamia harvo­j
a , innostuneita kommunisteja."
J a s e l l a i s i a v a r t e n ( l u o n n o l l i s e s t i)
i m p e r i a l i s m i l l e mitä . s u o t u i s i n i p a i n -
k a a n olosuhteiden vallitcs. s a , ei so­s
i a l i s t i n e n p o l i t i i k k a voi a j a t e l la
mitään muuta k u i n j a t k u v a a van­k
e u t t a j a t e l o i t t a m i . s i a .
O n c a l i n inhoittava ulkokuUai-suus
k o n s e r v a t i i v e i l t a p e r i t t y i h in
v a n k e i h i n nähden on t a r k o i t e t tu
peittämään sen k i r o t u n tosiseikan,
minkä myöskin Oneal tuntee, että
s u u r i n osa I n t i a n p o l i i t t i s i s t a v a n ­g
e i s t a ovat pidätettyinä V. H>24.
M a c D o n a l d i n ensimäisen h a l l i t u k ­sen
aikana, j o l l o i n " s o s i a l i s t i"
l o o r d i Oliver oli I n t i a n viraston
j o h d o s s a , annetun määräyksen
a l a i s e n a . Tämä n y k y n i o n t o i m i n ­t
a el o l e M a c D o n a l d i n ensiniäirien
k o k e h i u s Intian vallankumouksoh
tukahduttamise.ssa mie!ivaltai. s e . s ti
v a n k e u d e l l a j a verellä. Hänen kä­tensä
on v e t e r a a n i n kädet tässä
työssä.
Oneal v a l i t t a a , että " E n g l a n n in
j a Intian i m p e r i a l i s t i s e t suhteel
ovat brittiläisen k a p i t a l i s m i n tuo­t
e t t a . " -\ivan n i i n . Osottiko Oneal
brittiläisen kapitalismin luo\-an
mitään muuta kuin k a p i t a l i s t i s ia
s u h t e i t a ? Tai a j a t t e l i k o hän oh-k
i l o i h i n k a i k k i a n i i t i i , j o t k a taist(!-
l e v a t i m p e r i . i l i . s n i i a va.staan.
O n o r ; i i n k l r j o i t u k ;<'n }i:ipeäm:it
t ö n i y j * , yritf: ' u ' . - . ^ ; i : ' t i i tehdä oilcr^ii
tetuik.si M a c D o n a l d i n m u r l i i a I n -
tias.sa, .sillä vctof)niu)c-:ella, eLLi
ka t a i s t e l i j a k s i vaiko vain jazz-kau-
<u:n turha.mai.sek.si k e i k a i l i j a k s i . J o ­ka
l ' ; ^ ' työläisen olisi nyt v i i m e k s i -
;)'.ainittu pyrkimys hylättävä j a sen
•Iljaan ryhdyttävä kasvattamaan i t -
r:stään hyvää laokkataistelijaa,
etteivät työRiiset anna reformis- nan t u k k u l i i k k e e s e e n , k u n m a i n i t t u
t e i l l e minkäänlaisia valtuuksia j lUke o n r y h t y n y t hävittämään slrp-
).soittaa työläisten l u o n n o n v o i m a i s - j pi j a v a s a r a l e i m a n omaleima tuot^
:a tai.stelua r e f o r m i s t e j a vastaan j teista, jota tähänasti on k u n n i o i ­t
e t tu työläisten j a maanviljelijäin
. 1 1 • • • j y h t e i s t o i m i n n a n sympoolina. Ilmo- iOrt ÄrthUllD UlltlSl3 ^^^^ m a i n i t u s t a lukkeestä o l i
OSLUSKAUPAN PUOLIVUOSI
K O K O U K S E S T A
M a c D o n a l d i n hallitus voi näiden ! •'^'•^^ ^'«i t " " ^ «^-^i h a n k i i t -
v e r i - t e n tekojensa kautta Py^^y-I i : : ' ^ : : : ! ! J ^ ' ' ^ , : ; ^ ^ ! ^ ^
h a l l i t u k s c s . s a j a .siten "viivyttäii"
fa.sclsmin edistymistä Europas.^a.
M a c D o n a l d j a t o i n e n kan.sainväli-nen
eivät ainoa.staan täytä impe­r
i a l i s m i n t e l o i t t a j i e n tehtäviä A a -
sias.sa, mutta ho Lyösl:cntelov;it
f a . s c i s m in kanssa käsikiidessä E u -
ropa.ssa, uuttei^asti työskennellen
jokaisesr^a niaa:.sa "verettömien
v o i t t o j e n " saavuttamiseksi f a s c i -
m i l l o , fa.sci.-.nu!le v o i t t o j a , joi;-.a
työväenluokan ]:ukistaminen to­t
e u t e t a a n ' e n . s i . tilas.sa toi.seh''knn-
.sainvälisen k a u t t a . .'',S'ak'<a>'sa,''^T!n-v
a l l a s s a , t^uolas.sa, B a l k a n i n mais­sa,
Rariskassa j a E n g l a n n i s s a —
j o k a paika.s.sa, toisen kan.sainväli-sen
puoIuas.t toteuttavat fasci.--
t i s e n o h j e l m a n en.simäisiä a l k u t e h ­täviä,
peittäen l i k a i s e n työnsä so­s
i a l i s m i n lipun suojaan. Ile ovat
so.siali-fa.scisteja.
Oneal on tämän k i r j o i t u k ^ < ^a
k a u t t a auttanut paljastama.is
A m e r i k a n s o s i a l i . s t i p u o l u e u n ' todel­l
i s e n a j a t.äydellisenä o.sana kan­sainvälisestä
i n i f i e r i a l i s m i n lakoi-j
a j o u k o s t a . Opettakaa k a i k k i työ­läiset
ymmärtämään so.siali-fasci.s-m
i n todellinen 'Tuonne i m p e r i a l i s ­m
i n apurina " s o s i a l i - f a s e i s t i . s e na
järjestönä. ; ; ' ' ' \
A n t a k a a •elokuuri 1 puivari .mie-'
lenosöitukset sotaa vastaan o^lia,
s a m a n a i k a i s e s t i mieIcnosoituk,i;a
O n o a l e j a , M a c D o n a l d e j a j a koko
t o i s t a kansainvälistä va.staan.
( D a i l y Worker.)
r . a l l l s i s t a probleemeista. Viesti on
.•lUM-elcsi avuksi jokaiselle työläiselle
Ci.s.sä pyi-kimyk.se.s.sä j a sentähden se
pjtäisi tulla jokaiseen Amerikan
.suomalaiseen työläiskotiin. " V i e s t i n"
.••.ummittaisen" arvostelun asemasta
l i y t o n syvennyttävä sitä tutkimaan.
Sitä edellyttää K o m i n t e r n i n k i r j e en
Untaman uuden kurssin seuraami-f
i ? n : "Pois p o r v a r i l l i n e n ajanviete!
S i j a a n vallankumouksellinen valis­tit*!-
j a kulttuurityö!"
T o v e r i t ! H a n k k i k a a k o k i n kohdal­t
a n n e ' yksi^''uurfl t i l a a j a " V i e s t i l l e"
j a •'haaTitäkaa ''toisia 'tovereita teke-miiän-"-
shirioiil! '
h i l j a k k o i n t i l a t t u ömaleimä tava­r
o i t a , joita oli vain-, saapunut n i ­meksi,
suurin osa t a v a r o i s t a ollen
v a i n asianomaisen tehtaan l e i m a l la
varustettu j a k y s e l y i h i n o l i v a s t a t tu
Heinäk. 24:nnen päivän i l t a n a p i - j ' t a l k k i e n ,,>kyseessäplevain tayaraln
d s t t i i n täällä I n t e r n a t i o n a l Co-Ope- j i l e v a n samaa l a a t u a tavaramerkis-r
a t i v e l^radlhg Co. L t d . puolivuosi- tä h u o l i m a t t a . Johtokunnan ilmoi-kokous.
Kokouksessa o l i s a a p u v i l l a j t e t t i i n myöskin käsitelleen mainit-n
o i n 80 henkilöä, osuudeh o m i s t a - | t u a kysymystä j a päättäneen olla
j i a ja k u l u t t a j i a . Puolen vuoden 1 t i l a a m a t t a keskusosuuskunnan t a -
t i l i r a p o r t l s t a j o k a esitettin kokouk varoita, j o i s t a s i r p p i - j . ^ v a s a r a - l e i -
selle käv selville, elllk lltxe koko-} m a on hävitetty. K o s k a jo a i k a i,
naisuudessaan oli edistynyt o s o t t ä - j-emmin oli s a n o m a l e h t i e n välityk-en
$4,048.26 ylijäämän päättyneeltä 1 sellä tullut julkisuuteen, että kes-puolelta
vuodelta, v a i k k a k i n t i l i t tö- j kusosuuskunnassa on a l e t t u halvek-tesivat
kahden sivumyymälän t u o t - l i i m a a n työläisten j a niaanviljelijäin
tansen vielä pientä tappiota. T i l i - j l y m b o o l i a siinä määrin, että ovat
r a p o r t i n luettua j o k u huomautti, et- sen poistaneet leipomonsa tuotteis­ta
pidetään l i i a n paljon penikoita ta, n i i n ei t u o t a lelmattoman t a -
syömässä emäliikettä, joka totesi varan tänne lähettämistä voitu p i -
h u o m a u t t a j a n katselevan osuiistoi- tää sattumana, vaan kokeena l e i -
m i n t a a vain liikelaitoksena, eikä -nan , p o i s t a m i s e n edelleep kehittä-työläisten
vetäjänä järjestettysm miseile, joten yksimielisesti hyväk-y
h t e i s t o i m i p t a a n . Huomautus ei 1 s y t t l l n j o h t o k u n n a n toimenpide k i e l -
k u i t e n k a a n saanut yleisempää huo, j tääntjTe^sään enen^pi käsittelemästä
m i o t a ' o s a k s e e n , vaan näytti kokous j.lyseessäolevia tavaroita,
olevan tyytyväinen l i i k k e e n y l e i s e e n i Foyt W i l l i a m i s s a s i j a i t s e v a n s i v u -
edistykseen, sillä t o d e t t i i n tavaraa | myymälän kannattavalle ' p o h j a l le
m y y d y n kuluttajille halvemmalla I j a a t t a m i n e n synnytti v i l k k a a n ja
k u i n edellisen vuoden a i k a n a j a s i l t i 1 t e r v e e l l i s en keskustelun. Pääliik-oli
.liike varallisesti, e d i s t y n y t . j k e e n h o i t a j a totesi, että mainittu
T i l i r a p o r t i n jälkeen l u e t t i i n joh-pivumyymälä tulee k a n n a t t a m a a n i t -
t o k u n n a n toimintakertomus. T o i m i n - j sensä jos l i i k e v a i h t o saadaan ko-takertqmuksessa
yhtenä tärkeänä 1 h o a m a a n t u h a n n e l l a d o l l a r i l l a k u u -
s e i k k a n a m a i n i t t i n I n t p i a n osuus- 'tantta kohti. Saman asian yhtey-k
a u p a n Vl i i t t ä m i s e s i Port: A r t ^ heräs-i kysymys siitä onko s e l -
l i l k k e e s e h kuluneen puolen vuoden väliä luokkataistelukarinalla oleva
a i k a n a , j a k a m a l l a ämihltun l i i k k e e n liikkeenhoitaija edullinen osuusliik-jäsenille
liikkeen puhdasta omai- keen kehittämiselle. Keskustelussa^
s u u t t a vastaavassa määrässä I n t e r - | k u i t e n k i n t o d e t t i i n , i l m a n vastaväit-*
n a t i o n a l T r a d i n g Co. L t d . osuuksia j teitä, eitä osuusliikkeissä t a r v i t a an
j a ilmotettiiri j o h t o k u n n a n suunni-j juuri selvällä luokkataistelun k a n -
t e l m a n a olevan uuden liikeraken- j nalla. olevia työläisiä, sillä osuustoi-n
u k s e n rakentaminen I n t o l a n kau-1 m i n t a täytyy kehittää aatteiden ja
p a l l e . . Toimenpide kokonaisuudes-1 l u o k k a p y r k i m y s t e n perusteella p a i -
Montr
Suomen taloudellinen
pula
suhteiden-katkeaminen mainittu-j tuisia kysymyksiä Amtorgin joll­ien
maiden väliila. läjälle. Peter . -A. Bogdanoville.
pagandaa 7 " , Ameri,k ass.a . Ristl•ilk^.ullwu -i [j^.prn"^^ e',t t•-^ kapi-tfa lri-s'''m^^i '^ l'o i. si. so.s•ia lfi-s-lustelussa
on komitean puheim-johlaja
Fish tehnyt sangen omi-
Kongressin nimittämä Fish^in
Icomitea on nyt suorittanut "tut-
Häneltä tiedusteltiin, onko hän
konimuiiisti. ja eikö hänen kom-t
i s i a suhteita h a l l i t s i j a m a a n ja
s i i r t o m a i d e n välille? Imperiali.s-t
i s t e n suhteiden hävittäminen on
työväenluokan, p r o l e t a r i a a t i n teh­tävä.
Mutta työväenpuolue, M a c -
D o n a l d i n halHtus, Oneal, A m e r i ­k
a n sosialistipuolue j a koko t o i -
Siitä kertoo "Suomen Sosialide­m
o k r a a t t i " kesäk. 21 puivuu nume-ro-
ssaan pääkirjoituksessa m.m. sfeu-r
a a v a a :
" T a l o u d e l l i n e n tilanne maassa on
yhäkin vaikeanlainen, j a työttömyys
on v a l l a l l a varsin laaja.ssa mitassa.
Niinpä on n y t viclit. vaikka jo on
.sj^dänkesän aika. lukuisi.ssa paikoissa
tarvis tcettiiä hätiiainitöitii. On s u u ­r
i a työläisjoukkoja, joilta puuttuu
.".nsiotilaisuiis. Työtä eivät kaikki
.saa viiko.sta viikkoon ha^taiakaan.
J a se o n huono merkki.
"Ne rahalainat, j o i t a viime aikoi­n
a on tänne u l k o m a i l t a saatu, eivät
toistaiseksi ..ole k o v i n k a a n suuresti
lielpoittaneet vallitsevaa raliakriisiä.
"Näyttää kuin oHsi p o r v a i i l l i n en
talousjärjestelmä tällä kertaa joutu­nut
eräänlaiseen "kuolleeseen pistee­seen",
josta poispää.seniiner. on
osoittautunut sangen vaiiCv-^aksL
K a i k k i on mukamas jo lakannut
"kannattama.sta". Teclilsuiidon ci
."^nnota kannattavan. kaupan ja
maatalouden suhteen valiretaan .a-s
i a i n t i l a n olevan samalla t.avalla.
M u t t a miten sitten on l a i t a n i i h in
i h m i s i i n nähden, j o i l l a clä;i:<:-ojn e:
ole muuta k u i n työvoimansa ja j o t ka
— kun eivät saa t.vövoimaansa myy­dyksi
— joutuvat avuttomin?, sääli­mättömän
taloudellisen piiuteen
r u n n e l t a v i k s i ? E i kannattai-.i .-ivödä.
ei kannattaisi käydä puetrjna, ' ei
kannattai.^i asua. mutta liionnon
tiläSräyk-^en mukann ei eliin-.ä i l ­m
a n k a a n ole mahdolll^t.T.
" V a i k e a se totisesti on nv;-:yinen
t a l o u d e l l i n e n t i l a n n e . ' e i k l i sen huo­m
a t t a v a s t i paranemisesta ri-.an l i i -
h i a i k o i n a voitane suuriak.-inr. toivei­t
a pitää. Päinvastoin saattaa asi­a
i n t i l a vielä nykyl^e.ila';tn;:i:-; huo­nontua.
P o l i i t t i n e n elämii oi; meil
lä tällä k e r r a l l a siksi sekavalla k a n ­n
a l l a . "
Taloudcllin-nn pula St'.OR-;c.=;sa on
n i i n sj-nkkä ja työväestön a.>ema
k u r j i s t u n u t siinä määrin. ett;i sosia-l
i f a s c i s t i s en lehdonkin cn t htävä
t u o l l a i s i a tunnustuksia '"vrilkolsesta
p a r a t i i s i s t a " .
Ammatillinen liike
Ruotsin paperlteolii-suustyöläisten
lakko
K u u d e n t o i s t a papevitehtaan l a k ­k
o Kuotsissa j a t k u u j o lähes k a k -
.si k u u k a u t t a . - L a k k o o n o t t a a o s aa
4000 työläi.stä. • L a k o n a i k a n a o n
reformi.stit»n • a m m ' a t t i l i i t t o m e l k e in
kokonaisLtudefe-aän'menettänyt t y ö -
:äi.--tfn " l u o t t a r t M T k s e n . Tähän o n , s a a n hyväksyttiin edistysaskeleena j velemaan työiläisten vallankumouk-j
o h t a n u t arnYnättiliitön salai.=et n c u - os.uu^tohninnan keskittämisen tiellä, j s e l l l s i a pyrkimyksiä, sillä jos se ke-v
o t t o i u t työnantajien k a n s s a l a - Valistuskomitean raportissa k i i n - j hitetään persooniin nojaten, niin
k o n lopettamiseksi. PaperiteoUi- n i t e t t i i n kokouksen huomiota l l l k - se myöskin kaatuu persoonien m u -
suustyöläisten a m m a t t i l i i t o n kon­f
e r e n s s i s s a a m m a t t i l i i t t o h a l l i n to
v a a t i v a l t u u k s i a sopimuksen t e ­koon
t e h t a i t t e n o m i s t a j a i n kanssa.
A m m a t t i l i i t o n vaatimus tuli hyl­jätyksi.
Konferenssi päätti alis­t
a a a m m a t t i l i i t t o h a l l i n n o n teke-keen
henkilökunnan luokkävalistuk- j k a n a . Liikkeellä k a t s o t t i i n olevan
selliseen puoleen. Raportissa todet-j edlstjonisen mahdollisuuksia, sillä
t i i n , että l i i k k e e n «palveluksessa on j t o d e t t i i n sen myyvän tavaraa h a l -
henkilöitä jotka eivät kuulu m l - | v e m m a l l a kuin yksityiset kauppl-hinkään
työväen järjestöön, eikä j aat, k o s k a liikkeessä o l i yleensä s e u -
mainl^^^nia henkilökunnan jäseniä j r a t t u pääliikkeen hintatasoa vaik-
^ ole saatu ottamaan osaa henkilö-j k a l i i k e k u s t a n n u k s e t F o r t ' W i l l i a m l s.
män vaatrmuksen^ johtokuiman välisiin v a - j s a ovat yleensä korkeammat, k u in
k o u s t e n ' käsiteltäväksi. Äänestyk­sen
t u l o k s i a pitivät r e f o r m i s t i t täy­sin
.salassa. Ruotsalainen lehti
" N y D a g " kei-too, että r e f o r m i s ­tit
ovat äänestyksessä kärsineet
t a p p i o n . Kahdella t e h t a a l l a teh­t
i i n päätö<, j o n k a p e r u s t e e l l a r e ­f
o r m i s t e i l l e ci anneta minkäänlai­sia
valtuuksia. Kaikesta tästä
h u o l i m a t t a teki a m m a t t i l i i t t o h a l ­l
i n t o t e h t a i t t e n o m i s t a j a i n kanssa
s o p i m u k s e n n e u v o t t e l u j e n a l k a m i -
ILstuskokouksiln, siitä huolimatta j P o r t Arthurissa.. L i i k k e e n edistämi-että
heille o n näistä kokouksista j a t - j sessä tärkeimpänä tehtävänä k a t -
kuvasti ilmotettu. K a i k e s t a huoli-1 s o t t i i i i olevan, uuden proletaarisen
m a t t a ön näitä henkilöltä pidetty aineksen liikkeen yhteyteen vetä-l
i i k k e e n palveluksessa vuosikausia, j m i n e n vallstiistyön kautta.
' j o t en valistuskomitea ehdotti ko- Asiain käsittely kokouksessa oli
kouksen päätettäväksi toimenpitels- yleensä r a u h a l l i s t a j a rakentavaa,
tä j o i h i n v o i t a i s i i n ryhtyä tulevat- voimakkaan luokkahenken vallites-suudessa
järjestymättömiin liikkeen j s a . Lopuksi hyväksyttiin vastalause
palveluksessa oleviin henkilöihin j valkosuomen "porvareitten fasclstisla
nähden. Kokouksen enemmistö k u l - j työläisvalnoja vastaan. — Selostaja,
t e n k i n osotti aivan tarpeetonta hel­lämielisyyttä
järjestymättömiä koh- | Työläiset liikkeelle ponasena
sesta kesäkuun 20 p a i v a n a . Näyt- taan. joten asiasta tehtyä RäätöS-1 ^läivänä
tää siltä k u i n r e f o r m i s t i t olisivat tä ei voitane pitää k a l k k e i n o n n l s -j
v a k a v a s t i päättäneet- saada t u k a h - . tuneempana, koska päätettiin edel-1 E l o k u u n l : n e n päivä on k a n s a i n -
d u t e t u k s i työläisten lakon. _ j l e en yrittää vaikuttaa järjestymät-1 välineh punanen päivä, j o l l o i n työ-
K o m n u i n i - s t i n e n puolue on käiiii-1 tömiin valistustoimenpltelden k a u t - l Iäiset k a i k i s s a maissa rientävät k a -
t y n y t tehtaan puoleen pyynnöl-1 ta, vaikka siinä määrin, että h e j d U I l l e mielenosotukselle. lausumaan
lä, että nämäkin yhtyisivät l a k - , t u l i s i v a t ymmärtämään työläisten | vastalauseensa yhä uhkaavammaksi
koon. .So-sialidfmbkraatit a l k o i - ' järjestymisen välttämättömyyden, j käyvää- ; l m p e r l a l i s t i s e a - - s ^ sytty-
"Isänmaassa" näytään
viisastuvan
THÄTKÄA VAPAUS!
Siellä Atlannin-takaisessa "isän
maassa", nimittäin fascisti.Suomes-sa,
näyiään päivä päivältä vain
v i i s a s t u t t a v a n . -Monessa suhteess.'^
ajavat j o edelle meistä "jenkeistä­k
i n " . Fascistinen d i k t a t u u r i on siel
lä j o vetäisty p i r t t i i n , sensijaan k un
meillä täällä , Ca^adassä"Y'po^v'ät^•^
vasta tälläilevät .sitä, sisäan^'-ilnisketr-'
t a v a k s i , , ,.. , ;^ U - M U , . '.-y
M u t t a " i s ä ^ i a a " ei 'öTe -'fedella
meistä , a i n o a s t a a n fascistidiktatuu.
r i n vcimaansaattamisessa. muttc
monessa muussakin suhteessa. Ker­romme
tässä esimerkin, joka on
melkoisen huvittavakin. Eräs hyvä
j-stävä, joka o l i j U u r i tuUnt S u o .
mesta, antoi meille painetun osoi­telapun,
i h a n oikei n v i r a l l i s e n k a a ­v
a n mukaan tehdjTi. jossa o n suo­meksi
seuraavaa:
"Minä olen ulkona juopottelemas­sa,
k u n t u l e n h u m a l a a n n i i n olkaa
hj^"ä j a sitokaa tämä osotelappu
m i n u u n k i i n n i j a lähettäkää minut
k o t i i n . Nimeni; Osot.
t e e n i : --- H u o m . ! K i i s i t e l.
kää minua varovaisesti."
T o i s e l l a puolen osoitelappua on
k a r e i s t a " ipossun " v u o t e i l l a " tapaa­maan,
eivät he koske heihin sor­m
e l l a a n k a a n . Joten n i i n u h r i e n k o ­t
i i n kärrääminen k u i n myös heidän
taskujensa tyhjentäminenkin kuu­l
u v a t lainkuuliaisten lapualaisten
y k s i n o i k e u k s i i n .
O l i s i m m e muuten sitä mieltä, et­tä
Suomeii fasclsteja varten pitäisi
p a i n a a t o i s e n l a i s i a k i n "osoitelappu­seuraava
ruotsinkielinen pyyntö: j a " . Niistä voisi olla esim. yksi
" J a g är ute pa v i f t , när j a g b l i r | tällainen: '
fuU var d a vänlig och b i n d denna j "Minä olen ulkona tappamassa
adresslapp fast mig o c h sänd kommunisteja, k i m minä tulen täs-mig
h e m ! " sä verisessä työssä hulluksi niin
Jaa, jaa. K u k a vielä väittää, e t - [ p a n k a a p--leet minut köysim, sillä
teikö Tascisti-Suomessakin "iöftäinjminä haluan tappaa itseni. Nime-
' I d t t a luoda. SuojeluskMtaläls-la-1nl . . . . . . . . . . . . Pirtukauppiaan o-
•nialaiset siellä juoda kllUltävät vi-1 sote. ; Huom.! Käsitel-r
o l a l s t a ja saksalaista p i r t u v i i n a a , kää minua varomattomasti, että
vähintäin 96 prosenttista, j o n k a v a i . saatte minusta isänmaallisen s u k u -
kutuksesta sitten kellistyvät m i l l o i n j p u o l i t a u d i l i . "
m i h i n k i n isänmaalliseen likalätäk-j Tällaiset "osoitelaput" olisivat
köön. K i m o n s i t t en t u o l l a i n e n l a p - j p a i k a l l a a n t a v a l l i s i l l e lapualaisten
pu kaulassa, niin joku ohikulkeva rivijäsenille. Pankkien kasööreille
laupias samarialainen voi s i t t e n ja m u i l l e , j o i l l a o n j o i t a k i n " s e l l u -
miestä. taikka: jos s a t t u u olemaan j Ioosa"-rähastoja hoidettavanaan,
l o t t a , lottaa_ auttaa, tyhjentää t a s . j voisi osoitelappmm k i r j o i t t a a , että
kut. jos on mitä sattunut tähteeksi j o n m a h d o l l i s i m m a n pian töytyytet-jäämääh.
ja kärrätä "isänmaan san-Itävä viranomaisten toimesta l i l k o -
k a r i " kotiinsa. maille. M i n i s t e r i e n lapuissa voisi
Väärinkäsitysten " välttämiseksä j m a i n i t a , että: " v a a r a l l i n e n englan-k
u i t e n k i n huomautamme, että Jär-1 t i l a i s t e n i m p e r i a l i s t i e n bidl-dog, p u -
jestyneet ja luokkatietoiset työläiset j ree ilimisiä penteleesti, jos l i l a n lä-eivät
Suomessa käydä j u u r i ensin- heUe tuppautuu". Eduslnmnan jä-kään
väkijuomia. Ne ovat jättäneiet j s e n l en l a p p u i h i n voisi panna h u o -
sen " k u n n i a n " "isänmaan pelasta- mauhiksen. että: " O l e n oDut u i ­j
i e n " pyhäksi yksinoikeudeksL Ja k o n a Jaarittelemassa mmnmojen
jos h e s a t t u v a t j o n k u n näistä " s a n - J kekkereissä. O l k a a hyvä j a l i i m a t -
Punaisen p'i
1 päivän viet
k i n o;i main
r e a l i s s a viettii
k o k o u k s e l l a ¥'.
sa tulee esiim
j i a . Koko 11.^
i l t a n a alkaen
leen. Jokai.-t-r
ennen ilmoite
vän ilta))äivii]l
p e r u u t e t t u K.
leen niääriiyks
t u l l a a n pitiim;
se on kan.=ai
Työläi.sot muis
lukui.sosti tiihi]
tämään jirotos
mansodan varu
v o s t o l i i t t o on Y
nykyistä työt
kokoontumis-,
nauden puoles
l i i s i t ovat tiihi
k a i k k i ulkoilr
vaalikokouksetli
on ilmoitettu
tä me tulemmi
sen milärätys.'-.ä
k i n on i)äätös
tään. Elokuur
k a i k k i , joukkoa
kentälle kello 1
Naiset on pi
minäksi ja pit
m i i n nimiin.sii.
tei sinne mi
k a a n , mutta va
p a n i j a n a on nu
lus.sa tulee olei
kin mukana,
juoksussa, joko
j a ukkoniiestcr
t u l e e olemaan
tinjuoksunsa. ]
a r v a t a että se
naiset sitä hoir
pa elokuun .'3 mennään niiiiiir
panemiin ken
kentälle.
Talosta taloo
vänä puolueen
väk.si suonialai
t u o t t i §21.0.7..
mutta sekin oli
lun rahastamis£
t y i s e t ovat jout
raamaan paljon
se.ssa j a myöski
s u u r i i n joukkoih
vielä sitä ynim
väen vaalitaistel
työläisten itsens
työ, mikä vaalit
dään, tulee kaik
dä, -sillä työliils
p a l k a t a vaälikoi
tekijäksi ketään,
dään kcskenääi
että tämiinkin
teemme työtä pa
li.seninian yhteis
si.
S. J. Osaston
p i d e t t i i n t.k. :
Osanotto oii hy
kaupungis-^a olij
senlstä oi; vähin
t i a koköukses.sa.
kunnan tiliraport
että aineelli.-e.ni (
t a mennyt h.vvi
kaa tämä lappu
viekää kansallisin!
kunta muutetaan
rimielisairaalaksl
taviisikymmentä r
laista, mukaan lu3
sola".
Noskelaisille, v^oi
taa osoitelaput, j<
kansanvallan nia
tekstin: "Minä oi
maltunut kansan
minut isoäidin l_u<
t u t t i suuhun.
ka taisteluun. .Nini
Osoitteeni:
kaiskaa ^^apäloni^^)
Tätä lappiyutW
pääst}-ään, voisi-mutta
taitaa oila-
Alussa mainitun
muuten kerto"^ eti
messa a ^ e t a kuin
aisille kansa laisUJ
meidän mieiestämn
rovalsuuskeino. sili
siellä juopottele,
rahanpuutteen ^
jos jcsku3 sellaisa
M u t t a jos jollaJan
naisivat päänsä t a ,
n a n sukuL^ta. mm
tään visusti tmrair
n i t t u i h i h o s o i t e^
merkitsee tyola^
vuosien linnaress
maanpetoksesta.