Vapaus, June 30, 1925

              IMM 'IM'
. i l ' ,
C ,1 ' ff
Tiistaina, kesälc SO p. — Tues., June Wth 1^5
CäSttdan Bnomalsfsen työväestSn äänenkannattaja, ilmes­tyy
SadburyEsa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai,
/roimitta jat:
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pnb-liahed
in Sadbury, Ont., every Tuesday, Tfaursday and
&itarday.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa second class matter. '
enemmän tulee pon-aristo järjestäytymään meitä vas­taan.
Jos heillä olisi täysi yhtenäisyys, jos heitä ei
hajottaisi ne ristiriidat, jotka vallitsevat ja kuuluvat
kapitalistiseen järjestelmään, jos ei olisi olemassa eng-lantilais-
neuvostovaltalaista sopimusta • ammattiliittojen
välillä, jos työläissosialidemokraatit eivät hengessään
General advertisjng rates 76c per col. inch. Mi-nimum
cbarge for single insertion 75c. The Vapat«
la the best advertising medium ampng the Fmmsn
People in Canada. '» ^
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilraotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäilmotuTtset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuoi*manilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
liltoslauseeltä tai muistovärssyltä,
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekerlaa. . . .
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
51.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi -k. t5.50, puoli vk.
13.00 ja kolme kk: $1.75.
Tilauksia, joita ei fieurna raha, ei tu.-la lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Jos ette railSin tahansa Saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
persoonallisella nin.fillä. '
K J. V. KANf?ASTO. Liikkeenhoitaja.
— Keskiviikkona olevan laillisen juhlfTpäivän takia
jää lehtemme torstain numero ilmestymättä.
Vetoomus Nova Scotiaii lakko-alueelle
kuletetuille sotilaille
Sotilaat ja toverit! Teidät on kuletettu Nova Sco-tiaan.
Te elte ehkä tiedä miksi.
Asia on hyvin yksinkertainen. Teille sanotaan, et­tä
teidän velvollisuutenne on pitää yllä «lakia ja jär­jestystä
».
Multa hallitus ja teidän päällikkönne eivät kerro
teille, että «laki ja järjestys», jota he pyytävät teitä
puolustamaan, on kapitalistisen järjestelmän ja kapita­listisen
valtion «laki ja järjestys» — että se on kapi­talistisen
riistpjärjestelmän «laki ja järjestys», että se
on British Empire teräsyhliön «laki ja järjestys» ja
että se on «laki ja järjestys», joka tarjoaa pieidän
luokkamme lapsille puutteellisen /avinnon ja vaillinai­sen
kasvatuksen.
. Tuhannet kaivostyöläiset Nova Scotiassa ovat tais­telleet
tällaista «lakia ja järjestystä» vastaan.
Nova Scotian kaivostyöläisten taistelu on taistelua
kymmenen prosentin palkanalennusta, työnsulkua ja
työttömyyttä vastaan. Se pn taistelua palkasta, joka
lakaisi työläisten hengissä pysymisen.
Te näette Nova Scotian kaivostyöläisten kurjuuden
itse-^aikalla. ,
Suuri osa näistä kaivostyöläisistä oli sotilaina ma-ilman
sodassa. Mutta he eivät tule enään koskaan tais­telemaan
kapitalistisessa sodassa, kauppamarkkinoitten
ja riistoetujen puolesta, huolimatta siitä, kuinka kau­niisiin
valheisiin, «sivistyksen suojelemisesta» ja «tais­telusta
kansanvallan puolesta», sen imperialistiset tar-kotusperät
kudottaneekaan. Ainoa sota, mihin he tule­vat
mielellään ottamaan osaa, on työläisten luoUcasota
kapitalismin hävittämiseksi.
"Fpverit ja sotilaat! ^ Vaatikaa teidän viipymätöntä
poistamistanne Nova Scotian lakkoalueelta! Huolehti­kaa
siitä, eitä kaivostyöläiset saavat oikeuden häiritse­mättä
ja vapaasti harjbtlaa lakon vartioimista, taistel­lessaan
jokapäiväisen leipänsä puolesta.
Kieltäytykää noudattamasta määräyksiä, joilla tei­dät
komennetaan häiritsemään kaivostyöläisten vapaata
lakon vartiointia. Sanokaa päälliköillenne, että halli­tus
ei voi käyttää teitä lakon murskaamiseen.
Veljestykää työläisten, työväenluokan — teidän
luokkanne — miesten jd naisten kanssa!
Muodostukoon työläisten ja sotilaitten liitto ja yk-eimielisyys
kapitalismia ja «kapitalistista hallitusta vas­taan!
Kansainvälisestä tilanteesta
Tov. Sinovjevin lausunnosta II Neuvostojen
• edustajakokouksessa
Kansainvälisessä politiikassa me elämme tällä het­kellä
tilanteessa, jossa on olemassa joukkp vaaroja.
Me olemme lukeneet tietoja siitä, että Englannin halli­tus
koettaisi muodostaa yhteisrintamaa Neuvostotasa­valtojen
Liittoa vastaan tunnuslauseella: Komintern
on karkotettava Moskovasta.
Tässä yhteydessä meidän on tarkasti kiinnitettävä
huomiota seuraaviin seikkoihin. Ei ole epäilystä siitä,
etteikö kansainvälinen kapitalismi pitäisi nykyistä het­keä
sopivana työntääksensä kiilan meidän työväen­luokkamme
ja talonpoifcaiston väliin. Osittain tässä
larkoluksessa käy se myös kamppailua Kominternia
vaslaan. Imperialistit tahtoisivat kylvää venäläiseen
talonjpoikaistoon sellaisia ajoituksia, eitä sitä uhkaa
uusi sota jonkun Kominternin taholta. Tässä on im­perialistien
todellinen ajatus-
Siitä hetkestä alkaen, jolloin alkoi meidän talou­dellinen,
nousumme pitkin linjaa, oli selvää, että ma-ilman
porvaYistolle ei jää jälelle kovinkaan pitkiä ai­koja.
Kuluu vielä ^3—5 vuotta, ja jokaiselle käy sel-
\'äksi, että Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto
tulee voittamattomaksi. Kuitenkaan ei tule unohtaa,
että nykyaikaista kapitalismia raatelevat sisäiset vasta­kohdat.
Kapitalistisessa mailmassa kasvavai taloudelli­set
ja poliittiset ristiriidat/ Meillä on jokaisen porva-riJUsen
valtion sisällä liittolaisia.
kuitenkin näinä vuosina, mitä enemmän, kohoaa
meidän taloutemme, sitä suuremmaksi käyvät yritykset
lyödä meidät takaisin valtaamistamme asemista, sitä
olisi meidän puolellamme — niin tietysti silloin kapi­talistit
tekisivät tämän yrityksensä jo nyt Mutta yleis-mailmallisella
kapitalismilla ei ole käsissään välttämät­tömiä
ehtoja sotaa varten meitä vastaan, minä ajat­telen,
etta tämä tulee rajottumaan vain «agitatsioniin»,
mikä mielestäni meidän maassamme toivottavasti saa
heikon kannatuksen.
Sattui niin, että samalla hetkellä tapahtui kaksi
seikkaa: ilmotus siitä, että Englannin ^hallitus tahtoi
johtaa hyökkäystä Kominternin karkottamiseksi Mos­kovasta
ja Englannin ammattiliittojen ilmotus siitä,
että tuo «huomattu» kirje, joka väitettiin minun kir-jottamakseni,
onkin todettu olevan mitä karkeinta vää­rennystä,
minkä ohessa Englannin ammattiliitot kirjot­tavat:
' Komintern näytti meille kaildsi salaiset arkis­tonsa,
näyttäköön nyt Englannin hallitus meille omat
arkistonsa. «Times» kirjottaa, että tämä ammattiliit­tojen
neuvoston todistus ei ole vielä kyllin riittävä.
Mutta minä olen sitä mieltä, että valtavan suuri enem­mistö
Englannin työväenluokasta tulee pitämään sitä
kyllin riittävänä. Itseemme nähden pidämme tätä ky*
symystä jo enemmän tai vähemmän päiväjärjestykses­tä
poistuneena.
Meidän on muistettava, että juuri tällä hetkellä,
jolloin me olemme tulleet kysymyksen tärkeimpään
kohtaan: yhteyden lujittamiseen työläisten ja talon­poikain
välillä, kapitalistit tulevat tekemään yrityksiä
lyödäkseön hajalle meidän Liittomme nimenomaan Ko­minternia
pommittamalla. He tulevat pyrkimään kyl­vää
talonpoikaistoomme ajatusta, että sitä uhkaisi ,sota
ja uudet vaarat sen takia, että me tahdomme nyt juifti
saattaa sosialismin voimaan muissakin maissa, tahto­matta
antaa talonpoikaistolle aikaa levähtää ja kohottaa
talouttaan. Heidän asiamiehensä tulevat kuiskuttele­maan:
katsos näitä kansainvälisiä fantastisia kapinoit­sijoita,
jotka jonkun proletaarisen vallankumouksen
nimiin tahtovat uuteen sotaan. Tällä tavoin he tahto­vat
tehdä agitatsionia ja meidän on otettava huomioon
kaikki seikat valmistautuessamme vastustukseen. Mei­dän
talonpoikaistomme tulee tietää, että meillä ei ole
minkäänlaista ajatusta sodasta, että me tulemme suoje».
lemaan rauhaa kuin silmäteräämme.
Proletariaatin taisteluijieteet
Alkuaikoinaan työväenliike oli haparoivaa. Haa­veiltiin
veljeydestä, vapaudesta ja tasa-ärvoisuudesla.
Haaveena työväen aatteet levenivät jonkun ^verran, mut­ta
mitään varmaa, tieteellisesti tarkkaa luokkataistelu­oppia
ei ollut. Toiselta puolelta riisto ja sorto syn­nyttivät
kapinahenkea ja lanarkistista käsityksiä jopa teko-jakin.
Ne olivat aikoja, jolloin köyhälistön luokka-taisteluoppi
ei vielä ollut kehittynyt tieteeksi.
Mutta sitten Viimeisellä vuosisadalla tieteet voittivat
alaa. Darvinismi, kehitysoppi ^säsi meidän tietojam­me
ihmisen biologiselta puolelta; marxilaisuus lisäsi
meidän tietojamme ihmisen yhteiskunta-taloudelliselta
puolelta, ja nyt uudempi psykologia lisää meidän tie­tojamme
ihmisen sisäisestä elämästä. , Työväenluokan
taisteluoppi kehittyi tieteeksi, varmaksi, positiiviseksi
tieteeksi, jol^a osottaa matemaattisella varmuudella työ­väenluokan
voiton mahdollisuudet.
Työväenluokan taistelukulttuurin täytyy olla niin
monipuolista kuin on elämä. Sen täytyy sisältää, ei ai­noastaan
yhteiskunta-taloudellisen puolen, vaan myös­kin
biologisen puplfen ja psykologisen puolen. Vasta
sitten se on täydellisiä ja tekohasta- Jos yhdenkään
näistä tärkeistä tieteisiä jättää proletaarisessa valistus­työssä
huomioon ottamatta, kärsii siitä koko valistus­työ.
Taloudellisissa kysymyksissä täytyy työväestön
luottaa omaan taloustieteeseensä, historiallisissa kysy­myksissä
omaan materialistiseen historian tulkintaansa,
sielutieteellisissä kysymyksissä omaan, materialistiselle
mailmankäsitykselle perustuvaan psykologiaansa- Työ­väestö
ei voi luottaa porvareihin näissä asioissa, sillä
ne tulkitsevat asioita oman luokkansa näkökannalta,
joka on vierasta työväenluokalle. ^
Työläisten keskuudessa on jonkun verran ennakko-luulpja
psykologiaa, eli sielutiedettä vastaan, joka joh
tuu siitä, että tuohon sielu sanaan yhtyy assosiationi-lakien
vaikutuksesta jotakin epämääräistä sielun kiiole-mattomuuskäsitettä,
tai jotakin uskonnollista. Uudem­pi
sielutiede, eli psykologia on varma tiede, joka käsit­telee
todistettavia asioita'ja jolla ei ole mitään teke­mistä
uskonnon, enempää kuin miiittenkaan harhaluu­lojen
kanssa. Proletariaatti ei voi jättää psykologiaa
syrjään, enempää kuin se voi jättää taloustiedettä. Pro­letariaatin
täytyy oppia tuntemaan sisäisen elämän la­keja
ja johtopäätöksiä, sillä ne ovat sille aseita luok
kataistelussa. Ne ovat luokkataisleluaseita samalla ta­valla
kuin poliittinen tietoisuus tai organisatsioiiikysy-mys.
Meidän täytyy oppia ymmärtämään oman älym­me
työskentelyä ja-lakeja ja myöskin meidän vastuS'
tajamme älyn työskentelyä ja lakeja. -Samoin meidän
täyl)7 oppia ymmärtämään ja oikealla tavalla vaikut­tamaan
siihen suureen ihmisjoukkoon, joka kriitillisellä
hetkellä voi yhtyä meihin, tai meidän vastustajiimme^
riippuen siitä millä tavalla siihen vedotaan. Näistä
asioista saamme tietoja ainoastaan psykologiasta. Psy­kologia
on marxilaisuuden^ täydentäjä teoreettisella,
strateegisella ja taktillisella alalla, samoin kuin leni­nismi
on marxilaisuuden täydentäjä käytännöllisten
saavutusten alalla.
Työväenluokan opetustyössä täytyy lainata enem­män
huomiota psykologian opetukselle. Se on ehdot­tomasti
tarpeen. Enneii kuin ihminen muuttuu vallan­kumoukselliseksi,
täytyy hänen mielipiteissään tapah­tua
vallankumous. Entinen maihnankatsomus täytyy
kukistaa vallasta ja sijalle täytyy muodostua kommu­nistinen
mailmankatsomus. .Tämä vallankumous mie­lipiteissä
on psykologinen prosessi.
Viime syksynä kirjoitin suomen-kifilelläkin
Kommunistisen Nuoriso-intemationalen
neljännen kongres­sin
päätöksien pohjalla käytännölli­nen
toiminnan ohjeet nuorison ja
lasten työskentelyn viitoittamiseksL
Kuitenkin jouduin matkoillani huo­maan,
että harvoissa paikoissa oli
näitä seikkoja käsitelty siinä ym­märryksessä,
että olisi toimintaa
järjestetty. Joukko nuoriso-osasto­ja
Icyllä talvella tuli järjestettyä,
mutta merkitsi se vain alkua toi­mintaan
ja suunnitelmiin tulevaista
työskentelyä varten, joten kaikki­alla
on jatkuva elvyttäminen vält­tämättömyytenä.'
Komnfunistisen Nuorisoliiton toi­meenpaneva
komitea on saattanut
vihdoinkin julkisuuteen
KonrtnanUtisen Naorisointernationa-len
teesit caneulalaisen litttoxn-
* ^ me tehtävistä
ja J^oska liittomnie konventioni tu­lee
myöskin pidettäväksi samoihin
aikoihin kuin puolueemme konven-tionikin,
niin suomennan tässä yh­teydessä
teesit kokonaisuudessaan
osastoissa "käsiteltäväksi.
Canadalainen liittomme on vielä­kin
kykenemätön ulottamaan vaiku­tustaan
työläisnuorison. joukkoihin,
ja sisältää erilaisia yhteiskunnallisia
aineksia. Sen yhteiskunnallinen ko­koomus
, on heikkoa proletaarisiin
aineksiin nähden ja kansalliset liit-toharrastuks^
t ilmenevät suomalais­ten
ja juutalaisten järjestöjen muo­dostumisina.
Jokatapauksessa, huo­limatta
vaikeuksista (pitkät matikat
ryhmien välillä, ' kokemattomuus,
heikot yhdyssiteet Intemationalen
toimeenpanevan komitean kanssa),
on liitto pääasiallisesti ollut kir-jeenvaihdoUinen
luonteeltaan, kas­vatustyön
ollessa melkein täydelli­sesti
unohdettuna ja anti-imilitaris-tisen
työn BU)h'elta osalta supistues­sa
yleisiin vetoomuksiin lehdessä.
Maataloutta koskevan toiminnan
alalla on vasta alettu maaseudun
työläisnuorison -aseman tutkiminen.
Ensimäisenä ^ välttämättömyytenä
on liitollaTnme tehtäväinsä luokittelu
ja hyvin suunniteltu toiminta niiden
suorittamiseksi pyrkimyksessään ko­hota
Cankdan työläis- ja maanvilje-lysnuorison
joukkotaistelujärjestpk-si,,
sen ainoaksfe'edustajaksi ja puo­lustajaksi.
' . •
2. Keskuskomitea
Saavuttaakseen tämän, liiton tu­lee
panna käytäntöön Kommunis­tisen
Nuorisointernationalen neljän­nen-
kongressin päätökset kaikilla
aloilla. Ensimäinen välttämättö­myys
on tehokkaasti toimiva kes­kuskomitea,
jonka tulee jaotella
toimintansa tehtävien mukaisesti
eri jaostoihin. Komitean tulee jär­jestää
taloudellisen toiminnan-, kas­vatus-,
anti-militaristinen-, maaseu­tu-
ja lasten (järjestohuorten") ja­ostot
keskuskomitean eri jäsenten
johdon alaiseksi, ja valmistaa toi­mintasuunnitelmat,
joitten kautta
liiton tehtävien suorittaminen saa­daan
järjestelmälliseksi. Liiton kes­kuskomitea
on laajennettava vähin­täin
seitsemän jäsentä käsittäväksi.
Tinkimättömintä keskittäytymistä
on noudatettava, kaikki yksiköt
alistettuna keskusjohdon alaiseksi.
Pyijkimyif hajoittaa liitto eri kieli-järjestöihin
on voimaperäisesti eh­käistävä
ja kaikih keinoin yritettä­vä
rakentaa englanninkielellä' toimi'
va liitto, juurrutettuna suuriin työ­pajoihin-
ja tehtäisiin.
3. Uudelleen järjestäminen
Liiton keskuskomitean tulee heti
alkaa ryntäys liiton perinpohjaisek­si
uudelleen järjestämiseksi työmaa-solu
pohjalla, artikkelien, kirjeen­vaihdon,
luentojen^ kokouksien y.m.,
sekä käytännöllisten esimerkkien
kautta toimivissa soluissa, jotka täy-tyy
järjestää kegkuskomitean suo­ranaisen
ylivalvonnan alaisena, jon­ka
on käytännöllisesti otettava osaa
'solun työhön, kuten esim. Toronton
ja Montrealin neuloma-ammateissa.
Liiton tulee esiintyä tienraivaajana
vanhojen järjestömuotojen hajoitta-misessa
ja, otta^" ensimäiset aske­leet
muodostaakseen järjestön, jol­la
on linnoituksensa jokaisessa suu­ressa
työpajassa- Liitoij tulee
myöskin suunnata tämä uudelleen
järjestämistoimintansa puolueen ri­veihin.
Voidakseen toteuttaa tä­män
uudelleen järjestämisen, tiilee
liiton keskittää energiansa paljon
voimakkaammin suurkaupungerhin,
kuten Toronto, Montreal, Winm-peg,
Hamilton, Vancouver, Windsor
ja teollisuusalueisiin Nova Scotias­sa
ja läntiseen kaivantoalueeseen ja
itäiseen B. C. Tämän työn tulee
olla yhdistettynä järjestelmälliseen
värväykseen, keskitettynä pysyväi­senä
tehtävänä suuriin työpajoihin.
4. toiminta oramattiyMirtyksissS
Edistääkseen ja ottaakseen osaa
työläisnuorison jokapäiväisiin tais­teluihin,
ori liiton ryhdyttävä toi­meliaaseen
työhön taloudellisissa
työläisten
erikoisilla
työläisten
järjestöissä- Tässä ymmärryksessä
on kaikki. jäsenet .teollisuuskeskuk­sissa
velvoitettava liittymään alan­sa
ammattiunioihin ja harjoitettava
voimaperäistä toimintaa tunnuksel­la
"jokainen jäsen toimiva ammat-tiunioHisti"-
Liiton on alettava
joukkoryntäyksien järjestäminen
suurteollisuuksissa (metalli-, iaivos-y.
m. teollisuuksissa), saadakseen
niissä lujan jalansijan järjestämällä
tehdasrj'hmiä. Nämä rjrntäykset on
pantava toimeen liiton taloudellis­ten
vaatimuksien pohjalla:
1. Alin palkka kaikille nuorille
työläisille, määrättävä elinkustan­nuksien
perusteella.
2. Kuuden tunnin työpäivä ja
neljänkymmenen neljän tunnin lepo
viikon lopussa. Neliviikkoinen vuo­tuinen'
loma palkalla.
3. Kaikkien nuorten
järjestäminen ,unioihin
ehdoilla.
4. Kaikkien nuorten
alle kahdeksantoista, tulee saada
ammattiopetusta täydellä union pal­kalla
ja union ylivalvonnan alaise­na
ammattikouluissa, joita on pe­rustettava
kaikkiin suurempiin työ­paikkoihin,
5. Kaikkien työttömien nuorten
työläisten takaisin työhön sijoitta­minen
teollisuuksissa.
Jokaisen eri tfipllisuuden alaa var­ten
tulee muodostaa erikoinen oh­jelmansa,
joka perustuu kunkin te­ollisuuden
alalla suoritettuihin tut­kimuksiin.
Tällaisella joukkotyöskentelyllä
liitto tulee juurruttamaan itsensä
tehtaisiin ja kaivoksiin. Tämän li­säksi
liitpn tulee ryhtyä järjestä­mään
säännöllisesti toimivia ryh­miä,
piirittäin ja koko maata käsit­tävässä
mittakaavassa, joitten tulee
raportteerata kaikki teollisuudet kä­sittävälle
keskusvirastolle , ikaikissa
ammattiunioita kokevissa asioissa
ja kysymyksissä, joihin nähden lii­ton
on määrättävä kantansa ja jul­kaistava
ohjeita, ' sekä harjotettava
propagandaa. Liiton tulee aktiivi­sesti
ottaa osaa vasemmistoliikkeen
toimintaan tunnuksella ^ "kaikki nuo­ret
työläiset ammattiunioiden op-positsioniliUckeeseen",
ja järjestää
siilien ryhmänsä, joiden velvollir
suutena on puolueen ryhmien kans­sa
valvoa, että nuorison vaatimuk­set
sisällytetään puolueen vasem­mistoliikettä
koskevaan ohjelmaan.
S. Liiton poliittinen työskentely
Keskuskomitean tulee tehdä kaik­kensa
kohottaakseen liiton poliittis­ta
toimintaa suuremmalla osanotolla
puolueeh ja yleensä työväenluokan
poliittiseen elämään. Sen on ak­tiivisesti
otettava osaa Labor Par­ty
liikkeeseen, saattaen selväksi, et­tä
se taistelee paikastaan siinä ai­noana
nuorten työläisten edustaja-
<na (ja johtajana sekä armottomasti
paljastaen^ Labor Partyh johtajain
petollisen' opportunismin, kohottaa
oikeat tunnukset nuorison lähim­mistä
vaatimuksista puolueen ylei­sissä
tunnuksissa ja ohjelmassa,
työläisten ja köyhäin talonpoikain
yhtenäistä taistelua yarten., Cana­dan
kommunistisen nuorisoliiton,
kuten kaikkien -nuorisointernationa­len
jaostojen, tulee käsittää itsen­sä
Leiiinin, Kommunistisen Inter-hationalen
perustajan ja johtajan,
opetuksien perijiksi ja vartijoik­si.
Sen tulee tarmokkaasti taistella
kaikkien Kommunistisen Intematio-rfalen
päätöksien käytäntöön pane­miseksi
puolueessa ja suorittaa joh­tavaa
osaa taisteluissa syrjäyttääk-seen
kaikki, sos.-dem. traditsionit ja
virtaukset, joita voi nousta puolu­een,
alkuperän ja nuoruuden seura­uksena.
nistipnolaeessa, bolsheräoimis-pro-sesslsta,
Farmer-Labor Party kysy­myksestä
Amerikassa ja Canadas-sa,
samoin kuin K-L ja K.N.L oh­jelmista,
tulee keskustella. Sen li­säksi
tulee liiton harjoittaa aktii­vista
joukkojen valistamista työpa­joissa
ja työmaaryntäyksien kautta
käyttää jokainen tärkeä poliittinen
tapaus ja taistelu valistustyön hy-väksL
Sen tulee järjestäär sään­nöllisiä
juhlia ja illatsnja K.N.L oh­jeitten
mukaan vastapainoksi kapi­talistiselle
propagandalle (Empire
päivä y, m.) erikoisine ryntäyksi-neen.
"\
7. Anti-imiltarismI
Liiton tulee harrastaa voimakas­ta
taistelua militapsmia ja uutta
maailmansodan vS^aa vastaan, eri­koisesti
taistellen kadettijärjestö-jen
hävittämiseksi ja upseereita'har­joittavien
koulujen kustannuksiin
kulutettavien suurien summien
myöntämistä vastaan,, joiden tar­koituksena
on sotilaallistuttaa Cana­dan
työläis- ja maanviljelysnuoriso
tulevan sodan varalta.
8. Järjestönuoret
Liiton tulee jatkaa ja kehittää
työtään työväenluokan lasten kes­kuudessa
ja rakentaa työläislasten
joukkoliike, joka ottaa osaa kaik­kiin
työläisten taisteluihin, perus­tuen'
ryhmille kapitalistisissa päivä­kouluissa.
Voimistuttuaan, lasten
jaoston tulee julkaista erikoista las­ten
lehteä, jonka pääasiallisina
•avustajina. ja toimittajina tulee las­ten
itsensä olla. Lasten jaoston tu­lee
ottaa pyrkimyksekseen järjestää
erikoinen lasten järjestö varustet­tuna
omalla autonomialla ja kiinte­ällä
koko maata käsittävällä yhte­näisyydellä.
Lasten liikkeelle tulee
järjestää omat tehtävänsä kysymyk­sistä:
olosuhteet päivä-kouluissa, im­perialistinen
opetus, lasten riistämi­nen,
lasten vaatimukset, lehden le­vitys,
jäsenien värväys, lasten koko­uksien
ja;, mielenosoituksien järjes­täminen,
avustaminen kaikissa työ­läisten
lakoissa, vaalitaisteluissa'
y. m.
9. "Young Worker"
Liiton lehdistöä tulee kehittää ja
antaa sille joiikkoluonne. Järjestel­mällisesti
suunnitellen ^n sisältöä
ja yhdistäen sen erikoisen läheises­ti
liiton, nuorten työläisten ja
maanseutunuorison elämään ja toi­mintaan
se tulee saattaa liiton par­haimmaksi
järjestäjäksi ja propa­gandistiksi.
Erikoisesti nuorten työ-
Iäisten kirjeenvaihdon' avulla ja lä­heisellä
yhteydellä tehdas- ja työ-pajaryhmiin
ja niiden toimintaan,
tulee "Young ^Vorkerista" muodos­tua
nuorten työläisten joukkolehti,
asettaen päämääräkseen sen muut­tamisen
kaksi kertaa kuussa ilmes­tyväksi,
leviten 5000
tammikuun 1 p, 1S26.
10 MaaseatuBBomo
Liiton tulee t*hdä kaikkensa
natuksen voittamiseksi aaaseutuD;.-'
rexssä,^ köyhien maanviljelijäin !l
kam ja tyttöjen keskuudessa
jestäen siteet heidän ja kanpun^:
hittojen välille kirjeenvaihdon W
ta ja harjoittamalla aktiivista
pagandaa puolueen pikkuviljeUjöitä
koskevien vaatimuksien sekä eri
koisten nuorison vaatimuksien puo!
lesta, K.NJ. neljännen koniresan
päätöksien pohjalb Tätä tarkoi-tusta
varten on järjestettävä eri!
koinen maaseutunuorison jaosto'
Liiton tulee harjoittaa aktiivista
taistelua militaristisia, uskonnoUi-sia
ja isänmaallisia järjestöjä vas.
taan, jotka hakevat voimakkaimman
tukensa maaseudun nuorista; antaa
erikoista, huomiota toimihenkilöideii
kasvattamiselle maaseudulla työs-kentelyä
varten ja erikoisten propa-gandamuotojen
harjottamiseen (Ien-tolehtiset,
keskustelut ja näytel-mät);
• taistella yleisen maisutto-man
alkeiskasvatuksen ja teknilli.
sen opetuksen saamiseksi; ja hei.
pon pääsyn hankkimiseksi maata-lousopistoihin
hallituksen kustan.
-nuksella kaikille maaseudun läpsii,
le. Sen tulee myös järjestää ryh-miä
jo olemassa oleviin maaseadun
nuorten järjestöihin. Missä mah-dollista
sen tulee nostattaa klubeja
ja kyläsoluja maa-asutuksen lähei-syyden
perusteella.
•Lähestyessään näitä tehtäviä noo-rella
leniniläfsellä tarmokkuutella ja
päättäväisyydellä liittomme onnis-tuu
viitoittamaan oikean polun ja
kehittymään Canadan kommunisti­seksi
nuorison joukkoliitDksi, työ-läis-
ja maanseutunuorison kykene-vaksi
johtajaksi ja puolustajaksi,
perusreservijoukoksi Cajiadan Kom-
'munistipu<)lueelle ja arvokkaaksi
Kommunistisen Nuorisointernatio­nalen
jaostoksi. , ^
Kehoittaessani kaikkia nuorisolii­ton
ja puolueen osastoja tarkista­maan
liittomme viimeisessä konven-tionissa
tehtyjä päätöksiä ja annefc.
tuja ohjeita eri toiminta-aloihin näh­den
edellä olevien teesien pohjalla,
pyydän samalla käsittämään, että
vaikkapa huomaammekin osuneeni-nie
viitoittamaan oikean suunnan,
tehtävämme on saattaa ne käytän­töön
ennen kuin voidaan sanoa, et­tä
olemme peranneet "oikean po­lun"
pjrrkimyksemme toteuttamisel­le.
Evästyksiä tehdessämme kon-ventionillemme,
on kaikkiin seikkoi­hin
nähden vain katsottava, että tii­viimpi
määrittely mahdollisten ko­kemuksien
pohjalla tulee palvel^
maan juuri tätä käytännöllisen toi­minnan
elvyttämistä. — A. T. Ef
Liitolla on Canadassa erikoinen
vastuunalaisuus käydä taistelua vii­dennen
^kongressin , päätunnuksen
"Komniunististen puolueiden bolshe-viseeraamisen"
puolesta. Tässä mie­lessä
liitdn jäsenten tulee aktiivises­ti
ottaa osaa' puolueen toimintaan.
minternin kannalta trotskilaisuuteen
poikkeavia ilmaisuja vastaan.
Valistustyö
Varmentäakseen liiton jäsenistön
kykeneväisjryttä näitten tehtäväin
suorittamiseen ja sen oikeaa kehit­tämistä
bolshevikkiseksi nuorison
joukköjärjestöksi, on järjestelmälli­nen
leninistinen valistustyö välttä­mätöntä.
Jokaisen jäsenen tulee
saada se alkeellinen poliittinen va­listus
minkä K.N,L on määritelljrt
la lisäksi tulee harjottaa toimitsi­joiden
erikoista kouluuttamista, sitä
varten järjestelyissä "week-end"/
kouluissa kaupungeissa.
Valistustyö tulee pitää yllä lähei­sessä
yhteydessä liiton ja nuorten
työläisten jokapäiväisen työskente­lyn
ja taistelun kanssa, ainoastaan
d l l ä tavalla on se hedelmällistä ja
tuloksellista nuorten leninistien kas­vattamiseksi.
Kaikista Kommunisti­sen
Intemationalen ga Kommunisti­sen
Nuorisointernationalen, hetken
kysymyksistä; trotskilaisuuden väit­telyn
opetu^ista Venäjän kommu-^
Niistä hyityy puolue ja työväenliike
kokonaisuudessaan, siksi söUaiästa
asioista kirjoitteleminen olisi kir­jeenvaihtajien
pantava etutilalle ja
vasta sitten, kun sellaisia asioita ei
ole, kirjoitettava vähempiarvoisista.
Luokkataistelijan •...maailmankatso­mus
pian opettaa kenenkä tahansa
kirjeenvaihtajan y m m ä r t ä mään,
mistä asioista kannattaa kirjoittaa
ja mistä ei.
Mutta kirjeiden kokoonpanollakin
on sanomattoman suuri merkitys.
Selvä ja koruton asiain kerto­mistapa
on parhain n.s. kansarfdr-jeissä.
Liiallinen koristeluhalu mo-nasti
pilaa muuten hyvän kirjotuk-sen.
Samoin pitkäveteisyys ja sa-jeenvaihtajat
koettaisivat silloin ai- man asian moneen kertaan vatkaa-na
lähsttää lehdilleen oikeita tieto- minen. Mitään kirjoitusta ei sovi
ja, kun on kyseessä sellaiset asiat tahallisesti venyttää pitemmäksi
mitkä suoranaisesti koskevat työläi-jkuin asia edellyttää. Ytimekkää-siä;
mutta joista porvarit levittävät j seen asiallisuuteen on parhainta
vääriä tietoja, tai ovat kokonaan kaikkien kirjeenvaihtajien pyrkiä,
niistä kertomatta.
Työväenlehden vaikutus ja menes­tys
epäilemättä hyvin suuressa mää­rin-
riippuu kirjeenvaihtajien työstä.
Vaikkapa meikäläisissä lehdissä täy-dytäänkin
uutiset pääasiallisesti
saada muista lähteistä kuin kirjeen­vaihtajien
. tieBotuksista, niin jää
-kirjeenvaihtajien työ -sittenkin erit­täin
tärkeäksi. ' Porvarilliset sano­malehdet
ja uutistoimistot ovat lia'-
Inttomia kertomaan työväkeä kos­kevia
asioita ja tapahtumia tai jos
ne sen tekevätkin, on niiden vääris-telyhalu
sellaisissa tapauksissa tun­nettu
»asia. Ja niistä lähteistä kui­tenkin
toistaiseksi vielä täytyvät
työväenlehdetkin enimmät uutisensa
saada, Sentähden olisi suotava ja
tarpeellista, että työväenlehtien kir-
Mutta valitettavasti meikäläisten­kin
lehtien kirjeenvaihtajat nseim-täistellen
innokkaasti kaikkia Ko--min tyytjrvät^ kirjottamaan vain
paikkakuntansa osaston iltama- y,m.
tilaisuuksista. Ne tietysti ovat pal­kallaan,
mutta ei suinkaan kirjeen­vaihtajan
työ siihen rajotu, eikä
suinkaan millään iltamapuffeilla he­rätetä
paikkakunnan työläisten mie­lenkiintoa
lehteä kohtaan. Kirjeen-vaihtaj*
an tulisi pyrkiä olemaan kai­kissa
työläisiä koskevissa asioissa
piikkakuntansa työläisten valvova­na
silmänäc Erittäinkin työoloja
koskeviin asioihin hänen tulisi kiin­nittää
tärkeimmästi huomiotaan.
Jos työpalkkoja lasketaan tai työ-
'ehtoja muuten huononnetaan, on kir­jeenvaihtajan
otettava niistä asiois­ta
tarkka selvyys aivan kuiii hän
itse olisi asiain pyörteessä, vaikka­pa
eivät työehtojen muutokset suo­ranaisesti
kosldsikaan häntä, ja sit­ten
lähetettävä niistä asiallinen se­lostus
ajoissa lehdelleen. Samoin
lakkoja y.m. sellaisia seikkoja kos­kevista
asioista.
Sellaisista .tiedoista sanomalehti
hyötyy saamalla osakseen, lisäänty-
Toimituksessa tietysti korjaiDaan
khrjeiden kieliaspa ja muotoa sikäli
kuin . tarpeelliseksi nähdään, motla '
sittenkin olisi kirjeenvaihtajien PJ-pyrittävä
huolellisuuteen kirjeiden­sä
kokoonpanossa. Kirjottaa käan
tai koneeÖa, aina on paperiin jä­tettävä
riittävästi tilaa korjauksille.
Jokaisena uutispätkällä, puffiUa
polemikilla täytyy oUa oma otsiK-konsa
ja se tulee aina valita «ö-lainen,
että se vastaa allaolev^
aaan sisältöä. Jos esim. tyolainöi
on ruhjoutunut työpaikallaan ja
t ä . kirjotetaan uutinen lehteen, a .
ole asianmukaista panna siUe ou.-
koksi "T. k. 10 p.", "Viime
nantaina" tai jotakin muuta ^
laista. Selvintä on P^n^^ fca*
keeksi: "Työläinen ruhjoontm
paikallaan" tai joku muu seltas^
sanonta, mikä sopii, uutisen si^"
le. Sitten kun tapahtumasta IaW^
tään kertomaan, on ehdottoj?
mainittava tapahtuman paivan^
j.n.e, .Kuten- jo n^^/"?^^'-S.
on kerrottava selvästi
JoUei kirjoittaja ole
opillisista' säännöistä
^nMn - on pyrittävä kayttan^
f'
nyttä työläisten mielenkiintoisuutta. Qrhyitä lauseita ja celväa san
•^rJEi&n korjaaj
jaituan
t i i sÄ jcissa on
^ heii-ko ^
^jeiden kanssa,
^sisia ja V^iioi
,.erkkejä käytett
Butta sekava ja
riiaeksi mainiti
^ tahdo korjaaj
poisia "iekemäU
vaihtajain ei su
£2an pyrkiä tori
telQun ja epa»
Inun.
Iltamapuffien
sessa pitäisi noi
metodia. Niihin!
taa sisällystä v£
lä pyrkiä panen
g mitä sattuu.^
otsikot ovat ai
Dutisissa parhaii
Untiset ja tai
toa mahdollisimi
no on sellainen
Jalta, että jos ti
keää esim. maa
jotetaan vas^a
kyDä silloinkin •
nen, etteivät sii
kertoneet, mutti
sessa se op. silh
nessä vanha.
jncnneiden tilai:
ja yleensä kaiki
uutisluonnetta.
äis on aina pyri
tomaan asiat
kirjeenvaihtajan
painettava miele
datetaan, se sj
auttaa lehden v
Kirjeenvaihtaj
moninaisia ja v
ta henkilöiltä
uhraantuvaisuntl
tojen muista t<
ne pääasiallises
yksinäisyydessä,
läheskään kaikl
osaa antaa kir
arvoa. Jos Hi
osaa muihin os
sytään useasti
osaston ja puoli
hän kirjeenvaihl
tämisessä kulut
paa-aikansa. 1
jan, joka tahto<
solia, ei sovi s<
hänen on pyritt
täyttämisessä y
rempiin saavuti
telien eivät (
ajanmittaan Td
hänen työltään.
Kirjeenvaihta
rattava osaston
päätöksiä sekä
portti lehdelle
reena. Samoin
hetilaisuuksissa
vain on mahdol
aiheita sanoma
Tällä ei kuit(
sitä, että,kirjei
rittävä kaikistj
oista "uutisia '
lutaan painost
valpasta asiain
yttä. "Tikust
siitä laajasti 1
suinkaan mikä:
Sellainen ori '
lehdissä, mutti
se sovi eikä sii
Työväenlshti
mysten ja tai
tulkki. Se kei
den oikeassa €
sa. Sen ei ta
rittää", sillä 1
sellaisenaan p
sorretun asem;
siitä huolimatt
yhteydessä on
lehtemme tärk
sessä ovat agit
dalehtiä, esittä
kiraysmaali ja
näkökannalta.
kaikki s
selostuksia, sill
vat työväen!
puolesta.
Uutteralle
kirjeenvaihtaja!
kat paljastuva
kuin itsestään,
kuin hän edist
tänn Ollista kok
Port Arthur
kesäjuhlat 20-
tuivat mitä pj
>na oli koki
haalin 'täydelt
kappale "Ver
Samoin oli Ar
le kokoontunui
tanssim, Sun
yleisöä ihmete
komitea ei oli
kolle aavistani
joten oli haett
jon lisää ravin
^ yleisöä ty;
Kenttäohjehi
Port Arthurin
Mm
•'lii i1t: