1930-07-29-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Ä O T Ä SUOMEEN Kiffsfl SiHNneD Mrkkar 3 9 2 5 Canadan Dollarista lähetyskulut: iOe lähetyksistä ««II* $20.00, 60v •Shetyksistä $20.00—$49.99, 80* lihetyksistä $60.00—$79.99 ja tl.OO lähetyksistä $80.00—$100.00 •ekä 60e jokaiselta searaavalta ai-k «y»Ita sadalta dollarilta. Lähetykaet $500.00 jm aiiti ylos $9.00; bnolimatta snmmaa ennrna* ^mta. ; SihkoMBomalihetyluUti OVat U-betyskiilat $3.50 lähetykseltä. Saoaaan rahaa mtetaan. Knrss •2.46 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS, Boa « » . SUDBURY. Oat. Laivapilettejä myydään. Tiedustakaa pUettiasioila Toy. StalnuD eskläiDä keshskonu-tean selostus Neuvostoliiton pno-lueen XVI:sta phekokonkseUe MAAILMAN KAPITALISMIN KASVAVA KRIISI JA NEUVOSTOLIITON ULKO-POLHTTINEN ASEMA (Jatkoa edelliseen numeroon) Väpaadelle ottavat rabavälityk-tiä vastaati myöskin: VAPAUS MONTREAL BRANCB 1196 St. Antoine St., Montraal, Qoe. ^ VAPAUS PORT ARTHUR BRANCB 816 Bay Street, Port Arthur, OntaiK tf AARO KIVINEN KirJdand Lake. Ont. JOHN VUORI South Porcupine, On . :GHN fVlRTA, •67 Broaview Ave., Toronto, Ont DAVIDHEUN, tri paikkakunnilla Keski-Ontariosa» moiti. kaikkien itoimikuntien raportit osottivat eteenpäin menoa. Johtokunnan' ehdotuksena kokoukselle eritettiin, että joka kuukausi määrätty summa osaston varoja tullaan . siirtämään rakennusrahastoon. Ehdotus hyväksyttiin, sillä vuokra-ajan loputtua paikastamme on" meidän suunnitelta\'a u u den paikan hankkimisesta. Jäsen-itiäärä on myöskin kasvanut tämän puolenvuoden aikana huomattavasti, joten siltäkin puolelta on menty eteenpäin. Kokous oli k a i kissa asioissa asiallinen j a hyvä, parhain ehkä mitä on meillä ollut Olisi erittäin naurettavaa ajatella, että tämän kaiken voivat imperialistit suorittaa ilman minkäänlaisia seurauksia. Kiinan työläiset j a t a - loQpojat ovat jo vastanneet niihin muodostamalla neuvostoja ja K i l - nan Punaisen armeijan. Puhutaan, että siellä on jo muodostunut neuvostohallitus. Minä oletan, että jos tämä on totta, niin siinä ei ole mL tään eriskummallista, sillä eihän voida olla erimielisiä siitä, että K U - nan voi pelastaa lopullisesta tuhosta vain neuvostot. Mitä taas tulee Intiaan. Indo. Kiinaan, Afrilckaan y.m. maihin n i in eihän voi olla mitään väittelyä, kään siitä, etteikö niillä vallanku-mouksillisilla liikkeillä joita siellä on, olisi kansallisen vapaustaistelun luonne. Porvarisherrojen tarkoitus on hukuttaa nämä maat vereen ja siksi he nojautuvatkin poliisien pis. timiin sekä sellaisiin Ihmisiin kuin oli esimerkiksi C-hand. Ei voida väitellä siitä, ettei poliisien pistimet olisi huono tuki. Tsarlsmikin aikanaan yritti nojautua j a tukea itsen, sä poliisien pistimiin, mutta minkälainen tuki siitä tuli — se on jokaiselle selvä. Mitä taas tulee Ghan-din tyyppisiin avustajiin, niin oli tsarismillakin sellaisia koko lauma, mutta mitään muuta kuin häpeää, ei se kyennyt tuottamaan. d) Imperialistien j a proletariaatin välisten ristiriitojen paljastuminen ja kär'jistyminen kapitalistisissa maissa. Maailman talouden kriisi on jo kerinnyt voimistuttamaan k a - 4)italistien harjoittamaa riistoa työväenluokkaan nähden. K r i i s i on kerinnyt 30 nostattamaan kapitalisti, sen järkiperälstyttämisen uuden aallon, se on kerinnyt uudelleen huo-nontamaan työväenluokan asemaa, laajentamaan tyttömyyttä, suurentamaan työttömäin vakituista armeijaa sekä alentamaan työpalkko-' ja. Ei ole ihmeellistä, että kaikki tämä vallankumounsellistuttaa tilan, netta, kärjistyttää luokkien välistä taistelua j a työntää työväenluokan uusiin vallankumoustaisteluihin. Tämän yhteydessä laskee j a tulee mer. kityiksettömäksl sosialidemokraattien vaikutus työväen luokan keskuudessa. Sosialidemokraattien vallassä-tomintatarmoa vain jäsenille ja suurille työläisjoukoille asiamme eteenpäin viemiseksi. —^ J . S. Tiimninsiii kirje PUNAISEN PÄIVÄN MIELENOSOITUS toimeenpannaan täällä Kp. täkäläisen piirikomitean johdolla ja paikallisten työväen joukkojärjes-töjen avustamana j a tukemana. Elok. 1 päivän iltana kello 6.30 kokoonnutaan pallokentän edustalle (samalle paikalle missä kokoonnuttiin vappunakin). Tilaisuudessa tulee olemaan ainakin kaksi puhetta, mahdollisesti use- •mpiakin. Järjestetään kulkueeseen j a tehdään pieni kierros kaupungille ja takaisin lähtöpaikkaan. Lienee tarpeetonta mainita mitkä kysymykset velvoittavat meitä mielenosoitukseen, sillä lehtemme ovat useammassa kirjoituksessaan kysymyksessä olevia asioita varsin hyvin valaisseet, joten se puoli pitäisi lehtiemme lukijoilla olla selvillä. Jätettäköön silloin kaik- ^ pikku touhut j a askareet sivuun W riennettäköön saidoin joukoin - niielenosoitukseen. ; TySIiitten yhteitrintaman piirl-jnM «« vietetään Timminsissä työ-aj^ en yhteisellä juhlakentällä elo- «un 3 päivänä alkaen kello 1 päi- ^Mä. Ohjelmassa tulee olemaan nenkistä kuin myöskin urheiluohjelmaa. Urheiluohjelmassa tulee »Innaan useampia jännittäviä otsoja. M.m. tulee olemaan uinti-öpailu. Urheilupuolen järjestämi- ^ huolehtivat Timminsin Ilo ja yläpään Viesti. Iltaohjelmassa ««lilla tuleo olemaan puheita, konserttinumeroita j.n.e. Myöskin Poneerien kesäleirit tulee osallis-ohjelman suoritukseen. Odotamme työläistoverien ei a i dastaan Timminsistä j a lähiympä-o j „ i i „ . v . . v . . . T« 4- 4. • olosta saatujen kokemuksien jäl-toimmta- ajallamme. Innostusta j a ^ e n . Jolloin he murskasivat työläis. ten lakkotaistelut, järjestivät sulku, ja ja ampuivat työläisiä, on työ. Iäisiltä alkanut poistua kokonaan usko ja luottamus "tuotannollises. ta rauhasta", "tuotannon demokratiasta" j a "rauhallisista metoodeis-ta", taistelussa. Löytyykö enää montakaan työläistä, joka olisi v a i . mis uskomaan sosiali.fasclstlen valheita. Tunnetut työläisten mielen-osoitukset 1 p. elokuuta v. 1929 (sodan vaaraa vastaan) j a 6 p. maaliskuuta V. 1930 (työttömyyttä vas. taan) osoittavat, että parhain osa työväestöstä on kääntänyt selkänsä soslall-fasclsteille. Maailman taloudellinen kriisi antaa uuden Iskun sosialidemokraattien vaikutukselle työväestön keskuudessa. Vähäinen määrä on enää niitä työläisiä, jotka konkurssien j a romahduksien jälkeen, kriisin yhteydessä suostuvat uskomaan siihen mahdollisuuteen, että jokainen tytJ. Iäinen "voi rikastua ottamalla osaa demokratisoituun" osakeyhtiöön. E l toimita edes puhua siltä, että kriisi antaa Iskun kaikille tällaisille ja tä. män tapaisille petosyrityksille. Mutta työläisten erkaneminen sosialidemokraateista merkitsee niiden slir. tyrnistä kommunistisen puolueen taakse. Ja näin ce tosiasiassa käy. tännössä tapahtuukin. Ammatillinen Ulke lähenee kommunistista puoluetta; kommunistisen puolueen saavutukset vaaleissa; lakkolilkkel. den aalto, jota johtaa kommunistinen puolue; taloudelliset lakot ja poliittiset mielenosoitukset, joiden järjestäjinä ovat kommunistiset puolueet; joukkomielenosoitukset. joissa kommunisteilla on vaikutus ja jotka saavat elävän vastaanoton työväenluokan taholta — kalkki nämä puhuvat selvää kieltä siltä, että työväenluokka tuntee kommunistisessa puolueessa ainoan ja oikean puolueen, joka kykenee talstelenman kapitalismia vastaan, ainoan puolueen, joka nauttii työläisten luot. tamusta, ainoana puolueena, joka voi j a jonka kannattaa lähteä tals. teluun kapitalismista vapautumisen puolesta. Tämä on joukkojen kään. tymlnen kommunismiin. Tämä on kommunististen veljespuolueiden varma vakuutus siltä, että niistä on tullut yhä suuremmassa määrässä suurten työläisjoukkojen puolueita. On tärkeätä, että kommunistit osal' sivat kyllin riittävästi arvioida t i lanteen ja käyttäisivät sitä asiain vaatimalla tavalla. Kehittämällä leppymätöntä taistelua sosialidemokraatteja vastaan, jotka ovat porvariston edustajia työväenluokan keskuudessa, ja murskaamalla a l kuunsa kalkki syrjäpyrklmysyrltykset leninismin tieltä, kaatamalla vettä sosialidemokraattien myllyyn, ovat kommunistiset puolueet osoittaneet seisovansa oikealla tiellä. On välttämätöntä, että kommimlstlset puolueet lujlttautuvat tälle tielle. slU« vain tätä tietä voivat he kulkea edelleen työläisjoukkojen valtaamiseen j a menestykselliseen proletari. aatin kasvattamiseen luokkatletolsuu den tuntoon. Vain näillä ehdoilla on mahdollisuus Kommunistisen In-tematslonalen vaikutuksen ja auk. torlteetln kasvuun työläisten joukoissa; Tällainen on maailman kapitallSv min ristiriitojen tilanne, ristiriitojen, jotka ovat kärjistyneet maaliman taloudellisen kriisin yhteydessä huippuunsa. Mistä puhuvat nämä tosiseikat? Siltä, että kapitalismin vakiintumisesta tulee loppu. Siltä, että joukkojen vaJlankumoukselllsen liikkeen nousu alkaa kasvamaan uudella voimalla. Siltä, että taloudellinen kriisi alkaa monessa maassa kasvamaan rinnan poliittisen kriisin kanssa. Se merkitsee enslnkln, että porvaristo alkaa etsimään ulospää. syä tilanteesta sisäisen politiikan fasclstlsoimisella. Käyttäen tätä väri s t ä saapuvan tilaisuuteen, mut- * myöskin kauempaa piiristä, s i - I*? edistämään tämän puolue- *«BHen alkuunpaneman j a puolu-hyväksi pidettävän juhlan o n - ""^mista. . ^ » » n kokottk«e«.a heinäk. 20 ^ l u e t t i i n osaston t i l i - j a johto- * ^ a n toimintakertomus. A l a - ^«wjen t i l i - j a toimintaselostus- ^ M m myöskin tilientarkastajäin ^sionnon puuttuessa jätettiin t i - ^ hyväksyminen j a vastuuvapau- « asianomaisille toimitsijoille _^^ntaminen seuraavaan kokoukseen, : -.w5^'," ^«Jokraamista koskevassa *^yKsessä päätettiin pitää k i i n - tehdystä päätöksestä, et- _ ^ k r a a Jltama- j a j n h l a t i l a i - « « s t a alaosastoflta kannetaan * L ^ ' '^oJfonaistuloista. Mainit-päätöstä ei viimeaikoina ole käytännössä noudatettu, on vain kannettu vuokraa mainitta prosenttimäärä puhtaista tuloista. Uusia jäseniä osastoomme hyväksyttiin kaksi. Laina Toronton osastolle päätet-t i i n ylössanoa. Tilikertomuksesta selvisi, että tulopuoli on o l l u t heikon puolinen, juoksevat menot k u luneen puolen vuoden ajalla juuri on voitu täyttää. Mutta mitään säästöä ei ole saatu. Edessämme on huomattavat menot haalin korjaukseen j a j o i ta ei enään voida siirtää. Katsottiin että ei ole muuta mahdollisuutta lähimmässä t u levaisuudessa varojen saantiin mainittuun tarkoitukseen kuin käyttää parempina aikoina hankittuja va-roja, siis sanoa laina ylös. Osastomme postiosoite tulee muuttumaan aivan näinä päivinä. Uuden postikonttorin valmistuttua s i i r t y y postitoimisto lähipäivinä uuteen taloon j a siellä emme saa enään saman numeroista postilaatikkoa mikä meillä o l i tähän astu Pyydämme täten kaikkia, jotka mahdollisesti tulevat osastollemme kirjoittamaan ottamaan tämän luomioon. Uusi osoitteemme, pos-tilaatikkonuraero. tulee olemaan Box 2083. — Velvoitettu, teh kaikki taantumukselliset voimat, niiden ohella myöskin soslalldemo-kraatlan . Toiseksi merkitsee se st-tä, että porvaristo alkaa etsimään ulospääsyä tilanteesta uuden imperialistisen sodan j a Interventslonln kautta. Lopuksi merkitsee se sitä, että proletariaatti taistellessaan kapita. llsmln riistopolitiikkaa ja sodan vaaraa vastaan etsii tilanteesta ulos. pääsyn vallankumouksen kautta. 3. NeavostoIUton ja kaidtaUsiivalUoL den suhteet a) Puhuin ylempänä maailman kapitalismin ristiriidoista. Mutta paitsi mainittuja rlstlrlltdja, on olemassa vielä yksi ristiriita. Tarkoitan kapitalistisen maaliman Ja Neu. vostoUlton suhdetta. Se el totta kyllä ole kapitalismin sisäinen r i s t i riita. Se on koko kapitalistisen maailman ja sosialismia rakentavan maan välinen ristiriita. Tämä el kuitenkaan haittaa sitä horjuttamasta ja hajolttamasta kapitalismin perusteita. Vielä enemmän, se paljastaa juuriaan myöten kalkki kapitalismin ristiriidat, kokoaa ne yhteen kimppuun j a muuttaa ne elämän ja kuoleman kysymyksiksi kapitalistiselle jjärjestelmfille. Tämän takia porvaristo aina kapi tai is. tlsten ristiriitojen kärjistyessä kääntää katseensa Neuvostoliittoa kohti, että eikö kyseessäolevaa kapitalistista ristiriitaa tai kalkkia ristlriU toja yhteensä voisi syytää Neuvostoliiton niskoille, tuon neuvostojen maan, vallankumouksen tuklmaan sjryksl, joka maa jo paljaalla olemassaolollaan nastaa työväenluokan Ja siirtomaat, häiritsee sodan aika. mistä, jarruttaa maailman uudel-leen Jakoa, el anna Isännöidä slsäL sillä markkinoillaan. Jolta kapitalistit etenkin nyt talouspulan valli, tessa välttämättömästl tarvitsevat. Tästä pyrkimykset valtaussotaan Ja selkkalluretklin Neuvostoliittoon, Jotka pyrkimykset tulevat vain voimistumaan kehittsrvän talouspulan vaikutuksesta. Näiden pjnUmysten innokkain eteenpälnvlejä on tällä, hetkellä porvarilhnen Ranska, P a n . Europan synnyinmaa, Kellogln pak-tin kehto, kalkkein taantunxukselU-sln ja militaristisin maa maaliman militarististen ja taantumusmalden Joukosta. Mutta valtaussodalla on kaksi puolta. Tämä on tarkt^ecn porva. riston tiedossa. Cta hyvä — ajatte, lee se, — j o s sota menee ormelll-sesti j a päättyy Neuvostoliiton tap. ploon. Mutta miten sitten, jos se päättyy kapitalistien tappioon. O n han jo ollut yksi valtausyritys ja se päättyi tappioon. Jos ciisimäinen yritys, joltoln bolshevikit olivat helk-enlaokian kanssa, joka el anna ryh. tyä sotaan Neuvostoliittoa vastaan Ja sodan syttyessä voi hyökätä selkäpuolelta. Eikö sittenkin ole parempi men. nä kauppasuhteltten lujittamisen tietä Neuvostoliiton kanssa, jota vastaan bolshevikeillakaan ei ole m i . tään sanomista. Tästä pyrkimykset rauhallisten suhteitten jatkamiseen Neuvostoliiton kanssa. Näin on siis olemassa kahdenlaista toimintaa, kahdenlaisia pyrkimyksiä, jotka kehittyvät vastakkaista suuntaa: 1. Neuvostoliiton j a kapitalistimai. den välisten taloudellisten suhteitten murtamlspolitiikka, provokatoriset hyökkäykset Neuvostoliittoa vastaans ilmeiset eodanvalmistelut Neuvostoliittoa vastaan, tässä ne toimenpiteet, jotka uhkaavat Neu-vostoUlttoa kansainvälisellä rintamalla. Näillä pyrkimyksillä on selvitettävissä sellaiset seikat, kuin Neuvostoliiton ja Englannin konser. vatlivisen hallituksen välien katkeaminen, Itä-Kllnau rautatien valtaus kiinalaisten Imperialistien taholta, kirkon hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan Rooman paavin johdol. la. ulkomaalaisten agenttien järjestämä tuhotyö rakennustyössämme spetslemme kautta, räjähdysten ja murhapolttojen järjestäminen, sen tapaisten, jollaisia järjestivät muutamat "Lena Goldllldsln" konsessio-nln toimitsijat, hyökkäykset Neuvostoliiton lähetystöä vastaan (Puola), yritykset vahingoittaa Neuvostoin, ton ulosvientiä (Puola. Yhdysvallat), jne. 2. Kapitalistimaiden työtätekevien myötätunto j a tuki Neuvostoliiton rakennustyölle. Neuvostoliiton poliit. tiseli Ja taloudellisen mahdin kasvu. Neuvostoliiton puolustuskuntoisuu-den lujittuminen, meidän rauhanpolitiikkamme — nämä ovat seikkoja, ijotka lujittavat Neuvostoliiton kansainvälistä tilannetta. Näiden seikkojen pohjalla onnistuimme menestyksellä llkvldeeraamaan Itä.Klinan rautatien konfliktin. Niiden pohjalla tapahtui suhteitten palauttaminen Englannin kanssa, kasvavat Neuvostoliiton taloudelliset suhteet kapitalistimaiden kanssa jne. Taistelu näiden kahdenlaisten pyrkimysten välillä luonnehtii Neuvostoliiton kansainvälisen tilanteen. b) Puhutaan, että kompastuskivenä taloudellisten suhteitten parantamisessa porvarillisten valtioitten kanssa on kysymys veloista. Minä luulen, että tämä el ole muuta kuin tekosyy taantumuksellisten ainesten käsissä, tekosyy. Jolla on merkitystä neuvostovastaisessa sotapropagandas. sa. Meidän politiikkamme tältä osaltaan on selvä j a täysin perusteltu. Jos meille myönnetään luottoa, suos. tumme maksamaan pienen osan vanhoista veloista, katsoen sen lisä-prosentelksl luottoon. Ilman tätä ehtoa me emme voi eikä meidän tule maksaa. Meiltä vaaditaan e-nemmän. Millä perusteilla? Eikö sitten ole tunnettua, että nämä velat sai tsaarin hallitus. Jonka vallankumous kukisti ja Jonka vei. voliisuuksista ei neuvostohallitus voi ottaa Itselleen vastuuta. Puhutaan kansainvälisistä oikeuksista, kansainvälisistä oikeuksista, kansainvä. lisistä velvollisuuksista. Mutta millaisen kansainvälise:! oikeuden pe. rusteella herrat "liittolaiset" ryöstivät Neuvositoliitolta Biessarablan Ja antoivat sen Rumanlan bojaarlen orjuuteen? Minkä kansainvälisten sitoumusten mukaan Ranskan, Eng. lännin, Amerikan ja Japanin k a pitalistit j a hallitukset hyökkäsivät Neuvostoliittoon j a ryöstivät sitä k o . könaista kolme vuotta? Jos tätä kutsutaan kansainväliseksi oikeudeksi j a kansainväliseksi velvollisuudeksi, niin mitä sitten kutsutaan ryöstämiseksi? (naurua, suosionosoituksia). Eikö ole aivan selvää, että sallitBsaan tällaista ryöstöpolitiikkaa ovat herrat " l i i t tolaiset" menettäneet oikeuden vedota kansanivälisiin sitoumuksiin? Edelleen puhutaan, että nor-maalsiten suhteittten aikaansaamista häiritsee vtnäläisten boLshe-viikkien propaganda. Rajoittaak-seen bolshevikkien propaglandan " v a a r a l l i s t a " vaikutusta herrat porvarit tuon tuo.stakin laativat rajoituksia, "rautalanka-aitauksia", armollisesti antaen Puolalle, Rumanialle, Suomelle y.m. kunnian suojella näitä "aitauksia", toimia rajavahteina. Puhutaan,' että Saksa on kateellinen, kun s i l - It ei ole uskottu tätä vahdin tointa. Onko tarpeellista todistaa, ettS parjaukset propagandaTi harjoittamisesta eivät ole todellisena jarruna "normaali-sten suhteitten" Bolmiamiselle, vaan ovat ne osana neuvostovastaisesta sotapropagandasta. Miten voivat ihmiset, jolleivät he halua .saattaa itseään naurettavaan asemaan, kuvitella pääsevänsä bolshevismin aatteista, silloin kun itse maassa on suotuinen maaperä bolshevismin kehittämiselle. T.sarismi myös y r i t t i a i koinaan päästä eroon bolshevismis-kettä. Mutta siinäpä koko ydin onkin, että kapitalistit pyrkivät puolustamaan vain itseään j a o-maa heikkouttaan tai omaa kyke-nemättömyj- ttään vetoamalla bolshevikkien propagandaan. Edelleen puhutaan, että kompastuskivenä on meidän ntuvostoraken-teemnie, koUektivisoimisemme. taisteiumm»*-kulakkeja vastaan, uskonnonvastainen propaganda, taistelu tuholiasuutta vastaan ja tie-deniieste nkeskuudessa löytyvien vastavallankumouksellisten aino, Besedovskin, Dmitrijevskien y.m karkoittaminen, jne. Mutta tällaiset väitteet alkavat olla jo aivan naurettavia. Heitä siis ei miellytä meidän neuvostojärjestelmämme. Alutta meitä ei myöskään miellytä kapitalistinen järjestelmä (naurua, suosionosoituksia). Meitä ei niitllytä, että kymmenet miljoonat työttömät joutuvat heillä kärsimään nälkää, silloin kun pieni ryhmä kapitalisteja omistaa kymmeniä miljnardeja. Mutta koska me olemme luvanneet olla sekaantumatta toisten nuolten sisäisiin asioihin, niin on selvää, että tiiihän kysymyksetn ei toimita palata. Kollektivisoiminen, taistelu kulakkeja vastaan, taistelu tuholaisuuttp vastaan, uj;- konnonvastainen propaganda, kaikki tämä kuuluu Neuvostoliiton työläisten j a talonpoikain oikeuksiin, jotka on vahvistettu perustuslaissamme. Neuvostoliiton perustuslakia meidän on noudatettava ja me t u lemme noudattamaan sitä kaikella tarkkuudella. On siis ymmärrettävää, että joka ei halua alistua perustuslakiimme, häntlle on tie auki kaikille neljälle ilmansuunnalle. Mitä tulee Be.sedov.s-keihin, Dmitrijevskeihin, y.m.s., niin me tulevaisuudessakin tulemme heittämään pois .sellaiset i h miset raakkitavarana, joka on vallankumouksellemme tarpeetonta ja vahingollista, eidät voivat kohottaa kunniapaikoille ne. j o t ka tuntevat erikoista myötätuntoa jätteisiin (naurua). Vallankumouksemme seulat työskentelevät hyvin. Ne ottavat kaiken kelvollisen, jonka antavat neuvostoille ja jätteet htittävät pois. Puhutaan että Ranskas.sa, pariisilaisen' porvariston keskuudessa, on tällaisen i raakkitavaran kysyntä hyvin vilkasta. No mitäs, — ottakoot vastaan tervoydkesccn. Tämä totta ky.Mä hiukan raskauttaa Ranskan kauppavaihdon sisääntuonnin osaa, jota vastaan Ranskan porvaristo tavallisesti aina protcsteeraa. Mul^ ta se on heidän asiansa. Me em-mt sekaannu Ranskan sisäisiin asioihin (naurua, suosionosoituksia). Näin on asiat "esteiden" kanssa jotka haittaavat "normaal i s t e n " suhteitten luomista toisten maitten kanssa. Itse asiassa onkin niin, että nämä "vastukset" ovat valheellisia "vastuksia" jotka on laskettu liikkeelle vain neu-vo. stovastaisen propagandan mer-ktissä. Meidän politiikkamme on rauhan politiikkaa j a kauppasuh-teitten lujittamisen politiikka kaikkien maiden kanssa. Tämän politiikan tuloksena on suhteitten paranemincTi monien maitien kanssa ja monien kauppasopimusten solmiamien, teknillinen apu, jne. Sen tuloksena on myöskin Neuvostoliiton liittäminen Kellogin pak- / t i i n , tunnetun sopimuksen allekirjoittaminen Puolan, Romanian, Latvian kanssa, jne.. T u r k in ja Neuvostoliiton välisen ystävyys-ja hyökkäämättömyyssopimukaen voimassaoloajan pidentäminen. Ja vihdoin on tämän politiikan tuloksena se, että meidän on onnistunut säilyttää rauha, vihollisemme eivät ole saaneet meitä konfliktiin, huolimatta monista provokatoori-sista toimenpiteistä ja hyökkäyksistä sodanlietsojien taholta. Tätä rauhanpolitiikkaa me tulemme edelleenkin noudattamaan ja vie- Säkeitä Aluefuh Kirj. AKU PÄIVIÖ Aika kulkevi kulkuaan . . . Käy syksyn myrskyt ja talven tuiskut Ja saapuvi kevät ja kesä jälleen. Juhlapuvuin ja juhlahengin. nuorena, lämminnä, leimuavana, hymisten omia hymnejään, laulaen omia laulujaan juhlivi luonto, juhlivi maa ja helmassaan laps" onnettomin. — ihminen. Kautta aikain on juhlinut kansa, orja tai vapaa, juhlansa omat. Juhlinut ilonM, juhlinut surunsa, toivonsa, uskonsa Kautta aikojen, kansa parka, on kammonut pimeää, säikkynyt salamaa, peljännyt ukkosen jyrinää, myrskyä, rakeita, ruttoa^ maan vaivaa — henkiä, jumaliansa, jotka kostuin turmia nostaa. Kautta aikojen kansa parka on palvonut ja rukoillut, uhrannut ja lepytellyt, pyhittänyt puita ja lehtoja, kohottanut pylväitä ja temppeleitä, päänsä kumartanut, polvensa notkistanut. Kautta aikojen kansa parka on ollut oman pelkonsa orja, on ollut hallitsijansa orja, on ollut jumaliensa orja uskonsa orja, pctlajiensa orja. Vaan alla ainaisen orjuutensa, elämäntaistclun, vaivainsa taakan, lyömänä sodan ja ruton ja nälän, riistettynä, rääkättynä, se on syicähtänyt. kun kevät on tullut — kun jäät ovat ryskyen lähteneet, kun maa on pukeutunut vihreään ja luonnon äänet ovat riemukkaana raikuneet. Se on syicähtänyt, sc on nuortunut. St; on tuntenut veressään voimaa, se on iloinnut ja juhlinut. PJ ii n .te on elänyt, niin se on kestänyt yli pitkien pimeittensä. Mukana luonnon, hiljaisena, hämäränä, on aina herännyt toivo ja vapauden kaipio. Tuo kaipio pyhä, kuolematon, se on kytenyt yhä, kuin kipinä suossa, povessa kansan. Hetkellä murheen ja muun se on nostanut silmänsä tähtUtii^ jotka taivaalla tuikkaa, ja aurinkoon, joka aamulla nousee. Se on katsonut niihin ja toivonut niiltä — valoa ja vapautta. Vii Sitä, sitä me kaipaamme, yhä — » i? joka poistaisi sen mikä painaai,^'i'*i antaisi cen, mitä antaa maa, mitä kätemme luo, mitä toivomme toivoo, tunteemme tuntee, sydämmemme sykyttää —- vapautta, pyhää ja ktiolemafqnta. Ja se saapuu, se joutuen, lähenei^;-^l se ei ole enää hämärä, haape, ei unelma öinen, ei yliluonnollinen, ei mahdoton, vaan selviö, josta on tieto ja varmuus Se saapuvi kiivaasti läheten^ höyryn, sähkön ja radion voimin. Me näemme sen, me kuulemme sen, me luomme sitä. Kulukoon vuosi, töitten, kolmaSf kymmenen vaikka— \ «i se sampuva on. Meren aaltoja kterksekset pieksattäkoöilf ne nousee, ne vyöryy, tit''inylleftiic^>.^^:^ me nousemme niin, ' me suuren aikamnie ylvi^at orjaf.^ Me huudamme: veljet! .'•.••".,44 ja vei jet. ne saapuu. ^ _ Me huudamme: siskot! / ja sapauvat siskot. • i IcJB*'" ja joukot ja laumat ja kai^atf''X''^''t- -vi^ ; ne järjestyy ja ne vyöryy, • ja sitten ... -'• .n.-!^--. ['^t' Sitten me juhlimme. .:\:,.^j]"rX''C:''^ Täyttynyt on, mitä isämme toivoi^' ' ,V ' äitimme huokasi, veremme htiuiti/'::'{\:i'y}{ Tää juhlamme siitä on ptent «n«e,; pieni värähdys, :i •i':-.:'^'^^ kuin hiljainen hyminä ukkosen ideii Punainen lippu, sirpin ja vasaran, vapauden lippu, voittajan lippu, se nouseva on yli maailman, yli ijifiailman, sen kansoille hulmuamaan. vain määrätyn suureen ottamlsky. kyyn varautuneina^ kykene otta. maan sitä niin paljoa maasta. Kas. vin .•Jlsäo.oat Joutuvat kärsimään rllt. tävän veden puutetta. Ja tästä on seurauksena kituka-jvulsUus, kulvet-liumlntn. näivettyminen, surkastu, niinen ja pahimmassa tapauksessa kuolemakin. Kulvlll» aroille ovatkin Jääneet elämään vain ne kasvit. Joiden lehtien paksut Ja harvenunllla •••• . , ., . . . , . halhduttamLsaukolUa varustetut maan eteenpäin ka.km vo.m.n. ka.- p,ntasola",tot ' ovat vuosituhansia kin käytettävissämme olevin keinoin. Emme halua yhtään kaistaletta vierasta maata. Mutta myöskään yhtään vaaksaa oma.sta maastamme emme anna kenellekään. Sellainen on ulkopolitiikkamme. eMidän tehtävämme on edelleenkin noudattaa tätä politiikkaa kaikella sillä lujuudella, joka on bolshevikeillt ominaista. Kaupunkilaisille "maataloutta" Rukkien kasvattaminen keskox, lämpöhnonelstoissa Kasvit haihduttavat lehtiensä, a. vulla ilmaan päivittäin verrattain suuria vesimääriä, varsinkin kuumina aikoina ja kun ne ovat parhaan, , , , . ^ -^^ sa ka.svutouhus,>aan. Niinpä todet. ''"'^^^ menestyvät t i in erää-isä kokce.ssa, että .suuri koi-kc/; täneen kehittymisen tuloksena mukautuneet haihtumista' tarpeeksi rajoittamaan. Kuten tunnettua, on sellaisissa asulnhuoneL-Jsa, JoL-ssa on keskuslämmitys, ilman liian kuivaa huoneku. kille. Ne kärsivät edellämainituista syistä. Tämäkin on useimmille tiettyä. Kuitenkin haluaisi moni kasvattaa kukkia sellaislSBakln huoneissa ja saada ne tietenkin vielä re. hevlk.si, hyvästlka/ivavlksl Ja -kuk-kivlk;;!. Mutta miten? Muuta keinoa ei ole, kuin saada huoneen ilma kosteammaksi. Tä. män päämäärän eaavuttaminen el ole haitaksi huoneissa asuville i h . mikillekään, sillä niillekin on ilma r;jnäa';ä liian kuvaa huoneessa, Jos. K ? , on keskuslämmitys. Mitä koste. ammak.si Ilma saadaan, .^itä parem. päälle laitettava peltinen tai savi. nen vesl.allas koko patterin pltul. seksi Ja n i in leveäksi kuin tila !|a esteettiset vaatimukset suhikln salli' vat. Sehän voidaan laittaa ulkona, öiltään hyvinkin taiteelliseksi, vielä, pä patterin ulkoasua slevistäväksl. Tällaisessa altaassa pidetään aina vettä Ja halhtumisplnnan vielä täs. täkin laajuudesta moninkertaiseksi tekemistä varten pannaan altaaseen, veteen n.5. trassella (rautakaupasta) tai rlepukalstalelta, Joiden ylMpuo-let ovat kaikki veden pinnan yläpuolella Ja lampunsydämen tavoin Imevät jatkuvasti vettä sekä halh. auttavat sitä suurella pinnallaan n i in runsaita määriä kuivaan huone. Ilmaan, että se pysyy kyllä kukille tarpeeksi kosteana. Asuessanl kerran erääasä hotellissa, huomasin huoneeni lärnpöpatte. rin päällä, kaiketi koristeellista tar. koltusta varten laitetun, kuparipel. Iistä tehdyn altaan. Koetin, kuinka paljon tuo haihduttaisi vuorokau. dcssa vettä kuivaan huonenl i l maan. Tulokseksi tuli 8 1{2 1., vaik. ka allas oli vabi noin 80 sm. pitkä Ja 25 sm. leveä. K u n nyt tällainen halhtumlsplnta laajennetaan trasse-lellla tai rievuilla moninkertaiseksi, n i in käsltänune kyllä, että näin saa. daan buon«l väksl. On vtolä^- sa huoneissa, tuu vettä tavallista.^ on kukkien lannoft tettävä oikeaksi, jos mielii kunnollisesti menestSrlDiil^^ remplen veshnäftrien int nee luonnollisesti .sVurQtOirii|<^ siihen liuenneita aineitak lempiin osUn. Jos nyt kukkalannoitteessa elvä^/^i vlnto-aineet ole olkeisia' niin alkaa ka«vj| Jcttislft^ vinto.aineen liiasta säSDniytil verraten, vatiinkin: l U l u^ Mutta velä pikemmin tällaisissa huoneisMt' kukkalannoittel«/ä Olevat', set sivuaineet, sillä' nyt nopeasti kasviin, niiden Joukoeaa'-on jotka eivät juuri oUen (absorbol^lu) maahan,' vat suoraan, nopeastl^S-veden mukana - kasvliB mään. KiilcIuaamuAttktilB^ sa on siis, tiedettävä tää, onko se aslaiij kokoonpantu Ja oziko; mlelifisftän vaiko vain maasta vettä ilmaan hTi litraa. Tä- U , mutta ei pää.ssyt, kuten tun-jmän vesimäärän mukana kulkevat nettua. Ei päässyt eroon, sillä jkasvin ylempiin osiin rnaa,';ta kailtki bolshevismi kasvaa kaikkialla ei'l^vennäLsravintoaincet, ja sik.;i juuri ulkoapäin istutettuna, vaan sisältä, täytyykin tämän haihdutastyön ta. Tuskinpa on venäläisiltä bolshevikeilta paremmin "aidattuja" maita kuin on K i i n a , Intia j a Indo- K i i n a , Ja mitä näemme? Bolshevismi kasvaa siellä j a tulee kasvamaan huolimatta kaikista vaino-toimenpiteistä, koska siellä ilmeisesti on suotuiset kehitysmahdollisuudet bolshevismille. Mitä tässä merkitsee venäläisten bolshe- I LlikkeLs-;ä on myytävänä erilaisia vu haihdutti kuumana kesäpäivänä laitteita, jolta kilnnitetäS^n huoneL den lämpöpatterelliin Ja joista p l . talsi iiaihtua vettä huoneilmaan. U,-.e)mmit niistä ovat naurettavan ymmärtämättörnä.stl suunniteltuja. On tahdottu saada niihin mene. mään paljon vittä Ja siinä mielessä laitettu ne pellistä pitkiksi, tör-vimal>> iksi. Suunnittelija el ole ym-pahtua niin suurc-isa määrin, että näitä aineita kulkeutuisi rakennus, tarpeiksi riittäviä määriä. kOJa. päättyi tappiolla, niin mitä takeita on siltä, etteikö toinenkin «mikkien propaganda? Jo» herrat yritys päätt3risi^ samalla tavalla Kiaikki näkevät että nyt ovat bols. hevikit paljon yolmakkaantpla taloudellisesti, poliittisesti Ja maan puolustuskuntoismiteen nähden. Ja mitä tehdä kapitalL<;timaiden työvä-voisivat jotenkin päästä eroon t a louspulasta, joukkojen köyhyydestä, työttömyydestä, alhaisesta työpalkasta, työtätekevien riistosta, silloin olisi toinen juttu, Rtlloin heillä 'ei oli>«i bolsho%istijtta l i i - Tällainen haihtuminen on sitä no-jmärtänyt, ettei haihtumismäärä ole peampi, mitä kuivempi ja mitä kuu. jeasinkään riippuva veden paljoudes-mempi kasvia ympäröivä ilma o n , ' Jos ilma on huomattavasti kuivem-pi tai kuumempi kuin mihin kasvi on tuhansien »ukupoivjensa aikana tottunut j a mihin .siis sen rakenne on varautunut, känsii kasvi siitä enemmän tai vähemmän, riippuen siltä, onko aihe suurempi tai pienem. pi. Ilman liiallisen kuivuuden takia pää.%e toL-ienlaisIin olosuhteisiin varustautunut lehdistö haihduttamaan n i in paljon vettä etteivät juuret, ta, vaan halhtumisplnnan suuruu-de. eta. Ja tämä veden pinta on näls-sä tavallisesti mltätttoiän pieni. Järkevämpiä laitteita ovat Jo poL tetusta savesta laitetut pöntöt, sillä ne haiduttavat Jonkin verran myös ulkosiviilltaan läpi-Imeytynyttä vettä." Näin on haihtumispinta suu-rempi. Jos kuitenkin tahdotaan saada riittävä määrä vettä haihtumaan huoneilmaan, on lämpöpatterin VAPAUDESTA Nyt kun englanninkieliset koulut lakkaavat tiuur^|t nasta, niin alkavat kesäkoulut kymmenillä eri pailjiJt4iii|.. toimintansa. Näille kesäkouluille on ajoissa hanldtttt^p noUisia, luokkahenkisiä oppikirjoja. Vapauden IdrjäQJEiii on kaksi sellaista kirjaa jotka on toimitettu erikolseitf' kesäkouluja silmällä pitäen. Lasten kirja (toinen painos), kovissa kansissa, Wttt« i . ^ ! ^ Kesäkoulujen lukemisto, hinta Lasten aapinen, »id-, hinta ...... • ^r- - ^^^^ Box 69,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 29, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300729 |
Description
Title | 1930-07-29-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Ä O T Ä SUOMEEN Kiffsfl SiHNneD Mrkkar 3 9 2 5 Canadan Dollarista lähetyskulut: iOe lähetyksistä ««II* $20.00, 60v •Shetyksistä $20.00—$49.99, 80* lihetyksistä $60.00—$79.99 ja tl.OO lähetyksistä $80.00—$100.00 •ekä 60e jokaiselta searaavalta ai-k «y»Ita sadalta dollarilta. Lähetykaet $500.00 jm aiiti ylos $9.00; bnolimatta snmmaa ennrna* ^mta. ; SihkoMBomalihetyluUti OVat U-betyskiilat $3.50 lähetykseltä. Saoaaan rahaa mtetaan. Knrss •2.46 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS, Boa « » . SUDBURY. Oat. Laivapilettejä myydään. Tiedustakaa pUettiasioila Toy. StalnuD eskläiDä keshskonu-tean selostus Neuvostoliiton pno-lueen XVI:sta phekokonkseUe MAAILMAN KAPITALISMIN KASVAVA KRIISI JA NEUVOSTOLIITON ULKO-POLHTTINEN ASEMA (Jatkoa edelliseen numeroon) Väpaadelle ottavat rabavälityk-tiä vastaati myöskin: VAPAUS MONTREAL BRANCB 1196 St. Antoine St., Montraal, Qoe. ^ VAPAUS PORT ARTHUR BRANCB 816 Bay Street, Port Arthur, OntaiK tf AARO KIVINEN KirJdand Lake. Ont. JOHN VUORI South Porcupine, On . :GHN fVlRTA, •67 Broaview Ave., Toronto, Ont DAVIDHEUN, tri paikkakunnilla Keski-Ontariosa» moiti. kaikkien itoimikuntien raportit osottivat eteenpäin menoa. Johtokunnan' ehdotuksena kokoukselle eritettiin, että joka kuukausi määrätty summa osaston varoja tullaan . siirtämään rakennusrahastoon. Ehdotus hyväksyttiin, sillä vuokra-ajan loputtua paikastamme on" meidän suunnitelta\'a u u den paikan hankkimisesta. Jäsen-itiäärä on myöskin kasvanut tämän puolenvuoden aikana huomattavasti, joten siltäkin puolelta on menty eteenpäin. Kokous oli k a i kissa asioissa asiallinen j a hyvä, parhain ehkä mitä on meillä ollut Olisi erittäin naurettavaa ajatella, että tämän kaiken voivat imperialistit suorittaa ilman minkäänlaisia seurauksia. Kiinan työläiset j a t a - loQpojat ovat jo vastanneet niihin muodostamalla neuvostoja ja K i l - nan Punaisen armeijan. Puhutaan, että siellä on jo muodostunut neuvostohallitus. Minä oletan, että jos tämä on totta, niin siinä ei ole mL tään eriskummallista, sillä eihän voida olla erimielisiä siitä, että K U - nan voi pelastaa lopullisesta tuhosta vain neuvostot. Mitä taas tulee Intiaan. Indo. Kiinaan, Afrilckaan y.m. maihin n i in eihän voi olla mitään väittelyä, kään siitä, etteikö niillä vallanku-mouksillisilla liikkeillä joita siellä on, olisi kansallisen vapaustaistelun luonne. Porvarisherrojen tarkoitus on hukuttaa nämä maat vereen ja siksi he nojautuvatkin poliisien pis. timiin sekä sellaisiin Ihmisiin kuin oli esimerkiksi C-hand. Ei voida väitellä siitä, ettei poliisien pistimet olisi huono tuki. Tsarlsmikin aikanaan yritti nojautua j a tukea itsen, sä poliisien pistimiin, mutta minkälainen tuki siitä tuli — se on jokaiselle selvä. Mitä taas tulee Ghan-din tyyppisiin avustajiin, niin oli tsarismillakin sellaisia koko lauma, mutta mitään muuta kuin häpeää, ei se kyennyt tuottamaan. d) Imperialistien j a proletariaatin välisten ristiriitojen paljastuminen ja kär'jistyminen kapitalistisissa maissa. Maailman talouden kriisi on jo kerinnyt voimistuttamaan k a - 4)italistien harjoittamaa riistoa työväenluokkaan nähden. K r i i s i on kerinnyt 30 nostattamaan kapitalisti, sen järkiperälstyttämisen uuden aallon, se on kerinnyt uudelleen huo-nontamaan työväenluokan asemaa, laajentamaan tyttömyyttä, suurentamaan työttömäin vakituista armeijaa sekä alentamaan työpalkko-' ja. Ei ole ihmeellistä, että kaikki tämä vallankumounsellistuttaa tilan, netta, kärjistyttää luokkien välistä taistelua j a työntää työväenluokan uusiin vallankumoustaisteluihin. Tämän yhteydessä laskee j a tulee mer. kityiksettömäksl sosialidemokraattien vaikutus työväen luokan keskuudessa. Sosialidemokraattien vallassä-tomintatarmoa vain jäsenille ja suurille työläisjoukoille asiamme eteenpäin viemiseksi. —^ J . S. Tiimninsiii kirje PUNAISEN PÄIVÄN MIELENOSOITUS toimeenpannaan täällä Kp. täkäläisen piirikomitean johdolla ja paikallisten työväen joukkojärjes-töjen avustamana j a tukemana. Elok. 1 päivän iltana kello 6.30 kokoonnutaan pallokentän edustalle (samalle paikalle missä kokoonnuttiin vappunakin). Tilaisuudessa tulee olemaan ainakin kaksi puhetta, mahdollisesti use- •mpiakin. Järjestetään kulkueeseen j a tehdään pieni kierros kaupungille ja takaisin lähtöpaikkaan. Lienee tarpeetonta mainita mitkä kysymykset velvoittavat meitä mielenosoitukseen, sillä lehtemme ovat useammassa kirjoituksessaan kysymyksessä olevia asioita varsin hyvin valaisseet, joten se puoli pitäisi lehtiemme lukijoilla olla selvillä. Jätettäköön silloin kaik- ^ pikku touhut j a askareet sivuun W riennettäköön saidoin joukoin - niielenosoitukseen. ; TySIiitten yhteitrintaman piirl-jnM «« vietetään Timminsissä työ-aj^ en yhteisellä juhlakentällä elo- «un 3 päivänä alkaen kello 1 päi- ^Mä. Ohjelmassa tulee olemaan nenkistä kuin myöskin urheiluohjelmaa. Urheiluohjelmassa tulee »Innaan useampia jännittäviä otsoja. M.m. tulee olemaan uinti-öpailu. Urheilupuolen järjestämi- ^ huolehtivat Timminsin Ilo ja yläpään Viesti. Iltaohjelmassa ««lilla tuleo olemaan puheita, konserttinumeroita j.n.e. Myöskin Poneerien kesäleirit tulee osallis-ohjelman suoritukseen. Odotamme työläistoverien ei a i dastaan Timminsistä j a lähiympä-o j „ i i „ . v . . v . . . T« 4- 4. • olosta saatujen kokemuksien jäl-toimmta- ajallamme. Innostusta j a ^ e n . Jolloin he murskasivat työläis. ten lakkotaistelut, järjestivät sulku, ja ja ampuivat työläisiä, on työ. Iäisiltä alkanut poistua kokonaan usko ja luottamus "tuotannollises. ta rauhasta", "tuotannon demokratiasta" j a "rauhallisista metoodeis-ta", taistelussa. Löytyykö enää montakaan työläistä, joka olisi v a i . mis uskomaan sosiali.fasclstlen valheita. Tunnetut työläisten mielen-osoitukset 1 p. elokuuta v. 1929 (sodan vaaraa vastaan) j a 6 p. maaliskuuta V. 1930 (työttömyyttä vas. taan) osoittavat, että parhain osa työväestöstä on kääntänyt selkänsä soslall-fasclsteille. Maailman taloudellinen kriisi antaa uuden Iskun sosialidemokraattien vaikutukselle työväestön keskuudessa. Vähäinen määrä on enää niitä työläisiä, jotka konkurssien j a romahduksien jälkeen, kriisin yhteydessä suostuvat uskomaan siihen mahdollisuuteen, että jokainen tytJ. Iäinen "voi rikastua ottamalla osaa demokratisoituun" osakeyhtiöön. E l toimita edes puhua siltä, että kriisi antaa Iskun kaikille tällaisille ja tä. män tapaisille petosyrityksille. Mutta työläisten erkaneminen sosialidemokraateista merkitsee niiden slir. tyrnistä kommunistisen puolueen taakse. Ja näin ce tosiasiassa käy. tännössä tapahtuukin. Ammatillinen Ulke lähenee kommunistista puoluetta; kommunistisen puolueen saavutukset vaaleissa; lakkolilkkel. den aalto, jota johtaa kommunistinen puolue; taloudelliset lakot ja poliittiset mielenosoitukset, joiden järjestäjinä ovat kommunistiset puolueet; joukkomielenosoitukset. joissa kommunisteilla on vaikutus ja jotka saavat elävän vastaanoton työväenluokan taholta — kalkki nämä puhuvat selvää kieltä siltä, että työväenluokka tuntee kommunistisessa puolueessa ainoan ja oikean puolueen, joka kykenee talstelenman kapitalismia vastaan, ainoan puolueen, joka nauttii työläisten luot. tamusta, ainoana puolueena, joka voi j a jonka kannattaa lähteä tals. teluun kapitalismista vapautumisen puolesta. Tämä on joukkojen kään. tymlnen kommunismiin. Tämä on kommunististen veljespuolueiden varma vakuutus siltä, että niistä on tullut yhä suuremmassa määrässä suurten työläisjoukkojen puolueita. On tärkeätä, että kommunistit osal' sivat kyllin riittävästi arvioida t i lanteen ja käyttäisivät sitä asiain vaatimalla tavalla. Kehittämällä leppymätöntä taistelua sosialidemokraatteja vastaan, jotka ovat porvariston edustajia työväenluokan keskuudessa, ja murskaamalla a l kuunsa kalkki syrjäpyrklmysyrltykset leninismin tieltä, kaatamalla vettä sosialidemokraattien myllyyn, ovat kommunistiset puolueet osoittaneet seisovansa oikealla tiellä. On välttämätöntä, että kommimlstlset puolueet lujlttautuvat tälle tielle. slU« vain tätä tietä voivat he kulkea edelleen työläisjoukkojen valtaamiseen j a menestykselliseen proletari. aatin kasvattamiseen luokkatletolsuu den tuntoon. Vain näillä ehdoilla on mahdollisuus Kommunistisen In-tematslonalen vaikutuksen ja auk. torlteetln kasvuun työläisten joukoissa; Tällainen on maailman kapitallSv min ristiriitojen tilanne, ristiriitojen, jotka ovat kärjistyneet maaliman taloudellisen kriisin yhteydessä huippuunsa. Mistä puhuvat nämä tosiseikat? Siltä, että kapitalismin vakiintumisesta tulee loppu. Siltä, että joukkojen vaJlankumoukselllsen liikkeen nousu alkaa kasvamaan uudella voimalla. Siltä, että taloudellinen kriisi alkaa monessa maassa kasvamaan rinnan poliittisen kriisin kanssa. Se merkitsee enslnkln, että porvaristo alkaa etsimään ulospää. syä tilanteesta sisäisen politiikan fasclstlsoimisella. Käyttäen tätä väri s t ä saapuvan tilaisuuteen, mut- * myöskin kauempaa piiristä, s i - I*? edistämään tämän puolue- *«BHen alkuunpaneman j a puolu-hyväksi pidettävän juhlan o n - ""^mista. . ^ » » n kokottk«e«.a heinäk. 20 ^ l u e t t i i n osaston t i l i - j a johto- * ^ a n toimintakertomus. A l a - ^«wjen t i l i - j a toimintaselostus- ^ M m myöskin tilientarkastajäin ^sionnon puuttuessa jätettiin t i - ^ hyväksyminen j a vastuuvapau- « asianomaisille toimitsijoille _^^ntaminen seuraavaan kokoukseen, : -.w5^'," ^«Jokraamista koskevassa *^yKsessä päätettiin pitää k i i n - tehdystä päätöksestä, et- _ ^ k r a a Jltama- j a j n h l a t i l a i - « « s t a alaosastoflta kannetaan * L ^ ' '^oJfonaistuloista. Mainit-päätöstä ei viimeaikoina ole käytännössä noudatettu, on vain kannettu vuokraa mainitta prosenttimäärä puhtaista tuloista. Uusia jäseniä osastoomme hyväksyttiin kaksi. Laina Toronton osastolle päätet-t i i n ylössanoa. Tilikertomuksesta selvisi, että tulopuoli on o l l u t heikon puolinen, juoksevat menot k u luneen puolen vuoden ajalla juuri on voitu täyttää. Mutta mitään säästöä ei ole saatu. Edessämme on huomattavat menot haalin korjaukseen j a j o i ta ei enään voida siirtää. Katsottiin että ei ole muuta mahdollisuutta lähimmässä t u levaisuudessa varojen saantiin mainittuun tarkoitukseen kuin käyttää parempina aikoina hankittuja va-roja, siis sanoa laina ylös. Osastomme postiosoite tulee muuttumaan aivan näinä päivinä. Uuden postikonttorin valmistuttua s i i r t y y postitoimisto lähipäivinä uuteen taloon j a siellä emme saa enään saman numeroista postilaatikkoa mikä meillä o l i tähän astu Pyydämme täten kaikkia, jotka mahdollisesti tulevat osastollemme kirjoittamaan ottamaan tämän luomioon. Uusi osoitteemme, pos-tilaatikkonuraero. tulee olemaan Box 2083. — Velvoitettu, teh kaikki taantumukselliset voimat, niiden ohella myöskin soslalldemo-kraatlan . Toiseksi merkitsee se st-tä, että porvaristo alkaa etsimään ulospääsyä tilanteesta uuden imperialistisen sodan j a Interventslonln kautta. Lopuksi merkitsee se sitä, että proletariaatti taistellessaan kapita. llsmln riistopolitiikkaa ja sodan vaaraa vastaan etsii tilanteesta ulos. pääsyn vallankumouksen kautta. 3. NeavostoIUton ja kaidtaUsiivalUoL den suhteet a) Puhuin ylempänä maailman kapitalismin ristiriidoista. Mutta paitsi mainittuja rlstlrlltdja, on olemassa vielä yksi ristiriita. Tarkoitan kapitalistisen maaliman Ja Neu. vostoUlton suhdetta. Se el totta kyllä ole kapitalismin sisäinen r i s t i riita. Se on koko kapitalistisen maailman ja sosialismia rakentavan maan välinen ristiriita. Tämä el kuitenkaan haittaa sitä horjuttamasta ja hajolttamasta kapitalismin perusteita. Vielä enemmän, se paljastaa juuriaan myöten kalkki kapitalismin ristiriidat, kokoaa ne yhteen kimppuun j a muuttaa ne elämän ja kuoleman kysymyksiksi kapitalistiselle jjärjestelmfille. Tämän takia porvaristo aina kapi tai is. tlsten ristiriitojen kärjistyessä kääntää katseensa Neuvostoliittoa kohti, että eikö kyseessäolevaa kapitalistista ristiriitaa tai kalkkia ristlriU toja yhteensä voisi syytää Neuvostoliiton niskoille, tuon neuvostojen maan, vallankumouksen tuklmaan sjryksl, joka maa jo paljaalla olemassaolollaan nastaa työväenluokan Ja siirtomaat, häiritsee sodan aika. mistä, jarruttaa maailman uudel-leen Jakoa, el anna Isännöidä slsäL sillä markkinoillaan. Jolta kapitalistit etenkin nyt talouspulan valli, tessa välttämättömästl tarvitsevat. Tästä pyrkimykset valtaussotaan Ja selkkalluretklin Neuvostoliittoon, Jotka pyrkimykset tulevat vain voimistumaan kehittsrvän talouspulan vaikutuksesta. Näiden pjnUmysten innokkain eteenpälnvlejä on tällä, hetkellä porvarilhnen Ranska, P a n . Europan synnyinmaa, Kellogln pak-tin kehto, kalkkein taantunxukselU-sln ja militaristisin maa maaliman militarististen ja taantumusmalden Joukosta. Mutta valtaussodalla on kaksi puolta. Tämä on tarkt^ecn porva. riston tiedossa. Cta hyvä — ajatte, lee se, — j o s sota menee ormelll-sesti j a päättyy Neuvostoliiton tap. ploon. Mutta miten sitten, jos se päättyy kapitalistien tappioon. O n han jo ollut yksi valtausyritys ja se päättyi tappioon. Jos ciisimäinen yritys, joltoln bolshevikit olivat helk-enlaokian kanssa, joka el anna ryh. tyä sotaan Neuvostoliittoa vastaan Ja sodan syttyessä voi hyökätä selkäpuolelta. Eikö sittenkin ole parempi men. nä kauppasuhteltten lujittamisen tietä Neuvostoliiton kanssa, jota vastaan bolshevikeillakaan ei ole m i . tään sanomista. Tästä pyrkimykset rauhallisten suhteitten jatkamiseen Neuvostoliiton kanssa. Näin on siis olemassa kahdenlaista toimintaa, kahdenlaisia pyrkimyksiä, jotka kehittyvät vastakkaista suuntaa: 1. Neuvostoliiton j a kapitalistimai. den välisten taloudellisten suhteitten murtamlspolitiikka, provokatoriset hyökkäykset Neuvostoliittoa vastaans ilmeiset eodanvalmistelut Neuvostoliittoa vastaan, tässä ne toimenpiteet, jotka uhkaavat Neu-vostoUlttoa kansainvälisellä rintamalla. Näillä pyrkimyksillä on selvitettävissä sellaiset seikat, kuin Neuvostoliiton ja Englannin konser. vatlivisen hallituksen välien katkeaminen, Itä-Kllnau rautatien valtaus kiinalaisten Imperialistien taholta, kirkon hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan Rooman paavin johdol. la. ulkomaalaisten agenttien järjestämä tuhotyö rakennustyössämme spetslemme kautta, räjähdysten ja murhapolttojen järjestäminen, sen tapaisten, jollaisia järjestivät muutamat "Lena Goldllldsln" konsessio-nln toimitsijat, hyökkäykset Neuvostoliiton lähetystöä vastaan (Puola), yritykset vahingoittaa Neuvostoin, ton ulosvientiä (Puola. Yhdysvallat), jne. 2. Kapitalistimaiden työtätekevien myötätunto j a tuki Neuvostoliiton rakennustyölle. Neuvostoliiton poliit. tiseli Ja taloudellisen mahdin kasvu. Neuvostoliiton puolustuskuntoisuu-den lujittuminen, meidän rauhanpolitiikkamme — nämä ovat seikkoja, ijotka lujittavat Neuvostoliiton kansainvälistä tilannetta. Näiden seikkojen pohjalla onnistuimme menestyksellä llkvldeeraamaan Itä.Klinan rautatien konfliktin. Niiden pohjalla tapahtui suhteitten palauttaminen Englannin kanssa, kasvavat Neuvostoliiton taloudelliset suhteet kapitalistimaiden kanssa jne. Taistelu näiden kahdenlaisten pyrkimysten välillä luonnehtii Neuvostoliiton kansainvälisen tilanteen. b) Puhutaan, että kompastuskivenä taloudellisten suhteitten parantamisessa porvarillisten valtioitten kanssa on kysymys veloista. Minä luulen, että tämä el ole muuta kuin tekosyy taantumuksellisten ainesten käsissä, tekosyy. Jolla on merkitystä neuvostovastaisessa sotapropagandas. sa. Meidän politiikkamme tältä osaltaan on selvä j a täysin perusteltu. Jos meille myönnetään luottoa, suos. tumme maksamaan pienen osan vanhoista veloista, katsoen sen lisä-prosentelksl luottoon. Ilman tätä ehtoa me emme voi eikä meidän tule maksaa. Meiltä vaaditaan e-nemmän. Millä perusteilla? Eikö sitten ole tunnettua, että nämä velat sai tsaarin hallitus. Jonka vallankumous kukisti ja Jonka vei. voliisuuksista ei neuvostohallitus voi ottaa Itselleen vastuuta. Puhutaan kansainvälisistä oikeuksista, kansainvälisistä oikeuksista, kansainvä. lisistä velvollisuuksista. Mutta millaisen kansainvälise:! oikeuden pe. rusteella herrat "liittolaiset" ryöstivät Neuvositoliitolta Biessarablan Ja antoivat sen Rumanlan bojaarlen orjuuteen? Minkä kansainvälisten sitoumusten mukaan Ranskan, Eng. lännin, Amerikan ja Japanin k a pitalistit j a hallitukset hyökkäsivät Neuvostoliittoon j a ryöstivät sitä k o . könaista kolme vuotta? Jos tätä kutsutaan kansainväliseksi oikeudeksi j a kansainväliseksi velvollisuudeksi, niin mitä sitten kutsutaan ryöstämiseksi? (naurua, suosionosoituksia). Eikö ole aivan selvää, että sallitBsaan tällaista ryöstöpolitiikkaa ovat herrat " l i i t tolaiset" menettäneet oikeuden vedota kansanivälisiin sitoumuksiin? Edelleen puhutaan, että nor-maalsiten suhteittten aikaansaamista häiritsee vtnäläisten boLshe-viikkien propaganda. Rajoittaak-seen bolshevikkien propaglandan " v a a r a l l i s t a " vaikutusta herrat porvarit tuon tuo.stakin laativat rajoituksia, "rautalanka-aitauksia", armollisesti antaen Puolalle, Rumanialle, Suomelle y.m. kunnian suojella näitä "aitauksia", toimia rajavahteina. Puhutaan,' että Saksa on kateellinen, kun s i l - It ei ole uskottu tätä vahdin tointa. Onko tarpeellista todistaa, ettS parjaukset propagandaTi harjoittamisesta eivät ole todellisena jarruna "normaali-sten suhteitten" Bolmiamiselle, vaan ovat ne osana neuvostovastaisesta sotapropagandasta. Miten voivat ihmiset, jolleivät he halua .saattaa itseään naurettavaan asemaan, kuvitella pääsevänsä bolshevismin aatteista, silloin kun itse maassa on suotuinen maaperä bolshevismin kehittämiselle. T.sarismi myös y r i t t i a i koinaan päästä eroon bolshevismis-kettä. Mutta siinäpä koko ydin onkin, että kapitalistit pyrkivät puolustamaan vain itseään j a o-maa heikkouttaan tai omaa kyke-nemättömyj- ttään vetoamalla bolshevikkien propagandaan. Edelleen puhutaan, että kompastuskivenä on meidän ntuvostoraken-teemnie, koUektivisoimisemme. taisteiumm»*-kulakkeja vastaan, uskonnonvastainen propaganda, taistelu tuholiasuutta vastaan ja tie-deniieste nkeskuudessa löytyvien vastavallankumouksellisten aino, Besedovskin, Dmitrijevskien y.m karkoittaminen, jne. Mutta tällaiset väitteet alkavat olla jo aivan naurettavia. Heitä siis ei miellytä meidän neuvostojärjestelmämme. Alutta meitä ei myöskään miellytä kapitalistinen järjestelmä (naurua, suosionosoituksia). Meitä ei niitllytä, että kymmenet miljoonat työttömät joutuvat heillä kärsimään nälkää, silloin kun pieni ryhmä kapitalisteja omistaa kymmeniä miljnardeja. Mutta koska me olemme luvanneet olla sekaantumatta toisten nuolten sisäisiin asioihin, niin on selvää, että tiiihän kysymyksetn ei toimita palata. Kollektivisoiminen, taistelu kulakkeja vastaan, taistelu tuholaisuuttp vastaan, uj;- konnonvastainen propaganda, kaikki tämä kuuluu Neuvostoliiton työläisten j a talonpoikain oikeuksiin, jotka on vahvistettu perustuslaissamme. Neuvostoliiton perustuslakia meidän on noudatettava ja me t u lemme noudattamaan sitä kaikella tarkkuudella. On siis ymmärrettävää, että joka ei halua alistua perustuslakiimme, häntlle on tie auki kaikille neljälle ilmansuunnalle. Mitä tulee Be.sedov.s-keihin, Dmitrijevskeihin, y.m.s., niin me tulevaisuudessakin tulemme heittämään pois .sellaiset i h miset raakkitavarana, joka on vallankumouksellemme tarpeetonta ja vahingollista, eidät voivat kohottaa kunniapaikoille ne. j o t ka tuntevat erikoista myötätuntoa jätteisiin (naurua). Vallankumouksemme seulat työskentelevät hyvin. Ne ottavat kaiken kelvollisen, jonka antavat neuvostoille ja jätteet htittävät pois. Puhutaan että Ranskas.sa, pariisilaisen' porvariston keskuudessa, on tällaisen i raakkitavaran kysyntä hyvin vilkasta. No mitäs, — ottakoot vastaan tervoydkesccn. Tämä totta ky.Mä hiukan raskauttaa Ranskan kauppavaihdon sisääntuonnin osaa, jota vastaan Ranskan porvaristo tavallisesti aina protcsteeraa. Mul^ ta se on heidän asiansa. Me em-mt sekaannu Ranskan sisäisiin asioihin (naurua, suosionosoituksia). Näin on asiat "esteiden" kanssa jotka haittaavat "normaal i s t e n " suhteitten luomista toisten maitten kanssa. Itse asiassa onkin niin, että nämä "vastukset" ovat valheellisia "vastuksia" jotka on laskettu liikkeelle vain neu-vo. stovastaisen propagandan mer-ktissä. Meidän politiikkamme on rauhan politiikkaa j a kauppasuh-teitten lujittamisen politiikka kaikkien maiden kanssa. Tämän politiikan tuloksena on suhteitten paranemincTi monien maitien kanssa ja monien kauppasopimusten solmiamien, teknillinen apu, jne. Sen tuloksena on myöskin Neuvostoliiton liittäminen Kellogin pak- / t i i n , tunnetun sopimuksen allekirjoittaminen Puolan, Romanian, Latvian kanssa, jne.. T u r k in ja Neuvostoliiton välisen ystävyys-ja hyökkäämättömyyssopimukaen voimassaoloajan pidentäminen. Ja vihdoin on tämän politiikan tuloksena se, että meidän on onnistunut säilyttää rauha, vihollisemme eivät ole saaneet meitä konfliktiin, huolimatta monista provokatoori-sista toimenpiteistä ja hyökkäyksistä sodanlietsojien taholta. Tätä rauhanpolitiikkaa me tulemme edelleenkin noudattamaan ja vie- Säkeitä Aluefuh Kirj. AKU PÄIVIÖ Aika kulkevi kulkuaan . . . Käy syksyn myrskyt ja talven tuiskut Ja saapuvi kevät ja kesä jälleen. Juhlapuvuin ja juhlahengin. nuorena, lämminnä, leimuavana, hymisten omia hymnejään, laulaen omia laulujaan juhlivi luonto, juhlivi maa ja helmassaan laps" onnettomin. — ihminen. Kautta aikain on juhlinut kansa, orja tai vapaa, juhlansa omat. Juhlinut ilonM, juhlinut surunsa, toivonsa, uskonsa Kautta aikojen, kansa parka, on kammonut pimeää, säikkynyt salamaa, peljännyt ukkosen jyrinää, myrskyä, rakeita, ruttoa^ maan vaivaa — henkiä, jumaliansa, jotka kostuin turmia nostaa. Kautta aikojen kansa parka on palvonut ja rukoillut, uhrannut ja lepytellyt, pyhittänyt puita ja lehtoja, kohottanut pylväitä ja temppeleitä, päänsä kumartanut, polvensa notkistanut. Kautta aikojen kansa parka on ollut oman pelkonsa orja, on ollut hallitsijansa orja, on ollut jumaliensa orja uskonsa orja, pctlajiensa orja. Vaan alla ainaisen orjuutensa, elämäntaistclun, vaivainsa taakan, lyömänä sodan ja ruton ja nälän, riistettynä, rääkättynä, se on syicähtänyt. kun kevät on tullut — kun jäät ovat ryskyen lähteneet, kun maa on pukeutunut vihreään ja luonnon äänet ovat riemukkaana raikuneet. Se on syicähtänyt, sc on nuortunut. St; on tuntenut veressään voimaa, se on iloinnut ja juhlinut. PJ ii n .te on elänyt, niin se on kestänyt yli pitkien pimeittensä. Mukana luonnon, hiljaisena, hämäränä, on aina herännyt toivo ja vapauden kaipio. Tuo kaipio pyhä, kuolematon, se on kytenyt yhä, kuin kipinä suossa, povessa kansan. Hetkellä murheen ja muun se on nostanut silmänsä tähtUtii^ jotka taivaalla tuikkaa, ja aurinkoon, joka aamulla nousee. Se on katsonut niihin ja toivonut niiltä — valoa ja vapautta. Vii Sitä, sitä me kaipaamme, yhä — » i? joka poistaisi sen mikä painaai,^'i'*i antaisi cen, mitä antaa maa, mitä kätemme luo, mitä toivomme toivoo, tunteemme tuntee, sydämmemme sykyttää —- vapautta, pyhää ja ktiolemafqnta. Ja se saapuu, se joutuen, lähenei^;-^l se ei ole enää hämärä, haape, ei unelma öinen, ei yliluonnollinen, ei mahdoton, vaan selviö, josta on tieto ja varmuus Se saapuvi kiivaasti läheten^ höyryn, sähkön ja radion voimin. Me näemme sen, me kuulemme sen, me luomme sitä. Kulukoon vuosi, töitten, kolmaSf kymmenen vaikka— \ «i se sampuva on. Meren aaltoja kterksekset pieksattäkoöilf ne nousee, ne vyöryy, tit''inylleftiic^>.^^:^ me nousemme niin, ' me suuren aikamnie ylvi^at orjaf.^ Me huudamme: veljet! .'•.••".,44 ja vei jet. ne saapuu. ^ _ Me huudamme: siskot! / ja sapauvat siskot. • i IcJB*'" ja joukot ja laumat ja kai^atf''X''^''t- -vi^ ; ne järjestyy ja ne vyöryy, • ja sitten ... -'• .n.-!^--. ['^t' Sitten me juhlimme. .:\:,.^j]"rX''C:''^ Täyttynyt on, mitä isämme toivoi^' ' ,V ' äitimme huokasi, veremme htiuiti/'::'{\:i'y}{ Tää juhlamme siitä on ptent «n«e,; pieni värähdys, :i •i':-.:'^'^^ kuin hiljainen hyminä ukkosen ideii Punainen lippu, sirpin ja vasaran, vapauden lippu, voittajan lippu, se nouseva on yli maailman, yli ijifiailman, sen kansoille hulmuamaan. vain määrätyn suureen ottamlsky. kyyn varautuneina^ kykene otta. maan sitä niin paljoa maasta. Kas. vin .•Jlsäo.oat Joutuvat kärsimään rllt. tävän veden puutetta. Ja tästä on seurauksena kituka-jvulsUus, kulvet-liumlntn. näivettyminen, surkastu, niinen ja pahimmassa tapauksessa kuolemakin. Kulvlll» aroille ovatkin Jääneet elämään vain ne kasvit. Joiden lehtien paksut Ja harvenunllla •••• . , ., . . . , . halhduttamLsaukolUa varustetut maan eteenpäin ka.km vo.m.n. ka.- p,ntasola",tot ' ovat vuosituhansia kin käytettävissämme olevin keinoin. Emme halua yhtään kaistaletta vierasta maata. Mutta myöskään yhtään vaaksaa oma.sta maastamme emme anna kenellekään. Sellainen on ulkopolitiikkamme. eMidän tehtävämme on edelleenkin noudattaa tätä politiikkaa kaikella sillä lujuudella, joka on bolshevikeillt ominaista. Kaupunkilaisille "maataloutta" Rukkien kasvattaminen keskox, lämpöhnonelstoissa Kasvit haihduttavat lehtiensä, a. vulla ilmaan päivittäin verrattain suuria vesimääriä, varsinkin kuumina aikoina ja kun ne ovat parhaan, , , , . ^ -^^ sa ka.svutouhus,>aan. Niinpä todet. ''"'^^^ menestyvät t i in erää-isä kokce.ssa, että .suuri koi-kc/; täneen kehittymisen tuloksena mukautuneet haihtumista' tarpeeksi rajoittamaan. Kuten tunnettua, on sellaisissa asulnhuoneL-Jsa, JoL-ssa on keskuslämmitys, ilman liian kuivaa huoneku. kille. Ne kärsivät edellämainituista syistä. Tämäkin on useimmille tiettyä. Kuitenkin haluaisi moni kasvattaa kukkia sellaislSBakln huoneissa ja saada ne tietenkin vielä re. hevlk.si, hyvästlka/ivavlksl Ja -kuk-kivlk;;!. Mutta miten? Muuta keinoa ei ole, kuin saada huoneen ilma kosteammaksi. Tä. män päämäärän eaavuttaminen el ole haitaksi huoneissa asuville i h . mikillekään, sillä niillekin on ilma r;jnäa';ä liian kuvaa huoneessa, Jos. K ? , on keskuslämmitys. Mitä koste. ammak.si Ilma saadaan, .^itä parem. päälle laitettava peltinen tai savi. nen vesl.allas koko patterin pltul. seksi Ja n i in leveäksi kuin tila !|a esteettiset vaatimukset suhikln salli' vat. Sehän voidaan laittaa ulkona, öiltään hyvinkin taiteelliseksi, vielä, pä patterin ulkoasua slevistäväksl. Tällaisessa altaassa pidetään aina vettä Ja halhtumisplnnan vielä täs. täkin laajuudesta moninkertaiseksi tekemistä varten pannaan altaaseen, veteen n.5. trassella (rautakaupasta) tai rlepukalstalelta, Joiden ylMpuo-let ovat kaikki veden pinnan yläpuolella Ja lampunsydämen tavoin Imevät jatkuvasti vettä sekä halh. auttavat sitä suurella pinnallaan n i in runsaita määriä kuivaan huone. Ilmaan, että se pysyy kyllä kukille tarpeeksi kosteana. Asuessanl kerran erääasä hotellissa, huomasin huoneeni lärnpöpatte. rin päällä, kaiketi koristeellista tar. koltusta varten laitetun, kuparipel. Iistä tehdyn altaan. Koetin, kuinka paljon tuo haihduttaisi vuorokau. dcssa vettä kuivaan huonenl i l maan. Tulokseksi tuli 8 1{2 1., vaik. ka allas oli vabi noin 80 sm. pitkä Ja 25 sm. leveä. K u n nyt tällainen halhtumlsplnta laajennetaan trasse-lellla tai rievuilla moninkertaiseksi, n i in käsltänune kyllä, että näin saa. daan buon«l väksl. On vtolä^- sa huoneissa, tuu vettä tavallista.^ on kukkien lannoft tettävä oikeaksi, jos mielii kunnollisesti menestSrlDiil^^ remplen veshnäftrien int nee luonnollisesti .sVurQtOirii|<^ siihen liuenneita aineitak lempiin osUn. Jos nyt kukkalannoitteessa elvä^/^i vlnto-aineet ole olkeisia' niin alkaa ka«vj| Jcttislft^ vinto.aineen liiasta säSDniytil verraten, vatiinkin: l U l u^ Mutta velä pikemmin tällaisissa huoneisMt' kukkalannoittel«/ä Olevat', set sivuaineet, sillä' nyt nopeasti kasviin, niiden Joukoeaa'-on jotka eivät juuri oUen (absorbol^lu) maahan,' vat suoraan, nopeastl^S-veden mukana - kasvliB mään. KiilcIuaamuAttktilB^ sa on siis, tiedettävä tää, onko se aslaiij kokoonpantu Ja oziko; mlelifisftän vaiko vain maasta vettä ilmaan hTi litraa. Tä- U , mutta ei pää.ssyt, kuten tun-jmän vesimäärän mukana kulkevat nettua. Ei päässyt eroon, sillä jkasvin ylempiin osiin rnaa,';ta kailtki bolshevismi kasvaa kaikkialla ei'l^vennäLsravintoaincet, ja sik.;i juuri ulkoapäin istutettuna, vaan sisältä, täytyykin tämän haihdutastyön ta. Tuskinpa on venäläisiltä bolshevikeilta paremmin "aidattuja" maita kuin on K i i n a , Intia j a Indo- K i i n a , Ja mitä näemme? Bolshevismi kasvaa siellä j a tulee kasvamaan huolimatta kaikista vaino-toimenpiteistä, koska siellä ilmeisesti on suotuiset kehitysmahdollisuudet bolshevismille. Mitä tässä merkitsee venäläisten bolshe- I LlikkeLs-;ä on myytävänä erilaisia vu haihdutti kuumana kesäpäivänä laitteita, jolta kilnnitetäS^n huoneL den lämpöpatterelliin Ja joista p l . talsi iiaihtua vettä huoneilmaan. U,-.e)mmit niistä ovat naurettavan ymmärtämättörnä.stl suunniteltuja. On tahdottu saada niihin mene. mään paljon vittä Ja siinä mielessä laitettu ne pellistä pitkiksi, tör-vimal>> iksi. Suunnittelija el ole ym-pahtua niin suurc-isa määrin, että näitä aineita kulkeutuisi rakennus, tarpeiksi riittäviä määriä. kOJa. päättyi tappiolla, niin mitä takeita on siltä, etteikö toinenkin «mikkien propaganda? Jo» herrat yritys päätt3risi^ samalla tavalla Kiaikki näkevät että nyt ovat bols. hevikit paljon yolmakkaantpla taloudellisesti, poliittisesti Ja maan puolustuskuntoismiteen nähden. Ja mitä tehdä kapitalL<;timaiden työvä-voisivat jotenkin päästä eroon t a louspulasta, joukkojen köyhyydestä, työttömyydestä, alhaisesta työpalkasta, työtätekevien riistosta, silloin olisi toinen juttu, Rtlloin heillä 'ei oli>«i bolsho%istijtta l i i - Tällainen haihtuminen on sitä no-jmärtänyt, ettei haihtumismäärä ole peampi, mitä kuivempi ja mitä kuu. jeasinkään riippuva veden paljoudes-mempi kasvia ympäröivä ilma o n , ' Jos ilma on huomattavasti kuivem-pi tai kuumempi kuin mihin kasvi on tuhansien »ukupoivjensa aikana tottunut j a mihin .siis sen rakenne on varautunut, känsii kasvi siitä enemmän tai vähemmän, riippuen siltä, onko aihe suurempi tai pienem. pi. Ilman liiallisen kuivuuden takia pää.%e toL-ienlaisIin olosuhteisiin varustautunut lehdistö haihduttamaan n i in paljon vettä etteivät juuret, ta, vaan halhtumisplnnan suuruu-de. eta. Ja tämä veden pinta on näls-sä tavallisesti mltätttoiän pieni. Järkevämpiä laitteita ovat Jo poL tetusta savesta laitetut pöntöt, sillä ne haiduttavat Jonkin verran myös ulkosiviilltaan läpi-Imeytynyttä vettä." Näin on haihtumispinta suu-rempi. Jos kuitenkin tahdotaan saada riittävä määrä vettä haihtumaan huoneilmaan, on lämpöpatterin VAPAUDESTA Nyt kun englanninkieliset koulut lakkaavat tiuur^|t nasta, niin alkavat kesäkoulut kymmenillä eri pailjiJt4iii|.. toimintansa. Näille kesäkouluille on ajoissa hanldtttt^p noUisia, luokkahenkisiä oppikirjoja. Vapauden IdrjäQJEiii on kaksi sellaista kirjaa jotka on toimitettu erikolseitf' kesäkouluja silmällä pitäen. Lasten kirja (toinen painos), kovissa kansissa, Wttt« i . ^ ! ^ Kesäkoulujen lukemisto, hinta Lasten aapinen, »id-, hinta ...... • ^r- - ^^^^ Box 69, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-29-03