Vapaus, August 24, 1929

              Sivtt 2 Lanantaina, elok 24 pnä — Sat, Ang. 24 No. 20a —1929
VAPAUS i j t i i i f n«
VAPAOS (Ubaty)
• f V t e l A Votkan ia CaaaiM. PdbEikad at SaAaxr. Oataits.
B«|^E«arad at Faat OiOem OepartiMBt. Ottama, at B C t U I .
8. G. KEIL, A. VAAB>
T O m i T T A i A T I
B. TEKHUXEN, M- POH/ANSALO. A. PÄIVIÖ.
l «k. $C.SO. C kk. «JÄ 1 kk. » J S j f l ^ U ^ ^ ^ » ^ - tMT.»l«»!W» !•
«amaOIa: 1 A . 164)0. « kk. «3Ä 8 kk. «2X0 Ja X Uu '
C^MTJ a4Terti«« TSe p « ««L ««fc. « i ^ ^ Tk» VapMW
tm ttu aiHoin Uluuut «a ^»MaU en«iinii»««a
ntoeHi: J. V- KANKASTO. Iiikk«ah«.«uj«
kSdotukia »«i«Iwca Bikkaad»jit.}«i
Tapa»!» toJalt».; H»o»«.»« 3». HaelT B a i M i * 4 D«rf«- St. Pokeli_a i36W.
T^a<{<s konttori! Liierty B«Id««. 37 Vun, St. Pahelia lOM. Po*Jo«t.t Boa « . Sofl^r. O.»
^nrr*^ ptiao h latoao; Ubeity BaiMIa». 57 Lorraa St. Fetclia
''Iniustrialistr imperialistien työaseena
To\'erilehli Työmies kirjottaa:
Tavattoman selvän ja kiistämättömän näytteen siitä, että imperia­listien
lahjonta vaikuttaa ei ainoastaan työväenluokan ylimpiin kerrok­siin
vaan myöskin sen heikommin järjestyneeseen ja alhaisemmin pai-kattuun
osaan, tarjoaa Industrialistin numerossa 195 julkaistu toimitus-kirjoitus,
jossa tehdään selväksi lehden kanta kapitalistista riistämistä
vastaan pääoman imperialistisen kehitysvaiheen kestäessä. Lehti kirjot­taa
seuraavaa:
"Katselkaammepa asiaa miltä kannalta tahansa emme löydä päte­vää
s>7tä jorika vuoksi työväestön kannattaisi ottaa luokkataisteluohjel-maansa
imperialismia nastaan erikoisesti taistelemisen."— Ja myöhem­min
samassa kirjoituksessa lausutaan seuraavaa: 'Työväenluokan luok-kaliikkeen
voimia ei siis ole uhrattava imperialismin edistämisen enem­pää
kuin vastustamisenkaan nimessä. Ne eivät kuulu luokkataisteluteh-täviimme."
Lehti selittää samaisessa kirjoituksessaan, että kapitalismia vastaan
voi työväestö taistella silloin kuin se on kehityksensä alussa ja silloin
kuin se ei ole vielä ennättänyt imperialistiselle asteelleen, mutta niin
pian kuin kapitalismi on imperialistisen kehitysasteen saavuttanut, niin
ei sen vastustamiseen ole uhrattava työväen luokkaliikkeen voimia, ku­ten
edelJäolevassa lainauksessa sanotaan. "Industrialistin" kirjoittajan
näkökanta on pikkuporvarillis-anarkistinen. Hän näkee kapitalismissa,
sen alkukehityksen varrella paljon pahaa, jota vastaan työväen pn tais­teltava,
mutta kapitalismin viimeisimmällä kehityksen asteella on työ­väen
tästä taistelusta luovuttava ja antaannuttava imperialismin puolelle.
Toiseksi lehden kanta tässä asiassa on puhtaasti cräft-unionistinen. Näet
vanhan gomperssi laisen ammattiunionistin : ja- nykyisen uniob^rokraatin
kanta lakkotaisteluihin on sellainen, että työväestö voi taistella ammalti-kunnittain
ja voittaakin niinkuan kuin pääoma on irustiutumatoin,'kesk
kenään kilpaileva ja "itsenäinen**, niin tällöin ammattiuniot voivat saa­vuttaa
etuja taisteluillaan. Mutta sensijaan trustiutumisen asteella pää­oman
kanssa on soviteltava eikä taisteltava, myöskään työväkeä eivät
ammattiuniot trustiutuneeri pääoman kehityksen kaudella järjestä, koska
vanhat taistelumuodot ovat tehottomat
Nyt tulee "Industrialisti" ja asettuu uniobyrokraättien kanssa sa­malle
kannalle saarnaamaan antaantumista työläisille, sillä perusteella
että kapitalismin kehityd on eivuuttanut. sen vaiheen jolloin taisteluja voi­tiin
käydä, se on kapitalismin kehitys on ttillut imperialistiseen kauteen,
jolloin taisteluista on luovuttava. Tällaista oppia.sitten saarnataan niille
suomalaisten työläisten kerroksille, jotka ovat järjestymättömiä ja työs­kentelevät
talkeilla perusteollisuuksien aloilla; juuri sellaisilla aloilla
joissa järjestymiskamppailut^ ovat käynnissä ja joistot kaikki
voimat ovat koottavat taisteluun imperialistista riistoa, sbrtoä ja orjuu­tusta
vastaan, tällä ominaisella kapitalismin kehityksen kaudella, jota
nimitetään imperialistiseksi. Toiseltapuolen Industrialistin kannan mää­rittely
todistaa kommunistien väitteen siitä kuinka tärkeätä työväestölle
on kaikkia reformismin ja antaanttimisen niuotoja vastaan taisteleminen
ja niiden vaikutuksen nujertaminen työtätekevien joukkojen keskuudessa.
Jännittäköön jokainen rehellinen ja työväen taisteluita kannattava In­dustrialistin
lukijakin taistelua poroporvarillista anarkismia vastaan ja
antaantumista vastaan omissa reiveissään. Taistelkaa niitä vaslaan jotka
sotkevat työläisten käsitteitä lehdessänne. Liittäkää kaikki työläisten
voimat järjestymisliikkeeseen, lakkotaistelijoitten puolustuskamppaiiiii-hin,
yhdistäkää kaikki työläisteii voimat työväenluokan yhteisten etujen
puolella taisteluun imperialismia vastaani
Kuten Jo viime sjfksyna. jbotskilai-suuttaa
vastaan kohdistetussa puolu­een
tj>. keslniskomitean Julistulcsessa
osoitettiin, oli puolueemme edessä tais­telu
kahdella rintamalla; trotskilai­suutta
Ja vasemmtetofraaseilla salattua
olkeustolaisuutta vastaan Ja toisella
puolen suoranaista oUceistolaisuutta.
vastaan. Joka todettiin päävaarakä.
Tämä ei ollut yksistään canadaTalnen
ilmiö, mutta Kominternin kuudes
maailman kongressi oli sen todennut
yleiseksi kaikissa K. Jaostoissa.
Allekirjoittanut kirjoittaessaan tilan­teesta
Torontosta (missä tarot.skilaisuQs
yritti koota ryhmää itselleen) Joutui
kiinnittämään erikoista huomiota Jim-ri
oikeistovirheiden ilmenemiseen'kos­ka
Jäsenistömme pyrkivät selittämään
että hyväksytään Spectorin eroittami-pen
trotskilaisuuden takia, mutta aset­tivat
kysymyksen miksi siihen yhdistää
kysymystä oikeistovaarasta Silloisessa
keskustelussa kuitenkin Jouduttiin an­tamaan
voimakkaimmat iskut trots-^
kilaisuutta Ja sen salattua oikeistolai-
Komjnanistipuolaeeii piirikonventsionien
huomioon
Esim. suomalaisiin nähden oli tämä tämä sama tendenssi monilla paik-yleensä
ilmeistä, sillä konventsionin
kysymyksiä el Julkisesti käsitelty lä-themmin
muissa kuin "Keskus..."-
kirjoituksissa. Suomalaisen Järjestön
edustajakokouksen puoluefraksian ko­kouksessa
oli oättaisesti keskusteltu,
mutta suureksi bsaksi rajoittui lä-iiempi
keskusteleminen silloinkin sos.
dem. puoluerakenteessa Ja käytännöl­lisissä
puolueen tehtävissä ilmenevien
suutta vastaan ensikädessä.
TäUöin ei vielä oUut kehittynyt rat­kaisevaksi
keskustelu -yleisen tilanteen
arvioimisesta. Konununistlsen IJntex-rationalen
kuudennen kongressin ti­lanne
arvion Ja päätöksien ymmär­täminen
canadalatsessa ' tilanteessa
oikeistovirtäukslen paljastelemiseen.
Puolueen kimventsionissa hyväksyt­tiin
kuitenkin yksimielisesti Komin­ternin
\iittoittama tilanteen Ja me­nettelytapojen
muutoksien linja. Jäi
luonnollisesti tulevaisen toiminnan rat­kaistavaksi
kuinka tarmokkaasti ktikih
tuli Icäsiteltäväksi puolueemme kon­ventsionin
valmistavassa keskustelus>
sa. Tilanteen arvioimisessa tuli pohdit­tavaksi
sodan J ä l k e l ^ kolirilannen A -
Janjakson kapitalistisen kehityksen si-fiäisten
Ja ulkoisten tekijäin kriHsi-tiianteeseen
Ja imperlsdistiseeni "sotaan
Johtavat seikat, työväen, radikallsöin-tuminen
Ja yleinen Jyrkentyminen sa­manaikaisesti
kuin sos4lem. ajoivat
yhä klinteämpään yhteyteen ^önan-tajalubkan
kanssa, tuoden esille uudel­leen
orlentauksen isuhteessa Canadan
työskentelee hyväksytyn linjan puo­lesta.
Tämän kirjoittaja on vakuutet­tu,
että. suomal^yiset .towerit ovat nyt
jo olleet tilaisuudessa selvittämään
itselleen puolueen konventsionin vii­toittaman
linjan Ja.todellisella bolshe­vistisella
ymmänyksellä ryhtyvät to^
teuttaraaan tätä linjaa. Tällä ei kui­tenkaan
ole vielä ratkaistu Jokaiseen
yksilö Jäseneen nähden. Joiden on vas­tattava
puolueelle, sillä puolue on
vastuussa kaikkien Jäseniensä teoista.
linienee vielä oflcdstdlaista vastarintaa
eräiden finrerien'puolelta pnolneen
: suomalafaessa Jäsenistössä
T^nänpiioiäx julkisuuteen vetäini-sei^
on ^trpeellista kiinnittää pikai­nen
huoniip iaikalsempien opportunis­tisten
sos.dem. tendenssieii ilmiSihin
void^emme erehtymättömästi koh­distaa
taistelun vaaraa vastaan siellä
kakunnilla monissa Johtavissa tove­reissa
soti ankarasti taistelukantaa
vastaan. Miten se ilmeni? Pelkona
eristäytTneisyydestä. Ei luotettu sii­hen,
että taistelun kannan omaksu­misella
voitaisiin saada työväenliik­keen
taistelevat ainekset mukaan. Esi­tettiin
sell^sia väitteitä, että olles­samme
hyvin hiljaa voidaan hyök­käyksen
vaikutusta lievittää. Vieläpä
lausuttiin sellaisiakin käsitteitä, että
esim. Suomen konsulit ovat omaksu­neet
tällaisen . kannian "suomalaisten
eduksi" Ja sitä olisi meidän seurat­tava
ja muutoin pyrittävä viranomai­sille
"selittämään" että kommunistit
ovat^ain pieiu vähemmistö suomalais­ten
keskuudessa. Kuitenkin oli taiste-
Ixm kannalta'aivan selvää, että luot­tamuksella
osoittaen enemmistön suo­malaisista
olevan kommunistisen liik­keen
kannalla voimistutettiin omaa
rintamaa Ja tehtiin mahdottomaksi
hyökkäyksen vaikutus rintaman hei­kentämiseksi
Pämvastoin loi se poh­jan
sille että jokainen liusi hyök­käys
otetaan vastaan tarmokkaammal­la
rintaman lujittamisella, AUekirjoit-tanut
kuuli erään kerran Joukon työ­väenliikkeessä
mukana olevien van­hempien
lapisia lausuvan kuinka he
olivat Joutuneet työtovereilleen selit­tämään
että he eivät hyväksyneet kir­joituksen
yleistä sisältöä. Kun sa-i
nä" kanta, joka kieltäy^ osallistu­masta
puolue fraksiain työhön ja
sitä tietä näiden joukkojärjestöjen
jäsenistön Ja kannattajien vetämises­tä
osallistumaan puolueen Johtamiin
työväenliikkeen taisteluihin Ja ryn-täyksita.
C4) Järjestymättömien Järjestämisen
väheksyminen pukeutuu vaikeuksien
suurentelezalseea ja yliarvioiniis^n. Ei
tahdota käsittää muuttunutta tilan­netta,
jossa järjestymättömien järjes­täminen
astuu etualalle puolueen ta^
ioudelUsen toimiiman ohjelmassa, sa­malla
kuin siten pobjistetaan "yhteis­rintama
alhaalta"-ohjelman toteutta­minen
järjestymättömien pierusteolU-suuksien
työläisten vetämiseen poliit­tiseenkin"
liikehtimiseen, kuten tais­teluun
rationalisointia ja sodan vaa­raa
vastaan yjn. Ei tahdota käsit­tää
"Joukkojen luo" tuimuksen todel­lista
merkitystä.
(5) Väärä tulkinta Ja sille perustu­va
vastarinta työskentelyssä puolueen
ja' kommunistisen nuorisoliiton eng-laimlnkielisen
lehdistön levittämisessä
ja tukemisessa. Työtä on vaadittava
toiskielisiltä tovereilta mahdollisim
man paljon, mutta samalla on kä
tuUaan tekemään kalkkia korjauksia.
m.m. haalin Jcatto j a voimistelu huo­neen
sisustaminaL
Johtokunnan esitys» ettei fauyitoimi-knnta
voi my&itS& alaosastoille haalla
keskiviikko, laiianftu äkä sunnuntai-missä
s«: ilmenee^.
Komintern ''väUankum^
5)7id'fiia[isfhisfa
• ^ "Vallankumouksellinen" syndikalismi, jonka ideologeista monet
kriitJIIisimpänä sota-aikana siirtyivät fascisti-tyyppisten "anti-parlamen-taaiiQten**
yastayallankumouksellisten leiriin taikka muutttiivat sosiali-
^emok-raatdsiksi rauhallisiksi reformisteiksi, samoin kuin anarkismi
kieltämällä poliittisen taistelun (eritolOT y^^ parla­mentarismin)
ja proletariaatin vallankumouksellisen diktatuurin, julis­tamalla
ahtaan ammattikuntaista epäkeskitystä työväenliikkeessä yleensä
ja ammatillisensa liikkeessä erikoisesti, kieltämällä proletariaatin puo­lueen,
kieltämällä kapinan välttämäUömyydeh ja antamalla uuden airyion
suurlakosta ("kädet ristissä-taktiikka") estää työväenjoukkojen vallanku-mouksellistumista
kaikkialla^ missä sillä on jonkunlaisia vaikutusvaltaa.
Sen hyökkäykset Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton kimppuun,
jotka ovat yhteydessä proletaarisen diktatuurin yleensä kieltämisen kans­sa,
asettavat sen tässä Suhteessa samalla laudalle sosialidemokratian
kanssa. —• Kommunistisen kansainvälisen ohjelma.
työväenpuolöeeseen j a niin tässä kuin Mihin perastoi T . 1925 Saardalnen
taloudellisen toiminnan alallakin yh-{ oipportunismi?
teisen rintaman alhaalta keEittamisen
- sa
Edo Fimmen ahmuatilUsehli^
vastaan
Kansainvälisen kuljetustyOIäisten lil-r
ton sihteeri Edo Fimmen matkoillaan
on poikennut mon. Suomessa. SLeM
on hän puhunut Helänglssä Mustik­kamaalla
suuressa ammatillisesti jär­jestyneiden
työläisten Joukkoköidcses-sa.
Jossa hänen ohellaan olivat puhu­neet
Ruotsin Ja Norjan ammatUliseisU
järjestyneen työväestön edustajat. Sno
men lehtien mukaan Edo Eimmen,
työväenliikkeen yleisessä tarkastelus­saan
tuli siihen tulokseen, että taan-
• tumus on vahvistunut viimeisten vuo­sien
aikana Ja että olkoonpa! hallituk­sissa
puhtaat porvarit, porvarit yh­dessä
sosialidemokraattien kanssa tai
sosialidemokraatit yksinään, niin joka
tapauksessa ovat ministerit vain ka­pitalistien
käskyKisiä ja kaikö hai--
litukset täyttävät vain valtaluokan
tahtoa. Hän huomautti^ miten sosdem
virkaherrat nyt, kuten heti maail­mansodan
-jälkeenikin, ovat valmiit
kukistamaan työväen Joukkoliikkeen
Teriinkin, kuten viime vappuna Berli-cissä.
Hän katsoi, ettei työväki voi
turvautua mihinkään muuhun ktiin o-.
maan Joukkovoimaansa Ja piti välttä-mättämfinä,
että kMisallisen hengen
sijaan on saatava* kansamvälisyyden
henki työväenliikkeessä vallitsevaksi.
Jotta ei käytäisi vihollisina muiden
maiden työläisiä vaan omien m^den
riistäjiä vastaan, ^ n piti ennenkaik­kea
ammatillisen liikkeen yhtenäisenä
säilyttämistä välttämättömänä, j a ke-hoitti
käskemään helvettiin jokaisen,
Joka uhkaa hajoituksella. , Eddleen
kiinnitti hän huomiota väfttäznättö-myyteen
sytyttää ja ylläpitää t^tete^
iuhenki Ja uhrauttiVK^uus yhteisen
asian hyväksi ^väenliikkeessä Ja kar-koittaa
Kaikki ftokkasovittelun yrityk­setkin.
Piilreensa loputtua Jätti hän
vsilltuin sanoin S. Kuijettistyöläisten
liiton puheenjohtaja Jokelalle liitton­sa
edustajana kansainvälisen kiiljetus-työväenliiton
punaisen silkkilipun, tim-nustukseksi
sankarillisesta taistelusta.
Luovutuksen yhteydessä soitti torvi­soittokunta
"Inteinationalen". Pim­men
puheen keslrosrtti suurilukuinen
yleisö useampia kertoja voimakkain
suosionosoituksin.
oikein oivaltamisen ja sitä tietä puo­lueemme
r^ntamlsen Joiikkopuolu-eeksi.
Puoluf^mme konventsioni rat­kaisi
näissä kysymyksissä Komhiter-hln
MrJeeta-äVttlla.' • Konvehtstoniss?
hyväksyttlbi päätös» Jolla vahvisteta
tiin tp. keskuskomitean laustmto, - Jo­ka
tulkitsi yksimielisen hyväk^mil-sen
Kominternin kirjeeseen j a puolu­een
ohjelmaan nähdiäi konventsionis-samime.
Nämä asiakirjat tehtihi tun­netuki
'Jäsentstöliemme. samalla kuin
Väliaikaisen poliittiseni toimikunnan
lausunnossa selostettiin tämän linjan
yleinen ymmärtäminen Ja merkitys,
sekä khrjoituksissa "Imperialistisen so­dan
vastustamisen tehtävät" ja "Komi>
munlsthien puddue työläisten Johtaja­na"
selöstettthiBi)mlnternin tp. ko­mitean
Ja puolueemme konventsionin
viitoiiitänlan linjan Ja päätöksien ym­märtämisen
ydinkohdat. Sainöin on
pyritty tekemään yksityiskohtaisempaa
selvää eri kysymyksiin nähden muis­sa
kirjoituksissa näyöhenimin, sekä
konventsionin päätöspcmsissa, jotka
Julkaistiin lehdessä.
Tässä yhteydessä on paikallaaii lau­sua,
että tilanteen arvioinnissa Ja sUfö
johtuvien muutoksien oivaltamisessa
eivät kxpnneet kuitenkaan kaikö puo­lueen
entisen tp. keskuskomitean jä­senetkään
ratkaisemaan, sekä osoitti­vat
he suoranaista halua omien 51-
Ireistovirheittensä puolesta tappeTuun-klh.
Tämä oli ilmeistä opportunistisiin
lausimtoihin nähden Women Workeris-sa
ja Canadan työiväenpuolustuslilton
työssä. Myöskin tp. keskuskomitean
jäsenen suhtautuminen B. C:n Ja
Albertan toverien opportunistisiin vir­heisiin,
niiden puolustaminen sekä o-salllstumlnen
Jiilhen, Ukrainalaiset
toverit vielä konventsionlssakin Jat­kuvasti
tappelivat':oikelstovtrhelttensä
puolesta. Toisaalla ilmeni Ulan hidas
virheellisten :'^;|sltteiden tuimustaminen
Ja toteaniiniBn, nUkä muodostui tär-kieimmäksi
könventslonlmme taisteluis­ta.
Vieläpä oli.yritetty esittämään va-semmistovaaraa
i^ävaarana, jota to­dellisuudessa
ei ilmennyt ollenkaan,
kuten tämän kirjoittaja totesi Jo kon­ventsionin
valmistavassa keskustelus­sa.
Nyt konventsionin jälkeinen toi­minta
ratkaisee ovatko nämä toverit
valmiit käytännöllisessä toimitmassa
korjaamaan virheeUisen kantansa, se­kä
työskentelemään oikean linjan puo­lesta.
•
Konventsionissa oli tietysti toverei­ta,
jotka eivät olleet ennen konvent-
Mulstamme, 9ttä se kohosi puolueen
uudelleen JIUrJestämisen vastustuksena,
puolueen kieUyaikeuksie snuurentele-misenä
volttamattomiaksi etseeksl
^ösisä. Suomalaisen Järjestön Jpukko-järJestdksl
^ raiteentamlsen väisitiaistuksiei-na.
yhtenlUsen registee-raamlsen
vastustuksena, sos.dem.nurk-kaktuitaisuuden
jjä omahyväisyyden
köhoiamiisella yläpuolellie puolueen etu­jen,
I^Unä opportunistiset Umaukset
lähtivät aat^llisen sos.dem. katsan­tokannan
pohjalta, jolle kommunisti­nen
liike, sen periaatteet Ja menet­telytavat
ovat viersjta. eikä se organl-satoorisesti
bsrväksyhyt demokraatisen
sentralismin paiaätetta.
2. Mutta huolimatta sUtä että täl­laisille
tendraisseitie^ pohjistunut ryh'
mittyminen osbittal^^ 'käytännöllises­ti
kelvottomalcsi» i f l ^ sa­mat
aatteelliset tendensdt yhä uudes-taaii
nJs. *Tapa.ii8^-^kesknstdiin aikana.
NälUe pohjan laski v. 1927 konvent­sionissa
eräiden toverien esiintyminen.
He eivät nimittäin tahtoneet silloin
käsittää että puolueelle on välttä-mätöhitä
selventää tilanteen arvioimi­sen
pohjalla työskentelyn linja Ja tä­hän
yleiseen linjaan jperustuvana käy-täxmöllisen
toiminnan^ratkaisevat i ^ -
tö&set edeUyttävät ~ yhtenäistä' työs­kentelyä
niiden toteuttamiseksL Juuri
tälle asiain perinpohjaisen käsittelyn
kieltäytymiselle perustui se Jyrkkä
vastarinta mikä ihhexii vielä Suoma­laisen
Järjestön joukkojärjestöksl ke­hittämiseen
nähden y. 1927 konvent­sionissa.
Toisaalla paAioittaen luotta­maan
siihen että kyetään säilyttä­mään
se Johtava asenia minkä puolue
oli suomalaisten keskuudessa saavut-^
tanut, kuitenkin päätettiin täliÖhi si­ten
että tällainen kanta on v ^ vä­liaikainen.
Tähäcikin ks^symykseen
nähden opetti kä3rt&ntö'omaksTmiaan
kannan. Jota ei yksdkään edustaja e-nää
vastustanut viimeisten edustaja­kokouksien
yhteydessä.
mana Iltana puheessani kiinnitin huo­miota
tähäh Ja osoitin vanhempien
taholta kasvatuksen vajavaisuuden
koska lapset tällaisen käsityksen'voi­vat
j uM lauisua, sain heti erään in-nostimeen
isän klutcustuneena lausu­maan
että, hän ainakhi katsoo oi­keudekseen
omata saman kannan. Täl­laiseen
voidaan hyökkäyksen hetkel­lä
vastata vaiii osoittamalla se luok­kataistelun
kieltämiseksi ja pakene­miseksi
luokkataistelun tiellä.
(b) Se ön iuvai tämä lallUsuushar-han
jumaloiminen, Joka on ollut i l ­meistä
puolueen viimeisten ryntäyk­sien
aikamu'Tämä ei''tieteiikään U-mennyt
vain suomalaisten keskuudes­sa,
mutta oli se yleisenä ilmiönä.
Esim. .Ttirontoh mielenosoituksiin näh­den
on ollut ilmeistä Jatkuvasti tämä
seikka. Elok. 1 jfilväh. mielenosoitus
Neuvostoliiton puolustamiseksi ja im­perialistista
sotaa ja polili-terroria
vastaan, oli kuitenkin joukkovoimata
liikehtimistä, mikä osoitti että joukot
voidaan saada liikkeelle! huolimatta
taantumuk^eiiisen ammattiunioliikkeen
sos.dem. byrotoaatlen vastustuksesta,
sekä paljasti se selvemmin kuin kos­kaan-
seimen poliisivoimain; diktatuu­rin
ja valmiuden hysteeriseen terro­riin.
Samallataen joukkojen liikehti-^
misen näkeminen oU Umeistä kaikki­alla
missä mielenosoituksia järjestet­tiin.
Puolueen heikkoudet tulivat hy­vin
selvästi näkyviin.
(e) Tähän lailllsuusharhan jumälol-miseen
isältyy sotavastaisen taistelun
läheisen tärkeyden alaarvloiminen Ti­lanteen
edellyttämistä käytännöllisistä
tehtävistä kieltäytyminen, tai hiiden
kiertäminen ovat ominaista tässä yh-!
teydessä.
(d) Tämä laillisuusharha tulee julki
myöskia" Suomalaisen Järjestön ke­hittämisessä,
sillä eräät toverit aset­tavat
kysymyksen siten että suomalaT-sesta
järjestöstä tulee kehittää vain
kansallinen järjestö, jossa luokkarajat
sulatetaan kansalllsuuspyrkimykslln
sitettävä että ne ovat prolueen^änen
kannattajia, ja sen kautta kaiken-fciellsten.
yhteisiä vaatimuksien tulk­keja,
organisaattoreja, jotka yhdis-;
tävät suomalaisten työläisten taiste
lut toisten kansallisuuksien kanssa
koko työväenliikkeen taisteluksi
(6) Suomen valkohallituksen propa­gandan
käytämiöllisten ilmaisujen ala-arvioiminezi.
(Luokkataistelukantaan
liähden tinkimisen ja Suomalaisesta
Järjestöstä "viattoman" seiuratoimln-nan
ja kulttuurin kansallisen järjestön
kehlttämis-pyrklmyksen lisäksi välttä­en
näyttämöille luokkanäytelmien aset-tmnista
"yleisön tanssi-halulle"^ nh-raantumlnen.
sekä yleisessä välinpi­tämättömyydessä
ohjelmallisen arvon
kohottamiseen nähden. Suopea suh­tautuminen
kaikenlaisia "taiteUljolta'
ja " ^ a l t a " kohtaan jne.).
Tämä sama Ilmiö on myöskin Jouk-kojärjestöissä
^öskentelyssä, varsin­kin
urheiluseuroissa, Työläisnaisten
liitoissa Jne.
(7) Kommunistisen puolueen bolshe­vistisia
alkeita vastaan sotivana öi-keistovaarana
ilmenee yleinen välin­pitämättömyys
j a toimettomuus, sekä
sen niurttunisen vastustus puolueen
yksiköissä. Pelätään puoluevelvoUl-suuksiin
vetoamista ja suoraiiaisestl
kieltäydytään kurinpidollisista toimen­piteistä
puoluerikoksiin suhtautmnises-
Miten oikeastovaara käyfännollisesU
ilmenee t ä l ^ hetkellä
Aikatsenunissa kirjoituksissa on jo
mainittu yleiset ilmaisumuodot. Lä­hemmin
voidaan eritellä ne semraa-vastl:—•
• ;^ ^
(1) Voimakkain vaarallisin on
Inottamos laUUsanteen pnolneen ..
(a) Esim. Vapauden jutussa pytkL
moni kieltämään j^ysymyksen yleisen
sionia JulldsestA lausuneet kantatmsa. sisällön. Sanottakoon avoimesti että
Tämä on pahinta lajia opportimismia.
mutta kokonaisuudessaan sukua aikal-semmille
samansuuntaisille virtauk­sille.
(2) Puolueen järjestöllisen raken-r
teen sos.dem. jätteiden karsimisen
vastustus nousee taaskin ensikädessä
kielivaikeuksien suurentelemisena sll/
nä määrin, että, kielletään mahdoUi-suudet
työmaan solujen järjestämiselle
ja osanottoon puolueen yleiseen työs­kentelyyn,
mielenosoituksiin ja ryn«
täyksiin yjn.. kuten puoluekonventsio-nin
valmistavan keskustelun kirjoituk­sissa
Jo lähemmin osoitin
(3) Joukkojärjestöissä toiminnassa
(Suomalaisessa Järjestössä, osuuälik-.
kelssä. lu-heilulUkkeessä, Työläisnais­ten
liitoissa, iinlolssa. Työväenpuolus^
tusliitossa yjn.) yleisille työväen tais •
telukysymyksiUe perustuvan joukko-työskentelyn
oikealle pohjistamlselle
vastakkaisena kehitetään "anna men­sa
vain siksi että pelätään sellaisen
vaikuttavan jonkun toisen ptioluejä-senen
karkoittumiseen puolueen ri­veistä.
El käsitetä kurinpldplliisia toi-i
menplteitä puolueen vj.äseziistön Ja y-leisen
toimintakuntoisuuden kehittä­misen
bolshevistisena välttämättömyy­tenä.
(8) Yleiseltä kansainvjäUsteh vallan­kumoustaistelujen
kokonaisuuden kan­nalta
kysymyksien tutkimisen ja ana­lysoimisen
(erittelyn) haluttomuus.
Tämä sos.demokraatinen kansainväli­syyden
väheksyminen yhdistyy käy­tännöllisesti*
puolueen toiminnassa.
Näiden ilmeisten oikeistolaisten har­hojen
lisäksi on huomattavissa pal­jon
muita heikkouksia, joille oii laih-nattäva
pikainen huomio. Muttar täy­tyy
muistaa, että joUei tarmokkaasti
taistiellä- oikeistovaaran ilmauksien
juurineen kitkemiseksi, niin ei voida
toivoa yleisten puolueemme heikkouk­sien
korjaantumista ja näivettyvästä
joukkojen Uikehtimisien Jälessä laa-hustamisesta
vapautumista, eikä puo­lueemme
kehittymistä todelliseksi bol­shevistiseksi
joukkopuolueeksi , joka
johtaa laajojen joukkojen taistelulta
ja vaatimuksien kehittämistä taiste-lim
tielle vallankumouksellisena etu­vartiona.
Puolueen tp. keskuskomitean pää­töksen
mukaisesti valmistetaan jo­kaisessa
piirissä piirikonventsionien
varalta. Piirikonventsionien on ryh­dyttävä
tarmolla toteuttamaan kesä­kuukausien
ajalla selvennettyjä puo
lueen päätöksiä. Ensimäisenä alkaen
puolueen j^jestörakenteen muutok­sista
ja täten uudelleen järjestämisen
bolshevistisella loppuun suorittami­sella
pohjistetaan muiden heikkouk-sleh
pois Juuruttaminen ja puolueeh
konventsionin viitoittaman linjan bol­shevistinen
toteuttaminen,
A, T. HiU
Iltoina, vaan ainoastaan Johtokunta,
hyväksyttiin Ja päätettiih tulevaisuu­dessa
ottaa se käytäntöön.
Keskusteltiin uusien jäsenien han­kinnasta
osastoon. Velvoitettiin jokai­sen
Jäsenen tuomaan ainakin yksi
uusi jäsen tullessaan, että saataisiin
kchcamaan JäsemnääiS ja myöskin
jokaisen jäsenen on toimittava kohdal­taan.
Keskusteltiin Järjestyksen suh­teen,
että on-' saatava paremiii järjes­tys
haalille. iahi muuten ei yleisö viit­si
tulla kappaleita katsomaan, syystä,
että ei voi kovalta hälinältä kuulla
eikä seurata kappaleen sisältöä. Siis
pyydän, että olkaa te lapsetkin kilttiä
j % koettakaa olla hiljaa silloin kun
tulette haalille. Tiilkaa sitä varten et­tä
opitte ettekä häiriöltä toisille tuota.
Koettakaa tulla ymmärtämään työläis-lapsina.
mihinkä meidän tulee pyrkiä
ja jo varhaisnuorisosta kasvattaa itsel
leen kauniita elämän tapoja ja todel­lista
luokkapohjaa. "Minkä nuorena
oppii, sen myös vanhana taitaa", sa­notaan
sananlaskussakin. Myöskin
vanhemmat, koettakaamme neuvoa
lapsiamme Ja puhua heille kotona, et­tä
tulee olla kauniisti haalilla eikä
mennä edestakaisin rappusissa, näy­töskappaleen
tai. muun. ohjelman ai­kana.
8. J. fraksionikomitea täydeimettiin
yhdellä henkUöUä. S. J. osastoon pyr­kivien
tulee^ täyttää jäsetahakemuskort-tl
Jäsenkirjurin kautta, jonka johto­kunta
lopullisesti^ hyväksyy.' iSitä tie­tä
jäsenet otetaan tulevaisuudessa
S. Järjestöön.
Myönnettiin haali lauantaina syysk.
7 p. UJUttoa käsittävän palkintojen
rahastamiseen (?)..; ~
Poikatalo pitää Iltamat syysk. 14 ja
15 -p. oikein erikoiset agitatslcml mer­keissä.
Näytdmäseura toimii edelleen huo­lehtimalla
kappaleesta yjn. näsrttä-mölle
kuuluvista asioista.. Johtajamme
Edvart Lapinsalo Ja hänen mislksensä
saapuivat tänne tie. 20 p.. jcrten toi­vomme
tolmliman vilkastumista Ja hy­vää
menestystä alkavalle toimintakau­delle.
. '
Perjantaina t.k. 23 p. vietämme SacJ
co-Vanzetttn muistojuhlaa. SUtä OTS 2
vuotta kuh nämä' urhokkaat nuurt-tyrit
teloitettiin. Muistakaa saapua
runsaslukuisina, sillä "tämä tilaisuus
on samalla jäseniyntäys, saada^ yhty­mään
suuret joukot C. puolustusliit­toon,
että voisimme tukea ja. turvata
maikkia luokkavalnon uhriksi Joutunei­ta
tovereita, sillä he kärsivät meidän
caikklen puolesta, j a koko työväenluo-^
kan asian edestä.
Ensi sunnxintalna on voimisteluseu­ran
iltamat. Esitetään 3-näytöksinen
kappale "Kummitus". Memiäänpä kat­somaan
että päästään selvyyteen millä
lailla se kiumhlttelee. -
Täältä Klrkland Järven, nuorisolii­tosta
poistui Taimo Salminen, .Toi­von
että hän pysyy yhtä iimokkaana
yhteistyössä.
Täältä lähti Torontoon mäanvilje-i
lysnäyttelyyn Mandi, ja Robert Lind­fors.
Toivon että Ruth ja Irene ottaa
osaa Toronton nuorisoliittoon ja kalk­keen
yhteistyöhön minkä voivat, sillä.
se on juuri'tärkeä nuorisolle että muls-aa
luokkavelvolllsuutehsa. „— Valltta
Osaston kokous
elokuun 18 p. •— Hyväksyttiin uusia
Jäseniä: Edit j a W. Gröiiroos, Tauno
Kiviranta, Sigrid Lahtinen, Oskar
Aalto, muuttokortllla Sout^ Porcu-pinen
osastosta, ja E. Rae. Rose-groven
osastosta.
Metsätyöläisen asiamieheksi Toron-'
toon, Metsätyöläisen toimltajan H. Su-palvelustyttöjä
paikkojen hankinnas­sa.
Asiasta palvelijatar osaston Johto-kunnan
kanssa neuvottelemaan va-littiin
J, Wirta Ja Mandi imil,-
Uusien jäsenieä hankinta. — Jär­jestössämme
alkaa ensi kuun aikana
lan pyynaöstä, valittiin osaston jäsen
Oskar Aalto.
Canadan Työläisten puolustusliiton
osastomme edustajille Wäihö Wirralle
ja Arvid Kingelinille päiätettiin an­taa
muistutus, koska ovat jättäneet
käymättä puolustusliiton kokouksissa
säännöllisesti ja siten on kärsin3?t o-sastomme
edustus sanotussa liitossa.
Edustajien on niin järjestettävä, että
jokaisesa kokouksessa ainakin toinen
on läsnä;
Palvelustyttöjen paikanvälityksen
järjestely. — Keskusteltiin missä muo­dossa
voitaisiin a\Tistaa suomalaisia
järjestön yleinen jäsenhankinta . zyn-täjrs.
Osaston puolesta uusien Jäse-i
nien hankinnasta huolehtimaan va­littiin
viisihenkinen toimikunta. Johon
tuU valituksi J. Wirta. J. Latva, A.
Anderson, Ronni.-A, Eriund.
Kullssimieheksi näyttämölle valittiin
H Laakso uudelleen ja lisäksi J.
Murre ja Y. WirtMien. -
Musiikin johtajan lopullinen valinta
jätettiin johtokunnan huoleksi, oikeu­della
järjestää musitoaaliset .tehtävät
parhaan haikintanssa mukaan.
Järjestön sihteeri J. Wirta Ihnoitti
Vapauden liikkeenhoitajalta J . V. Kan-nastolta
saaneensa tiedon, että Kan-nasto
on vtistaanottanut Toronton
osaston vapaudelle lainaaman raha-^
summan seitsemän tuhatta vUsi sa­taa
dollaria, jota ~siunmasta Vapaus
tekee velkakirjan Ja liikkeenhoitaja
Kannasto liikkeen puolesta lausuu o-sastoUe
toverilliset kiitokset, myötä^
tunnosta Vapauden liikettä kohtaaÄ.
Smirei ja, viimat kenttäjohlat
tänä kesänä
maanantaina syysk. 2 pälA^nä työn­päivänä),
järjestää osaston kenttäko-mitea
osaston entisellä kentällä Don
Laaksossa monipuolisella ohjelmalla,
ollen soittoa, puhe, runo, kupletteja,
näytelmä ja yf«>aÄla ^tanssia, sekä
moiilpuollnen urheiluohjelma. Saapu­kaa
joukolla viettämään kesän vii
meistä ulkoilmajuhlaa keskuudessam­me.
Illalla on suuret tanssit osaston
huoneustolla. Sateen sattuessa viete­tään
koko juhlat talolla. Juhlat päi­vällä
alkavatr^ kdlo kaksi, ja tanssit
Ulalla haalissa Juhlien loputtua.
Arvokkaan ohjdma iHatsmi
toimii naisliiton suomalainen osasto
opiston huoneustolla sunnuntai-iltana
syyäkuun 1 p. Ohjelma on monipuo­lista,
kuten näytelmä, runoja, soittoa
ym. Kaikki tervetuUeita katsomaan
ja kuulemaan mitä naiset ovat saa­neet
aikaan.
Huomattavaa työttömyyttä jo keski-
• Ittänä
Rakennus työt tänä kesänä To­rontossa
ovat paljon pienemmät kiiln
vuosi sitte. Josta osaksi Johtunee että
työttömien luku päivä päivältä vaari
usaäntyy. Kaupungin toi maakunta
halUtuksen työnvälitystoimiston edus^
talla useammissa sadoissa lasketaan
joukko, joka aamusta varhain Iltaan
myöhään seisoo turhaan odottaen työn
saantimahdollisuutta. Samoin eri am­mattialojen
konttorihuoneustot ovat
täyteen ahdettuna päivät pitkät odot­tamassa,
että jonnekkin heidän alaan-
^. kuuluvaan, paikkaan heitä tarvittail
S o h ^ i S ^ juurtakaan vilkastumisen
mahdollisuutta ei enää voi tapahtua
rakennusteollisuuden alalla. Joten tule­e
n syys ja talvikauden aikana. Jol­loin
rakennustyöt kokonaan ovat sei-
^ u k d ^ , joufou useammat tuhannet
i^f^ tätä nyt jo huomattavaa
työttömien, lukua. j.
6D oobsia
s. J. Osaston kokouksessa
Dunblane, Sask.
Yhdet k«säjnUat
on vielä jälellä, nimittäin kahden
osaston yhteiset aluejuhlat. On
tässä ; piirissä; muitakin osastoja ei
vain kaksi, mutta ön vaikea saada
mitään yhteyttä tai' yhteistoimintaa
niiden kanssa. Piirin sihteeri väit-tää
että on yksinomaan kirjeenvaih­toon
vaikea päästä heidän kanssaan.
Toiset vastaa kirjeisiin kuukausien
päästä, toiset ei vaivaannu vastaa­maan
ollenkaan ja laiminlyödään
niin tärkeät tehtävät kuin alueve-rojen
suoritus ja muut sellaiset.
NaapuHosutoUa :
t X 20 p_ hyväksyttiin 2 uutta jäsen-
9 P- atamakomitean xa-portti
jcsta puhdas tulo nu *•» Vt- . - —
tulee kuulo jeni mukaan olemaan
uuden haalin avajaisjuhla piakkoin.
Heidän palaneen haiolin tilalle on
rakennettu uusi j a komea talo. Sin-ne
sitä sitten riennetääri joukolla
täältä DunblanMtakin. ^ Nylqraän
on ihiriisista vähän kadohntit juhli-mahalut,
en tiedä miksi; Vaan eh­kä
siksi kun luontokin on lakannut
juhlimasta, menettänyt; tenhovöi-mansa.
Ihminen näyttää Imipaa.
van luonnon kaunet&sia voidakseen
olla juhlatunteella. Kaikki alkaa
näyttää kuin myöhään: ^ k ^ ^
ya kuivuus sen aiheuttaa leikki kär-su
siitö. Heinä ;jai-wljat ovat kaik­ki
ennen aikaansa kellasttmeiet,. mo­neen
viikkoon emine.olei-saaneet
yhtään sadetta ja nytkin vielä näyt­tää
olevan sade kaukana, yhtä r ja
samaa kuivaa tuulta ja kaanista
poutaa vaan. Ei ole ollut myrs-qöstä
pelkoa. Kaunista kesäkämp-päys
j a uunis aikaa yaan,
NaidUtoUaldn
on ollut nykyään . ompeluksia r val­mistumassa
ja tullaan s y k ^ U ä p i -
ämään myyjäiset, jos näyttää tu-oksia
tuottavalle!. Viimeinen nai*,
liton kokous oli toveritar E l l i Mark-culan
asunnolla; päätimme mennä
ikäänkuin huvireissulle aivan toi­meen
päähän ky3ää,"vähän siinä toi-yaan
tulos oli