Vapaus, March 9, 1929

              &m2 Lauantaina, maalia 9 p;na^-gai., jnarcn y
VAPAUS
VAABA.
T O I U I T T A l A T s
S. C. KEIL. B. A- TENHUÄE». B. PEHKOXCi. U. POKJAXSALO-ScpMsed
tt tlie P M Office Dcj>«ntncst, Otu««. M « e o ^ « U » « a u » .
nJIOTCSHINNAT VAPAtDESS.*: ^, - ov
»AO k«t*, $ 2 i » k*lui k«rit*., — ATioIiiUooe » « » « I l e « » « « « ' ' f » ) ; ' * ! J*'
— AMtstceraUaotakiet l«ru. fSXO kak«« b t r t « . — Kut-xJmotoJu^ « I J»
<HO(eilB«calwt SOe kert». I I J » fcolsse l e n u . — Ta»i>»U:imo<Uj;eo j« il«o€««t«ona«urien oa,
MCMS, iiketctsiri UaoCxAisM ctvUleea.
1 .k. ttM. 6 kk. t2J0. J kk. «1.75 jrV*uf."|l'^'^- YidTiraltoim J. Saom«a »mun.
•Hoonitfe: I i t »M. 6 kk. «1.80. » kk. tIM j* l Ik. jtM. . ' •
VAPAUS (Liberty) ' n.. -
Tie o.Ir « « « <rf F i « !A Torkert in C«»<U. P.bt^eJ d»Ilr «» Sadl>«ry. 0nt.r«>.
Lefcteeaeicior i l i « « . k ^ piOi clU ko»«on«. k.Uo 4 lp. ito«.tyg.Ui»ii.;n e^Um^J «kiy»i»»i-
Var>»det> toimitm.: Hoooet,-» 207, M«rkey BelMiDS, 4 Durk«o Sl. PaheJia S3ffSr.
Vt^Oa, Umao€,: Libmr tSmUif. 37 Lottie Sl. PoheU» KCC P<»tio«te: Boi ft>. SoÄorT. Onl
Xapmdea jieJoo J< bi«a«: tibert/ BaOdlac 37 Loree Sl. Pokelin SSKTVf. • •
C e v n l •d.CTli.iai » t e . 7Sc. j»« eol. iock. Minimom rk.rje for «intU lomertioa TSe. Tire Vnpe».
tm tki XitM xirertuiiis ise^iua ttaoog tbc lioBJih People in Cinxti. '
I j . etle miUoiB U l . . n « »u ri^uM eii.imäl«en lrrj««en»e, kirjotuku oadelleeo Iiikkee«bciu}«a
li*;IU oiiMm: /. V. KA.SNASTO. Iiikkegah»fui». ' — •
Kommufustipttolne tervehtää Canadan
työläisnaisia
Työläisnaisten kansainvälisen päivän johdosta on Canadan kommu­nistipuolue
julkaissut tervehdyksen, jossa lausutaan, että Canadan kom­munistipuolue
on koko olemassaolonsa ajan osuttanut niilä syvintä mie­lenkiintoa
työläisnaisten elämää ja taisteluja kohtaan. Se on tehnyt näin
siksi, kun työläisnaiset ovat osa työväenluokasta. Kommunistipuolue ci
ole hetkeksikään lakannut osottamasta työläisnaisille sitä tietä, jota heidän
on kuljettava, jos mielivät vapautua kaikista beita painavista epävar­muuksista
ja taakoista. Ja tämä tie on luokkataistelun. Se ei ole mil­loinkaan
laiminlyönyt osottaa miksi kaikki muut tiet, kuten reforraismi,
porvarilliset naisten vapauUamisliikkeet ja muut sellaiset, ovat harhateitä
ja miksi niitten kulkemisesta ei ole mitään pysyväistä hyötyä.
Luokkataistelun tie ei ole vaivaton tie. Mutta taistelu käy helpom-maksii
kun työväenluokan miehet ja naiset seisovat olka olassa, taistel­lakseen
luokkavihollisiaan, kapitalistiluokkaa vastaan ja yhdessä päättä­väisesti
ryhtyvät tekemään loppua nykyisestä riistojärjestelmästä.
Monet siteet sitovat naisia menneisyyteen. He ovat.olleet vähempi­arvoisessa
asemassa. Mutta kapitalismi, halutessaan rikkauksia ja kehi­tystä,
on pahasti horjuttanut monia perinnäistapoja. Eritoten on se niuut-tanut
koko kotielämän. Kapitalismi on jo hävittänyt vanhanaikaisen kodin.
.Vain muistoesineitä siitä on jälellä. Kuitenkin kapitalistiluokka ja sen
kannattajat syyttävät kodin hävittämisaikeesta kommunisteja. Syy,kodin
rikkoutumiseen on se, että sen aikaisemmat toiminnot, sen työ ja naisten
pminatit ovat tulleet siirretyiksi tehtaaseen, ja naiset ovat vuorostaan seu­ranneet
niitä. Tätä on tapahtunut niin suuressa määrässä, että tehtaissa
ja työpajoissa työskentelee nykyään melkein yhtä paljo naisia kuin mie­hiäkin,
ja niistä on naineita melkein yhtä paljo-kuin naimattomia.
Naisten kapitalistien tehtaisiin ja työpajohin joutuminen aikaansaa
tilanteen, joka tuo vieläkin suurempaa hävitystä kotiin. Sillä naistyöläiset
halvempana työvoimana syrjäyttävät miehiä ja hitaasti, mutta varmasti
työläisten koko elintaso tulee alenemaan. Tämä tekee työläisnaisille vält­tämättömäksi
ammatti- ja teollisuusliittoihin järjestäytymisen yhdessä
miesten kanssa taistellakseen elintaisonsa alenemista vastaan.
Nykyään maailma on täynnä levottomuutta ja kurjuutta. Kaikkialla
suuret työläisjoukot kärsivät. Tarvitsee vain mainita työttömäin työläis­ten
suuri armeija Suurhritanniassa, brittiläisten kaivostyöläisien ja heidän
vaimojensa ja lastensa kauhea hätä ja Kiinan työläisten kärsimykset.
Kaiken tämän kurjuuden ja kärsimykset työläisjoukkojen keskuudes­sa
aiheuttaa kapitalistisen Järjestelmän kyvyttömyys työtätekevien toimeen­tulon
takaamiseen. Mutta työläisten elämä ci huolestuta niitä, jotka hal­litsevat
tässä järjestelmässä — pankkiireja ja rahamiehiä — joita myös
kutsutaan imperialisteiksi — ja niitten trusteja ja yhtiöitä. Hallitsevat
huolehtivat voitoistaan, öljystä, kumista, sijotusalueista ja markkinoista
työläisten tuoUamille tavaroille. Heidän voitonahneutensa ja taistelunsa
riistoalueisla syöksee kansat sotiin ja näissä täytyy työläisten aina tehdä
suurimmat uhraukset.
Viime maailmansodan tuloksena imperialististen isäntien uudet ryh­mät
hallitsevat suurinta osaa maailmasta, ja heidän kilpailunsa on saa­vuttamassa
yhteentörmäyspislecn. Edessä on uusi imperialistinen sota.
Työläisjoukkojen hämäämiseksi näitten kilpailujen ja ristiriitojen
suhteen perustetaan sellaisia laitoksia kuin KansainHItto, järjestetään rau­hanneuvotteluja
ja ailekirjotetaan rauhansopimuksia. Mutta nämä eivät
merkitse mitään. Ne ovat pelkkiä naamioita; Sodat eivät ole hetkeksi­kään
lakanneet sitten vuoden 1914. Mutta tällä hetkellä on tekeillä suu­rempia
aseellisia yhteenottoja.
Vuosien 1914—18 maailmansodalla oli toinenkin tulos. Tämä oli
Venäjän työläisten ja talonpoikain kapina sotaa ja heitä sotaan pakotta­via
isäntiään vastaan. Nyt, vuonna 1929, Neuvostoliiton työläiset ja talon^
pojat ovat isäntiä itsensä yli ja rakentavat omaa yhleiskurttajärjestelmään-sa,
jossa ei sallita yhden ihmisen riistävän toista, Nem-östoliilon työläis­ten
kaikissa taisteluissa naiset ovat olleet mukana miesten työtovereina ja
tämä on taannut heidän menestymismahdollisuutensa. Kaikki nämä asiat
sisältävät kapitalististen maitten työläisille opittavia läksyjä* Monen mo­net
ovatkin oppimassa näitä läksyjä ja tulevat pian toimimaan aivan sa­maten
kuin Venäjän työläiset.
Siitä, että kommunistit pelkäämättä ja vapisematta osotlavat nämä
tosiasiat työläisille, siitä johtuu, että heitä vainotaan ja jopa murhataankin
melkein jokaisessa maassa. Heidät kuvataan näyttämään padoilta niitten
työläisten silmissä, joilla ei ole tilaisuutta itselleen selvittää näitä aisioita,
ja erikoisesti koetetaan vaikuttaa työläisnaisten mielialaan, jotta voitaisiin
pelottaa heidät vakavasti ajattelemasta kommunistien opetuksista.
• Kun kommunistit sanovat työväenluokan miehille ja naisille, että hei­dän
täyttyy taistella taakkojaan ja sortoaan vastaan ja luonnollisesti niitä
vastaan, jotka heille taakkoja sälyttävät ja heitä sortavat, niin osottavat he
ainoaa tietä, joka Oli avoinna työläisille. Kun kommunistit osottavat
työläisille, että luokkataistelun tien päässä .on heille varattuna jotakin pa­rempaa,'
niin johtuu se siitä, että kommunismi on yhteiskuntajärjestelmä,
jonka työläisten itsensä on rakennettava ja sitä tehdessään hävitettäväi
riisto ja sorto.
Naiset tulevat saavuttamaan vapautensa tässä uudessa yhteiskunta-jarjesteimässä.
Kodinkahleet tullaan murtamaan tässä uudessa yhteis-kimnassa.
Tässä uudessa yhteiskunnassa ei tulla sallimaan työtätekevien
naisten kaksinkertaista riistämistä, sillä naiset^ tulevat olemaan tasavertai­sia
miesten kanssa kaikilla aloilla. Heidän äitiystehtävänsä tullaan aset­tamaan
sille kuuluvalle korkealle yhteiskunnalliselle tasolle ja se tulee
saamaan kaiken suojeluksen. Ja valtio tulee erikoisesti huoltamaan heidän
lapsiaan. Kaikki tämä siksi kun valtio tulee olemaan työtätekevien valtio.
Työläisnaiset, tuleeko tätä kaikkea peljätä?
Canadan kommunistipuolue vetoaa teihin, kehottaen teitä harkitse­maan
ymmärtääksenne näitä asioita.
Kommunistipuolue pyytää teitä liittyinään sen taisteluihin.
Kommunistipuolue järjestää ryntäyksiä tulievia imperialistisia sotia
vastaan. Se järjestää r)-ntäyksiä Neuvostoliiton puolustamiseksi, jota vas­taan
imperialistit lakkaamatta valmistautuvat hyökkäämään. Kommunis­tipuolue
järjestää ryntäyksiä järjestymättömien työläisten järjestämiseksi:
Canadan työläisnaiset, liittykää kommunistipuolueeseen näissä tais­teluissa.
Kauan eläköön kansainvälinen naistenpäivä!
Pian tulkoon se päivä, jona kommunismi havaitaan kautta maailman
levinneeksi!
Neuvostoliiton naisosastojen
il lenvuotistaival
''Bolshevistinen neuvostoval-lankumous
hävittää sorron ja e-riarvolsuuden
niin syvälti, ettei
mikään puolue eiliä mikään val­lankumous
ole niin perinpohjin
tehnyt". — lenin-
Ensimäinen Yleisvenäläinen työläis­naisten
edustajakokous pldettiizr mar­raskuutta
V. 1918 Moskovassa. Koko-ukEessa
oli 1.147 edustajaa. Talonpoi­kais
natsia oli vain jokimen. Suoma­laisten
edustajina olivat tov. Aura
Kiiskinen Ja aUekirjoittanut.
Tällä kokouksella oli valtava vaiku­tus.
Se herätti laajat naisjoukot ak­tiiviseen
työhön. Se laski perustuksen
puolueen työskentelylle työtätekevien
naisten keskuudessa. Ja se kokosi ne
kokemukset, jotka oli saatu teolli­suuskeskuksissa,
{»aasiassa Leningra­dissa
ja Moskovassa työläisnaisten ve­tämiseksi
neuvöstotyöhön.
Ensimäinen Yleisvenäläinen naisten
edustajakokous hyväksyi delegaattiko-koukset
niiksi työmuodoiksi, jolla puo­lueettomia
työläisnaisia vedetään- yh­teiskunnalliseen
työhön. Kysymys syn­nytti
kyllä aikanaan paljon mielipi­teitten
vaihtoa. Vilkasta väittelyä
käytiin myös siitä, onko erikoinen työ
naisten keskuudessa ollenkaan tarpeel­lista.
Väittely sai puolueen taholta
myönteisen ratkaisun. Puolue tunniis-
U välttämättömäksi naisosastojen
työskentelyn takapajiUsten joukkojen
Keskuudessa ja merkitsi työskentelyn
naisten keskuudessa puolyetyöksi.
Ensimäisen edustajakokouksen pää-töksillä
on vaatimattc-Vtiuksistaan
huolimatta suuri merkitys. Niissä
merkitään joukko käytännöllisiä toi­menpiteitä
naisten kasvatuksen, työn,
elämäntapojen ja äitiyden helpoitta-miseksi.
Kokous laski perustuksen las­ten
yhteiskunnalliselle huollolle ja
kasvatukselle. Ympäri maata alettiin
perustaa lasten seimiä, tarhoja,-,ruo­kaloita,
lasten tarkastussairaaloita:
lastenkoteja y.m. Ensiniiälsessä naisten
edustajakokouksessa esiintyi myöskin
tov. Lenin. Silloin hän ensikerran lau­sui
sanat: "Jokaisen keittäjänkin on
opittava valtion hallintataitoa". Hän
puhui sangen vaatimattomista asioista,
mutta jokainen sana vakuutti sosialis­tisen
vallankuQiouksen voittoa. Hän
puhui sosialistisen vallankiunouksen
mahdottomuudesta, jos naiset eivät 6-
le siinä mukana. Hän sanoi että tais­telussa
uuden järjestelmän puolesta
on siinä kunniapaikka naisUla, että
tähän saakka ei yksikään tasavalta o-le
voinut vapauttaa naista, mutta
neuvostovalta voi ,sen tehdä, että mei­dän
maamme on ainoa, jossa nalsst
cvat täysin tasa-arvoisla.
Osoittaessaan miten paljon neuvos­tovalta
on tehnyt naisen vapauttami­seksi,
tov. Lenin huomauttaa samalla
miten paljon on sellaisia ssikkoja, jol­ta
ei voi dekreetillä poistaa. Uskon­nosta
hän m.ra. sanoi:
Taistelua naisten 'uskonnollisia
ennakkoluuloja vastaan tulee käydä
sangen varovasU. Väärin tfflcevät ne
jotka suorittavat tätä taistelua räike­ästi.
Me tiedämme että jos tällainen
taistelu loukkaa uskonnollisia tunteita
niin se heikentää Joukkoja, meidän
vclmammehan on taistelun yhtenäi­syydessä.
Vain vitkailinen ja kärsi-välliiien
toiminta voi antaa hedelmiä.
Ennakkoluulojen syvin lähde on kur­juus
ja tietämättömyys. Kas siksi on
naisen asema näihin asti jäänyt sel­laiseksi
että häntä nimitetään orjaksi.
Nainen on tukahdutettu kotitalou-
Kirj. LyyU Latukka
assa kuvastuvat neuvostovallan eri ai­kakaudet.
Työ ja toiminta naisten
keskuudessa järjestjy kutaldn hetk^
vastaavaksi Alkuaika on taistelua si­säisiä
ja ulkoisia vihollisia, taloudellis­ta
sekasortoa vastaan. Esim. Judenits-hin
hyökkäyksen aikana kunnostau­tuivat
Leningradin työläisnaiset rinta-matehtävissään.
Viipurinpuolen kau­pungin
osa lähetti 2,000 työläisnaista
juoksuhautoja kaivanman ja piikkilan­ka-
aitoja pystyttämään. Vasiliostrovan
vielä kaksi vuotta sitte oU Europan
luista ja niinollen eloton ja mielen-kiinnoton).
Huilimatta puutteellisuuksistaznme
ja tM*ikko^i'f'<gtft""'"<^ Canadan k<Hn-muhistinen
puolue on Canadan ty9-
väevOxxikan vallankmnoukseninen etu­joukko;
kapitalistisen valtion kasva­va
hyökkäys puoluettamme vastaan on
afTftViyi myönnytys sUtä. että he tun­tevat
Ivckkavihollisensa ja että ne ei­vät
ole, .Simpsoneja. Bruce ja, .Woods-uircrtheja
ja Bfeapseja. yjn.
Suunnattomat valmistautumiset im- ^ ^
Venäjällä 12-50 ikävuoden ikäisistä periallstlseen sotaan ovat ilmeisiä Jo- Työläisten ottama kanta on kau­naisista
52.4% lukutaidottomia ja vain ^ smmnalla: kapitalismin ristiriidat; soMdaarisuuden osotus. sutä. että
Yllä edelleen saaptm eri puolilta
maata työläisten oma-aloitteise3ti ke­rättyjä
varoja tai suoranaisesti yksi­löiden
lahjoittamia eriä Vapauden ja
tcven Vaaran jutun puolusttisrahas.
maaseutu laskettuna 59.8%. Maaseu- paljastuvat (kiihtyvä taistelu markki-' Vapaus johtaa taistelua harvainval-dulla
on myöskin 8.^12 ikäisistä ty- «oista, »raaka-aineista; lisääntyvällä vastaan laajojen pohjajoukkojen
töistä 65% lukutaidottomia. Uuotteiden paljous ja supistuvat mark-^^t^^^^^sen vapaustunteen mukaan.
Sosialistisen rakennustyömme e- kinat; kotoiset markkinatariffit) — kasvattaa heitä tietoisuudessa, opettaa
dessä olevat vaikeudet ehkäisevät'ja luokkataistelu — sosialismi ja Neuvos-. rohkaisee,
hidastuttavat työskentelyä^naisten kes- toliitto yMeM puolella ja kapitalismi: ^ ^
kuudessa. Neuvostovalta ei ole voinut imperialiäni ja porvarillinen demokra-1 Sccih Porcal4nen työläisnalstea o-myöntää
tarpeeksi varoja kaikkia nii. tia toisella puolen; sekä uudelleen
. t ä laitoksia varten, jotka buojentai- nouseva siirtomaiden kapinaliike,
piiri järjesti erikoisen joukko-osaston i s i v a t ^ ö l ä i s - ja talonpoikaisnaisten Kaikkea tätä potee kapitalismi ja
rintamalle. Toistatuhatta jmista läksi j asemaa. Vastaisuudessa onkin työs- imperialismi nyt enemmän kuin mil-rintamalle
punaisina sisarina sekä
työskentelivät monissa muissa rlnta-matehtävlssä.
Samoin tekivät työläisnaiset muissa­kin
kaupungeissa ja teollisuuspaikois­sa.
Ansiokasta «työtä tehtiin rintaman
selkäpuolella sairaaloissa, Punaisen
Armeijan varustamisessa jne.
Myöhenunin alkaa rauhallinen ra-kexmuskausi.
Työlälsiiaisla aletaan
kiinnittää eii laitoksissa työskentele­mään.
Kiinnittämistä laitoksiin suori­tettiin
jo osaksi. kansalaissodanJän ai.
kana. Tammikuun 1 p:n 1920 oli Le­ningradissa
kiinnitetty eri laitoksiin
3.006 naista ja seuraavan puolen vuo­den
aikana lisäksi 1,798. Joulukuussa
v. 1920 hyväksyi lU Yleivenäläinen
läänien naisosastojen kokous päätök­sen.
Joka myöhemmin erikoisella a-setuksella
viahvistettlin v m Neuvos­tojen
edustajakokouksessa, työtäteke­vien
naisten siirtämisestä kaikkiin
kentelyn painopiste suunnattava äi- loinkaan ennen. Tämä on todellakin
saston tovemoslahja
"South Porcupine,- Ont.. maaliskuun
7 pnä. — Meidän naisoasstomme edel--
leenkin protesteeraa sitä vainoa vas­taan,
jota Ontarion maakuntahallitu.<;
viranomaistensa kautta harjoittaa jäi-
;jestyneitä työläisiä ja heidän järjestä­jään
kohtaan. Samalla vaadimme to­veri
Vaaran vapauttamista ja lähe­tämme
ensialuksi puolustusrahastoosi
kansantalouden elimiin. Maamme joh­tavissa
elimissä samoin kuin 'teollisuu­dessakin
on työläis. Ja talonpoikais­naisten
luku jatkuväisti lisääntynyt. Ei
ole ainoatakaan neuvosto, ammattiliit­to-
ja osuustoimintajärjestöä, joissa
ei olisi naisia mukana.
Kymmenen vuoden aikaa suoritetus­ta
työstä puhuvat tilastot selvintä
kieltä. Kylä- ja kaupunkineuvostoissa
työskentelee. 153,600 naista. Ammat­tiliittoihin
kuuluu 2,569,000 naista. O-suuskuntiin
kuuluu 3,000,000. Dele­gaatteina
on 2,500,000 ja naisten leh­tien
yhteinen painosmäärä ön 700,000.
Idän naisten keskuudessa on työtä
tehty paljon. Siellä on neuvostoissa
työskentelemässä jo 50,000 iialsta.
Kun ensimäinen naisten edustaja,
kokous merkitsi erikoiseksi tehtäväk­seen
äitiyden ja lasten suojelun, n i in
voimme tyydytyksellä mainita että sil­lä
alalla on myöskin huomattavia
saavutuksia. .Mainitsemme vain että
lasten varhaiskasvatuksesta huolehti-j
i a läitoksja tjoimU 1,838 ja lasten sei­miä^
maaseudulla' 6,000. ICuolevälsuus
lasten keskuudessa onkin alennut vuo­teen
1913 verraten 8 prosentilla.
Naisosastojen työskentelyn tuloksek­si
on merkittävä että naisten luku­määrä
.puolueessa kasvamistaan kas­vaa.
Sc on kylläkin alhainen naisten
yleiseen lukumäärään verrattuna, mut.
ta kun.ottaa huomioon naisten yhteis­kunnallisen
elämän takapajuisuuden
ja senkin seikan, että neuvostovallan
taloudellinen asema ei ole tarpeeksi
korkea tarjotakseen kyllin nopeasti
uudistuksia naisten vapauttamiseksi
kodin piiristä, niin ei toida kovin no­peaa
kasvua odottaakaan. Leningradin
puolue järjestön tiedot tässä suhteessa
ovat kyllin kuvaavia. V. 1918 oli nais­jäseniä
354. y. 1925 ja 10,357 Ja V.
1928 oli lukumäärä kohonnut Jö 23,-
614. Muutamilla työaloilla ovat naiset
hyvin järjestyneet. Esim. Punanen
laivanvanxstajatehdas on tässä suh-,
tien ja lasten suojeluslaitosten Jär- imperialististen sotien Ja proletaarL
jestämiseen. Viimeaikoina on esim.. sen vallankumouksen aikakautta,
muutamissa suhteissa menty taakse- f Marsilais-leninilälsyyden pohjalla.
päin. Esim. seimet eivät ole voineet Kommunistisen Intemationalen j(di-palvella
työläisnaisia niin hyvin kuin dolla, Canadan kommunistinen piuolue
aikaisemmin. Supistetaan avustuksia-horjuinattomasti kulkee eteenpäin,
lasten ruokintaa ja hoitoa varten eikä taisteUen. valistaen Ja kooten työväen- i^ynuöenen dollaria,
noudateta tarkoin lakia raskauden ti-'luokkaa lopulliseen ratkaisevaan ti- Työläiset kaikkialla! Olkaamme val­lassa
oleviin nähden. Ilintekoon kapitalismin kanssa — lm- meillä Ja vastatkaamme kapitalistUuo.
Tehtävämme toisena vuosikymmene-;perialistIsen kapitalismin kukistami-! * ^ ^''"**^-'^^y**^^^°™c« että o-nä
on: laajojen, monimiljoonaisten' seen ja.-työläisten Ja talonpoikain hal-työläisnaisten.
talonpoikaisnaisten. Ja lituksen perustamiseen,
erikoisesti palkkatyöläisten ja köyhien
vetäminen neuvostoihin, ammattiliit­toihin
ja osuustoimintaan. Näitten
järjestöjen kautta tulee edelleenkin
vetää työläis- Ja talonpoikaisnalsia
kommunistisen puolueen ympärille ja
kasvattaa heistä puolueen aktiivisia
toimitsijoita.
Teesiluonnos tilantees­ta
ja puolueen teh­tävistä
Vapaus-lehden viime keskiviikon,
maaliskuun 6 päivän numerossa (55)
oli jäänyt julkaisematta yllämainitun
teesiluonnoksen viimeisen edellisen lu­vun
"Taistelu kahdella rintamalla",
viimeinen kappale ja viimeinen luku,
"Puutteemme", kokonaan. Ne julkais­taan
tässä yhdessä viimeisen edellisen
taan tässä yhdessä viimeisen edellisen
luvun eli viidennen kappaleen kanssa:
Oikelstovaara
HIIJKAN FUNIKKmAUHUSTA
Punikkikauhu se alkaa yhä enemmän
kummitella täälläkin, päättäen niistä
•'edesottamisista mihin täällä on ryh.
dytty erään L - O i . 'pääkirjaimia käyt­tävän
yhdistyksen taholta. AUekir­joittanut
ei lähemmin' tunne tuota
Järjestöä eikä sen toimintaa, eikä se
ole niin tarpeellistakaan. Se saattaa
olla joku dominionin körttiläisten lah­kokunta,
koska sillä on numero 111,
siis justiin sama kuin Härmän kört-tiiaistenkin,
kansanomainen . tunnus­merkki
Miiuteiikin' he kutilostavat' o-lemme
lähteneet yksi
kaikki yhden puolesta
harvainvaltaa.-
kaikkien ja
kukistamaan
Kaikki raatajat riveihin,
suuri taistelo kutsuvi meitä!
Silmä kirkkaaksi, katse suoraan,
nyt omaa armeijaa lujaks' luodaan!
Ei kukaan syrjään jäädä saata,
ole kanssamme taikka vastaan,
sill' horjunnan on aika laata.
kim köyhät kamppailee kalleim-mastaan.
.
Luokkas' kutsuu, siis lähde mukaan,
ei myöhälsyyttäsi moiti kukaan.
Pois orjan mieli ja pystyyn pää,
ja eespäln, eespäin ain' rynnätkääf
levän kokolailla tukevia kirkonmiehiä
ja oikein "tosikrlsUtyltä". Johdonmu­kaisempi
nimi mielestäni kylläkin olisi, ompi sääntö herran" se on korkla ja
vaikkapa "tosiuskollisten valehtelijain hyvä, amea
lyhtytolppiin, silla sitä te kuitenkin
tarkoitatte? Lehden toimituskin 'jo-neksineen"
voisivat saada vähän loh­tua
paatuneelle sielulleen; voisitte £-
losta kämmeniäime hykerrellen virit­tää
vaikkapa vlrrenvärsyn, että: "näin
Canadalaisessa puolueessamme, sa-,
moin kuin koko kansainvälisessä liik- metsästystä
keessämme. päävaara ilmenee nyky.
hetkellä oikealta.
Kasvaneena objektiivisesta tilan­teesta
Canadassa, tätä^vaaraa on tar­mokkaasti
vastustettava, pääasiassa
kuitenkiii aatteellisen taistelun ja va­kuuttavan
taivutuksen kautta eikä yk­sistään
mekaanisella leikkauksella.
Vakiintumisen ajanjakso- ja teollisuu­den
laajentuminen; sosdem. ja-am-mattiunlobyrökratian
vaikutus; "hy-liiga".
sillä nämä "pyhän allianssin
pöpöjä näkevät veljet näyttävät liik­kuvan
ja olevan matkassa valheen
kengillä. SUtä on elävimpäna ja par­haana
todisteena tuon liiton viime
helmik. 12 p. täällä pidelyn vuosikoko­uksen
yhteydessä vaUtun komitean
ulkomaalaisten, erittäinkin suomalais,
ten järjestyneiden työläisten ajo-kiUiottava
Mrjfelmä.
Katrjelmässä laskettelevat hiin j>ak-sua
palturia, että oikein liettää.
Tuo kirjelmä kuulemma edeUeen lähe­tetään
lUtoh ylempään virastoon The
Grand' Lodge of Ontario West Ja
luonnollisesti sieltä maan haUitukseUe.
Tuon tekeleen aUa komeUee vl^ää
neljän "gentlematinin" nimet. AUekir-joittaneeUa
ei ole käytettävänään
joheksien "taitavaa kielenkääntäjää":
joten en voi tuota mainittua kirjel-vinvoinnin"
propaganda; vaUceudet i mää kokonaisuudessaan sanasta sa-työskenfelys^
työväenluokan monUUr-' naan kääntää. Kuitenkin koskettelen
Javaisuuden; takia (ulkolaissyntyisiä ' sUnä olevUn pääkohtUn.
monista kansallisuudesta); puolueen
heUtkous numeroUlsesti ja aatteelUses-
Nämä uskoUiset ja lainkuuliaiset vei
Jet nimittäin kirkuvat mitenkä uUto-siin
suhteisiin- ajautmninen; karkoitta-mis-"
gmotiinl" ja hyökkäykset ulko-maalaissyntyisiä
vastaan, työstä eroit-tamiset
ammattijärjestäytymisen ta­kia
Jne. — kaikki tämä luo esteet
"taistelim" kasvuUe ja sosdem. ten-teessa
mainittava. Siellä on jokaisesta densseiUe.
teensä ja siltä ei häntä voi pelastaa sadasta naisesta 39 puolueen jäsentä. Vastakkainen puoU täUe oikelstovaa-
«,.i,aa« .™ .... ....... . ralle - suurin vaara - on "vasem­misto"
vaara. Jonkinlainen vaikeuk­sien
aUarvioiminen. yhteyden menet­täminen:
joukkoihin, yhteisrintaman
ti;"^apitaUstUuokan puristus puolu. maalaisten, erittäinkin suomalaisten
etta kohtaan perspektUvihä UlekaaU- työläisten keskuudessa kommunistiset
mikään demokratia, sen voi tehdä
vain sosialismi. Nainen vapautuu vain
siUoin, kim onnistutaan toteuttamaan
pUckutaloudesta siirtyminen suureen
yhteiskunnaUiseen talouteen. Vasta
siiloin voidaan odottaa naisen todellis­ta
vapautumista".
VaUakumoustaistelut antoivat tuU-kasteensa
Venäjän työläisnaisUle. Mai­nitsemme
vain helmikuun vaUanku-muksen
ja Leningradin työläisnaisten
esUntymisen kansainvälisenä naisten-'
päivänä sodan lopettamisvaatimuksl-neen,
heinäkuun tapahtumat v. 1917,
joita seurasi työläisten työläisnaisten
ja kommunistijohtajain vangitsemiset,
Lokakuun päivät. JoUoin työläisnaiset
oUvat mukana talvipalatsin valtaami­sessa,
sekä taistelut PuUtovan luona
Kerenskin vaUtokaartUalsjoukkoja vas­taan.
Kaikki nämä puhuvat työläis­naisten
sankarillisesta osanotosta
vaUankumoustaisteluihin.
Johtava työ työläisnaisten toimin­nan
Järjestämiseksi suoritettiin ensin
puoluekomiteain yhteyteen perustettu­jen
työläis- ja talonpoikaisnaisten a-gitatsloni-
ja propakandakomiteain a-vuUa.
Leningardissa kuuluivat kcanite-aan
mjn. tov. Konkordia SamoUova,
Vera Slutskaja, KudeUi, Nikolajeva
yjn. Komitecri^^ta oU myöskin rajooneis-sa
Ja toverit sivutoimenaan hoiteUvat
työtä naisten keskuudessa. Nämä ko­miteat
muutettUn v. 1919 työläis- ja
talonpoikalsnaisosastoksi ("naisosas­toiksi").
Kun toiminta naisten kes­kuudessa
yhä laajeni, osottautui komi-teain
työ riittämättömäksi. Ne oUvat
kuitenkin suorittaneet suurenmoista
työtä miljoonien työläis- ja talon­poikaisnaisten
sekä kotiemäntien kes-
Useimmissa ori suhde kuitenkin sel­lainen,
että sadasta naisesta on vain
5 puolueen Jäsentä.'
Puolue merkitsee naisosastojen kym­menvuotisen
olemassaolon Ja päät­tää
sUrtää työläis- ja talcUiioUtalsral-sia
edesvastuulliseen työhön pD(Dluees-sa
ja valtion tehtävissä. VUmeaikoina
onkin useita työläis- ja talonpoikais­nalsia
valittu läänien toimeenpanevien
komiteain puheetvjohtajiksi. läänin-komiteain
sUiteereiksi ja monUn mui-.
hin puolue-, neuvosto- ja ammatti-
Uittojen tehtävUn.
Tov. Petrovskl mainitsi naisososto-jen
10-vuotisjuhlassa pitämässään
puheessa tämän johdosta: Me toivom­me
että nainen osaa niillä paUcoiUa.
joihin valtio hänet asettaa ilmaista
toimeliaisuutensa. Meidän tehtäväm­me
on vain. toverit akUvistit. älyUäm-me,
ja toimeliaisuudellamme auttaa
puoluetta ja haUitusta etsimään ja
vetämään joukostamme esiin kyvyk­käitä
naisia, että he vieläkin menes-tykseUisemmin
kuta tähän saakka as­tuisivat
eri tehtäviin miesten rinnal­la
ja auttaisivat puoluetta ja neuvos,
tovaltaa suorittamaan sosialistista ra­kennustyötä.
ToiseUe vuosikynunentaipaleeUe läh­tiessä
on merkittävä myöskin ne puut­teet,
jotka hidastuttavat ja vaikeutta­vat
työskentelyä naisten keskuudessa
Pahimpana painajaisena on lukutai­dottomuus.
VMihan Järjestelmän pe­rintö
lepää raskaana taakkana har-tioUlamme.
Se painaa eniten köyhää
väestöä. Meidän pitäisi keskittää huo­miomme
maaseudim köyhään väes­töön,
mutta se on lukutaidotonta. Ja
— , siksi työ siDäalaUa käy sangen hitaasti
kuudessa. Mutta ennen pitkään osot-1 Tälläkin alalla on jo saavutuksia
tautui tämäkin toimintamuoto tarkolJ mutta paljon on vielä työtä ennenkuin
tustaan vastaamattomaksi ja nepin lukutaidottomuus on kokonaan Ukvi-alkualkolna,
jpUoln naisosastot eivät' doitu. Vertailu entisyyden ja nykyi-
Järjestöt työskentelevät useampien pe­tollisten
salahimien suojassa, kuten
Workers Union, Independent Workers
yjn.. Ja täten tehneet itsensä vika­pääksi
suoranaisesti'niiaan lakien rik-kömuksun
ja edeUeen, he ovat san.
gen moitteeUisesti .suhtaantuneet kris­tillisiin
saarnamiehiin ja pappeihin
nähden, pelpteUen ja uhkaiUen helo;
(pappeja) heidän työskenheUessään
maamiestensä keskuudessa, käyttäyty­en
samaten myöskin nUtä kohtaan
taktUkan hylkääminen Ja laiminlyön- Jotka osallistuvat jumalanpalveluksiin
ti taistelussa ämmattiunlobyrokratiaa Ja kirkollisiin menoihin; ja että mi-
Ja sen eroittamispoUtiikkaa "vastaan, tenkä suomalaiset toimeliaasti propa-siUä
perusteUa että tyÖ on toivotonta Beeraayat opettaep jumalankielto-op-ja
tuloksetonta; propagandalUseksi pejaan ja uskottomuutta kouluissaan
lahkolaisuudeksi rappeutumisen vaara, kuin myöskin joukko-kokousten • muo-käyttäen
vallankumoukseUisia fraa- dossa heidän haaleillaan; ja että heU-seja
sensijaan että . jokapäiväisestt lä oh syytä uskoa, että tuota vahln-työskenteUsi
työläisjoukkojen keskuu- golUsta opetustyötä tehdään Suomen
voineet ulottaa vaikutustaan laajoihin' syyden väUUä osoittaa työmme tulok^
aaisjoukkoihin, surryttun del35,^att!-? set. Tsaarin aikana oU Jokaisesta sa-
Jarjestelmään. jonka toiminta-aika on! da^ta naisesta 11 lukutaitoista, mutta
todennut tarkoitustaan vastaavaksi. nyt on sadasta 35 lukutaitoista. Me
Naisosastojen kymmenvuotishistori- emine saa kuitenkaan unohtaa, että
dessa ja taistelisi työläisten vaatimuk­sien
puolesta, siten voittaen jotikot ja
paljastaen byrokraattien ja sos. dem.
toiminnan käytännöUisten mielenosoi­tuksien
ja kokemuksien kautta taiste.
lun kulussa; vieläpä aUarvioiden ko­konaan
Joukkojärjestöissä työskente­lyn
merkitystäkin. Eristäytymisen
vaaraa vastaan on leppymättömästi
taisteltava. '
. Pontteonme
Puolueessamme on monia vajavai­suuksia
ja puutteeUisuuksia. Yhteen­veto
näistä voidaan, tehdä seuraavasti:
hyvin vähän toimintaa yksiköissä;
huomattavaa höUyyJtä järjestöUIsesti;
suunnitelmallisuuden puute ryntäyk­siin
nähden (tämä luonnollisesti voi-luokkasotaaa
.osallistuneiden puna.
päälUköiden ja kaplnanjohtajien toi­mesta;
ja edeUeen heUlä on syytä us­koa,
että rahavarat tuota tarkoitusta
varten saadaan Neuvosto-Venäjältä
(sUs oikein polseviikkien ruplia!); ja
edeUeep he suosittelevat, että maa-kuntahaUituksen
tulisi toimia siihen
suuntaan, että tuon tuhoa tuottavan
Uikkeen johtajat saatetaan oikeuslai­tosten
tuomittavaksi ja maastakiarkcd-tettavaksl.
Lopuksi p y y d e t ä haUitus­ta
laatimaan lainsäädäntö, mlhkä no-jaUa
voidaan pakoittaa kaikki ulko-maankieUset
sanomalehdet ja aika-kausjulkt^
sut painettavaksi ja ulosju.
laistaräksi myöskin englarminkielisenä
painrfcsena.
Yllä olevan Usätsi täällä ibnestyvän
hirsipuu-intemationalen äänenkan-kannattajan,
piskuisen lehtirievun UA-mltus
rientää ilomielin ja hdiikuvalla
innolla tukemaan edeUä sanottua toi-daan
korjata mahdollisimman pikal-s
^ nyt järjestetyn kansallisen aglt-prop-
jaoston ja alemmissa yksiköissä menpidettä. yhtyen samaan'mTottUn
sita vastaavien jaostojen muodostaml- seUttäen. että nyt on kaverit kerran-sen
avuUa); tuskin oUenkaan työmaa- kin osanneet nykäistä oikeasta narus-lehtiä;
hätätilakoheiston puute; heik- ta, lisäten omasta puolestaan, että ke-kous
ammattiuniotyössä; kyvyttömyys nenkään ei tuBsi antaa asuntoa tai
ammattiunioiden vasemmistoUikkeen muuta suojaa eikä osoittaa pienintä-muodostamlsessa;
vain muutamia työ- kään myötämielisyyttä noita muuka
paUckaryhmiä; jätteitä kieUjäi:Jestö-i laisia punaisia kUhoittajIa kohtaan
toiminnan aatepohjasta; tuskin oUen-jko^ he' avoimesti rehentelevät- että
kaan huomiota nalstyöläisten kes-I heidän taiioituksensa ön hävittää us
kuudessa työskentelyUe; kykenemät- kcnto ja koko yhteiskunnaUinen hai
tömyys yhdistää jokapäiväinen toi- "
minta tärkeisiin poluttläin kysymyk­siin;
lehdistömme laadun j ä <sisäUöh suoraan
litusmuoto.
Miksi ei lehden toimitus sano heö
. - joraan ykäntein, että punaiset on
heikkous (eristynyt työläisten taiste-jlynchattava Joka sielu ja ripustettava
EdeUeen lehden toimitus hihkmi,
että miksi eivät ne punikit mene Ve­näjälle
kun sieUä on kaUtki niin hyvir
heidän mielestään Järjestetty. Jaa-ah.
kyUä ovatkin peijoonit hävyttömiä; o-yat
tääUä vaan ikäänkuin kiusalla,
mullistelevat huvikseen kirkkoja yjn.
laitoksia nurin, vehkeiievät ja har­joittavat
kaikenlaista toimintaa ja
matkaansaattavat kaUckea pahaa; ri­kastuvat,
vaan tääUä, ajavat rahaa
kaikki taskunsa^ täyteeii, eivätkä mene
sinne ja sinne. Minä haluan leliden
tcimltukseUe kohteUalmmln huomaut­taa,
että me suomalaiset järjestyneet
työläiset ja kommunistit olemme tuen
teidän lahcäänlsen laulunne kuulleet
jo lukemattomia kertoja, joten ei tei­dän
tarvitse sitä meiUe uudielleen vi­rittää,
me muistamme sen varsin hy­vin.
,
Muuten lehden toimitus, melute^-
saan uUcomaalaisista, unohtaa yhden
tärkeän seikan, nimittäin sen. että he
Itsekin ovat uUtomaalaisia. He unoh-i
tavat, että tämä on väkivallan etuoi­keudella
ryöstetty maa, vaikkakin
maan vaUottajat tosin ovat "urhooUi-sesti"
lyöneet .körmyUeen jonkun a-seettoman
maan alkuasukkaan ja osan
ajaneet pohjoisiUe tundriUe ja julis­taneet
Itsensä maan oikeiksi omista­jiksi.
SUnä koko juttu, miitta tälle
kaikeUe lehti kaunUstl ummistaa sil­mänsä,
ja sensijaan yrittää lietsoa vi-hantulta
Ja myrkyttää englanninkieli­sen
työväestön mieUalaa vihamieli­seksi
suomalaisia yon. järjestyneitä
työläisiä kohtaan.
Vielä haluan palauttaa mieUin sitä
uskonnon; Ja kirkkojen hävittämistä.
Kukahan nUtä kirkkoja oUceastaan
haluaa hävittää? Jos minä oUsein
muistan,JnUn eiköhän se vaan olekin
höyhenpussi- ja tervapytty-ritarien
aminattlkuhta, mikä nUtä kirkkoja i l ­maan
räjäyttelee. Suomalaiset kommu­nistit
eivät tietääkseni ole teidän kirk­koihinne
sormellaankaan koskeneet;
pitäkää kbrkkonne, me suomalaiset
punikit kUnhitämme verrattain vähän
huomiota taivaaUIsUle asioUle yleensä:
huomiota taivaalUsUIe asIoiUe leensä.
On muuten omituista miksi oUaan niin
huoUssaan suomalaisten "jumalatto­muudesta".
Näyttää sUtä, että hengen­miesten
lampaat ovat käyneet Ulan
laihoiksi i a nuo laihatkin lampaat eh-uhkaayat
juosta karkuun, kim nuo
kommunistlvintlöt vmitsevät kaUtki:
eivätkä itse nuo riivatut viitsi mennä
edes kirkkoon, vaikka tännekin on tar­koitusta
varten laitettu puolikymmen-tä
upeaa kirteoa. Mutta ei vaan kel­paa.
Nuo peijoonit nal>isevat vaan ja
juttelevat vielä jdtein
ja ILeninln opeista työmaillaan ja haa­leillaan.
On täällä sentään vieiä mui-taldn
tärkeitä läitoteia, on olutteh­das,
viinakauppa l a u s ^ p l a eltdcuva-teatteria,
missä näkee simerikalaista
koiranaamatoidetta ja kuulee jazz-musUkkia,
on vielä rajaton määrä koi-ratorppia
ja uhkapeimuoUa ym. Kai-keh_
edeUäolevan Usäksi järjestetään
vielä vähintäin kerran vuodessa oikein
tiuitevat koira-ajokilpailut, työläisten
huviksi ja nautinnoksi, kaikkine huii-morikpiruuksineen.
i ^ t t a ei vielä­kään
kelpaa, tyytymättömiä ovat sit­tenkin.
•
Nyt lopuksi, koskia\^kaikki taantu-muksra
mustat voimat riehuvat vim­moissaan
kooten joukkojaan aUnunas.-
ta koirapoUislsta aina höyhensäkki-
3a: tCTvSpyttyritarien päällysmiehiin
asti ja kaikella raivolla hyökkäävät