Vapaus, December 10, 1930

              JrieskiviiRKona, jcuiuk. 10 p. Nved,. D c C . 10
J : X X (.i^ijiU, Ont., k j T L k i n ^ , [ a l t t i t n c c u n t a i . j a n u ä r a t t y i c i i s h l i p ä i T i s ä.
t i M o«Ir o r g a n - o f Finmkb W o r k e n i a C i o a d i . PcLIi«he<l daily at S a d l i n r r , O n t t r i a.
.• ; VAPAL-S ( L i l e r l j)
^ . B q ^ i t e r e d I t the Pott Office Oerxnc.cni, O t u v a , a* tecond claat t s s t t c r.
,^CCTcml^«dTcnl<iec jate», 75c per co!. incJb. Mlniaztm charge for a i s c U iasenioa, 7Se. Tb»
Ytgä9t_B Öie^ be»t »dTertisjoc medioio amons tte F i n n i t b ptcple in Canada. ,
_ ^oimitiu, k o n t t o r i , kirjakauppa ja paino omassa taloj» Elaj Streetillä.
^äS^?*9^L.y<^^'*^ ^
P a h c I l M e t : K o n t t o r i 1038. — T o i m i t t u 336Vr. — Kirjakauppa 2387W.
Piiäse: Office <job v o r k , a d r « - r t i » # n i f D i i i , tic.) 1028 — E d i t o r 536W- — BooUtor* 23S7V
Tir A r S I I I . V . N A T:
- > ik. I t S O . 6 kk. .t2.M. 3 k k . 1.17.-, Ja I I I . }l Ou. - 'i^drtTaltoUJla {• S B O J M * » « W ttaa
«Jfe ulkimaiH*: 1 »k. lo.Ut. 6 kk. »i.r.fi I I I . $1 i » .
«Oe
. . . , . II M U T I . - H I N N A I V.\PAI O f . S . S A : •
K l r J e T a i h t b i l m o i a k a e t f).'y> I n t j , i-.?.(Ki kiik«i L>-nii. — A i r i o l i i i t o oD m r a i i e n U i änaiicfipiuite
l><iataluii&i. — N>t.^i4u>uu!t<':liu.,iuku-i / . i j . . 1 »-i!!, il.'>0.3 k m a a . — FjTHfnititnfyBJfVft tt O*
k«*ti, t 3 . ö O 3 t r r r a x . — -Atunl/ . r foi!m.>ii.1: , r t r:^.i>ri k r r t a . ri.M k a k l i katii. — K U t c l i d t ^ M f e l Ut
fJ.(M> t r i t a . — Ku>-,l<-mjniJii,./iuk«<-i tJ.O<« k<-iiu. .^<i< ii>:^mak-u k i i t o t l a u t r e l u tai oniiatovSrq^ä. -
H a l u t a a n l.rdbt ja o<oir;!ii)(iiik..<-i r.li.' k m a , SUfi i^Auir k<-ilaa. — TiUpäinlmnttaJieo l» lLmcta>
r>cnttui.i r n _ o h , »aaiilitanu, i;h<-trii;\2 i I i ( K . i u ' l . . j i i j . - l u k a t c e n . L, ' '
I-.ino?J«j! / i i. .VF. A b l i v i M . .
iUtkiif: l. Vf. A*!ir<rT!9t. . '
j O f C e ^ ibooknore £nd P r i o t i h o p : Vapaua BuiJdjDg, E l m Street,
/ d faiil t ö «ddrraaed: Vapani, P . O . Box 69, Sudbnry, Ont.
ZcM etta m i l l o i n t a b a n u «aa v^itaaata eniimäivreo kirjeeaeenne, kirjottakaa nndeUees liikkeen
W<t»-sa p e r t o o n a l l i a e l l a nimelli». J. W. A b l u r i . t . l i i k k e e n h o i u j a . ^ •
oniyys ja utkömaälähsyntyisten työ-lähten
pitölttstäihinen Cänädässä
Mitä pitemmälle talvi edislyv
sita Käanifeampaha näkyy kaik
kiätlä Canidassa päivä päivältä
iääjtinevä työttömyys ja sitä räi
kcSmiifm Tcäy porvaristo lisäämään
^ f i ö t o i m i a a r r työttömyyden ki.
Toulcsefen joutuneita työläisiä koH-iääh^
.Porvaristo on kuluneena
^hahtik loistavasti puolustanut ase-miäm.
JouluTcuullä ovat Canadan
^prtä^isliyijtiöt jakaneet liikevoif
trfa encmtoän kuin yhlenäkääh
itiixikiiiidhä koko Canaddn olemas-sättlcH
aifcärta. Mirtta sämiiäh ai­k
a a n sortuu nuoria työläisiä kau-p
t m k t e n soppajonoissa puölikuol-
MHa kättfun ja poliisin käpuld t6-
k^e i6lvää''jälkeä rtii^ä nälkiinty­neistä
työttömistä, jotka ovat jou-köiid
tiskähartefet näyttäytyä kai*
piihkitti valtakaduilla.
.Siidbufyssä, North Öäyssa jii
muualla kielletään työttömiltä
kUrjä soppa-annos, jolleivät h(
siiSätti ktiuttä tuntia päivässä il
inaiäeksi raatamaan kunnan töissä,
i t e g i r i a s s a ja muualla hyväksyvät
katipunginhallinnot päätöksiä kdik-ki6h
t^ötiöriiien maasta karkoit
täftitäeksi, joika ovat olleet maassa
väheminän k u i n v i i s i vuolta ja us-kffltdvat
kääntyä kuntien puoleen
avuffpyyiifnöilä. Muutamin pai­k
o i n eKdöUävat hällitusherrat, eitr<
t y i h t Q p ä t . ..pn, re^ kuin
rikoi^Uläfet peukalonkuvmeeh jnf!.
Työttofnifeft mätfsta häätämirieh on
J O aseita viikTcoja ollut täydessä
k ä y n n i s s ä ? Eräs Leverpoolir
pfdrvariifehti kertoo tärisyttäviä
jhiiiijä näideri siirtolaisten saapu­m
i s e s t a Liverpooliin. Jokaisessa"
Canadasta saapuvassa laivassa on
t u o n Ifelideti tieiämäri mukaan vä­h
i n t ä i n 40—50 henkeä käsittävä
joukko iriifefiiäj n a i s i a , Idpsia, jot­k
a kuuluvat k a i k k i i n kansallisuuk-
Silftt J ä jötkä öti kärkoitettu Ca
n a d a s t a vain s i k s i , että ovat sattu­neet
joutumaan ilman työtä; Yh-teeifäiillöen!
heidät ahtaisiin koi
mdim^ti liiokän kajuuttoihin, pi
t i e n heitä nälässä ja vilussa, t a r -
jödd Canadan hallitus, ensin nar­rattuiin
iriämä ihmiset tänn^ mitä
^ häpeäfftäitömimmäUä reklaamilla>
KSifle' Väpaäri matkan Europan
mantereelle.
Työttöihyys kohtaa tietysti en­n
e n käfkkeä myöhemmin maahan
t u l l e i t a Siirtolaisia, jotka eiväK tä­m
ä n maan lakien mukään* ö le
t o t i e n kansalaisia. He ovat siis
M.5. ulköniäaiäissyrityisiä. Vielr,
j ö k u ^ i k a sitteir tiekivät Canadan
viranoinaiset v i s s i n eron Englan-histä
ja muista mailta saapunci-
Ath ulköthaälaisten välillä. Mut­i
a kiristynyt tilanne on ajanut se-
'<ä englantilai-ssyntyisel että muu
ilta tulleet aivan samaan ryhmääi;
Puhuessamme siis ulkomaalaissyn
tyisislä työläisestä, joihin käpita
lismin vaino tällä hetkellä arikVi
rämmin kohdistuu, oh pidettäv;
mielessä, että heidän ryhnriääns.
kuuluu, joskaan ei ratkaisevaa niii
valtavan sUufi osa, Canadan ny
kyisestä työväestöstä. Sortotoi
mis.säan näitä työläisiä vastaan ei
väl Canadan kapitalistit ole yksin.
Tämän maan reformistiset ammat
?ih'itot antavat täyden kannatukdeii
•iä liäille hallitsevien luokkien äor
totoiUifehpiteilie. Ovatpa ne, ku
ten kuluneena syksynä pidtttyJEr
Amerikan Työväenliiton Canadai.
osaston ja Quebecin katolister
ammattiyhdistysten kongressic
päätökset osoittavat, olleet täss;
suhteessa uranaukaisijoita porva
ristolle. Niinpä v ^ t i i katoliste.-^
ammattiyhdistysten kongressin pää
töslauselmd mitä ratkaisevinipij
toimenpiteitä . kommunisteja väs
taan (kdmmuhistiseri puölUeer
laittortiaksi julistamista, kommu
riististen lähliert lakkauttamista) jr
— kaikkien ulkomaälaissyrityister
työitömieh työläisten rnaästä kaf
koittamista.
Siltä suunnalta ei siis työttö­millä
ol6 mitään apua odotetta­vissa.
Ainbä äpu t t i l 6 6 siitä, ettf
työttömät itse järjestyvät vaati
niaan oikeuksiaan kommunistiser
puolueen ja vällahkuihbuksellisfei
ammatliliittojen, Canadan Työ­väen
Yhtenäiäyysliiton johdtflld
Suomalais^ iyöläiset, huölimätlt
siitä ovatko he Canadan läillistet
tuja kansalaisia vai ei, ovatko he
olleet tässä maassa lyhemmän täi
pitemmän aikaa kuin viisi vuotta
kuuluvat niihin aineksiin, joihir
työttöminä ja ulkohiäälaisäyntyisi-nä
Canadan kapifalismin ki-iiSiir
aiheuttamat raskaat seuraukset eri
nenkaikkea kohdistuvat.
Canadan Työväert Puölustusliit
to ön tällä hetkellä ottanut yhdek
si päätehtävistään ulkomaalaiösyri
tyisten työläisten puolustamisen
Useat CSJm osastot ja niiden jä­senet
ovat myös Työväen Puöliis
tusliilon jäseniä. Tämä jäsenyys
velvoittaa suomalaisia työlaisi;
rinnan skandinaavialaisten, puola­laisten,
ukrainalaisten, juutalais
ten, eiiglantilaisteh ja niuihiri kah'
sallisuuksiin kuuluvien työläister
kahssa ottamaan paikkansa rinta­massa
työttömien ja uikötnädlais
syntyisten työläistoverieri puolusta
miseksi. Tässä maassa vällitsevr
poliisiterrori ja kapulakomento on
tehtävä tehottomaksi työläisten yh
teisillä ponnistukiSilla.
: T C . 291
BUHARININ rjJNNUSrUS
Se s e l i t y s , j o n k a tov. B u h a r i n!
/ i i r a e m a r r a s k u u l l a a n t o i Neuvos-o
l i i t o n k o m m u n i s t i s e n puolueen
: e a k u s l c o m i t e a l l e kuuluu seuraa-a
s t i :
N i i d e n m o n i e n päätöalauselmien
a k y s e l y j e n johdosta, joita on
s h t y m i n u n .ouhtantnmise.stani puo-ueen
piiäijnjaan, kuudennentoi.s-a
puoluekokoulc^en päätök.<!iin ja
•.ykyi.>-:fen t i l a a n p i i o l a e e n sisäM,
idän tarpeeHisena antaa .«euraa-an
.selityk-sen:
E n . s i k . s i k i n mitä tulee puolueen
isäistä p o l i t i i k k a a k o s k e v i i n ky.
y m y k s i i n , n i i n olen n i i d e n sub-
3en jo ennen 16 p u o l u e k o k o u s ta
l y S e l l i s e s t i t u n n u s t a n u t erehdyk-eni,
j o t k a l u o n t e e l t a a n o l i v a t o i -
: e i s t o l a i s i a virheitä. K e s k u s k o m i -
s a n l a a j e n n e t u n täysi-istunnon
a i k e e n viime vuoden m a r r a s k u u l.
a olen minä yhdessä toverien
. ' o m s k i n j a R y k o v i n k a n s s a * a n t a -
ut a s i a n o m a i s e n s e l i t y k s e n . J o u -
i k . 15 pnä 1929 j a l k a i s i n minä
r a v d a s s a a r t i k k e l i n " T e k n i l l i s -
r i l o u d e l l i n e n vallankumou.4, työ-r
i e n l u o k k a j a i n . s i n o o r i v a I t a " , jort-
-.3. ärtikicelin lopu.ssä t a r k k a a n l u e t -
'-•Iin he k i r j o i t u k . s e t j ä a s i a k i r j a t,
' i t k a sisältävät t u n n u s t u k s i a te-
; e m i s t a n i virheistä. Sen jälkeen
a l k a i s i n myöskin P r a v d a s s a a r t i k -
- e l i n " S u u r i uudeHeenrakennuö-
: y ö " , j o s s a myönteisessä muodossa
»uolustin p u o l u e e n k e s k u s k o m i t e an
oäälinjaa.
Toise-<si o l i n sitä mieltä, että
varas tapa s o l i d a r i s e e r a t a pUölue-
: o k o u k s e n päätösten kanäsa oli
. astäavarilaiseh s e l i t y k s e n a n t a m i ­nen
p u o l u e k o k o u k s e l l e tai N e u v o s,
^oliitoji k o m m u n i s t i s e n puolueen
.^sfcuskomiteälle. M e n e t t e l i n k u i -
. u n k i n v i r h e e l l i s e s t i siinä, että jä-
.in sikseen tällaisen s e l i t y k s e n a n -
a m i s e n . Vähää ennen puolueko-
• o u s t a s a i r a s t u i n k e u h k o t u l e h d u k -
-aen j a o l i n p u o l u e k o k o u k s e n ai.
cana s a i r a s l o m a l l a . Heti puolue-
:okouk-sen jälkeen, o l l e s s a n i vielä
^3ira3lomalla, puolustin kahdesti
J u l k i s i s s a k o k o u k s i s s a 16 puolue-c
o k o u k s e n päätöksiä. Ikävä kyllä
'i tästä ole t u l l u t t i e t o j a j o h t a v i in
•anomälehtiimme.
K o l m a n n e k s i , p a l a t t u a n i lömal-ca
l o k a k u u n 15 pnä, s e l i t i n j o seu­r
a a v a n a päivänä (16 pnä loka-l
i u u t a ) k o r k e i m m a n k a n s a n t a l o u s,
n e u v o s t o n alaisen t i e t e e l l i s e n t ut
c i m u s i n s t i t u u t i n puöluesolun koko­u
k s e s s a , että k a t s o i n kuudennen-'
o i s t a puoluekbköukseri pSätÖkset
i s i a l l i s e s t i , eikä v a i n m u o d o l l i s e s ti
Jikeiksi. Sts. e t t e n hyväksynyt n i i ­tä
a i n o a s t a a n s e l l a i s t e n näkökanto­jen,
p o h j a l l a , j o t k a j o h t u v a t puo.
l u e k u r i n n o u d a t t a m i s e s t a . Tuho-t
y ö n t e k i j ö i t ä v a s t a a n p i d e t y s s S k o -
'couksessä p u o l u s t i n kuudenneutöls-ta
p u o l u e k o k o u k s e n päätöksiä ja
k e h o i t i r i t a b t e l u a n 3 y f j 5 p y t i h t ö jä
v a s t a a n . ( S e l o s t u k s e n i j u l k a i s t i i ii
:ehdeSÄä " T e o l l i s t u t t a m i s e n puolesi
t a " . )
Neljänrieksii k a i k e s t a täätä jöTi-
K o m i n t e r n i n j a Y f a d y ^ a l t a i n k o m -
m u m s t i s e n p u o l u e e n 'käaityakanto-j
a vastaan, a s e t t a u t u u j ä r j e s t e l ­mällisesti
k o m m u n i s t i s e n jmolneen
v a s t a p a i n o k i d j a , t a i s t e l l e n sitä
v a s t a a n , m u u t t u u k o m m n n i s t i s v a s -
t a i s e k s i j a p r o l e t a r i a a t t i a v a s t u s t a.
vak.<ii ryhmäksi, j o k a työskentelee
K o m i n t e r n i n p o r v a r i l l i s t e n v i h o l l i s ­t
e n Kyväksi.
Kahdefoänneksi, myönnän v i r -
heerri ky.^^yrayki^essä n..<5. "iärje.<lte-ty.
stä ' k a p i t a l i s r a u i t a " , j o t k a vir­heet
Lenin paljasti k i r j a s s a ni
" Y l i m e n o k a u d e n talou.<?tiede" v.
1920- Yfifih 'kirjoituksessa n"
" J ä r j e s t e t y n t a l o u d e l l i s e n järjes-t
ä m ä t t ö m y y d e n t e o r i a " lähteä E n -
g e l s i n j ä L e n i n i n p e r i a a t t e i s t a , j o t ­k
a löytyvät heidän o h j e l m a l l f e i s sa
k i r j o i t u k s i s s a a n ( E r f u r t i n o h j e l -
näalpbnnoksen a r v o s t e l u a , huomau­t
u k s i a P l e h a n o v i n t o i s e e n ohjelma-
»uönien haukkuvat
H E L S I N K I — ( P O S T T T I E T O ) — j a t k a a , että " n y k y i n e n k r i i s i m a a -
K o k o Suomen lehdistö, " U u s i S u o - ' Uman m a r k k i n o i l l a , tuotemäärän p a -
m i ' ' etunenässä, j a t k a a r a i v o k a s t a ' k p t e t t u s u p i s t u m i n e n j a työttömyys,
neuvostovastaistä k a m p p a i l u a . I a i h e u t t a v a t k a i k i s s a m a i s s a k u o h u n -
F a s c i s t i n e n l e h t i r i e p u . " A j a n S a - ' t a a ja tyytymättömyyttä, joiden ; s e n " e d e s o t t a m i s i a seuraamaan. Tä
menee huvinäytelmä. " H e r r a Eairöt-k
u n e n " . Tämä näytelmä t a a s ottaa
v ^ i k i ä repimällä, a k s i o f e i n i näistä iltamis.:a saada" S
möus j n e . ) . T u n n u s t a n k u i t e n k in
erehdyk.<jeni tä.<;säkin s u h t e e s s a , s i.
käli, mikäli k i r j o i t u k s e s s a n i tein
määritelmiä, j o t k a ovat m a i n i t t u ­j
e n E n g e l s i n j a L e n i n i n määritel­m
i e n p u i t t e i d e n u l k o p u o l e l l a jä
vississä määrin pofxkeavät niistä
Nämä e r e h d y k s e t s a i v a t a i k a a n s e n,
e t t ä a r t i k k e l e i s s a n i järjestetystä
k a p i t a l i s m i s t a o l i p o r v a r i l l i s e n teb-
H a n henki. N e bsbittäUtuivat po­l
i i t t i s e s t i v a h i n g o l l i s i k s i j a K o m i n ­t
e r n i n t o i m e e n p a n e v a n koihitfean
täysi.istuiitb t u o m i t s i he a i v a n o i ­k
e i n äsiahomärsissa päätöksissään.
Yhdeksänneksi, on välttämätön­tä,
n y k y h e t k e n t i l a n n e t t a k b k o n a l -
suudessäah arvibitäessa, todeta
l u o k k a t a i s t e l u n k a s v a v a kärjisty­m
i n e n iekä T^euvöstöliitosi^ (ku-l
a k k i v a l f ä ä jä! t u M f y o n t e k i j ö i tä
v a s t a a n ) että myöskin m a a i l m an
m i t a s s a (känsaihväliätä i r i i p e r i a l i s -
m i a v a s t a a n ) . V a s t a v a l l a n k u m o u k.
s e l l i s t e n j a t u h o t y ö n t e k i j ä i n jouk­k
u e i d e n päljaäfumirieh ( R a h i s i n ja
kumpjpänit, K o i i d r a t j e v j a k u i n p -
pähity, j o i t ä västääh o n välttämä­t
ö n t ä käyttää p r o l e t a a r i s e n d i k t a ­t
u u r i n mieikkaa käiköllä säälimät­t
ö m y y d e l l ä , osoittaa h a v a i n n o i y i -
s e s t i luokkätaistelUh kärjistyihis-a
s t e t t a rrtääseudulla j a sbdänvaä-räh
lähehtymisCä i h l p e r i a l i s t i e n t a ­h
o l t a pföiefafiaatin d i k t a t u u r ia
västaaii. VästavalJankumoukselli-set
tuhötyöntäkijäiri j o u k k i o t ovat
e s i i n t y n e e t kansainvälisen pääornan
ä^ehfteihä, jbkä i l m e i s e s t i välniis-t
e l e e rosvohySkkäystään — talou.
d e l l i s e h saai^rbh jä sotavälmfstelu-j
e n sekä s a m o i n k i i i r i p ä h e m ä l lä t o i -
i f i e e n häyitjrstyötS, N e U v b s t o l i i t on
sisällä. Setlarheii äikä v a a t i i jo-käigelta
puöräejäseheltä erfköisen
s u u r t a aiitäUtumusta p u o l u e t t a k o h -
s u r u t pois. k u n j o u d u i n m e "Kankku-
' s e n ' ' e d e s o t t a m i s i a seuraamaan. Tä­nä"
komoi ranskaläLstPn TvM^' ^^^'^^^''^^ "^^^^ ' ^ P^^^^ s a m a l l a v i i m e i s e n ker-k
o p i o i r a n s J c a a i s t e n ja S v e i t s i - Nimeen" . r a n . L a h j a k o r t i t 40 c. H u o m a u t a m m^
NS" o n o I I I t t o " vastan 1 v S • ^^^^^ i e h t l v a a t i i - r a j a n sulke-. s a m a l l a , että tämä on viimeuien^e-e
t t i Suomrkati^^^^^ kSiDDiu"- ^^'^ NeuvostolUton kanssa" ja sitys epnen joulua. S i l l o m , ^ J o u l^ S ä s a'ruWÄ k a S ^ t r »maikkien s u h t e i t t e n lakkauttamisfä ^^^^^^ ^ ^ i s ^ T - S Sv-"
s u o m i " t i e d o i t t a a . että U u d e n m a a n , N e — U . n k a n s s . ^ , ^ , ^ , J S ^ . f ^ a Ä " v M n
t o v i l j a n suomeen, t u o n n i n l a k k a u t - 'äyÄn^ m i t a mielettomunph.;juttu- . t y m t a n ^ .
t a m i s t a ' tilanteesta Neuvostoliitossa -ja j
. j o i s s a k u t s u t a a n neuvostotävarölderi ,
R u o t s a l a i s e n puolueen l e h t i " H u v - • b o i k o t t U n . Lehdistö terrori.soi suo- i
u d s t a d s b l a d e t " j u l k a i s i erittäin räi-j m a l a i s i a kauppapiirejä, j o i l l a o n'
keänneuvostovaStaLsen ä r t i k k e l i n , i y h t e y s NeuvostolUton k a u p p a e l l m t en
Siinä s a n o t a a n : " K a i k k i s e i k a t pu-! j a t u o t a n t o l a i t o s t e n kanssa. Peld-h
u v a t sen puolesta, että b o l s h e v i k i t j t e l l a k s e e n k u l u t t a j i a , lehdet köet-onnistuvät
t o t e u t t a m a a n t e o l l i s u u s - , t a v a t t o d i s t e l l a , että n e u v o s t o t a v a - ' cpnraavalle nuolivuodelle io-o
h j e l m a n s a . J o k a i n e n järkevä i n - | r o i d e n tuohti m u k a a i h e u t t a a sen j . ™ f ~
k r l f e m . työttömyyden, k a u p a n ja n,ioon kokous ja s a a v u t t a v a päikane.
t e o l l i s u u d e n lamaannuksen. jota g. s^^j^kaan sen syyn perusteeUa
m i n e n ymmärtää jä jokaiäen oh
l u o n n o k s e e n , V a l t i o ja v a l l a n k u - ohettava huomioon, että p o l k u m y y n t i -
p o l i t i i k k a N e u v o s t o l i i t o n taholta el Suomi p a r h a i l l a a n kärsii. Lehdistön j;!"^^^^
ole __ohitse menevä ilmiö, vaan p y - icamppaUiia johtaa hallitu-slehti 'll^^^vifrv^^'"''^^^^^
.syvä pahe. Joka vuqisi muodelta
tulee s u u r e n e m a a n ."
T u n n u s t a e n täten a i v a n avoimesti,
että syynä täisteluim N e u v o s t o l i i t ­t
o a v a s t a a n ovat s a s i a l l s t i s e h r a k e n ­nustyön
voitot Ja tämän yhteydessä
n e u v o s t o v l e n n l n kasvu, j o t a l e h t i n i ­mittää
" p b l k u h l n t a m y y n n l k s i " , l e h ti
a . T T . r, ^ ., . 1 v a l i t a a n kun kokoukseen menee.
' U u s i S u o m i " ulai^ten a r t i k k e l e l s - p ^ j ^ „ puhutaan velvollisuudesta
f^fJ" .kauppaliikkeiden luettelon j ^dään l a i m i n j o kokouksissa
j o t k a k a y v a t k a u p p a a N e u v o s t o l i i t o n L ^ ^ ^ ^ ^ ^^jj^ v e l v o l l i ^ u s on seti-"
kauppajärjestöjen k a n ^ a . 1^^^^- ^ . ^ ^ jä o t t a a v a s t a a n l i i l^
F a s c i s t t a e n " A j a n S a n a " k a a n t y i tehtäviä mitä m e i l l e annetaan
kötiemantien puoleen varotukseha l u o n e t toverit osastossamme o v a t l i i -
o s t a m a s t a leipaa. joka on p a i s - , 3 i , 3 j k u o r m i t e t t u , joten on vaikea
t e t t u n e u v o s t o v i l j a s t a ".
Ib
e i oie s-uuri. J u s s i L a t v a J ^ I ä sfcis- t p ^ t t s k ö --im l i S i n irasnt se»
.cä 15 m i n . esitc-imän näytelmän s i s ä l - • ^ vetää, i n m i s t e n mieiij'
lösiä. Pääosissa Wäinö Kääriäinen n i i n täytyy j - , ottää urT r*^^
j a A i U H e i c k e l L »<fh,ii- i ^ i ~ « . „ , . . . . . . " ^
S i m n n n t a i n a tk. li p. 8.15 I l l a l la
:t l a a t u a a n . H a a l i n k i a ia
tamme n i i n k a u n i i k s i , että ex
Iäistä bfe" ömfen k u u l t u eikä n3
t ä a ö a Beavef LakeDa. S^rten^
k u n iltamayleisö icumeamia
t r i k o i s e s t i , n i i n k u m ainakin ^
v a a l e U i i n . n i i n mikäs siitä ^
p u u t t u u muuta k i i h se sievän ,
vä hättti, j o n k a saa p i l e t i n mäki
KyUä v a r m a a n k a i k i l l a on r a i ia
nxssa jo ^ y k s i n o m a a n tästs i m ,
entäs o h j e l m a , k-un o n niin
että varöiästi j o k a i s e l t a pääsee ar
aöröiiauru. Siellä on satuja hau^
fa r u n o j a , p u h e i t a j a lauluja moa
l a i s i a , o n k u p l e t t e j a j a mölykööri
l a u l a a että " A h k u i n kaunis" y
S i t t e n siellä e s i i n t y y eräs orkesi
j o k a heläyttelee a i v a n uuden m
k a i s l a j a s s i - k a p p a l e i t a— ei taa
. m u s i i k k i n a , v a a n ehjelmana &
t a n s s i n t a h d i s t a huolen pitää meic
suosiota saavuttanut Taitomme u
2ttä k o e t e t a a n p a mennä katsbmj
i u i n k a hauska siellä sitten on n
3 i o l e , k a t u m i s t a . Terve näkemiii
VJelä tässä h n a m a u t a n riiaiena
^ a i « f U e , että pysykää sen mS^
l y n n e k a n s s a siellä kor\'essa va
t a i k k a teidän suhteenne ryhdytä
inkarämpiin toimenpiteisiin.
L e n u S e n j a m a l a on liehunut kjii
sämme v i i h i e suven aikana ain
s. J . osaston k^ankänsikokoiis pi-
Idetään t i , 14 p. klb 2 päivälBE.
T u l l a a n v a l i t s e m a a n v i r k a i l l i a e h d o k -
TyoIälSteii SiSeniaä yha T e o l H s u u d e n h a r j o i t t a j a t suunnit-
I r i f i c y f Ä - f ö ** televat e d e l l e e n yleistä p a l k k o j en KiriSieiaan ! a l e n n u s t a . Mikäli " T u r u n m a a '^
. ' . t i e t ä ä , on T u r u n Teollisuudenhär-
H e l s i n g i n k a u p u n g i n rakeMUUs. "^^^^^
k o n t t o r i n v a k i n a i s e s s a työssä t y ö s - ' kokouksessa, j o h o n osal-kentele^
ät työläiset bn päätetty ^""r"..,«^« .1^^^^^^^^
siirtää viisipäiväi.seen työviikkoon f."^ »^^^ j ä s e n t e n , n y k y i -
s i t e r i , että lauantaipäivä t u l e e va. .^^.I^^J^^^J".^" . J a m a a n n u s t i l a n
pääksi. j a t y o t i l a u k s i e n vähenemisen
H e l s i n g i n k a u p u n g i n r a h a t o i m en v u o k s i , olisi a l e n n e t t a v a työpalk.
j o h t a j a (noskelainen flupli) on J^*!^,,^!!?^'^;." ^^^^
öbsdein-lehden kertoman mukaan t a i s i m valttäa h i t t o o n k u u l u v i en
e s i t t ä n y t r a h a t o i m i k a m a r i l l e , että ^!'^°"^^ajtösten työväen _^vahen-
" n f i i t ä hätääputyöläisiltä, jotka Samaten henee päätetty,
t y ö s k e n t e l e v ä t v u o r o t y ö s s ä ei k u n - ^.^^^ -^"'?nTi. * n - JT
n ä l l i s v e r o j a perittäisi u l o s m i t t a u s - T^.^^^PL^'''!^^
t a a n jä mitä s u u r i n t a kurina'äi.J n e k ä ä n työläiset, jätkä aikoinäär
suutta.
Meidän ori mobiirsoitävä k a i k k i:
v b i n i a m m e luokkäviHollistä v a s t a an
j ä proletaffääfin d i k t a f u u t i n pi^o-lustäriiiseksi.
L i i t f y r i i i r i e n p u o l u e en
keskusköriiifeän yMpärillÖ, joka.
t a i s t e l l e n p u o l u e e n ' p ä ä l i n j a s t a poik-t
u u , että minä täydellisesti j a i l . | k e a v i a sivOpyriiitöjä vastaan^ tä­män
pienimpiäkään a r v e l u j a pUo-1 k a a s o s i a l i ^ n i j^ä<kentäri!iseri riiei-lästäni
t u b n i i t s e n k a i k k i Kyökkäylc-} däri i r i a S s s a m r i i e ; m o b i l i s o i m i s v a l -
leii o l k o o t p a ne minkälaatuisia tä-: riieuä, käsifirskäritöjen eheys, tah-
Kristinuskon Btihde IttokkätäisfelUM
"Kristinuskon yhteiskunnalliset
periaatteet ovat hy>'äksyneet or­juuden,
h i l l o in kun se rehoitti kai­kessa
kaäriieudessaan; ne ovat
ylistäneet keskiajan m a a o r j u u t t a;
jä tätvittaessa ne ovat aina val­miit
puolustamaan proletariaatin
sortoa, vaikkakin ne tekevät sen
jonkunverran masentunein ilmein.
KrislifluSkori yhteiskunnalliset pe-fiaattieel
julistavat, että hallitse­van
lupkan ja orjuutetun luokan
; olemassaolo on tarpeellinen j a ne
ilhiaisevat tyyty-väisenä sellai.sjcn
hurskaan toivöuiukseh, että edel
linen tulee käsittelemään jälki
mäistä ihmisystävänisesli. Kri?lin-it^
ött yhteiskunrialli?6t ptriäalteel
dfekäyält, että taivaassa tiillaan 'äH-XÖläan
hyvitystä kaiki.cta niistä vää-rifrfMylöfcsTstä^
jotka vallitsevat
iSaiff f^äällä^ ja rie srfen hyväksy­vät
IcSikkffeii liaideh vääririkä.sifys-fen
jaikuinisen täällä "murheen
laafcsössa" Kristinuskon vhteiskuh-nalliset
periaatteet selittävät, että
se raakuus, jolla sortajat kohtele­vat
sbrreituja, o^n joko räri^äistuf
peri- tai muista synrieistä, täi kuu
luu se niihin muihin koetteleinuk-siin
joita j U r h a l a viisaridessaan
määrää lunastetuille. Kri^tiriusköri
yhteiskunnalliset periaatteet säär
naavat: pelkuruutta, itsensä hai
veksumista. alerinusta, alerituväi
suulta, riöyryyitä, sanalla sariberi
kaikkia kanaljari o r i i i r i a i S u u k s i a:
mutta proletariaatti, joka ei s a l li
Itseään kohdeltavan kdridljän ta
voin, tarvitsee rohkeutla, itselubt
tamusta, ylpeyttä; henkilökohtaista
oman an^ofn tuntoa ja riipplimatj-tbmuutta,
vieläkin erieniiriäri kuin
mitä se tarvitsee jokapäiväistä lei­pää.
Kristinuskon yhteiskunnalli­set
aatteet ovat s y l k e n s ä rinölemis-lä,
riiultä proletariaatti sitäyästöiri
on vallarikuriiouksellistä. Se riit­tää
kristinuskon yhteiskunnallisis-ta
aatteina." — Karl Marx.
harisä, p u o l u e e n yhteyttä västääri,
kaikellaigi&n rylimätöimirinan, jb-
'<aisen y r i t y k s e n käydä avolrita
t a i s t e l u a pUöluejöKtbä väafään täi
ouolUätäa m u i t a puoluejohdon l i r i.
jästa efbaviä p b l i i t t i s i a l i n j o j a j r i e.
S a m a l l a riiyös t u n n u s t a n , että ori
välttämätöntä taistella kahdella
rintariiälili j o k a i s t a tästä l i n j a s ta
pbikkfeaVää syrjäpyriritöä väiStääri
b i k e i s t o v ä ä f a a v a s t a a n pSäväaräriä
j a syt-jäpyrihtölhiri sövittelevast'
suhtautuvia västäari.
V i i d e r i r i e l c s i t u o m i t s e n mitä päät-täviriimiri
o i k e i s t o l a i s t e n jä "vä-s
e t r i m i s t o n " , t o v e r i e n i b n i i r i a d i e ri
ja L y r t l o v j r i , l i i t t o r i t u r i i i s e n j ä h e i ­dän
ryhriiiensä fräktionityöri jä
k a r i n a t a r i täydellisesti niitä or^ärii-sätöbrisia
tbirnenpiteitä, j o i h i n kes-k
u s l d o m i t e a n p b l i i t t f r i e n 'tbi;riiis£,b
on r y h t y n y t t o v e r e i t a L y r t s o v i a,
L o m i n a d z e a j a S h a t z k i n i a , s a m o in
k u i n N u s s i n o v i a j a Kavräiskiä vää-t
a a n . Samoin t u o m i t s e n päättä,
väsfi R j u t i n i n p u o l u e t t a v a h i n g o i t ­t
a v a n j a k a k s i r i i i e i i s e r i tbimiiiÄsri
sekä hyväksyn hänen suhteensa •
t e h d y n puoluepäätöksen.
t b j a t o i m i n n a t p u o l u e j o h t a j i en
k e s k u u d e s s a jä K o m i n t e r n i s sa
nuo k a i k k i bvät s e i k k o j a , j o i d en
t ä y t y y riihille muodbstuä edelly.
f y k s i k s i in-oleta^iäätin y b i t o l l e edes-
Säoleviria a i k o i n a j ä k a i k k i e n olo-
S U h t e i d e r i v a l l i t e s s a . Publustäa
tietä, j a m u i l t a hätääputyöläisil­tä,
s i t t e n k u n he o v a t o l l e e t t y ö s ­sä
kaksi k u u k a u t t a , perittäisiin
väin (f) 1\5 p a l k a s t a , (ei 113 k u ­t
e n l a k i m y ö n t ä i s i ) . R a h a t o i m i ­k
a m a r i hyväksyi e h d o t u k s e t ".
E i k ö s o l e k i n s u u r i h u o j e n n u s hä-t
ä ä p u t y ö i ä i s i l l e tämä n o s k e l a i s t er
h a n k k i m a .
T y ö l ä i s t e n j o u k k o i r t i s a n o m i s ia
o n t o i r i i e e n p a n t u p a p e r i t e o l l i s u u ­d
e s s a k i n , j o k a tähän asti on o l l ut
S u o m e n k a p i t a l i s t i e n paras a la
I r t i s a n o m i s e t käsittävät monin
p a i k o i n koko tehtaan työväestön
N i i s t ä e i , e n e m p ä ä k u i n p a l k k a in
a l e n n u k s i s t a k a a n , ole säilyneet
tävässä kirjelmässä esittää toivo-i
i i u k s e h , että k a u p u n g i n työmies­t
e n pälkkbja vähennettäisiin n i in
e t t ä ne t u l i s i v a t västääinaan y k s i ­t
y i s t e n työnantajain p a i k k a k u n^
n a l l a maksäiriiä p a l k k o j a:
tekivät n.s. yksityisiä o r j a s o p i i r i uk
s i a työnantajain kanssa, luopuen
s e l l a i s e n s o p i m u k s e n k a u t t a . j ä r -
j e s t y m i s o i k e u d e s t ä t o i v o s s a öääda
v u o s i t t a i n l u v a t t u a lisäpalkkiota
sekä subsibtä h e r r o i l t a . Niinpä bfi
e s i m . Öeriachius. yhtymän telitäil-l
a k a i k k i t y ö l ä i s e t j o u t u n e e t riäl-kätaipaleelle
sopilnukäen l a a d u s ta
j a h e r r a i n suöSioön pyrkimiöesiä
h u b l j r i i a t t a . .
valtavaa sbslalististä rakennustyötä
— jbkä on iyöiäisjbukkojeri ja
puölufeeri ennerikuuluriiättoriiän
sarikärlllisen voimairijännityksen tri-
Ibs — siinä on riieille p r o l e t a a r i ­s
e n v a l l a r i k u n i o u k s e r i k o r k e i n l a k i.
Fäscistieii "kulttiitiri-väilankiiittöusta"
H E L S I N K I — ( K i r j e t i e t o ) . —
Säveltäjä K a u p p i ö n k a d o n n u t t u n -
teiriättbriiäliä t a v a l l a . E m i l K a u p pi
o l i älkäi^mpiria vuosina myötä­m
i e l i n e n työväenliikkeelle, joten
olet<2tään f a s c i s t l e n r y h t y n e e n t a ­r
h a n jöhdbjitä' kostbtöimenplteislin
häntä k o h t a a n.
• *.
j o k a tehtävänsä täyttäää I l m a n p i e ­niä
h e i k k o u k s i a . M u t t a jos me itse
k u k i n otamme velvöll^uudeksemriie
a u t t a a t o i m i n t a a m m e eteenpäin v i e ­misessä,
n i i n s i l l o i n v o i d a a n tblvoa
säännöllistä toimintaa joukkojen
keskuudessa. . Säähnöilfeyys ennen
k a i k k i a joukko t o i m i n t a a n . ^ A —m
Benalto,' Alta.
V a p a u d e n k i r j a l l i s u t t s i l t a m a p i d e t ­t
i i n marrask. 28 p. I l m a oli sievä,
siltikään väkeä ei ollut saapunut
n i i n p a l j o n k u i n olisi t o i v o t t u . O l i
toiToriius saada p u h u j a tähäh t i ­l
a i s u u t e e n , vaan ei saatu.
Mellä on h a r j o l t u k s e n a l l a hyvä
k a p p a l e nimeltä I V f a ä i l i r i a i i j a -
Icssä viidessä näytöksessä. Se näyte­tään
jöuliiri a j o i s s a . E i v a r m a a päi­vämäärää
tiedä, v a a n kyllä siitä i l ­m
o i t e t a a n tiibneriipäna.
AvioAitori sätärif^aän ovat p u r j e h ­t
i n e e t A i l i A n d e r s o n j a Leo K o s k i.
T o i v o t a a n h e i l l e o n n 6 a j a y h t e i s y r t ! -
märrystä.
I l m a t ovat olleet; o i k e i n k a t f n l l t.
N y t vasta o n t u l l u t vähän lurita,
vääh ö n vielä hyvä käaräkeU.
Näistiiton kokoukset ovat olleet
säännöllisesti j o k a kolmas suririuntäi
h i k l h a t u s s a j a saanut paulaansa u
a m p i a . E n s u i k i n kevätkesällä löi^
hyrittyynsä yhteen Helien Lehto
E h i o T i k k a n e n , sitten syyspuole
E l s s i V i i n i k k a j a Väinö Sillanpää
n y t a i v a n viime päivinä taas pj
A k s e l i L a a m a n e n ja Helvi Antti
No n i i n , mitäpä siinä on muutaka
k u n onnea v a a n teille kaikille aiv
t u k k u k a u p k l l a .
" M o s k o v a s s a " on vieraillut In
N i e m i j a tuonut tulles.saan puisk
p o j a n O n n i l l e e n . Siitäpäs onkip i
k o k o talossa iloa a i v a n kattoon aj
. M a r r . Lovyiisa.
Näyttämökirje
Torontosta
H e r r a n k a n k k u s e n ensi-ilta
näytlÄmöllämriie tJc. 6 p:n iitai
Näytelmänaihe ori erikoinen, jolla
t ä a l l e k i r j o i t t a n u t ei aikaisemn
o l e nähnj^. Näytelmän sisältö ön
s e l o s t e t t u t . l . 284 numerossa, jot
slvuutäri sen. Näytelmä on sopi
esitettäväksi työv. näyttämöinä
E n ^ laioantatiia tj£. 13 p. Sf.lS i l ­l
a l l a mefaee yleisön pyynnöstä m a a ­i
l m a n k u u l u s o d a n v a s t a i n e n draa-m
a " H i n k e m a n " , . M a i n i t t u näytelmä
o n saanut k a l k k i e n t u n n U S t i i l d en
n i i n k i f jäniseri k u i r i esityksensä p u o ­l
e s t a k i n . P a r h a i n t o d i s t e s i i h e n on,
k u r i " H i n k e m a r i " m e n i t o i s e n k e r r a n,
o l i s a U a i v a n täysi j a pääosien eslt->
t ä j ä t k u k i t e t t i i n . Siis j o k a ei ole t o i m e k s i o i k e i n repäsevän kamevaca.
nähnyt tätä hyvää työväen näytel-1 *^-«»atsnn t.k. 14 p. eU toislnsaäo-
Jrtää h i i n pltkkää lauantäi-ilta m l e - \ e n ensi s u n u n t a l - i l t a n a . K u u l u i v at
IJjrbJetÖrigatin - d ^ ^ ja, k o k o , j o n k a a l l e j ^ a i k e j y t u l e e aligtj^.g»,^,^ lessä. Liput. 25.sentttiä.. Joten sekään sanovat,, että kun. O t t - t j a l y i j a p p l l e - .
k u u s s a . E d e l l e e n k i n s a a p u k a a k a i k - . . „ . - . ., .. .,,
k i naiset kökbukseen, siUä s e u r a a - fi^^oisesti t a n a a i k a n a , jolloin taa
vas^ä kokouksessa on v i r k a i l i j a i n v a - p " ™ " - " ^ ^ ^ ^ ^ lepää raska
liritä. — Se v a l i t t u . ' ^"o^an h a r t e i l l a jä koetf
vetää vähemmän ti(?toista työlä
j o u k k o a l i s k o n n o n j a kirkon riit
t a a n helmäari. S a m a l l a on kirjaili
t a r k o i t t a n u t m u i s t u t t a a siitä, kui
kä t a r p e e l l i s t a o l i s i joukkojen kiii
riittää huomiotaan ettei vastaisir
dessa keskuudestamme löytyisi tiiC
l a i s i a K a n k k u s i a , j o t k a omat etu:
s ä panevat edelle joukkbtoimiima
säkin, etiä jos toiminnassa sellalj
I l n i e r i e i s i ahtaisi joukot potkufc
äjbisöa jftHälsIllfe orinen urkkijoi
työfv. l u o k a n riveistä.
K i r j o i t t a j a käsittelee aihetta Jo
s e e h k i n onnistuneesti. Tapahttrin
s e u r a a v a t tbifteh toistaan joustava
J a s a n o n t a ori selvää j a pitää se ti
s o j ä n äina vireillä. Mielestäni i
väärin että näytelmää nimltfetäl
nauruhuvinaytehnäksi. Joskin
kulakkiuousidcaspäri ensi näytöksM
Beaver Lake, Ont.
T a l v i se t u l i V i h d o i n v i i m e i h tän»
rie m e i l l e k i n , k o s k a l u r i t a h O i n buu­r
i l l a p a l o i l l a t u l l a lUpsXitteiee jä
k u u l u u p a se Majavajärvikhi j ö saa-i
n e e n k a n n e n siUä lapset kertoivat
k o u l u s t a p a l a t t u a a n että Teeinu
siellä ärikäfästi iimii jö lylyä l y k k i i,
s i p i t k i n sileätä järven p i n t a a . E n
tiedä joko s i t t e n t a l v e n Suurjuhlat,
viestlnhlihtokllpäilut lienevät ovella,
v a i mitä?
M u t t a k u i t e n k i n ö i i t ä s u u r j u h l ia
odotellessa, päätti n a i s j a o s to pistää
( J a t k o a e d e l l i s e e n n u m e r o o n ).
Nämä yleiset syyt ölivät riittävän
päfriävät kbrikrieettlsesti herättämään
k y s y m y k s e n puolueen muodostaml-äkmi
Joka kSattäM y i s s h i iiiökka-ryffiiÄn
InsiriÖoi^-teäillliisestä p i l r i s -
(säilyttämällä kastlluonteensa).
k o s k a tämä ryhmä tällä hetkellä on
p o l i i t t i n e n v o i m a , j o k a suojelee t e o l -
l i s i i u s k a p l t a a l l n etuja, Rablnovlts
• K u u d e n r i e l t e i ; selitän, että. p^- ^^.ä^^^^S^II^^^ST^Ä"?: r u u t e t t u a h i v i i r i i e vuöderi marras'. nilttSmlsfefä " T e o l h s e k s l p t i o l u e e k s l"
# T e o l l i s e n puolueen muodostamises-'
t a sen . o h j e l m a s t a ja t a k t i l l i s i s ta
perspeTttJlveistä, esittää Tshämövs-k
i 9-^10 193Ö:
k u u l l a pidetyn keskuskomitean
täysi-istunnon jälkeen v i r h e e l l i s et
v ä i t t e e n i kansainvälistä p o l i t i i k k aa
k o s k e v i s s a kysyriiyksissä. o l e n n i i ­d
e n suhteeri täydellisesti s a m a l la
käririällä kuin K o m i n t e r n i n ja
r s f e u v o s t b l i i t o n k o m m u n i s t i s e n puo.
i u e e n j o h t a v a t , e l i m e t . Siksi tuo-m
i t ' ^ ' n piääftävästi t a i s t e l u n K o m i n ­t
e r n i a vastaan, k o m i n t e r n i n ha-i
b i t t a m i s y r i t y k s e t , f r a k t i o n i r y h m i t -
t y r i i i s e t j a sen päätösten k a r k e l l a i -
sen vastustamisien, koska k a i k ki
t u o l l a i s e t seikat h a j o i t t a v a t kan.
säinvälisen k o m m u n i s m i n j o h t o a ja
työskentelevät sen v e r i v i h o i l i s t e n,
s o s i a l i d e m o k r a a t t i e n ja seivästi
p o r v a r i l l i s t e n j a s u u r t i l a n o m i s t a -
j a i n p u o l u e i t t e n hyyäksi. T u o m i t ­s
e n päättävästi k a i k k i o i k e i s t o l a i -
.set j a " v a s e m m i s t o l a i s e t " l a h k o u t u -
m i s e t , n i i d e n paliitti.<»et a a t e s u u u -
s e n t a i s t e l u n s y r j ä p y r i n t ö j ä vas­t
a a n K o m i n t e r n i n ulkomaisissa
o s a s t o i s s a j a e n n e n k a i k k e a taiste­l
u n o i k e i s t o v a a r a a v a s t a a n , sänibin
k u i n t a i s t e l u n k a i k k i a S o v i t t e l u ­y
r i t y k s i ä v a s t a a n , j o t k a salaavat
t a i väheksyvät näitä syfjäp'5TintS-j
ä .
Seitsemänneksi, riiiria tSmäri
v u f f k s i e r i k o i s e s t i t u o m i t s e r i Love'.
Stonen fyTiriiän t o i m i n n a n Y h d y s ­v
a l l o i s s a , mikä ryhmä taistelee
" V . 1928 m h t i e n , j o l l o i n e r i alo­j
e n tuK<ilälskesfeuksleri järjestämi­n
e n o l i l o p p u u n s i i b r i t e t t u j a näiden
r y & r i l e f t jäsieniöäätS o l i kasvanut,
j ä yhteys 'Eshäjäriövin, Groriaanln,
Kbriäraftjevin j a iriiiiäeri k a u t t a , o li
l a a t i i älkääri, tälbtisriilesteri r y h i r i i e ri
kaiisäa, inshiöSrieri tuholaiskesku^
p y r k i jäfjeStSytyinääri piiolufceksl.
y a i k k ä k l h täiriä järjestäytyriilhen
mUeaolKäesti jäi loppuiirisubritta-;
m a t t a , riilri a s l a U i ^ t l se d l i o l e m a s ­s
a Jo vuöderi 1929 a l u s s a , ifhdistäes-sään
l a a j o j a teknillisiä j ä täloudeUi-
*5la piirejä useteta l a i t o k s i s t a , puo-
T s h a r n b v s k l esittää pUoltieeh b h -
J e l n l a n m e l k e i n s a m a t e n k i i i r i Ä ä m -
s l n k i n .
M i t e r i sopivat tuholaiset uudferi
h a l l i t u k s e n kokbori|)aribätä, bsättäa
täätnälllslmriini Räirislri:
" T u l e v a n halllfiiksiferi kbkobnpa-rioa
koÄkevaa kysymystä h a r k i t t i in
uäelsSa n e u v o t t e l u t r i ä i i u u k s l ^ vv.
1927—28, l o p u l l i s t a h a l l i t u k s e n ko-köonparioa
e l v a h v i s t e t t u , mntfä e ri
neUvottelUtllälsiriikslssa niniitettilri
s e u r a a v i a käridltäatteja m l r i i s t e r i -
v l r ö i l h l n i ,
Päänilriisterlksi P. Ä. Päljsthinski.
S o t a i n i r i i s i t e r l k s i P . A. Päljsthins­k
i j ä K e n r a a l i L u k o n i s k i .
T e o l l i s u u d e n j a k a u p a n — P . R j ä -
b u s f i i r i s k i j a L - G . R a b i n o v l t s l iris.
ä f e n n l k o v Ja p r o f . K a l i r i n t k o v , sisä­a
s i a i n m i n i s t e r i k s i P . P . R j a b u s h i n s -
k i , prof. i V o r m s j a e h d o t e t t i i n myös­k
i n prof. T i s h a m o v s k i a . Raha-äsiadri
n i i n i s t e r l k s i — V I s h n e g r a d s k l a , prof.
I. H . Öserovia, p r o f J3avldovlä, L . G .
Rjählnovltsla. L i i k e r i n e l a l t o k s e e r i I.
1^^. V a i i s q y i a , P. I. K r a s o v s k l a,
Meciää. M a a n v i l j e l y s - a s i a i n k a r i d i -
taätiksi A , V . Tshajanovlä, V i l l r i i or
vitsiä^ X J l k o a s i a i f t - akaderiiiÖSo Tär-^.
t u k s e n kokoonpano v. 1929 alusta­s
i ösöftaa, että t6iv€fet Neuvostoväl-iäri
p i k a i s e s t a k u k l s t i i r i i i s e s t a eivät
o l l e e t h e i k e n t y n e e t Ja t o i s e k s i että
l u o k k a e r i k o i s t u m i n e n oli v a i n v a h ­v
i s t u n u t . U u s i luettelo R a m s l n l n t o ­d
i s t u s t e n mukaan 3|3 193Ö sisälsi
s e u r a a v a t ehdokkaat:
"Pääministeriksi Ösadshl, M i l j u k bv
t a h i R a r i i s l r i.
S o t a m i n i s t e r i k s i Lukomski , t a h i
D e n i k l n ,
k a u p p a a n j a t e o l l i s u u t e e n K a l l n n l -
kov, H r e n n l k o v , L a r l t s h e v , K o n o v a -
Ipv, Denisov, T r e t j a k o v.
' R a h a - a s i a h i nninisterlksl Oserov,
Bogolebov t a h i Rjätiiribvlts.
L i i k e n r i e a s l a u i m i n i s t e r i k s i K r a -
s o v s k l , K o g a p - B e n s t e i n.
U l k o a s i o i h i n T a r l e , M U j u k b y.
M a a n v i l j e l y s asioihin Tshaja-n
o v A . V .
luesiih*ri kuuluvien aineksien p e r u s - 4ktiiV«iUf«f,T»^r^T^^ .^^^^^
teellä, otti nlmek^en "insinöörien S t ^ « S P A P Ä « .S
teollinen" tahi lyherihettynä "Teol-1
kukaksi. o m a i n e n . R a b u s h i s k i n . t s a a r i k e n r a a ll
^ . Lukomskin j a v l h d o m P a l j s t M r i s k in
J o h t a v a n k e s k u s k o m i t e a n , joka o h - p o r v a r i s t o n L e n i n g r a d i s s a e n n e n väl-"
j a s i kolfo järjestöä j a jollä pii j o h t o - länkumoiistä aimittämän diktaattö-r
i r i , n i m e t p u h u v a t « s e puolestaan,
k a p l t ä l i n yallän p a l a u t t a m i s t a v a r -
i t e r i b l i väHttu feaikkein selväpiirtel-^
t o i m e t , käsitti IriSiriÖörikfekukseri
jäsenet älottäin: . ^ I t t b ä t a e - , m e t a l.
u r g i r i e r i - , konerakenrintsalät. Joihin _
kurilääi nänäkin — •Tshärnovski. 6 h - IsiriririSt edustajat,. torsaalta"^''Ra&-
j ä a v ä n a o S H r c r m i m j a hänen väri- . k e i n likaisimmät »ustasotnijäläfse*
g i t s e m i s e m a jäflceen Räifism jollä kenräälft, k a n s a l a i s s o d a n iohtaiat"
b l l yhteyksiä ttsefrripi^ri l a i t o k s i e n Ja t o i s a a l t a . Jontajac.
aat^ri k a r i s s a " . r Yhtä l u o n t e e n o m a i n e n on haHi.
II. Neuvösföliitom toiifflneen
seri yli%s entisteii veiräläisteii ja ulkomäa-lai^
f# t ^ M j a i n räjaittakaktM
vastaisteii jarjestöp ja dkräidlaisten
nssa
Interventionikysymykseh
asettelu ''Täollisjius-puolu^
esscu
Huoliriiätta tuhblalstyöri l a a j u u ­desta,
N e u v o s t o l i i t o n taloudellisen
rakennustyön' s a a y u t i i s t e n k a s v u p a ­k
o t t i " T e o l l i s u u s p u o l u e e n " ei a i n o ­a
s t a a n a s e t t a m a a n e t u t i l a l l e j a kär-kevämmin
kysymyksen aseellisesta
s e k a a r i t u m i s e s t a , k u n mitä entinen
Insinööriein t e k n i l l i n e n k e s k u s asetti
— i r i t e r v e n t s i o n i s t a , v a a n myöskin
a l i s t a a s i l l e k o k o tuholaistyönsä.
•Kstä kysymyksestä o s o i t t a a R a m -
s i n :
" I r i t e r v e n t s i o n l n peruspäämäräänä,
j ö n k ä p i t i t a p a h t u a esim. v. 1930, e-s
i i r i t y i k e i r i b t e k o i s e s t l järjestettävä y -
l e i n e r i loriisi j a koko m a a n t a l o u d e l ­l
i s e n • eläiriän halväuttariilneri m t e r -
v e n t s l o r i i r i . h e t k e k ^ , t a t ä i h u o Ä ä t t ä -
v a s t i • h e l p o t t a e n v i h r i e m a l n i t t U a ja
t u r n a t e n väkaxiräusta s e n b i u f i s t u n i l -
iseeri mmuriäalisillä V b i m a i h p o n r i i s -
tuksUlä" (16 p. l o k a k i r i l t a ) . -
L a r l t s h e v o s o i t t a a vielä täsmäili-s
e m r i i i n :
"Htuollmattä kariisantälbuäen eri ä-loillä
tehtävästä tiiholäistyösta, u U -
vähferiiriiäri töivbä Neuvostohallitii
seri sisäiseri roriiahduksen j a seri s&.
vuttänuferi aseriiien paläuttamis!
riiähdblllsuUdesta. Paitsi tätä jäi t
teuturiiätta t o i v o konsessionipääonK
läajäari vetämiseen tähän työhU
jösää västavallänkumoukseUinen ^
jestö näki m a h d o l l i s u u d e n n.s. "räi
h a l U s e n i r i t e r v e n t s i b n i n järjestäm
s e r i " .
T ä n i ä n yhteydessä:
" T e o l l i s u u s p i i o l u e " , joka yhdis
t u h o l a l s - Ja västavällankumoukseU
set Järjestöt, näki toimintansa s
l u s s a i n t e r v e n t s l o r i i s s a pääasiallisin
m a n r e a l l s e n voiman, joka voi joi
taa Neuvostohallituksen tuhoam,
seen. Tämän omaksuvat täydeTl
s e s t i n i i n "Teollisuuspuolueen" joH
tbherikllöt kuin PariL<=issa olf?
K a u p p a - T e b l l i s u u k b m i t e a n k i n joWa
j a t Jotka e s i i n t y y tsaristisen Venaja
e n t i s t e n crnistajien yhtyr^Jinä-v
( t o d i s t u k s e t 6 p. lokakuuta v. 193U.
A i v a n s a m a l l a tavalla puhuu syj
t e t t y K a l i n n i k c v 16 p. lokakuut
1930:
K u n V . 1926 t u l i selväksi, errä Neu
v o s t o l i i t o n julkäisoriiä ulkomaalaista
konsessioriipääoiriien laajasta rtx.
käänvetämisestä ei voi tulla lOtente
t u k s i entisten onu'stajien vaatimus
s l e n riilelefctäniyyderi vuoksi Ja a
riiälla NeuvostolUton. kan?antälou
enrieri k u u l u m a t t o m a n ncpematviC
pölliä—lopetteU omaa uudestijarjes
iäytyriiistään. v a r s i n k i n teonisuu^
s a j ä k u l k u l a i t o k s e s s a , inter/en^
n i r i aate rittn uEoiriäilla kuin
riÖÖneri Keskuksessa ja tämän .|äi
ke^ri " f e b l l i s u u p u o l u e e s s a k i n " atto
vähvistiia j a v o i m i s t u a , koska N»
v o s t o U i t o n taloudellisen maflan
v o i m i s t u m i n e n ja kommuni^
Dbclueen sekä Neuvostohänittäsc
äuktöHteeön l u j i t t u m i n i ^ n Neavono;
yttää tätä proöeiäsift e i onnistunut, | o n i n t o t e u t t a m i s e n tleUe.^
v a i k k a t u h o l a i s t o i m l n t a s a i o s a k s e en
Insinööri T e k n i l l i s e n kesäcuksen t a ­h
o l t a määrätynlaisen ohjauksen ja
sxnmnan. S a m a n a i k a i s e s t i k u n k a n ­s
a n t a l o u d e n eri a l o j e i r uu<jestljär|es-t
e l y l a a j e m , yahvisiäii myöskhi znaan
sisäinen j a N e u v o s t o l i i t o n b s d l i t u k -
s e n t i l a n n e . T ä m ä n j o h d o s t a j ä i yhä
Näin S y n t y i j a muöaostUi intervro-t
i o r i i n aate jä tästä hetkestä SB^
v a t voimaperäisesti s i i h e n v a k ^ t j "
t u s R a n s k a n haUitus j a v e n a ^^
emigränttfen p i i r i t . M e l k e in
a i k a a n t a p a h t m i v a s t a v a n a n k u m^
s e l i i s t e r i tubolais^rjestölen r i v ^
p o l i i t t i s e n alustehnari muodostiniB-