Vapaus, July 29, 1930

              Ä O T Ä
SUOMEEN
Kiffsfl SiHNneD Mrkkar
3 9 2 5
Canadan Dollarista
lähetyskulut:
iOe lähetyksistä ««II* $20.00, 60v
•Shetyksistä $20.00—$49.99, 80*
lihetyksistä $60.00—$79.99 ja
tl.OO lähetyksistä $80.00—$100.00
•ekä 60e jokaiselta searaavalta ai-k
«y»Ita sadalta dollarilta.
Lähetykaet $500.00 jm aiiti ylos
$9.00; bnolimatta snmmaa ennrna*
^mta.
; SihkoMBomalihetyluUti OVat U-betyskiilat
$3.50 lähetykseltä.
Saoaaan rahaa mtetaan. Knrss
•2.46 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Boa « » . SUDBURY. Oat.
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pUettiasioila
Toy. StalnuD eskläiDä keshskonu-tean
selostus Neuvostoliiton pno-lueen
XVI:sta phekokonkseUe
MAAILMAN KAPITALISMIN KASVAVA
KRIISI JA NEUVOSTOLIITON ULKO-POLHTTINEN
ASEMA
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Väpaadelle ottavat rabavälityk-tiä
vastaati myöskin:
VAPAUS MONTREAL BRANCB
1196 St. Antoine St.,
Montraal, Qoe.
^ VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB
816 Bay Street,
Port Arthur, OntaiK
tf
AARO KIVINEN
KirJdand Lake. Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, On .
:GHN fVlRTA,
•67 Broaview Ave., Toronto, Ont
DAVIDHEUN,
tri paikkakunnilla Keski-Ontariosa»
moiti. kaikkien itoimikuntien rapor­tit
osottivat eteenpäin menoa. Joh­tokunnan'
ehdotuksena kokoukselle
eritettiin, että joka kuukausi mää­rätty
summa osaston varoja tul­laan
. siirtämään rakennusrahas­toon.
Ehdotus hyväksyttiin, sillä
vuokra-ajan loputtua paikastam­me
on" meidän suunnitelta\'a u u ­den
paikan hankkimisesta. Jäsen-itiäärä
on myöskin kasvanut tä­män
puolenvuoden aikana huomat­tavasti,
joten siltäkin puolelta on
menty eteenpäin. Kokous oli k a i ­kissa
asioissa asiallinen j a hyvä,
parhain ehkä mitä on meillä ollut
Olisi erittäin naurettavaa ajatella,
että tämän kaiken voivat imperialis­tit
suorittaa ilman minkäänlaisia
seurauksia. Kiinan työläiset j a t a -
loQpojat ovat jo vastanneet niihin
muodostamalla neuvostoja ja K i l -
nan Punaisen armeijan. Puhutaan,
että siellä on jo muodostunut neu­vostohallitus.
Minä oletan, että jos
tämä on totta, niin siinä ei ole mL
tään eriskummallista, sillä eihän
voida olla erimielisiä siitä, että K U -
nan voi pelastaa lopullisesta tuhosta
vain neuvostot.
Mitä taas tulee Intiaan. Indo.
Kiinaan, Afrilckaan y.m. maihin
n i in eihän voi olla mitään väittelyä,
kään siitä, etteikö niillä vallanku-mouksillisilla
liikkeillä joita siellä
on, olisi kansallisen vapaustaistelun
luonne. Porvarisherrojen tarkoitus
on hukuttaa nämä maat vereen ja
siksi he nojautuvatkin poliisien pis.
timiin sekä sellaisiin Ihmisiin kuin
oli esimerkiksi C-hand. Ei voida
väitellä siitä, ettei poliisien pistimet
olisi huono tuki. Tsarlsmikin aika­naan
yritti nojautua j a tukea itsen,
sä poliisien pistimiin, mutta minkä­lainen
tuki siitä tuli — se on jokai­selle
selvä. Mitä taas tulee Ghan-din
tyyppisiin avustajiin, niin oli
tsarismillakin sellaisia koko lauma,
mutta mitään muuta kuin häpeää,
ei se kyennyt tuottamaan.
d) Imperialistien j a proletariaatin
välisten ristiriitojen paljastuminen
ja kär'jistyminen kapitalistisissa
maissa. Maailman talouden kriisi
on jo kerinnyt voimistuttamaan k a -
4)italistien harjoittamaa riistoa työ­väenluokkaan
nähden. K r i i s i on ke­rinnyt
30 nostattamaan kapitalisti,
sen järkiperälstyttämisen uuden aal­lon,
se on kerinnyt uudelleen huo-nontamaan
työväenluokan asemaa,
laajentamaan tyttömyyttä, suuren­tamaan
työttömäin vakituista ar­meijaa
sekä alentamaan työpalkko-'
ja. Ei ole ihmeellistä, että kaikki
tämä vallankumounsellistuttaa tilan,
netta, kärjistyttää luokkien välistä
taistelua j a työntää työväenluokan
uusiin vallankumoustaisteluihin. Tä­män
yhteydessä laskee j a tulee mer.
kityiksettömäksl sosialidemokraattien
vaikutus työväen luokan keskuudes­sa.
Sosialidemokraattien vallassä-tomintatarmoa
vain jäsenille ja
suurille työläisjoukoille asiamme
eteenpäin viemiseksi. —^ J . S.
Tiimninsiii kirje
PUNAISEN PÄIVÄN MIELEN­OSOITUS
toimeenpannaan täällä Kp. täkä­läisen
piirikomitean johdolla ja
paikallisten työväen joukkojärjes-töjen
avustamana j a tukemana.
Elok. 1 päivän iltana kello 6.30
kokoonnutaan pallokentän edus­talle
(samalle paikalle missä ko­koonnuttiin
vappunakin). Tilai­suudessa
tulee olemaan ainakin
kaksi puhetta, mahdollisesti use-
•mpiakin. Järjestetään kulkuee­seen
j a tehdään pieni kierros kau­pungille
ja takaisin lähtöpaik­kaan.
Lienee tarpeetonta mainita mit­kä
kysymykset velvoittavat meitä
mielenosoitukseen, sillä lehtemme
ovat useammassa kirjoituksessaan
kysymyksessä olevia asioita var­sin
hyvin valaisseet, joten se puoli
pitäisi lehtiemme lukijoilla olla
selvillä. Jätettäköön silloin kaik-
^ pikku touhut j a askareet sivuun
W riennettäköön saidoin joukoin
- niielenosoitukseen.
; TySIiitten yhteitrintaman piirl-jnM
«« vietetään Timminsissä työ-aj^
en yhteisellä juhlakentällä elo-
«un 3 päivänä alkaen kello 1 päi-
^Mä. Ohjelmassa tulee olemaan
nenkistä kuin myöskin urheiluoh­jelmaa.
Urheiluohjelmassa tulee
»Innaan useampia jännittäviä ot­soja.
M.m. tulee olemaan uinti-öpailu.
Urheilupuolen järjestämi-
^ huolehtivat Timminsin Ilo ja
yläpään Viesti. Iltaohjelmassa
««lilla tuleo olemaan puheita,
konserttinumeroita j.n.e. Myöskin
Poneerien kesäleirit tulee osallis-ohjelman
suoritukseen.
Odotamme työläistoverien ei a i ­dastaan
Timminsistä j a lähiympä-o
j „ i i „ . v . . v . . . T« 4- 4. • olosta saatujen kokemuksien jäl-toimmta-
ajallamme. Innostusta j a ^ e n . Jolloin he murskasivat työläis.
ten lakkotaistelut, järjestivät sulku,
ja ja ampuivat työläisiä, on työ.
Iäisiltä alkanut poistua kokonaan
usko ja luottamus "tuotannollises.
ta rauhasta", "tuotannon demokra­tiasta"
j a "rauhallisista metoodeis-ta",
taistelussa. Löytyykö enää
montakaan työläistä, joka olisi v a i .
mis uskomaan sosiali.fasclstlen val­heita.
Tunnetut työläisten mielen-osoitukset
1 p. elokuuta v. 1929 (so­dan
vaaraa vastaan) j a 6 p. maalis­kuuta
V. 1930 (työttömyyttä vas.
taan) osoittavat, että parhain osa
työväestöstä on kääntänyt selkänsä
soslall-fasclsteille. Maailman talou­dellinen
kriisi antaa uuden Iskun
sosialidemokraattien vaikutukselle
työväestön keskuudessa.
Vähäinen määrä on enää niitä
työläisiä, jotka konkurssien j a ro­mahduksien
jälkeen, kriisin yhtey­dessä
suostuvat uskomaan siihen
mahdollisuuteen, että jokainen tytJ.
Iäinen "voi rikastua ottamalla osaa
demokratisoituun" osakeyhtiöön. E l
toimita edes puhua siltä, että kriisi
antaa Iskun kaikille tällaisille ja tä.
män tapaisille petosyrityksille. Mut­ta
työläisten erkaneminen sosialide­mokraateista
merkitsee niiden slir.
tyrnistä kommunistisen puolueen
taakse. Ja näin ce tosiasiassa käy.
tännössä tapahtuukin. Ammatilli­nen
Ulke lähenee kommunistista
puoluetta; kommunistisen puolueen
saavutukset vaaleissa; lakkolilkkel.
den aalto, jota johtaa kommunisti­nen
puolue; taloudelliset lakot ja
poliittiset mielenosoitukset, joiden
järjestäjinä ovat kommunistiset
puolueet; joukkomielenosoitukset.
joissa kommunisteilla on vaikutus
ja jotka saavat elävän vastaanoton
työväenluokan taholta — kalkki nä­mä
puhuvat selvää kieltä siltä, että
työväenluokka tuntee kommunisti­sessa
puolueessa ainoan ja oikean
puolueen, joka kykenee talstelenman
kapitalismia vastaan, ainoan puo­lueen,
joka nauttii työläisten luot.
tamusta, ainoana puolueena, joka
voi j a jonka kannattaa lähteä tals.
teluun kapitalismista vapautumisen
puolesta. Tämä on joukkojen kään.
tymlnen kommunismiin. Tämä on
kommunististen veljespuolueiden
varma vakuutus siltä, että niistä on
tullut yhä suuremmassa määrässä
suurten työläisjoukkojen puolueita.
On tärkeätä, että kommunistit osal'
sivat kyllin riittävästi arvioida t i ­lanteen
ja käyttäisivät sitä asiain
vaatimalla tavalla. Kehittämällä
leppymätöntä taistelua sosialidemo­kraatteja
vastaan, jotka ovat por­variston
edustajia työväenluokan
keskuudessa, ja murskaamalla a l ­kuunsa
kalkki syrjäpyrklmysyrltykset
leninismin tieltä, kaatamalla vettä
sosialidemokraattien myllyyn, ovat
kommunistiset puolueet osoittaneet
seisovansa oikealla tiellä. On vält­tämätöntä,
että kommimlstlset puo­lueet
lujlttautuvat tälle tielle. slU«
vain tätä tietä voivat he kulkea
edelleen työläisjoukkojen valtaami­seen
j a menestykselliseen proletari.
aatin kasvattamiseen luokkatletolsuu
den tuntoon. Vain näillä ehdoilla
on mahdollisuus Kommunistisen In-tematslonalen
vaikutuksen ja auk.
torlteetln kasvuun työläisten jou­koissa;
Tällainen on maailman kapitallSv
min ristiriitojen tilanne, ristiriitojen,
jotka ovat kärjistyneet maaliman
taloudellisen kriisin yhteydessä
huippuunsa. Mistä puhuvat nämä
tosiseikat? Siltä, että kapitalismin
vakiintumisesta tulee loppu. Siltä,
että joukkojen vaJlankumoukselllsen
liikkeen nousu alkaa kasvamaan uu­della
voimalla. Siltä, että taloudel­linen
kriisi alkaa monessa maassa
kasvamaan rinnan poliittisen kriisin
kanssa. Se merkitsee enslnkln, että
porvaristo alkaa etsimään ulospää.
syä tilanteesta sisäisen politiikan
fasclstlsoimisella. Käyttäen tätä vär­i
s t ä saapuvan tilaisuuteen, mut-
* myöskin kauempaa piiristä, s i -
I*? edistämään tämän puolue-
*«BHen alkuunpaneman j a puolu-hyväksi
pidettävän juhlan o n -
""^mista.
. ^ » » n kokottk«e«.a heinäk. 20
^ l u e t t i i n osaston t i l i - j a johto-
* ^ a n toimintakertomus. A l a -
^«wjen t i l i - j a toimintaselostus-
^ M m myöskin tilientarkastajäin
^sionnon puuttuessa jätettiin t i -
^ hyväksyminen j a vastuuvapau-
« asianomaisille toimitsijoille
_^^ntaminen seuraavaan kokouk­seen,
:
-.w5^'," ^«Jokraamista koskevassa
*^yKsessä päätettiin pitää k i i n -
tehdystä päätöksestä, et-
_ ^ k r a a Jltama- j a j n h l a t i l a i -
« « s t a alaosastoflta kannetaan
* L ^ ' '^oJfonaistuloista. Mainit-päätöstä
ei viimeaikoina ole
käytännössä noudatettu, on vain
kannettu vuokraa mainitta pro­senttimäärä
puhtaista tuloista.
Uusia jäseniä osastoomme hy­väksyttiin
kaksi.
Laina Toronton osastolle päätet-t
i i n ylössanoa. Tilikertomuksesta
selvisi, että tulopuoli on o l l u t hei­kon
puolinen, juoksevat menot k u ­luneen
puolen vuoden ajalla juuri
on voitu täyttää. Mutta mitään
säästöä ei ole saatu. Edessämme
on huomattavat menot haalin kor­jaukseen
j a j o i ta ei enään voida
siirtää. Katsottiin että ei ole muu­ta
mahdollisuutta lähimmässä t u ­levaisuudessa
varojen saantiin mai­nittuun
tarkoitukseen kuin käyttää
parempina aikoina hankittuja va-roja,
siis sanoa laina ylös.
Osastomme postiosoite tulee
muuttumaan aivan näinä päivinä.
Uuden postikonttorin valmistuttua
s i i r t y y postitoimisto lähipäivinä
uuteen taloon j a siellä emme saa
enään saman numeroista postilaa­tikkoa
mikä meillä o l i tähän astu
Pyydämme täten kaikkia, jotka
mahdollisesti tulevat osastollemme
kirjoittamaan ottamaan tämän
luomioon. Uusi osoitteemme, pos-tilaatikkonuraero.
tulee olemaan
Box 2083. — Velvoitettu,
teh kaikki taantumukselliset voimat,
niiden ohella myöskin soslalldemo-kraatlan
. Toiseksi merkitsee se st-tä,
että porvaristo alkaa etsimään
ulospääsyä tilanteesta uuden impe­rialistisen
sodan j a Interventslonln
kautta.
Lopuksi merkitsee se sitä, että
proletariaatti taistellessaan kapita.
llsmln riistopolitiikkaa ja sodan vaa­raa
vastaan etsii tilanteesta ulos.
pääsyn vallankumouksen kautta.
3. NeavostoIUton ja kaidtaUsiivalUoL
den suhteet
a) Puhuin ylempänä maailman
kapitalismin ristiriidoista. Mutta
paitsi mainittuja rlstlrlltdja, on ole­massa
vielä yksi ristiriita. Tarkoi­tan
kapitalistisen maaliman Ja Neu.
vostoUlton suhdetta. Se el totta
kyllä ole kapitalismin sisäinen r i s t i ­riita.
Se on koko kapitalistisen maa­ilman
ja sosialismia rakentavan
maan välinen ristiriita. Tämä el
kuitenkaan haittaa sitä horjutta­masta
ja hajolttamasta kapitalis­min
perusteita. Vielä enemmän, se
paljastaa juuriaan myöten kalkki
kapitalismin ristiriidat, kokoaa ne
yhteen kimppuun j a muuttaa ne
elämän ja kuoleman kysymyksiksi
kapitalistiselle jjärjestelmfille. Tä­män
takia porvaristo aina kapi tai is.
tlsten ristiriitojen kärjistyessä kään­tää
katseensa Neuvostoliittoa kohti,
että eikö kyseessäolevaa kapitalis­tista
ristiriitaa tai kalkkia ristlriU
toja yhteensä voisi syytää Neuvosto­liiton
niskoille, tuon neuvostojen
maan, vallankumouksen tuklmaan
sjryksl, joka maa jo paljaalla ole­massaolollaan
nastaa työväenluokan
Ja siirtomaat, häiritsee sodan aika.
mistä, jarruttaa maailman uudel-leen
Jakoa, el anna Isännöidä slsäL
sillä markkinoillaan. Jolta kapitalis­tit
etenkin nyt talouspulan valli,
tessa välttämättömästl tarvitsevat.
Tästä pyrkimykset valtaussotaan
Ja selkkalluretklin Neuvostoliittoon,
Jotka pyrkimykset tulevat vain voi­mistumaan
kehittsrvän talouspulan
vaikutuksesta. Näiden pjnUmysten
innokkain eteenpälnvlejä on tällä,
hetkellä porvarilhnen Ranska, P a n .
Europan synnyinmaa, Kellogln pak-tin
kehto, kalkkein taantunxukselU-sln
ja militaristisin maa maaliman
militarististen ja taantumusmalden
Joukosta.
Mutta valtaussodalla on kaksi
puolta. Tämä on tarkt^ecn porva.
riston tiedossa. Cta hyvä — ajatte,
lee se, — j o s sota menee ormelll-sesti
j a päättyy Neuvostoliiton tap.
ploon. Mutta miten sitten, jos se
päättyy kapitalistien tappioon. O n ­han
jo ollut yksi valtausyritys ja se
päättyi tappioon. Jos ciisimäinen
yritys, joltoln bolshevikit olivat helk-enlaokian
kanssa, joka el anna ryh.
tyä sotaan Neuvostoliittoa vastaan
Ja sodan syttyessä voi hyökätä sel­käpuolelta.
Eikö sittenkin ole parempi men.
nä kauppasuhteltten lujittamisen
tietä Neuvostoliiton kanssa, jota
vastaan bolshevikeillakaan ei ole m i .
tään sanomista.
Tästä pyrkimykset rauhallisten
suhteitten jatkamiseen Neuvostolii­ton
kanssa. Näin on siis olemassa
kahdenlaista toimintaa, kahdenlaisia
pyrkimyksiä, jotka kehittyvät vas­takkaista
suuntaa:
1. Neuvostoliiton j a kapitalistimai.
den välisten taloudellisten suhteit­ten
murtamlspolitiikka, provokato­riset
hyökkäykset Neuvostoliittoa
vastaans ilmeiset eodanvalmistelut
Neuvostoliittoa vastaan, tässä ne
toimenpiteet, jotka uhkaavat Neu-vostoUlttoa
kansainvälisellä rinta­malla.
Näillä pyrkimyksillä on sel­vitettävissä
sellaiset seikat, kuin
Neuvostoliiton ja Englannin konser.
vatlivisen hallituksen välien katke­aminen,
Itä-Kllnau rautatien val­taus
kiinalaisten Imperialistien ta­holta,
kirkon hyökkäys Neuvostoliit­toa
vastaan Rooman paavin johdol.
la. ulkomaalaisten agenttien järjes­tämä
tuhotyö rakennustyössämme
spetslemme kautta, räjähdysten ja
murhapolttojen järjestäminen, sen
tapaisten, jollaisia järjestivät muu­tamat
"Lena Goldllldsln" konsessio-nln
toimitsijat, hyökkäykset Neuvos­toliiton
lähetystöä vastaan (Puola),
yritykset vahingoittaa Neuvostoin,
ton ulosvientiä (Puola. Yhdysvallat),
jne.
2. Kapitalistimaiden työtätekevien
myötätunto j a tuki Neuvostoliiton
rakennustyölle. Neuvostoliiton poliit.
tiseli Ja taloudellisen mahdin kasvu.
Neuvostoliiton puolustuskuntoisuu-den
lujittuminen, meidän rauhanpo­litiikkamme
— nämä ovat seikkoja,
ijotka lujittavat Neuvostoliiton kan­sainvälistä
tilannetta. Näiden seik­kojen
pohjalla onnistuimme menes­tyksellä
llkvldeeraamaan Itä.Klinan
rautatien konfliktin. Niiden pohjal­la
tapahtui suhteitten palauttami­nen
Englannin kanssa, kasvavat
Neuvostoliiton taloudelliset suhteet
kapitalistimaiden kanssa jne.
Taistelu näiden kahdenlaisten
pyrkimysten välillä luonnehtii Neu­vostoliiton
kansainvälisen tilanteen.
b) Puhutaan, että kompastuskive­nä
taloudellisten suhteitten paran­tamisessa
porvarillisten valtioitten
kanssa on kysymys veloista. Minä
luulen, että tämä el ole muuta kuin
tekosyy taantumuksellisten ainesten
käsissä, tekosyy. Jolla on merkitystä
neuvostovastaisessa sotapropagandas.
sa. Meidän politiikkamme tältä osal­taan
on selvä j a täysin perusteltu.
Jos meille myönnetään luottoa, suos.
tumme maksamaan pienen osan
vanhoista veloista, katsoen sen lisä-prosentelksl
luottoon. Ilman tätä
ehtoa me emme voi eikä meidän
tule maksaa. Meiltä vaaditaan e-nemmän.
Millä perusteilla?
Eikö sitten ole tunnettua, että nä­mä
velat sai tsaarin hallitus. Jonka
vallankumous kukisti ja Jonka vei.
voliisuuksista ei neuvostohallitus voi
ottaa Itselleen vastuuta. Puhutaan
kansainvälisistä oikeuksista, kan­sainvälisistä
oikeuksista, kansainvä.
lisistä velvollisuuksista. Mutta mil­laisen
kansainvälise:! oikeuden pe.
rusteella herrat "liittolaiset" ryös­tivät
Neuvositoliitolta Biessarablan
Ja antoivat sen Rumanlan bojaarlen
orjuuteen? Minkä kansainvälisten
sitoumusten mukaan Ranskan, Eng.
lännin, Amerikan ja Japanin k a ­pitalistit
j a hallitukset hyökkäsivät
Neuvostoliittoon j a ryöstivät sitä k o .
könaista kolme vuotta? Jos tätä
kutsutaan kansainväliseksi oikeu­deksi
j a kansainväliseksi velvolli­suudeksi,
niin mitä sitten kutsu­taan
ryöstämiseksi? (naurua, suo­sionosoituksia).
Eikö ole aivan
selvää, että sallitBsaan tällaista
ryöstöpolitiikkaa ovat herrat " l i i t ­tolaiset"
menettäneet oikeuden
vedota kansanivälisiin sitoumuk­siin?
Edelleen puhutaan, että nor-maalsiten
suhteittten aikaansaa­mista
häiritsee vtnäläisten boLshe-viikkien
propaganda. Rajoittaak-seen
bolshevikkien propaglandan
" v a a r a l l i s t a " vaikutusta herrat
porvarit tuon tuo.stakin laativat
rajoituksia, "rautalanka-aitauk­sia",
armollisesti antaen Puolalle,
Rumanialle, Suomelle y.m. kun­nian
suojella näitä "aitauksia",
toimia rajavahteina. Puhutaan,'
että Saksa on kateellinen, kun s i l -
It ei ole uskottu tätä vahdin toin­ta.
Onko tarpeellista todistaa, ettS
parjaukset propagandaTi harjoit­tamisesta
eivät ole todellisena jar­runa
"normaali-sten suhteitten"
Bolmiamiselle, vaan ovat ne osana
neuvostovastaisesta sotapropagan­dasta.
Miten voivat ihmiset, jol­leivät
he halua .saattaa itseään
naurettavaan asemaan, kuvitella
pääsevänsä bolshevismin aatteista,
silloin kun itse maassa on suotui­nen
maaperä bolshevismin kehittä­miselle.
T.sarismi myös y r i t t i a i ­koinaan
päästä eroon bolshevismis-kettä.
Mutta siinäpä koko ydin
onkin, että kapitalistit pyrkivät
puolustamaan vain itseään j a o-maa
heikkouttaan tai omaa kyke-nemättömyj-
ttään vetoamalla bol­shevikkien
propagandaan. Edel­leen
puhutaan, että kompastus­kivenä
on meidän ntuvostoraken-teemnie,
koUektivisoimisemme.
taisteiumm»*-kulakkeja vastaan, us­konnonvastainen
propaganda, tais­telu
tuholiasuutta vastaan ja tie-deniieste
nkeskuudessa löytyvien
vastavallankumouksellisten aino,
Besedovskin, Dmitrijevskien y.m
karkoittaminen, jne. Mutta täl­laiset
väitteet alkavat olla jo ai­van
naurettavia. Heitä siis ei
miellytä meidän neuvostojärjestel­mämme.
Alutta meitä ei myös­kään
miellytä kapitalistinen jär­jestelmä
(naurua, suosionosoituk­sia).
Meitä ei niitllytä, että kym­menet
miljoonat työttömät joutu­vat
heillä kärsimään nälkää, sil­loin
kun pieni ryhmä kapitaliste­ja
omistaa kymmeniä miljnardeja.
Mutta koska me olemme luvanneet
olla sekaantumatta toisten nuol­ten
sisäisiin asioihin, niin on sel­vää,
että tiiihän kysymyksetn ei
toimita palata. Kollektivisoimi­nen,
taistelu kulakkeja vastaan,
taistelu tuholaisuuttp vastaan, uj;-
konnonvastainen propaganda, kaik­ki
tämä kuuluu Neuvostoliiton työ­läisten
j a talonpoikain oikeuksiin,
jotka on vahvistettu perustuslais­samme.
Neuvostoliiton perustuslakia
meidän on noudatettava ja me t u ­lemme
noudattamaan sitä kaikel­la
tarkkuudella. On siis ymmär­rettävää,
että joka ei halua alis­tua
perustuslakiimme, häntlle on
tie auki kaikille neljälle ilman­suunnalle.
Mitä tulee Be.sedov.s-keihin,
Dmitrijevskeihin, y.m.s.,
niin me tulevaisuudessakin tulem­me
heittämään pois .sellaiset i h ­miset
raakkitavarana, joka on val­lankumouksellemme
tarpeetonta ja
vahingollista, eidät voivat kohot­taa
kunniapaikoille ne. j o t ka tun­tevat
erikoista myötätuntoa jät­teisiin
(naurua). Vallankumouk­semme
seulat työskentelevät hy­vin.
Ne ottavat kaiken kelvolli­sen,
jonka antavat neuvostoille ja
jätteet htittävät pois. Puhutaan
että Ranskas.sa, pariisilaisen' por­variston
keskuudessa, on tällaisen i
raakkitavaran kysyntä hyvin vil­kasta.
No mitäs, — ottakoot vas­taan
tervoydkesccn. Tämä totta
ky.Mä hiukan raskauttaa Ranskan
kauppavaihdon sisääntuonnin osaa,
jota vastaan Ranskan porvaristo
tavallisesti aina protcsteeraa. Mul^
ta se on heidän asiansa. Me em-mt
sekaannu Ranskan sisäisiin
asioihin (naurua, suosionosoituk­sia).
Näin on asiat "esteiden"
kanssa jotka haittaavat "normaa­l
i s t e n " suhteitten luomista toisten
maitten kanssa. Itse asiassa on­kin
niin, että nämä "vastukset"
ovat valheellisia "vastuksia" jot­ka
on laskettu liikkeelle vain neu-vo.
stovastaisen propagandan mer-ktissä.
Meidän politiikkamme on
rauhan politiikkaa j a kauppasuh-teitten
lujittamisen politiikka
kaikkien maiden kanssa. Tämän
politiikan tuloksena on suhteitten
paranemincTi monien maitien kans­sa
ja monien kauppasopimusten
solmiamien, teknillinen apu, jne.
Sen tuloksena on myöskin Neuvos­toliiton
liittäminen Kellogin pak- /
t i i n , tunnetun sopimuksen allekir­joittaminen
Puolan, Romanian,
Latvian kanssa, jne.. T u r k in ja
Neuvostoliiton välisen ystävyys-ja
hyökkäämättömyyssopimukaen
voimassaoloajan pidentäminen. Ja
vihdoin on tämän politiikan tulok­sena
se, että meidän on onnistunut
säilyttää rauha, vihollisemme ei­vät
ole saaneet meitä konfliktiin,
huolimatta monista provokatoori-sista
toimenpiteistä ja hyökkäyk­sistä
sodanlietsojien taholta. Tätä
rauhanpolitiikkaa me tulemme
edelleenkin noudattamaan ja vie-
Säkeitä Aluefuh
Kirj. AKU PÄIVIÖ
Aika kulkevi kulkuaan . . .
Käy syksyn myrskyt ja talven tuiskut
Ja saapuvi kevät ja kesä jälleen.
Juhlapuvuin ja juhlahengin.
nuorena, lämminnä, leimuavana,
hymisten omia hymnejään,
laulaen omia laulujaan
juhlivi luonto,
juhlivi maa
ja helmassaan laps" onnettomin. —
ihminen.
Kautta aikain on juhlinut kansa,
orja tai vapaa,
juhlansa omat.
Juhlinut ilonM,
juhlinut surunsa,
toivonsa,
uskonsa
Kautta aikojen, kansa parka,
on kammonut pimeää,
säikkynyt salamaa,
peljännyt ukkosen jyrinää,
myrskyä, rakeita, ruttoa^ maan vaivaa —
henkiä, jumaliansa,
jotka kostuin turmia nostaa.
Kautta aikojen kansa parka
on palvonut ja rukoillut,
uhrannut ja lepytellyt,
pyhittänyt puita ja lehtoja,
kohottanut pylväitä ja temppeleitä,
päänsä kumartanut,
polvensa notkistanut.
Kautta aikojen kansa parka
on ollut oman pelkonsa orja,
on ollut hallitsijansa orja,
on ollut jumaliensa orja
uskonsa orja,
pctlajiensa orja.
Vaan alla ainaisen orjuutensa,
elämäntaistclun, vaivainsa taakan,
lyömänä sodan ja ruton ja nälän,
riistettynä, rääkättynä,
se on syicähtänyt.
kun kevät on tullut —
kun jäät ovat ryskyen lähteneet,
kun maa on pukeutunut vihreään
ja luonnon äänet ovat riemukkaana raikuneet.
Se on syicähtänyt,
sc on nuortunut.
St; on tuntenut veressään voimaa,
se on iloinnut ja juhlinut.
PJ ii n .te on elänyt, niin se on kestänyt
yli pitkien pimeittensä.
Mukana luonnon, hiljaisena, hämäränä,
on aina herännyt toivo
ja vapauden kaipio.
Tuo kaipio pyhä, kuolematon,
se on kytenyt yhä,
kuin kipinä suossa,
povessa kansan.
Hetkellä murheen ja muun
se on nostanut silmänsä tähtUtii^
jotka taivaalla tuikkaa,
ja aurinkoon,
joka aamulla nousee.
Se on katsonut niihin
ja toivonut niiltä —
valoa ja vapautta. Vii
Sitä, sitä me kaipaamme, yhä — » i?
joka poistaisi sen mikä painaai,^'i'*i
antaisi cen, mitä antaa maa,
mitä kätemme luo,
mitä toivomme toivoo,
tunteemme tuntee,
sydämmemme sykyttää —-
vapautta, pyhää ja ktiolemafqnta.
Ja se saapuu, se joutuen, lähenei^;-^l
se ei ole enää hämärä, haape,
ei unelma öinen,
ei yliluonnollinen,
ei mahdoton,
vaan selviö,
josta on tieto ja varmuus
Se saapuvi kiivaasti läheten^
höyryn, sähkön ja radion voimin.
Me näemme sen,
me kuulemme sen,
me luomme sitä.
Kulukoon vuosi, töitten, kolmaSf
kymmenen vaikka— \ «i
se sampuva on.
Meren aaltoja kterksekset pieksattäkoöilf
ne nousee, ne vyöryy, tit''inylleftiic^>.^^:^
me nousemme niin, '
me suuren aikamnie ylvi^at orjaf.^
Me huudamme: veljet! .'•.••".,44
ja vei jet. ne saapuu. ^ _
Me huudamme: siskot! /
ja sapauvat siskot. • i IcJB*'"
ja joukot ja laumat ja kai^atf''X''^''t- -vi^ ;
ne järjestyy ja ne vyöryy, •
ja sitten ... -'• .n.-!^--. ['^t'
Sitten me juhlimme. .:\:,.^j]"rX''C:''^
Täyttynyt on, mitä isämme toivoi^' ' ,V '
äitimme huokasi, veremme htiuiti/'::'{\:i'y}{
Tää juhlamme siitä on ptent «n«e,;
pieni värähdys, :i •i':-.:'^'^^
kuin hiljainen hyminä ukkosen ideii
Punainen lippu,
sirpin ja vasaran, vapauden lippu,
voittajan lippu,
se nouseva on yli maailman,
yli ijifiailman,
sen kansoille hulmuamaan.
vain määrätyn suureen ottamlsky.
kyyn varautuneina^ kykene otta.
maan sitä niin paljoa maasta. Kas.
vin .•Jlsäo.oat Joutuvat kärsimään rllt.
tävän veden puutetta. Ja tästä on
seurauksena kituka-jvulsUus, kulvet-liumlntn.
näivettyminen, surkastu,
niinen ja pahimmassa tapauksessa
kuolemakin. Kulvlll» aroille ovatkin
Jääneet elämään vain ne kasvit. Joi­den
lehtien paksut Ja harvenunllla
•••• . , ., . . . , . halhduttamLsaukolUa varustetut
maan eteenpäin ka.km vo.m.n. ka.- p,ntasola",tot ' ovat vuosituhansia
kin käytettävissämme olevin kei­noin.
Emme halua yhtään kais­taletta
vierasta maata. Mutta
myöskään yhtään vaaksaa oma.sta
maastamme emme anna kenelle­kään.
Sellainen on ulkopolitiik­kamme.
eMidän tehtävämme on
edelleenkin noudattaa tätä poli­tiikkaa
kaikella sillä lujuudella,
joka on bolshevikeillt ominaista.
Kaupunkilaisille
"maataloutta"
Rukkien kasvattaminen keskox,
lämpöhnonelstoissa
Kasvit haihduttavat lehtiensä, a.
vulla ilmaan päivittäin verrattain
suuria vesimääriä, varsinkin kuumi­na
aikoina ja kun ne ovat parhaan, , , , . ^ -^^
sa ka.svutouhus,>aan. Niinpä todet. ''"'^^^ menestyvät
t i in erää-isä kokce.ssa, että .suuri koi-kc/;
täneen kehittymisen tuloksena
mukautuneet haihtumista' tarpeeksi
rajoittamaan.
Kuten tunnettua, on sellaisissa
asulnhuoneL-Jsa, JoL-ssa on keskusläm­mitys,
ilman liian kuivaa huoneku.
kille. Ne kärsivät edellämainituista
syistä. Tämäkin on useimmille tiet­tyä.
Kuitenkin haluaisi moni kas­vattaa
kukkia sellaislSBakln huoneis­sa
ja saada ne tietenkin vielä re.
hevlk.si, hyvästlka/ivavlksl Ja -kuk-kivlk;;!.
Mutta miten?
Muuta keinoa ei ole, kuin saada
huoneen ilma kosteammaksi. Tä.
män päämäärän eaavuttaminen el
ole haitaksi huoneissa asuville i h .
mikillekään, sillä niillekin on ilma
r;jnäa';ä liian kuvaa huoneessa, Jos.
K ? , on keskuslämmitys. Mitä koste.
ammak.si Ilma saadaan, .^itä parem.
päälle laitettava peltinen tai savi.
nen vesl.allas koko patterin pltul.
seksi Ja n i in leveäksi kuin tila !|a
esteettiset vaatimukset suhikln salli'
vat. Sehän voidaan laittaa ulkona,
öiltään hyvinkin taiteelliseksi, vielä,
pä patterin ulkoasua slevistäväksl.
Tällaisessa altaassa pidetään aina
vettä Ja halhtumisplnnan vielä täs.
täkin laajuudesta moninkertaiseksi
tekemistä varten pannaan altaaseen,
veteen n.5. trassella (rautakaupasta)
tai rlepukalstalelta, Joiden ylMpuo-let
ovat kaikki veden pinnan ylä­puolella
Ja lampunsydämen tavoin
Imevät jatkuvasti vettä sekä halh.
auttavat sitä suurella pinnallaan
n i in runsaita määriä kuivaan huone.
Ilmaan, että se pysyy kyllä kukille
tarpeeksi kosteana.
Asuessanl kerran erääasä hotellis­sa,
huomasin huoneeni lärnpöpatte.
rin päällä, kaiketi koristeellista tar.
koltusta varten laitetun, kuparipel.
Iistä tehdyn altaan. Koetin, kuinka
paljon tuo haihduttaisi vuorokau.
dcssa vettä kuivaan huonenl i l ­maan.
Tulokseksi tuli 8 1{2 1., vaik.
ka allas oli vabi noin 80 sm. pitkä
Ja 25 sm. leveä. K u n nyt tällainen
halhtumlsplnta laajennetaan trasse-lellla
tai rievuilla moninkertaiseksi,
n i in käsltänune kyllä, että näin saa.
daan buon«l
väksl.
On vtolä^-
sa huoneissa,
tuu vettä tavallista.^
on kukkien lannoft
tettävä oikeaksi, jos mielii
kunnollisesti menestSrlDiil^^
remplen veshnäftrien int
nee luonnollisesti .sVurQtOirii|<^
siihen liuenneita aineitak
lempiin osUn. Jos nyt
kukkalannoitteessa elvä^/^i
vlnto-aineet ole olkeisia'
niin alkaa ka«vj| Jcttislft^
vinto.aineen liiasta säSDniytil
verraten, vatiinkin: l U l u^
Mutta velä pikemmin
tällaisissa huoneisMt'
kukkalannoittel«/ä Olevat',
set sivuaineet, sillä'
nyt nopeasti kasviin,
niiden Joukoeaa'-on
jotka eivät juuri oUen
(absorbol^lu) maahan,'
vat suoraan, nopeastl^S-veden
mukana - kasvliB
mään. KiilcIuaamuAttktilB^
sa on siis, tiedettävä
tää, onko se aslaiij
kokoonpantu Ja oziko;
mlelifisftän vaiko vain
maasta vettä ilmaan hTi litraa. Tä-
U , mutta ei pää.ssyt, kuten tun-jmän vesimäärän mukana kulkevat
nettua. Ei päässyt eroon, sillä jkasvin ylempiin osiin rnaa,';ta kailtki
bolshevismi kasvaa kaikkialla ei'l^vennäLsravintoaincet, ja sik.;i juuri
ulkoapäin istutettuna, vaan sisältä, täytyykin tämän haihdutastyön ta.
Tuskinpa on venäläisiltä bolshevi­keilta
paremmin "aidattuja" mai­ta
kuin on K i i n a , Intia j a Indo-
K i i n a , Ja mitä näemme? Bolshe­vismi
kasvaa siellä j a tulee kas­vamaan
huolimatta kaikista vaino-toimenpiteistä,
koska siellä ilmei­sesti
on suotuiset kehitysmahdol­lisuudet
bolshevismille. Mitä täs­sä
merkitsee venäläisten bolshe-
I LlikkeLs-;ä on myytävänä erilaisia
vu haihdutti kuumana kesäpäivänä laitteita, jolta kilnnitetäS^n huoneL
den lämpöpatterelliin Ja joista p l .
talsi iiaihtua vettä huoneilmaan.
U,-.e)mmit niistä ovat naurettavan
ymmärtämättörnä.stl suunniteltuja.
On tahdottu saada niihin mene.
mään paljon vittä Ja siinä mieles­sä
laitettu ne pellistä pitkiksi, tör-vimal>>
iksi. Suunnittelija el ole ym-pahtua
niin suurc-isa määrin, että
näitä aineita kulkeutuisi rakennus,
tarpeiksi riittäviä määriä.
kOJa. päättyi tappiolla, niin mitä
takeita on siltä, etteikö toinenkin «mikkien propaganda? Jo» herrat
yritys päätt3risi^ samalla tavalla
Kiaikki näkevät että nyt ovat bols.
hevikit paljon yolmakkaantpla ta­loudellisesti,
poliittisesti Ja maan
puolustuskuntoismiteen nähden. Ja
mitä tehdä kapitalL<;timaiden työvä-voisivat
jotenkin päästä eroon t a ­louspulasta,
joukkojen köyhyydes­tä,
työttömyydestä, alhaisesta työ­palkasta,
työtätekevien riistosta,
silloin olisi toinen juttu, Rtlloin
heillä 'ei oli>«i bolsho%istijtta l i i -
Tällainen haihtuminen on sitä no-jmärtänyt, ettei haihtumismäärä ole
peampi, mitä kuivempi ja mitä kuu. jeasinkään riippuva veden paljoudes-mempi
kasvia ympäröivä ilma o n , '
Jos ilma on huomattavasti kuivem-pi
tai kuumempi kuin mihin kasvi
on tuhansien »ukupoivjensa aikana
tottunut j a mihin .siis sen rakenne
on varautunut, känsii kasvi siitä
enemmän tai vähemmän, riippuen
siltä, onko aihe suurempi tai pienem.
pi. Ilman liiallisen kuivuuden takia
pää.%e toL-ienlaisIin olosuhteisiin va­rustautunut
lehdistö haihduttamaan
n i in paljon vettä etteivät juuret,
ta, vaan halhtumisplnnan suuruu-de.
eta. Ja tämä veden pinta on näls-sä
tavallisesti mltätttoiän pieni.
Järkevämpiä laitteita ovat Jo poL
tetusta savesta laitetut pöntöt, sillä
ne haiduttavat Jonkin verran myös
ulkosiviilltaan läpi-Imeytynyttä vet­tä."
Näin on haihtumispinta suu-rempi.
Jos kuitenkin tahdotaan saada
riittävä määrä vettä haihtumaan
huoneilmaan, on lämpöpatterin
VAPAUDESTA
Nyt kun englanninkieliset koulut lakkaavat tiuur^|t
nasta, niin alkavat kesäkoulut kymmenillä eri pailjiJt4iii|..
toimintansa. Näille kesäkouluille on ajoissa hanldtttt^p
noUisia, luokkahenkisiä oppikirjoja. Vapauden IdrjäQJEiii
on kaksi sellaista kirjaa jotka on toimitettu erikolseitf'
kesäkouluja silmällä pitäen.
Lasten kirja (toinen painos), kovissa kansissa, Wttt« i . ^ ! ^
Kesäkoulujen lukemisto, hinta
Lasten aapinen, »id-, hinta ...... • ^r- - ^^^^
Box 69,