Vapaus, May 10, 1929

              Siva 2 Perjantaina, tookokmin 10 p;nä—FrL, May 10 No. 110 — 1929
«1^
T
1
F
VAPAUS •ala!»
S. C X E O*
T O I U I T T A J A T i
A. VAARA (inlultM). B. A. TENHUXE*. E. PEHKONES. M. POHJAKSAIO.
Bi»t»len>d Bt f iM Pas Offic* OcpmmcDt. Oucsa. as accoad eUas rrattrr.
VAPAOS OSbcrty) ^
T U C M ^ « s u of rissiA VarU» is OauU. PatBihea Jiily «t Sugmyy. Oauria.
TOACSHUJKATs «
1 A . kk- « Ä S kk. fl.TS J« I kk, UM. — TrMyrolJo-iJa J» Soomce» «ok. muuUa
dkoouBe.- 1 »k. t6M. 6 kk. 93JSC 3 kk. ja 1 kk. H-OO. .
ILMOTUSHINNAT VAPACDESSAt -, ^ r.^
CirlenOitalliMCiikart « J » ktrta. KJOO kakai kertaa. — AriolUMooo »«BeaJe c«B«.toI»oMk^
»•Irtamnmi. — Niii«aj»ooaolWBk*et SOe kota. $IM 3. kertaa. — Sn>tripaUf»otaluet tlM kma.
•Z.0O S kertaa. — AaoBtoeroiloKrtokaet $2X0 kerta, $3X0 kakai, kertaa, — lCxlto.ila«irto^ flM krtt^.
— KaoUausilBOtnkaet $2X0 kerta, SOe >-»?»<»v«f klitoajaaaeeli» tai iBtu»t»»i»»rIta. — HaJataa»tie<Jot Ja
j^Trlp...fn^yr» iOf. kerta. $1X0 kolme kerl^ — T;UpJUiamatUjiea xlmotoaajeottaoriea oo, «aadit.
UketettiTS ilmotiulilsu ctnkätcca, ;-
liiJiteeti alottnlen iljnMo»ten pitij oIU k o o t t o r i iM kello * lp- ihPCTtymtapiiTln edellUepa arfcipi»än3.
Vapaiden toiaiitnaj HoopeiutQ 207. Maekey BoiiaiBjf. 4 DxabMm St. PuheUa 536W.
Vapaodea konttofi: Libertf BaUdiac, 37 Loma St- Pnbelj» 1038. Poattoaote: Box 69, Sadb«nr, Oat,
Vapasda paiso Ja latoao: Liberty BoiUio*. 87 toraa St, PoheliB tS«7W^j
CeaersI attrertiiise rate». 73e per eol. Ineh. Minfmom ckarge for alasia itaation. Tie. Tba Vapana
• i tka tcat adreetitus aediaa aioocj the Fioauli »eopta ia Caoada.
las ette fa:IWn takaa» a*a « . u a t t a etuimäi^en kirjee^enae. kirjotukai aadelieen liikk«eolK«taia»
P—ooaalliaena nimeää; J. V. KANSASTO. lukkeenboiula. .
^'HolUngerin jonkkomttthaä ei ehkä olisi tapah­tunut,
jos
•'Ellei (Hollingerin kaivannon) Johto olisi ollut poissa paikka
kunnolta, olisi kaivantotyöt suoritettu kaivantolain määräyksien mu
kaisesti, eikä murhenäytelmää (missä helmikuun 10 päivänä 1928
surmaantui 39 työläistä) ehkä olisi tapahtunut. Jos Pohjois-Onta
riossa olisi silloin toiminut kunnollinen kaivostyöläisten järjestö
niin (kaivannon) johdon ei olisi sallittu olla niin huolimaton.'
Ottava Journalin muJcaan esitti edelläolevan ajatuksen lii^oparla
mentin alahuoneessa viime keskiviikkona liberaalinen South Temiskamin-gin
valitsijapiirin edustaja M. Lang. j „~ ,
Vaikka herra Lang puolustaakin kaivannon johtoherroja edellaole-vassa
lausunnossaan, niinTiän esittää kuitenkin selvänä sen tosiasian, että
jos kaivostyöläiset olisivat olleet järjestyneitä, niin tuota murhenäytel-mää
ei todennäköisesti olisi tapahtunut. Lukuisat kaivostyöläiset ovat
myöskin selvillä samasta tosiasiasta. Mutta siitä huolimatta rikotaan kai­voslakeja
edelleenkin kaikkialla Ontarion kaivannoissa, sillä kaivostyö-
Iäiset oyat edelleenkin järjestymättömiä. Tuntuu siltä kuin kaivostvöläi.
Iiii le Yä ua
set tietoisesti ja tyynenä edelleenkin odottaisivat seuraavaa ja ehkä kau­heampaa
onnettomuutta, mikä olisi tietysti seurauksena kaivantolakien
rikkomisesta ja niiden noudattamisen laiminlyömisestä.
Kaivostyöläisillä on syytä järjestyä, ei ainoastaan turvallisuuttaan ja
henkeään silmällä pitäen, vaan vastustaakseen myöskin työtehon kiristä-mbtä,
palkkojen polkemista ja työpäivän pidentämistä. Kaikki pämä
luetellut neljä seikkaa ovat työläisille tällä hetkellä mitä suuremmasta
merkityksestä. '
Työläisen turvallisuus on kaivannossa aina alttiina, varsinkin kun
kaivantolakeja järjestelmällisesti rikotaan ja työnsuoritusta kiristetään.
Samaan aikaan on kaikkialla havaittavissa kapitalistien pyrkimys palkko­jenkin
polkemiseen, johon työläiset ovat järjestymättöminä ja voimatto­milla
ollen, olleet pakotetut suostumaan. Monissa kaivannoissa tehdään
kahdeksantuntisen työpäivän asemasta yhdeksäntuntisia.
Toverit! Eivätkö kaikki nämä seikat puhu kieltämätlömasti kaivostyö­läisten
järjestymisen välttämättömyydestä? Heittäkäämme siis pois välin­pitämättömyys
ja arkuus ja liittykäämme joukoi Ia Canadan kaivostyöläisf*
ten liittoon, minkä osasto ^n perustettu Sudburyynkin. Keskusteliaanpa
asiasta työtovereiden kanssa sopivassa tilaisuudessa;
Jokaisen kaivostyöläisen: ensimäinen asia ön kuulua kaivostyöläisten
järjestöön ja vasta sen jälkeen muihin järjestöihinr — *'MOKKERI".
TeesH Ja taloudtSista tilanteen
arrloinnin arvostelu
Ollaan aivan yksimielisiä siitä, että
puolueemme konventslonl v. 1925 osuJ
oikeaan todetessaan, että yleisen ka­pitalistisen
maailman mukana oli Ca­nadan
talous saavuttanut Jozikiimioi-sen
vakiintumisen ensi kerran siteen
scdan jälkeisen kriisin. Kiihkeä maa-talcuskriisi
oli sivuutunut suurelta o.
saita. Myöskin alkoi silloin yhtymis-ja
sulautumlsprosesTi 6ri teollisuuksien
aloilla ja finanssimaailmassa. V, 1927
konventsionissa todettiin tämä jo his­toriallisena
tosiasiana. Tässä, voidaan
maimta;, että tämä prosessi on ollut
jatkuvaa kaivos- ja puutavarateolll-
Euufcsissa. Viimemainituissa on vain
enää^ nimellisesti viisi ryhmittymää.
VaktÄtuaEilalla on tapahtunut juuri
räldeh vuosien ajalla trustiutmninen
Sen lisäksi, että puhutaan hirvittii.
västä ketjukauppojen kehittymisestä
ruokatarpeiden käsittelyn alalla, on
tarpeellista myöBkln mainita, että esim
leipomoalalla on kesklttäytyminen ta­pahtunut
juuri viimeisen puolentois­ta
vuoden ajalla. Lake of the Wooas
Milling Co. (omistaa useita viljasäili­öitä,
kuusi myUyä Montrealissa, Ha­miltonissa,
Brantfordissa, Medlcine
Hafissä, Portage La Pralrie's6ä ja
Keewatin> muutama kuukausi siCten
osti-leipomot Montrealissa, Torontossa.
Ottawassa ja Hamiltonissa, vaikkakin
tämä leipomojen haara kulkee intei
City Baking Co;n nimellä, mikä ptt-ristaa
plkkuyrittelljät yksi toisensa
jälkeen, sillä leipomojen omista ele­vaattoreista
omien myllyjen kautta
omaa täUainen suurliike monia edel­lytyksiä,
jolta on tarpeeton tässä
lueteJia,—Pakkaus- ja kännutusteolU-suudessa
on kahden yhtymän sulautu­minen
merkinnyt 60 prosentin kontrol­lin
siirtymisen yhdelle. Pesulaitoksien
sulautuminen on muodostimut kah­den
miljoonan- dollarin yhtiöksi jne.
Pankkien sulautumlsprosessi on kul­kenut
jo siihen pisteeseen, että kolme
pankkh^hmää, Montreal, Royal ja
Commerce, kontrolleeraa yli 70 pro­senttia
pankkipääomista Canadassa.
Ulkomainen sijoitus osoittautuu kuu­meiseksi.
Keskittäytymisen kanssa rinnakkal-sesti
tapahtuu rationalisoiminen (jär-kiperäistyttäminen)
tuotannossa kaik­kine
hiestytysmenetelmlnen, joihin ka-oamme
seuraavassa artikkelissa.
Yhteenvetoa keskusteliin ydinkohdista
Samalla kuin yleisesti on selviönä,
että tämä kehityssuunta on ollut jat.
kuvaa, sekä hyväksytään tajahtunset
muutokset tuotantotoiminnassa säh­köistämisen,
i^mlallisten teollisuuk­sien,
raaka-aineiden tuotannon, ke­miallisten
teollisuuksien, raaka-ainei­den
tuotannon, keveäin metallien käyt­tämisen
ja automobiililiikenteen aloilla
y.m., ja että tämä lisää kroonillista
joukkotyöttömyyttä läheisen tilanteen
kannalta, niin erimielisyyttä Umenee
elinä, onko tcdellakin jo havaittavissa
lamaammlEsen merkit canadalalsessa
tuotanto-elämässä. Toveri MacDonald
teeseissään ei totea tätä, jotavastoin
toiselta puolen osoitetaan, että tämä
on jo selvästi tilanteen ala-arvioimis­ta,
kun otetaan huomioon tapahtumat
puutavara- ja myliyteollisuudessa, au­toteollisuudessa,
kivihiili-, kutomo- ja
kumiteollisuuksissa, joita on koettu
tämä viimeisen vuoden ajalla, Kaikk
johtuen pääasiassa juuri tuotantoalo­jen
kcskittäytymisestä Ja järkiperäis-tyttämlsestä.
samanaikaisesti kuin
markkinamahdollisuudet eivät ole voi­neet
kehittyä nielemään tuotantoa
mihin yhdistyy muiden kapitalismille
vastakkaisten voimien kasvu, laille
seikoille tilanteen käsittelyssä osoittau­tuu
annetun suurta huomiota piiriec
2:nnen (Montreal) ja 3.•.r:::^ (Toron­to),
sekä 9:nnen (Vancouver) kon-ventsionelssa.
Toisten leirien könvent.
sionelssa on tilanneselvittely Jäänyt
toisarvoiseksi Kuitenkin ovat pari
albertalaista toveria ja saskatche-walalnen
toveri ottaneet osaa keskus­teluun
"VVorkerissa. Kalkissa omaksu­taan
heikkous yleisissä teeseissä, sekä
todetaan, että lamaamiuksen merkit
ovat jo kouraantuntuvasti olleet työ­läisiä
vastassa eri teollisuuksien aloil­la.
Tämä erlmielisyj's ei kuitenkaan
merkitse sitä, että toveri MacDonald
väittäi«i työläisten edessä olevan sa­manlaisen
tilanteen kuin vuosina 1926
•27 j t 28 olL Päinvastoin osoittaa
hän, että keskittäytymisen ja ratsiona.
llsolnnin, sekämarfekinaln supistu­misen
ristiriita synnyttää liikehtimistä
työläisten taholta.'Eritoten vallanku­moukselliselle
' työväenpuolueelle tuo
se vakavana sodan • vaaran ja siitit
johtuvat vainot varustautumisen yh­teydessä^
k u ^ ^ harhaluulot työ-väenjoukoissa.
Konmiunistipuolueelle
merkiten ankaran toiminnan välttä­mättömyyttä
tilanteen todellisuuden
NAISTEN OSASTO
Kifkland Lake, Ont.
Naisosasto toimi kukkailtamat Suo­men
punaorpojen kesäkotien rakema-hittyminen
tapahtuu, kuitenkaan ei
yleisessä ynattitmurt markkfnaln laa­jentumisen
kaudessa, mutta imperia-lismin
ja proletaariaatin vallankumo-1 ^^^^^^^^^^^ iltamista oU puhdac
uksen kaudessa, jossa kolmas jakso — Tähän sisältyi myöskin se
kapitalistisen tuotannon suuri kasvu. ^ooka. suom. järjestön osasto
selventämiseksi ja joukkojen mobili- paljouteen ja laatuun nähden, topita-ip^^^ kahvista: 21.30, mutta lahjoitti
seeraamiseksi puolustamaan onda etu-, listisen tuotannon teknilhsestä ja or-jätten takaisin tähän rahastoon. Kau-jaan.
joihin kajotaan ratsionaliscin- gaanisesta edistyksestä Johtuvana — jnjs avustus tämä oli taasen paikka-nin
jokaisen askeleen kautta, mutta on ainoastaan vaihe---uudeUeen s p . , ^ ^ ^ ^ ^ ^^g^^^j^^ .jäjjj^jjj^ ^j^j^^^
jota ei työläisjoukot välinpitämAttö- nyttäen yhä tiukemmassa ja todistus siitä, että yhteisiä
myydessään huomaa läheskään £ina ämmässä mitassa kaikki kapitalismm, ^^^^ ^ ^ ^ ^ tämänlaatuiset asiat,
kun vielä otetaan huomioon, että am- luontaiset ristiriidat, johtaen suurem-1 Naisosaston kokouksessa toukok. o
mattiuniobyrokraatit tekevät kaikKen- Piin lakkokamppailuihhi ja imperia-sa
estääkseen
huomaamisen.
"selityksillään" tämän, listisiin sotiin.
päivä käsiteltiin mjn. Kesäloman vie­tosta
siinä muodossa, että harvennet­taisiin
kokousten pitoa kesän ajaksi.
,. ^ . "TäUaisessa tilanteessa markkmamjj^^jj^ j^^ijcista käytetyistä puheenvuo-
Oikdstovaara paljastua | ja sijoitusalueitten probleemit käyvät i ^.^^^^ selveni, että emme halua mi-
Ei voida myöskään sanoa, että toi- ^ ^ ^ ^ ^ kärjist^eemnfäksi ^ p a j ^ ^ ^ kesälomaa. Se saattaisi vain vel-set
arvosteluissaan tuijottaisivat sc- ^"'^f„,, " ^ i ^ ^ tcstuttaa meidän toimintaamme, joka
keana taloudelliseen lamaam^ukseen ja J^f i^S^^.^S^J?^"!; I ollut kokolailla vilkasta. Viime ke-sänäkto
jalcsounme- pitää kokoukset
teesien antaman käsityksen mukaan IZ-^^J^J^^!^^^
tähtää toisten toverien kanta väHek- hyökkäyssodat Kiinassa. Nato ollen
kapitalistisen v^itotumisen ristiriidat
eittämättömästi johtavat, lopullisessa
analyysissä, nykyisen vakiintumisen
jaloon kasvamiseen summattoman ve.
denpaisumuksen aikakaudeksi."
Näillä sanoilla tulkitaan yleinen so-r
"dan jälkeisen kehityksen kolmannen
mlstovaTräa, joka'^TtodellisuUdtssai ^ » ^ £ 0 ° _ymm^^^ emto
symään ammattiunioliikkeen byrokraa-tien
hyökkäystä ja eroittainispolitiik-v
kaa vastaan taistelua, koska "työ on
toivotonta ja tuloksetonta", sekä ali­arvioimaan
yhteisen rintaman taktiik­kaa
ja joukkojärjestölssä työskentelyä
Toisaalta taas osoitetaan, että tä­män
kautta teesit painostavat vasem-ilmene.
koska ei kielletä näiden seik.
kain tärkeyttä, .eikä väheks3rtä tai ali­arvioita,
mutta puolueen tehostamiselle
ja yleensä puolueexmne merkityksen
kohottamiselle katsotaan tärkeäksi
selvän oikeistovaaran painostaminen
mikä pn pesiytynyt puolueemme jäse­niin
vakiintumisen ajanjalcsossa ja te­ollisen
laajentumisen ja "hJ^vinvoin
nin" propagandan vaikutuksesta, kiiin
mj^s työväenluokan monikirjavaisuu-den
synnyttämäin työskentelyvaikeuk-sien
takia ja kapitalistisen puriotuksen
pelosta. Nämä kaikki luo todeUisena
perustan oikeistovaaran ja sosdem
tendenssien kasvulle, mitkä ilmenevät
kaikketo vaarallisempana joukkojärjes-töissä
työskentelyn yhteydessä, ollen
tästä kymmeniä esimerkkejä osuus­toiminta-,
ammattiunio- ja veljesjär-
.lestöijen toiminnan rintamilla. Oi-keistovaara
on kommunistiselle Inter-nationalille
ja sen jaostoille tärkein
ja vakavin vaara tällä hetkellä.^
Tcimintaa vaativa yleinen tilanne el
jätä erlmielis^isille tilaa
"Canadan kapitalismin nopea ke-teeseissä
todettu, että Canada on täs­sä
jaksossa. Canadan kapitalistinen
talous on eroittamattomasti sidottima
kansainväliseen kapitalismiin ja im­perialismiin.
Canadan porvaristolla en
kiertämättömät imperialistiset pyrki­mykset;
sillä on huomattavat ulko­maiset
sijoitukset ja ulosvletävä pää­oma
lisääntyy vuosittain. Canadan
kapitalisttoen talous on suurelta osalta
riippuvataen huomattavasta ulkoisesta
kaupasta jne.
Tämä tilanne kaikista erimielisyyk­sistä
huolimatta on selviö ja sellaise­naan
asettaa se kommunistisen puolu­een
eteen yhtenäiseksi huudoksi ky­symyksen
järjestymättömien järjestä­misestä
ja sodan vaaraa vastaan tais.
telusta, mitkä ovat tehtäviä joiUe tar­vitaan
koko puolueen jäsenisön va­kava
käytännöllinen huomio, kyetäk­semme
mobiliseeraainaan tulevien tais­telujen
varalta alhaalta käsin laajojen
.iärjestymättömien ja järjestyneitten
työläisten yhteisrintaman. — Keskus
- (Jatk.)
Työmieheh iMisikokous
Toverilehli Työmies itse k i r j ö l t a a : -
Viime lauantaina ja sunnuntaina pidetty. :Työmiehen vuosikokous
muodostui "farsin merkitykselliseksi tapahtumaksi ei ainoastaan sen kautta
että- tällöin erinäisten yhdistysten ja järjestöjen edustajat suoranaisesti
vaikuttivat lehtemme.toiminnan ja työn tarkkailuun ja ohjaamiseen^ä-litlömietiitehtävieh
määrittelemiseksi, mutta myöskin siksi ^tlä tämän
vuosäcqkouksen!; kautta_ sovellutettiin lehden tehtäviin niitä yleisiä näkö-jalojio^
v JoJko-^kommunistUen^^ ja kamp-pailuitttffi'-;
kannttlta'Wati.tärkeät.Ja>^^
'Vu^fc'Ä8'iifcs«!le*^>^ yhteydessä isukeutui varsin
kasvattavanijä^^^^äftt^l^vak^^ sosialireformismin harhojen suh­teen
varsinkin kunnallisoinistuksecn kapitalismin aikana. Onhan tunnet­tua
kuinka kommunistisen liikkeen piirissä on Viime vuoden aikana
kiinnitetty 4)a{$<m:.'huomiota työtätekevien luokkieii kannalta valtion ja
kiuman omi^uksfien.i,-Puolueen suhteet kysymykseen ovat määritellyt lu­kuisissa
artikkeleissa puolueen tieteellisessä aikakauslehdesipä sekä vaali­ohjelmassa.
Paikallisesti »^tikeirtui fcysyiiiys esiin kunnallisen sähkölai­toksen
suunniteknissa Duluthiin, johon Työmies otti työvsjenluokan yleis­ten
etu/en mukaisen kannan. Keskustelu tämän johdosta kehkeytyi varsin
opettavaiseksi, jossa kysymys kytkettiin yhteen imperialistisen sotava­rustelun
ja yleisten kapitalismin ratsiöhali^imissuunnitelmien. kanssa.
Kysymys on sitäkin' tähdellisempi, koska siinä kommunistien kanta mää­ritellään
selvemmin sosialireformismia vaataan.
• Vuosikokouksen keskeisempänä kysymyksenä oli toimintasiiunnitel-mien
asettaminen' oikeistovaaraa vastaan; toisaalta pröletaristen ainesten
kiinnittanuneii'iehtiHikkeen johtoon. Päätöslauselmissa tehoitetaan leh­temme
tehtäviä; ja Velvollisuuksia maan kommunistisen liikkeen osana
kaikilla Joukkotyön rint!B(milla.
' Vtiosikokouksen päätökset'ja toimenpiteet ovat osaltaan takeena
siitä että 'iehtemme tulee::edelleenkin. työsHeiitelemään työtätekevien ja
lUikkiqi y^avakisten-'kansankerrosten hHpit.en, pulmien, taisteluitten ja
:kämpj>«jriflttei»,V^u^^^^ ja ennenkaikkea taisteluitten luon­teen
seiyentäjäna'. maVxilpii-leniniläiselle linjalle. Koitukoon vuosi­kokouksen-
työ puolueemme, järjeslönime ja kaikkien joukkoliikkeitten
raiiötöjen voimistuttamiseksi ja laajentamiseksi luokkataistelun tiellä
työtätekcivien,hallinnon saavuttamiseksi.
. Paperitrustin kanholU satwth^
Vhdysvaltain federaalinen: kauppakomissiöhi ..on. paljastanut, että
International Paper and Power Co.' ja-sen .alayhtiöt omistavat yli
10,000,000 arvosta osakkeita erinäisiin vaikutusvaltaisiin sanomalehtiin.
M.m. omistaa tämä paperi- ja voimatrusti Boston Heraldin ja Trayelerin
seka useita muita lehtiä idässä, keskivaltioissa ja lännellä. Mainitun pa­peri-
ja voimatrustin presidentti R. Graustein selitti kauppakomissionin
kuulustelussa, että komppanian täytyy taata itselleen \ussi määrä paperin
ostajia ja siinä mielessä on komppanian varoja sijotettu erinäisiin sano­malehtiin.
Kuulustelussa on käyn>t kuitenkin ilmi, että trusti on tehnyt
sijotuksensa sanomalehtiin tarkotuksella käydä malidollisimman voima­kasta
propagandaa paperi- ja voimatrustin puolata.
Nämä paljastukset todentavat selvään, miten suuret trustit, •omista­malla
ja ostamalla sanomalehdet, kontrollReraavat yleisen mielipiteen ja
siten murtavat vastustuksen etujensa tieltä; ja saadakseen riistotoimenpi-teilleen
•"yleisen mielipiteen** siunauksen ja laillisen muodon.
Tämä osottaa, miten tärkeää luokkatietoisen työväestön on rakentaa
omaa sanomalehdlstöään. kyetäkseen käymään yastapropägandaä suurten
trustien omistamia ja lahjomia sanomalehtiä vastaan, jotka trustilehdet
ajavat avoimen työpajan, trustikapitalismin ja iciperialistiluokan asiaa.
ToVeri Karl Ahlbom
Kuten jo aikaisemmin on lyhyesti
kerrottu kuoli toveri, Karl Ahlbom
täällä huhtikuun 30 päivän aamuUa.
Hän oli kuollessaan vasta 42 vuotias,
siis ikänsä puolesta parhaassa miehuu­den,
.ijässä. Mutta nykyisen nuTlnfcuri-sen
yhtelskuhtajärjestelmän ailieutta-ma
ankara ^ kamppailu olemassaolos­ta
ja siitä johtuvat ylemnäärälsp.t pon­nistelut,
ehtivät Jo loppuun kuluttaa
Mnen elinvoimansa, kuten niin monen
muun luokkamme jäsenen'ennen häntä
Hän sairasti pitemmän aikaa ollen
jonkun alkaa kokonaan vuoteen CH
mana. Häneltä jäi vaimo ja kaksi vel­jeä,
mahdollisesti muita omaisia jcis.
ta tämän MrJoittaJalla ei ole tietoa.
Karl Ahlbom kuului jäsenenä Ca­nadan
k.-puolueeseen sen perustami­sesta
asti, ollen samalla mukana useis­sa
muissa Järjestöissä, kuten Canadan
suomalaisessa järjestössä y.m., otta­en
kaikella tarmollaan osaa näiden
järjestöjen toimintaan aivan viima
hetkilnsä asti. Hän mjn. toimi CJS.J.
täkäläisen osaston Johtokunnassa vielä
vaikka hivuttava tauti Jo oli kulutta^
nut hänen voimansa siihen määrään
että kokouksiin tullessa Ja niistä ko­tiin
mennessä piti Jonkun kadunväiin
matkalla levätä useampia kertoja. -
.Toveri Kiarl Ahlbom oli luokkatais-telija,
sen sanan täydessä merkityk­sessä.
Hän ei pjrklnyt mihinkään
huomattavaan asemaan työväenliik­keessä,
vaan suoritti täsmällisesti Ja
tunnontarkkaan kaikki pienemmätkin
hänelle annetut tehtävät. Ollen sa-mall^
aikaansa seuraava Ja harkitse­va
kykeni hän vaikeimmissakin tilan­teissa
ottamaan, oikean kannan kul­loinkin
- esille tulleessa kysymyksessä,
innostaen Ja ohjaten siten vähemmän
hyväiset edesmenneelle toverilleen.
Alf. Hautamäki lyhyesti mutta sat­tuvasti
ja valituin sanoin kuva,?i- vai­najan
viimeisiä elämän vaiheita, te­roittaen
samalla mieliin että edesmen­neen
tovei-in' muisto velvoittaa meitä
entistä tarmokkaammin toimimaan
yhteisen päämäärämme saavuttami­seksi.
Ja tuskin : lienee* koko suuressa
Joukossa ollut ketään joka ei sisim­mässään
tuntenut voimakasta velvoit­tavaa
tunnetta työtätekevän luokan
vapaustaistelun voittoon viemiseksi.
Vainajan läheisimmät tuttavat ja
eri työväenjärjestöt joihin hän kuului
laskivat hänen haudalleen lukuisia
seppeleitä ja kukkavihkoja. SUs le­pää
rauhassa toveri, suoritit tehtäväsi
kunnollisesti. Vaikka ef saanutkaan
nähdä yhteisen suiu^n päämäärämme
toteutumista nUn työsi ei ole men­nyt
hukkaan, sillä muistosi elää ja se
velvoittaa meitä Jatkamaan sitä tais­telua
jolle sinä pyhitit eiäuiasi. — S.
toimittajaan asti.
joutuvat itse huonoon valoon. Monia; saada kaikki myötämieliset järjestöt
kemoja he ovat käyttäneet täälläkin, i tukemaan sitä kaikissa toiminnoissaan
Heitä on koiratoirpanrunnarlsta tyh^-i Tämä koskee myöskin suomalaisia:
suomalaisen järjestön osastoa ja nais-csastoa.
Eikä pahaa tee vaikka urhei­luosastokin
ottaisi osaa tähän vaali­kamppailuun.
Sillä tunnettuahan - on,
että urheilulliset epäkohdat kaupun­gissa
ei suinkaan ole niin pienet et­teikö
niihin voitaisi tehdä korjauksia.
Ja niihin voidaan saada korjauksia ai­noastaan
työläisten omien edustajien
TÄYTYY OIKAISTA
sitä uutista, että Timmtnsissä oli ta­peltu
ja puukotettu vaarallisesti, suo-,
malaista miestä. Kirjoittaja tarkoittaa
luonnollisesi''' Schumacherissa tapah­tunutta
vapunpäivän; aikaista puuko­tusta,
joka tapahtui jossain koira-torpan
tapahtumissa jd jonka uhri on kautta kaupunginhallinnossa. Toimeen
siis Jokataen työläisten vaalivoiton
puolesta ja sitte 8 p. kesäk. joka mies
kun sotamies vaaliuurnille.
Timminsin sairaalassa. Timminsin
suomalaisten elämä ei liene moittee­tonta,
joten ei tuota kunniaa kan­nata
antaa lisäksi jo entisille moi-tittaville
teoille. — Kirjeenvaihtaja.
kokeneita tovereita.
Karl Ahlbom oli yksi nUtä toverei­ta
Jotka ovat. asettaneet työväenluo­kan
vapauttamisen tärkeimmäksi ja aino
aksi päämääräksi sekä työskentelevät
kaikella innollaan; Ja voimaUaan, tä.
män päämäärän saavuttamiseksi, vai­voista
ja vastuksista välittäniättä. Hän
käytti kaiken energiansa työväenliik­keen
edistämiseksL Joka vasinkin oli
tilaisuudessa seuraamaan hänen elä­mänsä
vUme vaiheita, voi helposti ha­vaita,
että ainoastaan työväenluokan
yhteinen etu oli se kysymys Joka hän­tä,
innosti ja antoi hänelle voimia tais.
telussa olemassa olonsa puolesta. Täl­lä
uhrautuvalla ja vilpiUömällä toi­minnallaan,
hän saavucctkm toveriensa
Jakamattoman kuzmioitulusen.
Ei siis olekaan mikään ihme, että
tov. Karl Ahlbomin hautajaistilaisuus,
joka tapahttii toukoknuii 2 päivä o-saston
haamta, muodostui ehkä va­kavimmaksi
hetkeksi mitä vaatimatto­man
majamme seinät ovat todenneet.
Tovereita oli saapunut runsaasti, • ei
ainoastaan kaupungista, vaan lählym>
paristoltakin, lausmnaan viimeiset jää*
TYdOLOISTA
Työt paikkakuntamme kaivannoissa
on käynnissä entiseen tapaan. Ei ole
ibnaantunut uusia työhönpä-isymah-dollisuuksia,
sillä ei kuuloni mukaan
ole lisätty miehiä vanhempiin kaivan­toihin.
Jotkut ovat saaneet työvoi­mansa
kaupaksi, sillä .näin keväällä
monet Jättävät työpaikkansa ja läh­tevät
etsimään uusia. Kaivantojen,
ympärillä on paljon työttömiä et-shnässä
työtä. Se on tavallista näin
keväällä, kun ori metsistä tulleet mie­het
odottamassa uusia vientejä. Työn-väUtystoimistosta
el ole näkynyt ole­van
vientejä. Kenenkään työläisen ei
tarvitse olla siinä kuulossa .että täälr
lä olisi. työtä saatavana enempi kuin
on tekijöitä. . j -^---r-:
PAIKKAKUNTAMME
vanhimpia suomalaisia; Peter Peterson
haudattiin tämänkuun 1 päivänä Tim­minsin
hautuumaalle.. Vainaja kuoli
Torontossa missä oh leikattavaiia si­sällisen
taudin takia. Hän oli -aikoi­neen
kuulunut useammat vuodet^-.Jär-jestyneisiin
työläisiin. Vasta viimei­sinä
vuosina oU jääiQrt ayjiun. kuulu­en
porvarilliseen avustusjärjestöön.
Siitä huolimatta oU hän edelleenkin
työyäenjärjestöille suopea, arrtasn
kannatustaan. Hautajaistilaisuus muo­dostui
huomatuksi ihmisten kanna­tuksen
puolestal Tilaisuudessa, Joka
oli suomalaisella haalilla, oli kaiken-kielistä
osanottajaa.
VAPPUJUHLISTA .
Vappu ja vappujuhlat ovat nyt ohi,
mutta niiden viettoa en voi vaitiolclla
sivuuttaa. Me Part Williamin suoma­laiset
ei juhlittu vappua ollenkaan
siinä merkityksessä kuin sitä tulisi
juhlia. S. J. o§aston Phrtillä pU kyllä­kin,
näytöskappale "Kun Pentti Ja
Antti vaihtavat akkoja", joka esitet­tiin
toisen kerran, mutta tyytyväisyy-deUä
el voi muistella tätä iltaa to­dellinen
luokkatalstelija. Suuren Jou­kon
yleisöstä kuulin kaipaavan vappu­juhlan
viettoa vakavassa, työläisten
suuren kahsatovälisen juhlan arvoa
vastaavasti merkity«£sessä, ijota ei
suinkaan tarjonnut mainittu "akkojen
vaihtokappale". Kappaleen sisältöön
SUOMALAISTEN PUOLUE JÄSEN­TEN
KOKOUS
Vaikka onldn päätetty, että puolue­jäsenten
kokouksia pidetään kerran
kuussa täydytään tässä kuussa pitää
ylimäärätaen kokous East Windsorin
vaalien tähden. Kokous on sunnimtai-na
12 p. toukok. klo 4 ip. Jokaisen
suomalaisen puoluejäsenen ehdoton
velvollisuus on saapua täMn tärkeään
kokoukseen. Jäsenmaksuja kannetaan
ja uusia jäseniä otetaan vastaan. —
Joku. '
Eri laikkako
Finland, Ont
FINLANDIN UUTISIA
Vietimme taas koko maailman työ-
Iäisten yhteistä juhlaa, vappua, phjel-enempää.
kuin esitykseenkään en halua hiaa oli runsaasti, mieliimme niuistui
kajota. Sen valj^. sanon, että olisi ollut j^o^^et vietetyt vappujuhlat irinostavi-säännöUisesti
ja ei se talvellakaan ole
innostus laimennut. Ohjelmakokouk-fet
ajattelimme olevan erittäin tär-keitä
pitää, koska ne useinkin ovat
innostuttavampia* kuin kuivat työkö,
koukset. Ja koska meidän "Opin-ahjo­kin"
aina vain kuuluu paranevan ker­ta
kerralta. Myöskin olemme .saaneet
paljon uusia jäseniä mukaan, niin eh
kä hekto ovat Innostuneita seuraa-maan
kokouksiamme, jos n^pidetään
säännöllisesti.
Tämän alueen yhteisestä kesäjuh­lan
vietosta myöskin keskustelimme,
milloin olisi sopivin aika viettää niitä.
Katsoimme, että kesäkuultei el olisi
niinkään sopiva, koska ne silloin tuli-sivat
järjestettäväksi jo kesäk. puo­livälissä
ja se olisi ehkä lilan aikais­ta.
Ajattelimme ..heinäk. puolivälissä
olevan parhaiten sopivimman ajan;
Kenttäjuhlat tulisivat vietettäväksi
Round Lakella ja iltajuhlat' täällä.
Sitten vielä: Naisosasto toimii oikein
repäisevät, tai' taitaisi olla sopivampi
sanoa ha^iveelliset kuutamotanssit kes­kiviikkona,
toukok. 15 päivän illaUa.
Tietysti kaikki saapuvat silloin tans­simaan.
Ja — onhan se ennestäänkin
selvää, että kun naiset hommaavat
iltamia, niin silloin on kansainvaellus
haalUle! -
Yksi tärkeä asla jää meiltä keskus­telematta
Joka kokouksessa, ja se pn
paikkakuntauutlsten puuttuminen" leh-distämme.
Aina valitetaan, että ei
koskaan ole esim. Vapaudessa täältä
uutisia, mutta kenen on syy? Onko se
aina vato "naapurin", joka on niin
laiska, että ei viitsi kirjoittaa? Mutta
onhan teeillä paljon jäseniä naisosas­tossa
sekä puolueessa; jotka ovat kyl­lä
kirjoitustaitoisia ja kykeneviä uu-tistenkirjottajia,
mutta kuinka moni
on tehnyt velvolLisuutensa? Onhan kyl­lä
aina niin helppoa' syyttää toisia,
mutta minun mielestäni -olisi meidän
Jckaisen osaltamme koetettava- korjata
tätä epäkohtaa. Jokainen v&in ajatte­lee
Itsekohdaltaan olevansa vapaa sii­tä
velvollisuudesta, kun el ole valittu
tehtävään nimenomaisesti. Mutta, kun
näemme että lehtemme kärsii tästä
epäkohdasta ja me itse kärsimme, niin
voisimmehan koettaa tehdä parannus­ta
siiiiä kirjoittamalla kokeeksi, jos
läpäseev Kokeilua tämä kirjoitushom­ma
on ja Jos- tämä ei päpäise. niin
onhan tolmittajilla_ oikeus työntää pa­perikoriin
Ja meillä oikeus yrittää uu­delleen,
jos paremmin onnistaisi. Sa­nottiinhan
meille naisille puhujakurs-seilla,
että meillä on jokaisella sen
verran velvollisuutta, että kirjoittaa
lehteemme, jos kerran ajattelemme,
että oUsi seri arvoisia asioita joista
kannattaisi kirjoittaa. Mahdollisesti
ei joku toinen huomaakaan sitä. mitä
taas totoen saattaa huomata, kirjoitus­aiheita
nimittäin.
Siis kynä käteen vaan useamnialle
toverille! Ei se ole vain toverikiuria,
voi sitä ajatella toveruudeksikin, sil­lä
onhan se samalla toinen' toisemme
auttamista, — teidän Hermiina.
KOETTAVAT TOIMIA
7
Työväen pyrintöjen vastustajat ja
kaikenlaiset porvaristpn palvelijat
koettavat toimia Jotakin saadakseen o-mia
yksityisiä pyrkimyksiään eteen-päin
viedyksi. He iKiettavat kaikilla
likaisilla kemoUla saada Järjestyneitii
työläisiä häväistyksL Kun ei toe löy­dä
todellisia asioita, niin täytyy tur-tässäkin
lehdesssä ennen Vappua ol­leen
kehoituksen .muki;?.-.-, järjestetyt
Juhlat paljoa vaikuttavammat. Varsin
hyvin olisi „v6itu järjestää ohjelmail-ta
luokkaherikisine inihetoeen, laului­neen,
runoineen yjn. Siinä olisi, ollut
jotain oppimista ja samalla olisi ollut
edejs - jossain määrin kansatoväUsen
työläisten Juhlapäivän timtua. Nyt si­tä
sensijaan ei olliit vähääkään. Toi-votta;
vasti vastaisuudessa, kun työ­läisten
Jijhlapäivlä vietetään, otetaan
tämä huomioon, ettei enää tehtäisi
tällaisia erehdyksiä. — X .
Pohjois-Ontarion piirin
osastoille
Tulevien nnorisokorssfen järjestelyt
Noin kuukausi sitten pidetyssä nais­ten
neuvottelukokouksessa tehtiin lo-pulltoen
päätös nuorispkurssien Jär­jestämisestä
piirinune nucnrisolle tä­män
kesän kuluessa. Ja nyt oh meidän
velvollisuutemme huolehtia tuon alul­le
paimun. yrityksen; onnistumisesta
niin oppilaiden hankkimisen'; kuin
kurssien rahastamisenkln suhteen.
Jo aikaisemmin on sihteeristön ta-holta,
kiertokhrjeiden avuUai' kehbitet-sa
on heikkoa. Olisi tarpeellista aivan tukin osastojamme ryhtymäiän keräyk­seen
, kiirssien rahastamiseksi ' ja lie­nee
usealla paikkakunnalla jo ryhdyt­tyyn
valmistaviin toimenpiteisiin sen
asian suhteen. Joten siltä'puolesta o-ne
tunteineen j a samalla ajauksemme
suuntautuvat tulevito taisteluihin.
CTJfX. OSASTON
kokouksia on pidetty joka toinen viik­ko;
myöskin kerhot kokoontuvat Joka
totoen tilstaL Keskustelumme kerhois-
EAST WINDSORIN KUNNALLIS­VAALIT
Sentähden kim Ford Cityn asukas­luku
on kohoimut yli 15,000, on se
saanut kaupunkioikeudet, jotka astu­vat
voimaan l p . kesäk. Samalla
muuttuu kaupungin nimi East wmd-sräiksi
ja 8 prkesäkuuta toimitettavis­sa
vaaleissa valitaan uudelle kaupun­gille
kaupunginhallinto. Kommimisti-puolue
on i n t t ä n y t ottaa näihin vaa­leihin
osaa, ei Labor Partyni nimessä,
kuten viime kerralla, vaan kommunis-vautua
valheellisiin tekoihin. Mutta tipuohieen onmlla nimellä ja ohjel-käypä
heille joskus niin hullusti, et-{maila. Puolueen vaalikoneisto cm jc
tä paljastavat oman typeryytensä Ja »järjestetty Joten hetken tehtävänä on
en^tilassa saada oikein hyvää ohjaus­ta,
muutoin el yol paljoa tblvoa,*C.T.
N i . osaston kokouksessa 23 p. huhtik;
keskustelimme alustuksista laajenne­tun
sihteeristön neuvottelukokoukselle.
Velvoitettiin sihteerlmme tov. Neil ja
Jjari osastomme jäseniä, tov. Ranta
ja Helin, jotka lopullisesti kokouksessa
ilmenneitten * mieUpiteitten mukaan
raportteeraa iyllämainitulle kokouk­selle.
Toveruudella: vaHttu.
Creigrhton Mine
VIERAITA TULEE!
Ensi lauantaina, siis tällä viikolla,
saapuvat Sudburyn toverit haalil-lemme
esittämään arvokkaan 4-näyt.
luokkanäytelmän "Järjestäjä No.
14". Kuten jo tiedätte
lemme kohta selvinneet, mutta sitten
on otettava huomioon myöskin oppi­laiden
vallteeminen kursseille. *
Kuten muistamme, oU usea naiso­sasto
sekä Suom. JärjJ osasto kustan­tanut
joitaklh oppilaita saamaan TO-paa-
opetuSta viime kesäisille, nuoriso-kursseille.
Nyt olisi myöskin kaikki,
alla piirissämme ryhdyttävä oppilai­den
suhteen varustautumaan fft^^aiia
tavoin sik^l,. että nuorisomme joukos­sa
saattaa olla monta niin vähäva-tä
haalillamme on koskaan esitetty".
Velvollisuutemme täällä Creightossa.
on täyttää haalimme menemällä kat-esittivät
j somaan tuota kappaletta, ottamaan
Sudburyn näyttelijät sanotun näy- oppia siinä osotetuista kokemuksis-telman
Vappujuhlillaan juhlanäy.. ta, samalla kun näkemään kuinka
tantönä joHoin yU 300 henkeä, lu- monta lajia vaaraa on t>'oväestoIlä,
kuunottamatta lapsia, oli sitä katso-(siUoin kun se vähänkin alkaa öi-massa.
Tuo suuri yleisö yksimieli- keuksiaan valvomaan.
sesti antoi lausunnon: "Yksi par- Siis haalillamme tavataan. Säapu-hanmmsta
työväen näytelmistä mi- kaa ajoissa paikoillenne.