1929-03-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistäma, maalisk. 5 p;iiä—Taes>, March 5 No. 54 - - 1929^ M . P0HJA.VSA1Ö. I VAPAUS <I.a<rty> 1 Tk, X ^ . 6 kk, t2J0, 3 kt. J1.73 i* I kk. »1X0. — yiiTTilioSsia j * SiO<ae«i *clu a t a^ •akenaille: 1 »k. UMO, 6 kk. »3.50, 3 kk. t2J00 i» I kk. flM. i OD jontflnut häviölle varttoa tarjoflaa, vaan balävat itse. oU kokouskin salissa, mutta sitä ei muistettu, vaan jokainpn liuu-j s i minkä ennätti. Sitten harj<Htettiin kappaletta. Sen jälkeen huomasimme, että muutamien poikien päät ja jalat olivat sekaisin. Ikävää kim se onldn. mutta totta kuitenkin. Kun kerran Minkä tähden brittiläinen imperia-T 1912 kauppatavaroita ja valmisteita f Aasiassa (Kiinassa), jopa itsessään tekteea ai«et iiaotak^t fKtii ciu koctiori.« ktiu» 4 ip. aa^treayii.in eat:i:»«ia «k:>»w;i.i. käskyläisineen ja liittolaisineeni 12,657;830 punnan ancsta, mikä mää-1 Euroopassakin ynnä maailman muil-varu£ tautuu sotaan; minkätähden tä-j rä nousi 1025 mennessä 18,770,2(fö la nurkilla. 11^ Il ,r IliS m. •mm ia- -4i-!fJ'.;.-.<-.'i tif* Vapaoaca toizajsiu: Hoosenuo 267. U u k e r BuiUicj, 4 Dortam St- Pulwnn 536W, V.j»>aäca kosttori: La>«ty B B M C S . 37 Loree S.- Pctelin l O i t Po«Io«rfe! Bc» 69, SaÄary. 0 « \'tf»xiä€n p*ltu> i» U J M B O : L i t « t y EalUiet. 37 I/>rs« St. Puktlin ggTTV. , Jd« tue ntajoia IAIUUBM •*» M « * i i a » eaumii*tcn kj.-i«»eeai»e, kirjotl»k** oin>eIU: }. V. KA•^•^ASTO. l i i k k g t B h o i U n. u!eUec9 lilkkeesitciUjao jWiiimiHi»«!t ToY. C. E. Rutaberg - kofflmu-nismin Lauanlaina tuli kuluneeksi kaksi vuotia Amerikan vallankumouksel- . lisen työväenliikkeen uranuurtajan ja WorkeT5- - iKommunisU) puolueen perustajan — toveri Charles Emil Ruthenber^in -- kuolemasta. Hän kuoli Chicagossa, maaliskuun 2 p.nä, 1927, epäonnistuneen leikkauksen johdosta. Toveri Ruthenbergin menetys oli raslzas isku Amerikan nuorelle kommunistiselle liikkeelle. Hänessä menetti Kommunistinen Internationale seilaisen persoonallisuuden, jollaisia vain harvoin tavataan riveissämme- Voimaa uhkuvana, innokkaana, pelkäämättömän rohkeana ja set^tajui-sena vallankumousmiehenä me hänet tunsimme. Eihän pakoillut vaareja. Ei pelännyt vankilaa. Päästyään vapaaltsi sodan aikana hänelle langetetusta huritushuonevankeudesta Ohion valtiossa, saapui hän heti kiireesti Clevelandin proletariaatin keskuuteen järjestämään uudelleen kumouksellisen työväenliikkeen rivejä. Hänet otettiin vastaan valtavalla innostuksella. Hän alkoi heti voimakkaan kamppailun, julistaen erikoisen puolueen rivien uudelleen järjestämisen käyntiin. Siitä oli tuloksena voimakas vasemman siiven liike, yappuna 1919 oli toveri Ruthenberg proletariaatin keskellä Clevelandin kaduiUa, kun 60,000 käsittävä juhlakulkue marssi kaduilla punaisine lippuineen. Poliisimestari oli ilmoittanut tov. RutJienbergille, että punalippuja ei saa kantaa. Siihen oli hän vastannut, että: "Teillä ei ole oi- Jceutta estää meidän kantamasta kansainvälistä lippuamme ja — ME TULEMME KASTAMAAN PUNALIPPUJAMME." Eteen sattuvat vastukset ja tappiotkaan eivät voineet lannistaa tämän tdjaan taistelijan mieltä. Uhmaten Amerikan imperialismin mahtiOf nousi Ru'Jienberg julistamaan köyhälistön evankeliumia ja sanelemaan impe-ritäismille kuolemantuomion. Hän itse joutui tosin sortumaan ennen kuin Amerikan köyhälistön vapautuminen ehti tapahtua. Mutta toveri Ruthm-bergitt aate elää- ^ Parhaillaan koolla oleva Amerikan JForkers- (Korgmurusti) puolueen koRvetitsioni alkoi perjantaina juhlatilaisuudella, toveri Ruthenbergin muistoa kunnioittamalla. Toivomme, että tässä konventsionissa puolueemme jKtrasta tarkoittavat edustajat voivat saavuttaa lujan yhtenäisyyden* viitoittamalla raudanlujan kommtuiistisen puolueen työ- ja järj^stökurin ohjelmaa. Silloin parhaiten toteutetaan toveri Ruthenbergin viimeistä toivomasta^ jonka hän vähää ennen kuolemaansa ehti tovereille lausua. Kauan eläköön toveri C. E. Ruthenbergin muisto ja hänen edusta- 'mansa aatteet! Eläköön JForkers- (KommumsliV puolue! " " Eläköön Kommunistinen Internationale! •'""-.V:^ ETEENPÄIN. mä, tuleva sota on taistelua entisen maailmanvallan Suurbritannian ja sen vanhan maailman liittolaisten sekä uuden maailmanvallan — Yhdysvaltain kesken; käy selville kun tar. kastelemme Etelä-Amerikan maiden Suurbritannian ja Yhdysvaltain kanssa käymän ulkomaakaupan tilastoja vuoden 1912 jälkeen. Samalla meille selviää, että Yhdysvaltain kilpailu E-telä- Amerikan, yhtä hyvin kuin muidenkin maiden markkinoilla, on ollut se pakottava voima, mikä on ajanut brittiläisen teollisuudlzn tuotannon kaikenpuoliseen tehostamiseen — ra^ tlonalisolmiseen — mistä on nykyään seivauitsena noin kaksi miljoonaa työtöntä Brittein saarilla ja mikä työttömyys iisääntyy sikäli kuin Yhdysvallat työntävät brittiläisen imperialis-puntaan. osottaen siis yli 84 prosentin suuruista lisääntymistä, mutta vastaavana aikana llsaäntj-i Yhdysvaltain vienti lähes 110 prosentilla, eli 9,899,- 000 punnasta 20.T71.604 puntaan- Siis Yhdysvallat esiintyivät yhä erlelleen voittajina. Perun Ja ^ Suurbritannian välisessä kaupassa oli samoin havaittavissa lievä lisääntyminen, minkä YhdysvaL etujensa ajamisessa, niin kauan säilyvät olevat olot, jotka joka kohdassaan kaipaavat korjausta. JUHLATILAISUUKSIA Kansainvälistä naistenpäivää vietetään maaliskuun 10 pmä Prince vuodessa tehdään rekiretki, niin ei Arthur Haalilla, 29 Prince -Arthur St., East. Yleisö, etenkin naiset pitäkää tilaisuus mielessä. neltä sekuntiakaan rauhaa. Hän nimitteli heitä mitä alhflisimmilla nl- Juuri samanlaatuiset imperialistiset riisto- ja valtauspyjrteet johtivat viion-salaisen imperialismin ynnä niiden jetta se on kaunista kayttaa^sel^ liittolaisten välillä. Ja ne tulevat ole-i kieltä tovereitaan kohtaan? E ! Pain-maan syynä myöskin seuraavaan. 1914 i vastota! Mutta kai se on totta, että —18 sotaa vielä hirveämiÄän teuras- jokainen puhuu vam ihanteistaan, tukseen yhd^altalaisen ja Suurbri- Vähän jälkeen 8:n alettito ohjehna. tffrini^Ti johtaman euroopalaisten mai-lEi sitä monta numeroa ollutkaan, kun lat kuitenkin suuresti ylittivät, sillä ^jgjj imperialistisen ryhmän välillä, eL: molenunilta kylien tovereilta tippui Suurbritannlasta vietiin Peru'n I912jjg^yg^ ynagningj» imperialistisen vallat puolet numeroista pois. Eräs pikku-kauppatavaroita 2317503 punnan eimen ole onnistuneet provosoi-. lyttökta toi viulunsa Timminsistä asti, arvosta ja 1925 — 3,446.418 IHU"»an I njaan sotaa työläisten ja talonpoikain aikoen esittää ohjelmanumeron. Eräs arvosta, osottaen brittiläisen imperia- j «aitiota — Neuvostoliittoa vastaan.' humaltjmut meni viulua "tämmää-meidän pojat malta olla juomatta. JMötä esimtymiseen tulee, nim yksi „ „ . _ - . ^, joukostamme esiintyi aivan sikamai- Panism Kommuunm juhlaa^ vrete-sesti, ja niin ollen pilasi koko retitenltään samassa paikassa kun edellistä tunnehnan. Tytöt eivät saaneet hä- maaliskuun 17 päivän illalla. Tilaisuus on kansainvälinen. Älkää unohtako. — N. A. > llsmin vientt_ siis lähes 37 prosentin j g^jj^u^ ir^iirHaiia. maaimassa; mään". mutta katkaisi kielen. Ikävää prosentin suuruinen lisäys, nousten sen vienti vastaavina vuosina 2,032,577 min syrjään maapallon eri kolkilla ja j punnasta 7,068^593 pimtaan. mikäli rationalisoiminen sen johdos, j Kun näiden'Etelä-Amerikan neljän suuruista lisäystä, mitä vastaan Yh-i varustaudutaan uuteen imperialistis-dysvalloiUa oU kuitenkin lähes 248 maiden väliseen sotaan, niin samaan aikaan suimitellaan etupäässä Suomalaisen järjestön aluekokous Vapaus tcnrchlaä eilen iltapäivällä alkanutta Canadan suomalaisen järjestön neljännen olueen edustajakokousta ja toivoo sen työlle kaikkea menestystä. S* Harkittakoon asioita mahdollisimman suurella huolella, jotta päätökset tulisivat tätä Canadan suomalaisten työläisten ja köyhien maan-viljelijäin valistus- ja kulttuurijärjestöä kasvattaviksi ja lujittaviksi. "MdchettismT un^ Samaan aikaaii kuin yhteistoiminta kapitalisUen ja reformististen ammattiyhdistys johta jäin kanssa Englannissa on jo täydellisen vararikon partaalla, pyritään muissa maissa edelleen tällaiseen yhteistoimintaan, lausutaan toverilehti Toverin toimituspalstoilla, ja jatketaan;. Englantilaiset lehdet kertovat, että on kulunut noin vuosi siitä, kun Turnerin ja Mondin yhteistyökonferenssi pidettiin, mutta tähän asti eivät työnantajain järjestöt ole vielä vastanneet sen tdkemiin esityksiin. Sen sijaan on työnantajain taholla vaadittu m.m., että riippumaton kaivostyöläisten liitto on tunnustettava lailliseksi ammattiyhdistysliitoksi sen vuoksi, että kaivostyöläisten liitto vaatii edelleen koko maata käsittäviä työehtosopimuksia, joita työnantajat eri'ät hy\'äksy. j Vuoden kestäneiden työrauhaneuvottelujen perusteella ei ole vielä edistytty asiassa askeltakaan. Työnantajat ovat kuitenkin jo saavuttaneet sen, mihin hc ovat pyrkineetkin. Neuvottelujen aikana selittävät reformistiset ammattiyhdistysjohtajat olevan sopimatonta työläisten lähteä tais^ teluun elinehtojensa parantamiseksi. "TeoUisuusrauha" ja työnantajain rajaton riisto-oikeus on näin ollen turvattu epämääräiseen tulevaisuuteen • asti. Riippumattoman työväenpuolueen äänenkannattajakin kirjottaa jo sen johdosta: ^'Rohkeasti ja rehellisesti pitäisi tehdä loppu tällaisesta farssista- Mutta ne näyttävät olevan ominaisuuksia, joita n>t puuttuu. On jouduttu tilanteeseen, jolloin on kä>tävä toimeen, joka vaatii rohkeutta ja miehuutta. Ammattiyhdistysliikettä on vahvistettava, jos vielä löytyy miestä, joka voi vaatia työnantajia tekoihin tai siUen lopettamaan neuvottelukokousten pidon." Kuten jo alussa mainittiin, touhuavat amsterdamilaiset anmiattiyhdis-tysjohtajat kuitenkin vielä muissa maissa voimalla ja väellä "teollisuus-rauhan" puolesta. Näin tehdään Suomessakin sosdem. johtajain leirissä ja usein vielä paljoa karkeammin kuin ulkomailla; Siellähän sosdemit juuri parhaillaankin lehdissään julistavat avoimesti, että työläisten olisi ilman muuta luovuttava palkkataisteluista, koska niissä muka vain hävi-lääh ja saatetaan kärsimyksiä aikaan. Englannissa on nyt vahalla vaadittu tilanne. Mutta sielläpä orikirt tilanne käynj-t jo niin kestämättömäksi, että re-formistijohtajain täytyy itsekin tunnustaa johtaneensa asiat umpikujaan, josta pobpääseiniseen tarvitaan mieltä ja rohkeutta, jollaista ei heidän leiristään löydy. Reformistijohtajain ammattiyhdistyspolitiikka on tehnyt siis vararikon, jonka lykkäämiseen nyt koetetaan hakea, akordia amsterdamilaisten päämaassa. Muualla tämä politiikka et tietysti voisi menestyä minkään pitkälle kuin Englannissa. Se on työläisten s}7tä painaa mieleensä. Aratsterdamm agentit eivät kuittikaan ota huomioon Englannin, esimerkkiä, vaikka se heille kuinka selvästi osotettaisiin, vaan tulevat toimimaan entisen tapansa mukaan kapitalistien etuja ajaen. ta edistyy brittiläisessä teollisuudessa. Kun Suurfaritannia lähetti Argentiinaan vuonna 1912 tavaroita 23,783,- 845 punnan arvosta, iiiln oU vastaava määrä 1926 23,649,710 puntaa, ©sottaa siis lievää laskua. Mutta kun Yhdysvaltain vienti Argentiinaan nousi' 11,823.390 punnasta^ vuonna 1912 aina 28,145,000 puntaan vuoteen 1926 mennessä, niin lisääntyi Yhdysvaltain vienti mainittuun maahan puheenaolevien vuosien aikana yli 138 prcsen-tllla. Vielä synkemmän kuvan Suurbritannian takapajulle joutumisesta E. telä-Amierlkassa saa mainittujen kahden Imperialistisen valtion vientikaupasta Chile'en. Sillä kun Suurbritannian vienti laski 6,159,159 punnasta vuonna 1912 — 5,944,886 puntaan vuoteen 1926 mennessä, osottaen siis yli 3 prosentta suuruista vähenemistä., niin lisääntyi Yhdysvaltain vienti samaan maahan ja samana aikana nota 164 prosentilla. ^•3,520.000? punnasta 9,280,000 puntaan. Brasiliaan vietiin Suurbritannlasta tärkeimmän tasavallan tuontia kos. kevät ' edelläesitetyt numerot lasketaan yhteen, niin havaitaan, että Suurbritannlasta vietiin niihin 1912 kauppatavaroita 46,118,142 punnan ar-vosla ja Yhdysvalloista 27,274J967 punnan arvosta. Vuosina 1925—^26 noiisi Suiu^britannian vienti 51,811,219 puntaan ja Yhdysvaltain 65,265,197 puntaan. Maiiiitttma aikana oli Suurbritannian vienti lisääntynyt siis ainoastaan 5. 693, 077 punnalla, vastaten 12.3 prosenttia. Sitä vastaan lisääntyi Yhdysvaltain vienti 37,990,230 punnalla vastaten 139.3 prosenttia. Samoihin aikoihin ovat Yhdysvallat pääomia' sijoittamalla vallottan^t £- telä-Amerikaa . suunnilleen samassa suhteessa kuin vientikaupan alallakin. Eikä tässä kilpailussa ole yksinomaan Suurbritannia ahdistetussa asemassa, vaan siltä kärsii myöskin Saksa, Ranska ja muut Euroopan maat, vaikkakin Suurbritannia kärsii raskaimmat tappiot. Samaan aikaan kerrattita suunnilleen samanlaatuinen' yhdysvaltaleir sen imperiallsmta valtausnäytelmä "brittiläisessä Pohjois-Amerikassa^', Euroopassa, mutta myöskm muualla kapitalistisen maailman ristiretkeä kommunismia vastaan. Sillä kapitalismi on kommunismta verivihollinen ja odottaa vään sopivaa hetkeä ryhtyäkseen taisteluun sen pääUnnoitusta, Neuvostoliittoa vastaan. oli, että nämä pojat iiäiritsivät ohjelman eslttäjläkta Timminsiläiset näyttivät ^esäles-ktä" 2-näyt. Joka kola kun tytöt-me-hi näyttämöltä pois. he saivat ottaa vastaan humaltuneiden poikien Irvistyksiä. Oli ihme, että tytöt veivät nita-kta hyvm osansa, sillä heitä nimitel-tim törkeästL Onneksi olivat lujaher-moisia. Ohjelma loppui 10:een. Vhden tunnta täytyi varttoa rekiä. Tällä välillä tytöt pyysivät, että vietäisita Eri paikkahmnilfi Mutta sota merkitsee myös vallan^ kuin muistuttaa Parilsm kommuunls ta ei ollut kum 2—3 sitä mieltä, joten ta 1871, mikä syntyi ranskalais-saksa- ... ^ . laisen sodan seurauksena; Venäjän ^^^^^ ^ t"""* vallankumousyrityksestä Japamn so- Tulomatka oU hiljaisempaa. Tuis-dan jälkeen; ja maaliskuun sekä mar-} limta ja kuu pilkisti sumun lä-raskuun vallankumouksista 1917 Venä-! ^itse. Raitis ihna selvitti poikien päät-jällä. On selvää, että sota on vallan- j aivan hiljaista; toiset jo ai-kumouksen äiti. Sitä varten on työ- nukkumaisillaan, kun reki meni nurin ja moni joutui tekemään kuperkeikan. Siltä riitti puheenaihetta loppuajaksL iäisten varustauduttava. Ön harjo-tettava valistustyötä, minkä kautta köyhälistön laajoille joukoille seUte-tään sodanvaara ja sen syyt sekä miten sodan tullessa on toimittava. Olkoon Amerikan mantereenkta työläisten tunnuslauseena, kuten Euroopassakin: Imperialististen maiden välinen sota on muutettava kansalais» sodaksi, sorrettujen ja riistettyjen sodaksi sortajia ja riistäjiä ynnä' kapitalismia vastaan —- ja kommunismfai puolesta. — Kalle Terä. Toronton oriis» ' "ELINAN SUBMA-Historiallinen suurnäytelmä esitetään Toronton osaston näyttämöllä maaliskuun 9 päivä, lauantai illalla. Elinan surma" on yksi arvokkaampia näytelmiä mitä Suomen kansan vuos-kymmenlä sitten eletystä elämästä on kirjotettu. , Näytehnässä esiintuodaan miten sen aikainen valtaluokka, aatelisto, .vhdessä kirkon kanssa sopi rahan voimalla omistamattomien ryöstöstä Ja sorrosta. Näytelmä kun on historlalUnen näytelmä, on siinä näyttämölle asetus sekä puvut myöskin kauniit. Lippuja on saatavana etukäteen useammalla taholla kaupungilla sekä osaston talonmiehenä. Täyttäkäämme katsomo viimeistä tilaa myöten.. . , • KANSAINViOISl A NAISTEN PÄIVÄÄ vietetään maaliskuun 8 päivä, perjan-tai- lllalla, alkaen keUo kahdeksan Hygea haalissa. Tilaisuudessa on ar^ vokas moniipuoUhen ohjelma, joten saapukaa osanottajiksi joukolla suomalaiset naiset sekä miehet. TOBONTON S. OSASTOKIN KÄ- RAJUN Osaston Johtokunta sai kutsun saapua East Yorkin oikeuteen helmikuun 27 päivä, vastaamaan syytökseen. Jossa syytettita haalin vuokraamisesta ilman lupaldrjaa, johon aiheen olivat saaneet siltä, että Canadan urheilu- Uiton järjestämistä kilpailuista. Jotka pldettUn osaston huoneiistoUa, oli levitetty ihnoltuksia kaupungilla. Juttu kuitenkin kokonaan raukesi siksi, että sanottu lupakirja hankittiin jo ennen käräjäpäivää. Joten asian esille tultua East Yorkta poliisipäällikkö kiitteli haalta toimtataa, kertoen olevan ensimäisen haalta kaupungissa Joka 7 vuotta on Jo toiminut, eikä sillä ajalla ole mistään epäjärjestyksestä ollut syytettynä. Lupakirjan hinta. Jonka osasto Joutui lunastamaan, oli 25 dollaria. Jonka perusteella on oikeus vuokrata nyt huoneustoatm kenelle tahansa. Jutun takana tietysti o- 11 kaupungta ppUisimestarl, joka virkainnoissaan on hyökännyt jokaisen kaupungissa olevan ulkomaalaisen haaUn kimppuun, täydellisesti kulten-kta tällä kertaa epäonnistuen suomalaiseen haalita nähden, joka sattui olemaan hänen toimtatapiirinsä ulkopuolella. KANSAINYÄUSTÄ NAISTE.NPÄI-VÄN JUHLAA, vietetään suomalaisen osaston huone-ustoUa sunnuntal-illalla. maaliskuun 10 päivä, alkaen kello kahdeksan i l lalla. Tilaisuuden järjestää su(Mnalai-joka sanotun yhtiön työläisille tim-tuu aivan ihmeelliseltä senkta vuoksi, koska sanottu yhtiö viime keväänä täällä olleessa terästyöläisten lakossa e sitatyi vöimakkaami)ana lakon särkijänä Ja Jyrkästi kieltäytyi lakkolaisten vaatimuksia hyväksymästä, joka oli dollarin tuntipalkkavaatimus suurempana vaatimuksena. Nyt alkoi tämä samainen yhtiö maksamaan sanotun doUarta Ilman minkäänlaista vaatimusta, ollen yhtiöllä kuitenkta rakennustöissä useammanlaisilla pal-koilId. paIkattuJar työläisiä; alkaen 50 sentistä ylöspäin. Kuitenkta varsinaisten rautojen . kltanityksissä on miltei sataprosenttia korkeammta psOkattuja työläisiä, ollen 95 senttiä Ja dollari nykyään viimeisen kymmenen prosentta ylennyksen jälkeen. Yhtiöllä lienee Torontossa rakennuksilla työläisiä nota 250—300 vaiheiella, jota työläisjoukkoa sanottu ylennys koski. Lieneekö yhtiöllä tarkoitus tämän ylennyksen kautta heittää vahvasti tuhkaa työläisten silmlta, vieroittamalla heidät kokonaan ammattialansa uniotoiminnasta. Jossa tehtävässä se Jo viimekeväisen lakon Johdosta o-slttata onnistuikin. Lakkolaisten saadessa musertava häviö toivotussa 6 viilckoa kestäneessä lakkotaistelussa, lamaannutti uniotolminnan miltei o-lemattpmiin. • UotSa lamaannusta a-jattelemattomien työläisten mielissä lisää tämä yhtiön rtimetaen palkan ylennsrs. Nyt työläisten kuitenkta pitäisi tällä ammattialalla yksimielisesti vastata jokaisen ottamalla paikkansa omassa ammattialansa unio-osastossa. Täten varustautuen tulevaisuutta varten. slUä sanotulla yhtiöllä on palava halu, mikäli vaan on mahdollista, käyttää ammattitaidotonta työvoimaa ra-kennusrautojen kiinnityksessä. Joka mei«Wsee, että nyt dollarin palkalla olevat ammattimiehet saavat katsella suurelta osalta katukäytävillä, kun Eckville, Alta NIIN SE MENI helmikuu, ettei ollut yhtään uutispätkää Vapaus-lehdessä täältä, vaikka meitä on 3 siinä toimessa. Ei. tämä kelpaa! Meidän täytyy järjestää tämä asia että jokainen tekee vuorollaan. TOUHUA 'Sitä nyt oft täälläkin, kun- helmikuun alusta saimme tänne Vancou-rista toveri A. Blomin, joka nyt johtaa laulua ja soittoa vuoroin Eckvillen Liberty.haalilla ja EIs-pethin haalilla. Samoin jiäytöskap-paleita myös. Nyt on meillä tilaisuus saada neuvoa ja oppia näillä aloilla. Tulkaa nyt mukaan joka vaan suinkin voi. TALVI ei ollut kovin kylmää ja pyryistä täälläkään, nyt on jonkun päivän ollut sievempää. Kovat pakkaset Tästäkta reissusta huomattim, että ja umpitiet ovat suurena haittana väkijuomat ovat vata pahitteeksi. Mo- ' ' nl äiti el tiedä että poikansa juovat, sillä pitkällä matkalla voi selviy^äkta Nuoriso Jonka pitäisi oUa esimerkkinä esim. pioneereiUe. tekevät pätavast<rin. Toivon että Timminsin nuoriso-osasto •ottaisi väkijuomakysjoriyksen' uudelleen keskusteltavaksi Lopuksi kUtän meidän kaikkien puolesta South Porcuptaen tovereita meidän vastaanotosta. Tervetuloa vierai-lulle! —• Yksi joukosta. TOVERI VAARAN puolustusrahastön avun keräämbeksi ja yleisen vastalausekokouksen toimimista on alettu järjestämään.. Suomalamen agitatsiohi-propagandä-komitea asetti nimittäin komitean. SUURI KANSAINVAELLUS tulee olemaan ensi lauantai-iltana, 9 pnä tk:ta Pirtille, sillä sillota esitetään jotakta katsomisen arvoista. Näytelmäseura on tulisella touhulla valmistanut tätä näytehnää. "Ei — el saakuri-vie, otappas tuo kohta vielä kerran, vielä; kerranrse pitää saa- _danita että se näyttää luonnolliselta" "Nyt se menee jo". — Se on otettu j joka toimii yhdessä suomalaisen puoi nita monta kertaa, että ensi lauan-{lustusliiton osaston johtokunnan tataa SS esitetään suurelle ylelsöUe. kanssa asian eteenpäin, viemiseksi. Maalari on saanut tsrörisä valmiiksi. Muuten näyttää, että asia saa kan-pahnut sutinsa kuivumaan. Tarvittita natusta yleisöltä, koska on jo saa-näet uudet kulissit sekä uutta näyt., tu avustusta vähäsen, ilman että tämökalustoa. Suuri aukko jää si- ' vistykseen sille joka ei tule katsomaan näytehnää "Yksityisomaisuutta" Lä-liemmin näette maksetusta ilmoituksesta toisessa paikassa lehteä. Huomautan vata, että esirippu nousee täsmälleen kello 8.30 illalla. Seuraava näytelmä tulee olemaan tuo kaunis ja hauska kappale jossa Pentti Ja Antti vaihtaa akkoja. Laulunäytelmä, nota parikymmentä todella kaunista laulua, sekä tansseja. Lähemmin tuonnempana. — OkL TIMMINSIN NUORISO-OSASTON REKIRETKEN HISTORIA SOUTH PORCUPINEEN . Helmilcuun seitsemästoista päivän aamu valkeni kirkkaana. Aurtako paistoi nita lämpimästi. Tytöt häärivät valmistaen "limssla" Jos. minkälaista. Pojat loikoivat myöhään, etteivät se- rSaSuSto,Jjeenn aassetuektsi^ssia.^ ouU en ^ mu*kfania^ Tkaoaisnettu iksul n hoalrihvaatt ellUuvea nnemeeite ne ttäl äheitvöäät, nen naisliitto sisältörikkaalla ohjelmalla, ollen tilaisuuteen vapaa sisäänpääsy. Saapukaa siis tähän kerran vuodessa pidettävään arvokkaaseen juhlaan. • KERRAN ILMAN VAATIMATT.\KIN Torontossa toimiva Dominion silta-yhtiö on korottanut työläistensä palk-sellaisia joita nyt jo on heidän Joukossaan siellä ja täällä. Jotka saavat vaan 50. ja siitä ylöspäin, Tätä vaatimusta sanottu yhtiö r viime keväisessä lakossa korkeammalle korosti. Olisi ollut vahnis metsämaan doUarin, mutta pidättäen itseUeen oikeudöh maksaa siitä älaspäta. sikäli kuta itse haluaa. Tasoitetun tai yhtäläisen palkkatason voi työläiset vaanrturvata itseUeen Uivita Järjestäytymisen kautta. Tai toista \sanoen: ammattiyhdis-tyssopimuksilla. joita tänään ei ole sanotulla ammattialalla ollenkaan. Siis jokataen rakennusrautatölssä työskentelevä suomalatoen työlätoen ilman muuta pitäkää unlon korttinne hyvässä kunnossa, sillä r i— Järjestyneenä yhteenliittyneinä meillä on mahdollisuus turvata tätäkta mitä vaaralllstata työalaa yhtiön pinilliseN ta riistolta. _ j . pilaa juomalla retkeä. Kello puoli kohhe jokataen kiirehti pakettetaeen haalille. Mutta mitäs ihmettä! KeUo oli kohta neljä ennen- BULGARIAN POLIISI HYÖKÄN-NYT AMMATTIUNION PÄÄMAJAAN Sofia — (Kirjetieto) ~ Muutama paivä sitten hyökkäsi poliisi Ka-val assa työläisten union päämajaan, särkien ovet ja pahoinpidellen ra- „ - -— ''ennuksessa bileitä työläisiä. Kaik- mSinnkkääfnilSaisSta' *t^yö-lä,i-st^en' ''v^aa timihunsatan.j |ktnin . talossa .»lleet henkilöt pidätet^- kuta ne tidivat, sillä hevosia kun oli täytynyt mennä lainaamaan muualta. Jokataen halusi päästä rekeen yhtaikaa. Joten ensiksi ei eroittanut jalkoja päistä. Sitten lähdettiin, tiet oU-vat jäiset^ Joten reet luisteli minne halusivat. Schumachereissa varttoi yksi ryhmä hermostuneina. LuuUvat jd Timminsin nuorten lähteneen satutei-tä. Jatkettita matkaa. Monta kertaa reet oli mennä kumoon Ja sillota ei kuulunut kuin kiljtmtaa. Tästä'seurasi, että osa juoksi rekien vierellä, toiset sukkasillaan. Jcka kerta kun auto ineni ohitse, oli jokaisen sydän "ääneti", vieläpä ajurinkin, että Jos mentäisita yhteen, mutta ei onnekd. Yksi auto pieloissaah ajoi lumitör-mään. Sillota reet pysäytettita ja pojat menivät Ja yksLJcaks' nostivat auton tieUe, vieläpä huusivat tytöini^in, että tulla auttamaan "pussausta". Kaksi poikaa juoksi jo "omnibus-siinkta", pelkäsivät kai. että nuttknUa mitään keräystä on ehditty toimittaa. Toivottavasti kaikki työläiset antavat asialle sen kannatuksen minkä voivat ja asian tärkeys vaatii, sillä jokainen kunnon työläinen tietää että "Vapaus" on heidän lehtensä ja että heidän asiansa on Vapauden asia ja päinvastoin. Montrealin työläiset, yhtykää niihin tovereihin jotka jo ovat tehneet tehtävänsä tässä asiassa. KOMMUNISTIPUOLUEEN SUO-MALAISTEN JÄSENTEN yhteinen kokous pidettiin 27 pmä helmikuuta. Kokouksessa käsiteltiin puoluekonventsionissa käsiteltävien asioiden alustuksista, ja oli kokous pääpiirteissään puolue.Iehdissä julkaistujen esitysten kannalla. Quebecin piirin puoluekonventsioni pidetään t. k. 4 pnä ja on osanottajia suomalaisista kuusi jäsentä. Muuten voidaan mainita, että piio-lueen ainoa toimiva osasto on Montrealissa, joten piirikonventsioni on oikeastaan kaupunkikonventsioni. METSÄ- JA SEKATYÖLÄISTEN KOKOUS Paikallisen metsä- ja sekatyöläis-union osaston toimesta kutsuttiin koolle ylemen kokous maalisk. 1 päivän illaksi ja oli kokoukseen saapunut osanottajia heljättäkymmen-tä, joka määrä ön hyvin pieni katsoen siihen mieslukuun joka nyt asustaa kaupungissa. Kokouksessa tehtiin union jäsenten taholta selkoa union toiminnasta ja tarkoitusperästä sekä keskusteltiin metsä- ja sekatyöläisten työ- ja palkkaoloista. Tuotiin ilmi, että Quebecissa, jossa työläiset ovat kaikkein huonommin yhteistoiminnalle maaseudulla. Red Deeren alueen naisliitto esitti Liberty-haalilla kappaleen nimeltä "Roinilan talossa" v.k. 15 p. Siiloinkin oli huono sää ettei yleisöä voinut saapua runsaasti. Ja kauppalamme haalille oli "kakertajat" hommanneet tanssit tapansa mukaan, mutta ne oli menneet aivan plöröksi. HÄITÄNSÄ viettivät Liberty-haalilla v.k. 12 p. nuoret Emma Koski ja Nikolai Mäki. Toivomme heille rattoisaa yh- * teiselämää ja voimaa kestämään vastatuulet. Toimekseen saanut. mVÄEN IIRHEILU r r * . f r TUL:n seuroille Edustajien valinta W. S. Ass. of Canadan konsallUeen kon-ventsioniin W. S. Ass. of Canadan ensimäi-nen kansallinen edustajakokous tullaan mahdollisesti pitämään Torontossa huhtik. alkupuolella. S.' J. e-dustajakokoiiksen jälkeen, jonne liit. tomme mahdollisesti tulee lähettämään kaksi edustajaa. Seurat voivat käsitellä kjrsymystä myöskin ja evästää edustajiaan liittokokouksessa edustajien valintaan y.m. seikkoihin nähden tässä kysjnnyksessä. Voiraittelujohtaialrarssit Voimistelujohtajakurssit, jotka nyt parhaillaan ovat Levackissa, tulevat sii^ymään senjälkeen Beaver Lakelle, joissa paikallisten toverien on sjrytä valmistautua niiden varalle alkuvalmistelujen suhteen. Kurssit Beaver Lakella tulevat alkamaan, t.k. 18'p:n ajoissa ja tulevat kestämään' siellä kolme' viikkoa jonka < jälkeen kurssit siirtyvät Soohon. Tilastokaayakkeet Tilastokaavakkeita on vasta muutamista seuroista palautettu liitolle, vaikka ne jo vuoden alussa on seuroille lähetetty. Sen vuoksi kehoi-tamme seurojen virkailijoita huolehtimaan, että mainitut tilastokaavak-keet jokaisesta seurasta täytetään ja lähetetään viimeistään maalisk. 24 p:ään mennessä. Ottakaapa asia huomioonne ja toimikaa viivyttelemättä. Liittokokous Liittokokouksessa, joka tullaan pitämään Sudburyssa^^k. 31 pma al-järjeötyneet ovat työolot kaikkein Wo 10_ aamulla sanottuna päi-kurjimmat. Kokouksen osanottajat olivat kyllä järjestäytymisen kannalla, mutta tänä hetkenä on monella taloudelliset vaikeudet nim voi Jotata taiMLhtua, muutenkm heitä nita janotti. Muutamia mtauutteja vailla viisi oltiin perillä South Porcui^en haalilla. Siellä oli kahvipösrtä kunnossa ja omatekoiset kahvileivät. Se teki jokai-seUe nita hyvää, että eivät ehtineet suuret että ei pääse edes ilman lainaa jäsenmaksujaan m^amaan, ei edes pientä alknmaksua. Yleisenä huomattavana seikkana Montrealissa on työläisten välinpitämättömyys järjestäjrtymistä kohtaan. He kyllä huomaavat epäkohdat, mutta eivät yritäkään tehdä mitään niiden poistamiseksi Syy on ehkä suurimmaksi osaksi siinä että ne ovat laiskoja ja pelkäävät niitä velvollisuuksia joita heille tu^ Bsi jos liittjrisivät järjestöihin. Mutta^ varmaa oh, niin kanan kxm työläiset ovat välinpitämättömiä omien vänä, on kä^'elt«vänä liiton säännöissä määrättyjen asioiden lisäksi alustukset, mitä on esitetty tai tullaan esittämään päätettäväksi. Seurojen, jotka edustajia: ovat tilaisuu. dessa lähettämään tulee harkita kysymystä nyt jo ettei asia jää viime hetkille, edustajain valixman y.m. seikkojen suhteen. C. S. TUL:n tiittotoimikunta Paavo Ruohonen. No. 54 — Vapauden knten Idrjeknc •tatementtien I työtä. 0»a»loj maan tarvil^ea tehdään enailat ne osotteeUa: VAF UskonnoQ pai KRISTINOPPI Kesken absl leiden penkpn katsomaan, kui tautuu elävään tä väitetty jo olevia oloja keeksi, jopa so ta yhtään se n koskaan ollutka On totta, etti löytää suuren lauselmia, uhka vastaan, Jesuks jonkinlaista tu aatteille, mutta jatuksia ja "to( tää ihan samar. vät viisastelijat matuUa saattaa lipiteitä tahansj enemmän kuin \ ta. Jos vaivau! maan, kuinka vissin tekstm ja lemaan toista pj ta, niin näkee, i fiitys kristikansa rusfcirjojensa sis Eikä se, mitä sä on, ole kristii saata käsittää a: kojen olosahteits Yleisenä sääi täfi, että kristin* taa kaikkia uudis sien vasiuEtamis^ vapaospynntSjen kuin henkiselläki seen sitä onkin tetty. Siksi ova iceet eikä vähimi eettunat aina kii taan, ja samalla taan sen pyrkiei vallan pönkittäjä saus osoittaa vi todellisen luonte pyrkimyksiin va ta tai sen osia o Alkakaamme-kin. Onko kristi tä vastustamaan? teinen. Raämatu sen kristillisestä < tamentista, saatii kea orjuuden sä! merkiksi: "Jokainen pys: naisessa, johon Jos sinä olet orj sitä murehdi." ( "Te palveliat! kaikella pelvolla i et ainoastaan h: vaan myös tuimil ka te hyvin teettt sitte, niin se on dessä." (1 Piet. £ Mutta kuitenkin raniskaisuusopetuk Jotka aiheuttavat anteeksi näiden i Paavalille ja Piet vojen syistä eiväl mät paimenet ole kään, vaan vielä 1 vät näitä ohjeiti huoneentauluissa palkkaorjille. Entä naisten V i suutta on kristinop tään, vaan se soi merkiksi lukekaa T Täällä maalla on vm hiljaista. Nata t lu edes lataelden ressä olevasta jän viheltelee vihaisena kuitenkta ^alkanut vähän perään- Oi kevään tuntua ilma kanee täitin korva] sanotaan. Onhan tänne sent Vapautta Ja yleensä , punottu Juttu on ss sakseen yitstalMik^ vat kwiPiti"«^ niisti I; nahkaisemman HxAn I kanssa yhteen otettt I sestt puolustaa tätä I paatta" ja Iloitsee, k kimyksiä koetetaan ta tukahduttaa. Sa I saan yhteen^ sattum I Iäisensä tuttava en < S Ja kun häh hnomaut ^ - s ^ - ki ; v/iioamisesta, sUn en ;^nostuniit lästämääh i .r kaikenlaisten haaäu ; K päesMa IdiTau^essat •ifnanvaibtocHt: mi 1^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 5, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-03-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290305 |
Description
Title | 1929-03-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistäma, maalisk. 5 p;iiä—Taes>, March 5 No. 54 - - 1929^
M . P0HJA.VSA1Ö. I
VAPAUS |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-03-05-02