Vapaus, June 3, 1929

              m
i >f ' * i
1
'.• .•.•i>.|. i''-.
lii:
l i m
! - i
Sivu 2 Maanantaina, kesäk. 3 p;nä — Mon., Jane 3 No. 130 — 1929
V A P A U S CmäMM aatmM^m xjitltMSa «iso* ilMtsktaaaiuS^ Bamtyf SaOa
rriM. Ostaria. V f j t n — , peitä • o u e s u i - > a i i i S t t r i s i jsfelvyZiTiaZ.
T O I U I T T A J A T J
« . C - M O L . A. V A A E A ( « « S L H M ) . B. A . T E S H L ' S E N . E. P E H K O X E S . M . POHJAKSAIJO
VAPAUS (Litertr) „ ^
n« oal; ortta ef FisBtab V o r l c n ia O n i r f i . Pal>I£*te4 d<ar Stutbnr. Oi>:sr:«.
Komitai tervellää caidalaisei
pgeheeikoflvntsiiHiia
Tn-ACSHINKATs ^. _
J »k. USO, t kk. «2J0. $ kk. «.TS }. 1 kk. $JÄ>. — Yidr»»«lt»!W* > Saoou»» .ek» B«aB«n«
1 »fc. $6M. 6 kk. « 3 Ä . S kk. « 2 Ä i» 1 kk. KM.
ILMOTCSHI^7(AT VAPAUDESSA:
UdemktoOaietskaet tlJOO kerta. »2JO k«k« k«t««, — ATK>Jiiu«o« » e » t i^
» r i t a f a m i . — N i » o u « « t o U j « « i i k « t Söe kota. IIJO S k*rt«a. - SfBty«i ootol»et k« ta
E!M S kartM. — AMOixtoexoOmctakMtt |2J» kerta. «3X0 kakai kertaa. - Kiit4«l««.Urt l i i » kerta
!1! Ktio]«MaUaK*ofai«lE« kerta. 50e liaäoakK. kiitoaU«*eelu tai i>mirt««ämJti. — Halataaotiedot ji
Moteilsutdkaet SOc kerta, tlM koloe kertaa. — TJapiiailaK/tuJie» ia ilmcrtMa»e»ttoo«ro on, »aa<W.
I M M ^ lilicffftiTa nc..oraA!i>t» «taUlteea.
Xektees «iottoie» IlmotnrteB piOä olla k o o t t o r i . - keU'> 4 lp. ilc>f«trim«päi.än e^eU^.e^a aiMpiSTänä
Ytpniea toimit»»: Biueesala 307. ISacker Bciläisg. 4 »nrha» St. Fobclia S36W.
Tapndea koattotii LUcrtr Bondia». $7 Lo.aa St. PukeUa 1038. Po«lo»ote: Bo« « . SudbvT, Om»
T«9«iM! n paiao fa iatoo»! Liberty BiUUiag. 37 Loma St. Pokella g B T V . '
Ccaetal '«JrertiHB* raiea, 75e pe» eoJ. toeb. Mioimnm «iarf» for aisfla laaertioD, 75e. The Vapaoi
t i tt« t>M< «drotitKg B>ediBm caonx tb« r<aai^ »eopU Ja CaMda- .
lm «te aiUoia takanaa aaa *a«tao>ta eaaioai^ei. kirjee^eime, kirloltaka» sodeheea Uikke««l»iujaa
iaetU.auneaa: 1. V^' KA-NhAaTO. Uikk/;enb«t»ia. • ••
Englannin työväestö on jotttannt vaaleissa
ojasta allikkoon
Viime torstaina toimilettujen Suurbritannian vaalien tulokset ovat
jo tähänraennessä suurin piirtein selvillä, osoltaen konservatiivisen halli­tuspuolueen
kärsineen vakavan tappion ja suistuneen hallituksen ohjaksis­ta,
samalla kun tvöväestön sosialidemokraattisen harhaanjohtajan ja brit­tiläisen
imperialismin rengiksi antautuneen J . Ramsay MacDonaldin ja
kumppanien johtama tvöväenpuolue on saavuttanut loistavan vaalivoiton,
tullen siten maan suurimmaksi ja samalla todennäköisesti halliluspuo-
Vaalien tulos on suoranainen seuraus Englannissa sitten maailman­sodan
päättymisen vallinneista kurjista työläisten olosuhteista. Työttö­mien
lukumäärä on ollut pyspästi yli miljoonan työläisen, vaihdellen
viime aikoina noin puolentoista miljoonan vaiheilla. Lukuisat teollisuus­laitokset
ja kaivannot ovat toimineet vaan osan varsinaisesta työajasta,
joten työläisten ansiot ovat supistuneet alimpaan mahdolliseen rajaansa.
Työpalkkoja on rinnan tuotannon "järkrperäistyltämisen" kanssa pol­jettu
aina entistään alhaisemmiksi. Verot ovat lisääntyneet. Rauhan
vakuutteluista huolimatta on huikeita summia kuluteltu sotavarustuksiin.
Kaikki nämä seikat ovat saattaneet työväestön levottomaksi ja kun kon­servatiivinen
hallituspuolue ei ollut kyennyt täyttämään vuoden 1924
vaalien edellä antamiaan lupauksia vallinneiden epäkohtien poistamisek­si,
niin antoi Englannin suuressa määrässä vielä valveutumaton työväestö
nvt toimitetuissa vaaleis.sa epäluottamuslauseensa kummallekin "vanhalle
puolueelle", turvautuen, kuten hukkuva hädässään, oljenkorteen — työ­väenpuolueeseen.
Vaalien tulosta voidaan pitää merkkinä Englannin
tyovaenpti
vcita, koska puolueen johdossa oleva joukko on osottautunut auttamat-lomakei
horjuvan brittiläisen imperialismin ja kapitalistisen yhteiskun­tajärjestelmän
pönkittäjäksi ja vakiinnuttajiaksi.
^ Tiedot osottavat, että työväenpuolueen johtaja MacDonald saattaa
pysyä tulevan inahdollisen "työväenhallituksen" ohjaksissa ainoastaan
Lloyd Georgen johtaman liberaalipuolueen suosiollisella avulla, koska
työväenpuolue ei onnistunut vaaleissa saamaan enemmistöä parlamentin
edustajapaikQi.lJ. Käytännössä ci tuo seikka merkitse muuta, kuin, ^ttä
työväenpuolueen johdossa olevat työväestön pellurijohtajat saattavat
tarpeen tullen j a . itseään puhdistaakseen sysätä syyn "lyövSenhdllitak'
sen" toiminnan laihaan tulokseen konservatiivien ja liberaalien yhteisen
enemiriigtön'köttiöjte,' - sillä muutamia vuoi.-i taKaperitT-toiininut' ja Mac-
Donaldin johtama "tyiivaenhalUtus" osolti, että moisesta laitoksesta ei
ole työväestölle mitään hyötyä odotettavissa ja että siitä ei myöskään
ole vaaraa bri-ttiläiselle imperialismille, eikä kapitalistiselle yhteiskun-täjärjostelmälle
yleensäkään. Päinvastoin osoltautui "työväenhallitus"
silloin, uskolliseksi ja mitä llikeijamaisimmaksi horjuvan brittiläisen im­perialismin
j a kapitalistisen järjestelmän rengiksi, jolta työläisillä" ei
todellisuudessa öle mitään miiuta odotettavissa kuin riiston ja sorron pit­kittäminen
ja vakiinnuttaminen. Juuri vaalien edellä/ilmaisi. konserva­tiivisen
puolueen ja hallituksen johtaja pääministeri Baldvvin, että työ­väenpuolueen
odotettu voitto ei tule vaikuttamaan edes brittiläiseen ulko­politiikkaan,
minkä hän sanoi tulevan pysymään entisissä uomissaan.
Kaikki kapitalistien rengeiksi antautuneet työväestön rikolliset petturi-johtajat
hyvin tunteva Baldvvin, uskalsi sen perusteella antaa jo etukä­teen
luottamuslauseensa heidän muodostamalleen "työväenhallitukselle".
Kaikki nämä seikat riittänevät toteamaan, että Englannin työväenluo­kalla
ci ole mitään erikoista odotettavissa todennäköisesti muodostetta-yalta
"työväenhallitukselta". Työväestön osana tulee olemaan pettymys
pettymyksen jälkeen. Sen sijaan saattavat Lontoon Cityn finanssiporhot
odottaa heidän riistonsa ja sortonsa pitkittämistä ja vakiinnuttamista
brittiläisen valtakunnan kaikissa osissa. Epätoivoisessa ja kurjassa ase­massa
oleva Englannin köyhälistö on siis joutunut toimitettujen vaa
lien johdosta ojasta allikkoon.-
Vallankumouksellisen työväest^^^ voidaan vaa­lien
tult>sta kuitenkin pitää osittaisena askeleena vasempaan. Sillä kun
^'työväenhallituksen" toiminta psottautuu tuloksettomaksi työväestölle,
niin tulee se. varmaan vaikuttamaan työväestön edelleen vasempaan. siir-symisen
•—vallankumouksellisen työväenluokan leiriin. — H. S.
Canadan kommunistinen puolue
cn saanut vastaanottaa seuraa­va
slsäjitöisen tervehdyskirjelmän
Kommunistisen kansainvälisen
toimeenpanevalta komitealta nyt
pidettävän konventsioninsa joh­dosta:
*
"Kommunistinen kansainväli­nen
lähettää, lämpimimmät bol-sevikiset
tervehdyksensä Canadan
kommunistipuolueen. Canadan
työläisten ja farmareiden halli-tulc5en
puolesta taistelevan pro­letariaatin
ja työtätekeväin vä­hävaraisten
farmareidfn etujou­kon
kongressille. Ainoastaan tä- '
män iskulauseen alla voivat Ca­nadan
työväenluokka ja vähäva­raiset
farmarit käydä menestyk­sellistä
taistelua vapautuakseen
niin riistävän brittiläisen impe­rialismin
kuin Britannian kanssa
kilpailevan amerikalaJsenkin im­perialismin
ikeestä; vapautuak­seen
kaikesta riistännästä; sodan
vaaraa vastaan; Neuvostoliiton
kukistamiseksi käytävän imperia­listisen
hyökkäyksen torjumiseksi;
Canadan työtätekeväin vapaan
kehityksen nuolesta. Canadan
kommunistinen puolue, proletaa­risen
vallankumouksen etuvartio
ja tämän taistelun järjestäjä
kantaa täyden vastuunalaisuuden
historiallisen tehtävän menestyk­sellisestä
toteuttamisesta. Bolse-vikinen
järkähtämättömyys ja
kuri, horjumaton leniniläinen
vallankuomukselllnen suunta,
kansainvälinen solidaarisuus ja
kuri ovat aina olleet välttämät­tömiä
bolsevikisen puoluee-o ke­hittymiselle
ja täydelliselle on­nistumiselle
taistelussa prole*?a-riaatin
historiaUlsen aiiiin puo­lesta.
Canadalaisella puolueella
on edessään_suuret, faistonplliset
ja vaikeat tehtävät. Puolueen
suoritettavana olevien tehtävien
toteuttamisen takaa itsekritiikin
pohjalla ainoastaan oikea boLse-vikinen
linja, taistelu kaikenkal­taisia
suuntahairahduksia vastaan
siihen sisältyen trotskilaLsuus. ja
ennenkaikkea taistelu cikeisto-laishairahdusta.,
vaataan.; sekä
rautainen kuri puolueen riveissä.
gnmmnnfgtlnen kansainvälinen
on -vakuutettu, että canadalainen
puoluekongressi suorittaa työnsä
tämän bolsevistisen lipun aila.
Kominternin kuudes kongressi
osoitti mahdollisuudet maailman
pääoman edelleen musertamiseksi
ja vUtoitti kaikkien Kommunisti­sen
kansainvälisen osien päaasial-
Usimmat tehtHvät. Canadalainen
kongressi tulee tällä viitoitetulla
linjalla laatimaan Canadan työ­läisten
ja farpiareiden jokapäi­väisen
taistelun konkreettisst teh­tävät.
Kommunistinen kansain­välinen
an vakuutettu, että Ca­nadan
puoluekongressi tulee joh­tamaan
puoluetta selvälle edel­leen
kehittymisen tielle, tullak­seen
canadalaiseksi kommimistl-seksi
joukkopuolueeksl, joka työ­läisten
ja farmareiden eturinia-massa
tulee voittamaan kaikki
esteet, mitkä ovat näiden teh-tavien
suorittamisen tiellä.
Kcmmanistisen kansainvälisen (oimeenpanevan komitean
poliittinen sihteeristö.
Port Arthurin audsia
"JÄRKEVIÄ HULLUJA"
Mitään harvinaista ? ci ole kuulla
sanottavan siitä tai tästä henkilöstä,
että sehän on pähkähullu ja useim­miten
nämä kysymyksessä olevat
henkilöt kuitenkin ovat "viisaitten
kirjoissa". Tästä s i i s ' e i \'oi pääs­tä
muuhun tulokseen kun että hullu­ja
järkeviä on verrattain runsaasti.
Mutta oletteko koskaan tulleet aja­telleeksi
"että niitä on järkeviä hul­lujakin?
Jos ette- ole tulleet näi­tä
asioita koskaan tarkemmin miet­tineeksi,
ettekä niinollen voi aivan
prikulleen määritellä mitä ymmär­retään
järkevillä 'hulluilla j a hul­luilla
jär||3villä,. niin saapastelkaa
osaston haalille iauantäi-iltana, - ke-säk.
8 p., siellä esitetään silloin
näytöskappale nimeltä "Järkeviä
hulluja"^ ja olenpa varma, että tä­tä
esitystä seuratessa nämä jär­kevyyden
ja hulluuden mutkikkaat
ongelmat selviävät teille aivan kuin
itsestään.
misesta tähän mennessä on täka-läinan
työnvälitystoimisto kyennyt
sijoittamaan ainoastaan 450 mies­tä
erinäisiin työpaikkoihin, pääasial­lisesti
ratatöihin. Tästä johtuukin
että paikkakunnalla vallitsee taval­lista
ankarampi työttömyys. Sano­malehdet
kyllä tämän tästä tietä­vät
kertoa milloin isommista, mil­loin
pienemmistä töistä, joiden mu­ka
pitäisi alkaa' joko heti tai lähi­tulevaisuudessa.
Mutta ainakin tä­hän
mennessä' hSmä tiedotukset o-vat
osoittautuneet pelkiksi "uuti
siksi".
SOTAISELLA TUULELLA
näyttävät kaupunkimme isät olleen
viime kokouksessaan, jopa siihen
määrään, että jotkut valtuusmiehis-tä
uhkasivat ppistua kesken koko­uksen':
ja pormestarin oli turvau­duttava
ei-ikoisiin toimenpiteisiin
kokouksen tyynnyttämiseksi. Kinas­telun
aiheena ollen kysymys avus­tuksen
myöntämisestä puutteessa
oleville kaupungin asukkaille. Toi-
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
Canadan TUL m suomalaisen ja­oston
alaisia seuroja jäsentensä
kautta osallistumaan rata- ja kent-täurheilukilpailuihimme,
jotka asi­anomaisella
luvalla järjestämme
Beaver Lakella, Ont., kesäkuun 16
pnä, alkaen kello 10 ap.
Toivoen runsasta osanottoa, val­miina
vastavierailuun vointimme mu­kaan.
Työläisurheilutervehdyksellä
Beaver Laken v.- ja n-seura Jehu
I
A. Reinikainen N. Piispanen,
(puheenj.) (sihteeri.)
Kilpailuohjelma: Seurain väli­nen
4xl,5P0 .mm, viestinjuoksu Je­hun
kierjtopalkinnösta. Viisiottelu,
johon kuuluu kuula, keihäs, korke­ushyppy,
200 j a 1,500 m:n juoksut.
Kilpailu on samalla seurain väli­nen,
jossa, otetaan huomioon kol­men
parhaan pisteet seuransa hy­väksi.
Yleinen 5,000 m.n juoksu.
Kolmiottelu pojille alle 12 v. (kuil­la,
kolmiloikka ja 100 m.). Naisille
kolmiottelu: 100 m., kuula ja koi-miloikka.
Jokaisessa ottelussa jae­taan
kolme yksityispalkintoa.
Kilpailut aloitetaan poikain kol­miottelulla.
4x1,500 viesti kello
12:sta ja 5,000 m:n juoksu kello
5:ltä ip.
Vieraspaikkakuntalaisille varaam­me
vapaan asunnon. Osanottoilmoi-tukset
tehtävä kesäkuun 11 päi­vään
mennessä osotteella: N. Piis­panen,
Box 28, Worthington, Ont.
ken Voimasta ja M- Rintamäen Visas­ta
pää'=t^'^ ainoastaan 5.45.
KclmiIoikaW Rintamäen Matti
suuttui ja '-leiskautti voimallaan. 12.13
sm. Vciman ikämies Ahosen päästessä
l im Tämä oli hauskimpia kilpailuja,
sillä ensimäisten hyppyjen oUessa jo-takuinkih
tasoissa ilkoivat penkkiur­heilijat
pitämään älinää jota seura?i
10.89 5m.; J . Koski, Voima 10.73 SSL;
L. Jokimäki Visa, 10.12.
Pituushyppy: V. monen. Voima, 5 . 59
sm.; J. Koski, Voima, 5.45 sm.; M.
Rintamäki. Visa, 5.45.; V. Latvala
Voima, 5.42 sm.
Kiekonheitto: L Aho, Visa 32.40 sm.;
M. Rhatamäki. Visa, 31.23 sm.; L. Jo­kimäki,
Visa 27.75 sm.; M. Pakkaii
selvä ratsaisu toloisissa. Useat nilpai-
'iiot niiasivat hypoynsä yliastnnnalla
800 m:n juoksussa veivät VoJman
nojat kolme ensitilaa, saaden voittaia
Nevala ajakseen 2 min. 19 sek. Tässä
kilpailussa myöskin herätti huomiota
Voiman nuori A. Välimaa, joka tuli
perille toisena, ollen ainoastaan yh­den
3ekuntin perässä voittajaa.
Voiman lahjoittaman maljan sai
syyskuuhun saakka haltuunsa Border
Citiesin Visa, pistemäärällä 2,689.69
pist. Detroitin Voiman saadessa 2,-
626.91 pistettä,.
Tämä oli toicea kerta kun Visa voit­ti
maljan voittaen^sen ensikerran vii­me
syyskuussa pidetyissä kilpailuissa.
Kahdeksanottelussa jaettiin 6 pal-ktotoa
sekäv juoksu-, heitto- ja hyppy­sarjoissa
y k i i kussakin.
Tulokset
100 m.: J . Koski. Voima, M. Rinta­mäki;
Visä, E. Laaksonen, Visa, 12
sek-, V. Ahoneh. Voima 12.1.
Korkeush.vppyf.iii. Rintamäki. Viss;
155, T. iSalöien, Visa, 155. L. Jokimä.
ki, Visa, 150;' L : Blom, Voima, 150 sm.
J . Koski, Voima, 150 sm.
Kuulantyöntö: M. Rintamäki. Visa
26.87 sm.
Kolmiloikka: M. Rintamäki. Visa
12.13 sm.; V. Ahonen, Voima, 11.80
sm.; J. Koski, Voima, 1155 sm.
Keihäänheitto: L. Jokimäki. Visa
43.30 sm.; J . Mäki, Visa, 42.12 sm.; A .
Oksanen, Visa, 41.55 sm.
800 m:n juoksu: R. NevaOa. Voima
2 min. 19 sek.; A. Välimaa, Voima, 2
min- 20 sek.; J . Koski, Voima, 2 inin.
21 sek.
8-ottelu: 1) M. Rintamäki, Visa 574.-
88 pist.; 2) J. Koski, Vohna 5ö2J)l
pist.; 3) R. Nevala Voima, 525.86 pist.;
4) I. Aho. Vi?a 515.16 pist.; 5) P.
Laakso, Visa, 496.34 pJst; 6) V. Lat­vala,
Voima 477.91 pist
Hyppysarja: M. Rintamäki. Visa,
225S8 pist.; J . Koski. Voima 220.86.
Juoksusarja: J . Koski. Voima, 159
pist.; M. RiiHamäkl, Visa, 156 pist.
Heittosarja: M. Rintamäki, Visa
19150 pist.; L. Jokimäki, Viia 185.39
pist. .
Palkintojen jako suoritettiin kilpai­lujen
päätyttyä haalllla pidetyissä
kahvikekkereissä, jonka jälkeen det­roitilaiset
lähtivät jonottamaan "Per­rylle"
päästäkseen vielä samana ilta­na
kotiinsa. Kilpailijat ja toimitsijat
erosivat hilpein mielin ja jätti kilpai.
lut mieluisan muiston kaikkiin ^osan­ottajiin.
— Sepeteu?.
Kilpailuselostus
Border Citles'in v.- ja u.-seura "Visa"
toimeenpani kilpailut kahdeksanotte­lussa
Detroitin Voiman ja Visan jouk­kueiden
välillä Vounan lahjoittamasta
pokaalista sunnuntaina toukok. 26 p
Pokaalin sääntöihin kuuluu: 100 m.
ja 800 m. juofe-:ut, pituus, ja korkeus
sekä kolmiloikka, kuulantyöntö sekä . . . . , .
keihään- ja kiekonheitto. Viiden par-j "^ekerivaeston kumoustaiste-haan
kilpailijan yhteistulos kummas-' ""^'^'^ johtaja Toussaint
takin joukkueesta otetaan huomioon. 1 ^ 9 , ^ ^ ^ ^ " " :
Kilpailuja pidetään kahdesti vuodes-' ^'^^^ ^"
sa, touko- ja sjryskuukäuslen ajalla
Toussänt rOnverture, neekerien komousar^o
Valtaluokka tässä maassa pitää. lainen armeija, pohjoisessa taas
yllä rotukiihotusta. Värillisten ro­tujen
jäseniä sorretaan ja valkoi­sen
rodun työläisille selitetään, et­tä
värillisen rodun jäsenet eivät
muka voi osottaa kuntoa eivätkä ky­kyjä
siinä määrin kuin valkoisen
rodun jäsenet. Paras keino tämän
turmiollisen rotuennakkoluulon pois­tamiseksi
on tutustua esim. neekeri-rodun
historiallisiin saavutuksiin.
Vapaustaistelujen jalolla areenalla
on tässä suhteessa nähtävänä loista­via
esimerkkejä. Sellainen on m.m>
set valtuusmiehistä syyttäen, että
avustuksesta huolehtiva virkailija ei
ole tehtävässään osottautunut k y l -
Kuten nimestäkin voi päättää, on Hn tasapuoliseksi j a että hänellä on
Muiden maiden proletariaatti tervehtii Saksan
atsia
Englannin koirimunistinen puolue on lähettän)-t Saksan koqa
selle puolueelle Berlinin vapputapahtumien johdosta kirjelmän, jossa
sanotaan m.m.: Saksan kommunistinen puolue on näyttähvt koko maail­man
työläisille esimerkkiä vallankumouksellisessa päättäväisyydessä ja
työväenluokan johtamisessa pääoman diktatuurin kukistamisasiassa, huo­limatta
sosialidemokraattisen poliisin kuularuiskuista ja panssariautoista.
Englannin kommunistinen puolue tervehtii Saksan kommunistien väli­tyksellä
Länsi-Europan työväenluokan etujokkoa ja Englannin työväen­luokan
taistelevan osan varmaa liittolaista sen taistelussa imperialistisen
sodan vaaraa vastaan.
Ranskan kommunistinen puolue on lähettänyt Berlinin työläisille
sähkösanoman, jossa se tervehtii Berlinin työläisten sankarillista taiste­lua
porvaristoa ja sosialidemokraatteja vastaan. Sähkösanomassa sano­taan:
Ranskan kommunistinen puolue, joka toimii yhä kärjistyvämmän
luokkataistelun kaudella, kehoittaa Ranskan proletariaattia seuraamaan
Saksan työläisten esimerkkiä. - .
Kirja, joka olisi jokaisen luettava
Vapauden kirjakauppaan on juuri saapunut kirja, nimellä ."Valtiol­listen
Vankien Huoltoyhdistyksen Vuosikirja". Kirja on, kuten tun­nettua,
takavarikoitu Suomessa viranomaisten toimesta. Tämän kirjot-taja
sai äsken mainitun teoksen käteensä ja luotuani silmäyksen sen
sisältöön, voin sanoa, että kirja olisi jokaisen luokkatietoisen j a sellai­seksi
pyrkivän työläisen luettava. Teos ci sisällä ainoastaan jotain kui-kappale
huvinäytelmä j a vieläpä a-lallaan
yksi onnistuneempia. Mut­ta
se ei ole mikään sellainen hu­vinäytelmä
jossa mahdollisimman
hienosti verhotuilla irstailla sanan-sutkauksilla
ja eleillä kiihotetaan y-leisön
alhaisempia vaistoja ja si­ten
pyritään heitä "huvittamaan".
Jota roskaa, ikävä kyllä, meikäläi­sillä
näyttämöilläkin vielä toisinaan
esitetään. "Järkeviä hulluja" luo­dessaan
on kirjailijaa kannustanut
suuremmat ja ylev$ramät vaikutel­mat
kuin pelkkä ihmisten turhanai­kainen
naurattaminen.
Näyttämöillämme esitetään paljon
n.s. draamoja, joihin on sommitel­tu
hyvinkin traagillisia kohtauksia,
jopa siinä määrin vaikuttavia, että
yleisö esitystä seuratessaan vesitte-lee.
Ja kuitenkin ainoastaan har­vat
niistä pystyvät kuvaamaan ny­kyisen
yhteiskuntajärjestelmän var­jopuolet
ja nurinkurisuudet niin
sattuvasti kuin "Järkeviä hulluja".
Mitä purevimmalla ivalla siinä ruos­kitaan
nykyisen yhteiskunnan pa­heita
ja puutteellisuuksia, muoti-hulluudesta
aina itsevaltiuteen asti.
Ja tämä kaikki tapahtuu sellaisessa
muodossa, että- synkkämielisinkään
pessimisti ei saata olla sille hymyi­lemättä.
Tästä arvokkaasta tilai­suudesta
ei siis kenenkään pitäisi
jäädä pois. '
TAVALLISTA VÄHEMMÄN
TÖITÄ
Hallituksen paikallinen työnväli­tystoimisto
ilmoittaa, että touko­kuu
ja varsinkin . sen viimeinen
puolisko ovat olleet .verrattain hil­jaisia
työvoiman kysyntään nähden.
Varsinaisen rakennuskauden aika-liian
paljon valtaa. Toisten taasen
puolustaessa kysymyksessä olevaa
virkailijaa.
Emme halua väittää, etteikö ky­symys
olisi tärkeä ja siitä tarpeen-tullen
kannattaisi kiivastuakin. Mut­ta
kun ottaa huomioon, että juuri
samaset kokouksessa olijat—vasta
hiljan järjestivät tämän avustuk­sen
jaon uusille perusteille erikoi­sine
virkailijoineen,. min tuntuu sil­tä
kun tuollainen kinastelu ei olisi
muuta kun puutfceessaolevien työläis­ten
hädänalaisella asemalla keinot­telemista.
— S,
sikäli kuh3 olosuhteet sallivat. Pokaa­lin
saa omakseen se seura, jeka voit­taa
sen ensin kolmasti. •
Kilpailulta suosi erinomaiien kaunis
sää, mutta tulokset jäivät keskinker­taisiksi.
Juoisujen ajat ovat olosuh­teisiin
katsoen kohtalaiset voittajilla,
sillä juoksupaikat ovat aivan mahdot­tomat.
Kilpailut aloitettUri kuulantyönnöl-lä.
jossa voitta;jana selviytyi M. Rin­tamäki
Visasta tuloksella 10 m. 89
sm. Seuraava J . Koski vohnasta 10.70
Lauri Jokimäki paiskasi myöskin yli
10 m. rasittaen suuremmilleen ettei s i ­tä
tarvitse olla hirmun näköinen saa­dakseen
kuulan lentämään.
Seurasi sitten 100 m:n juok-u. Täs­sä
lähetettiin miehet parittain, sillä
rata ei sailirut useampia yhfaikaa
juoksemaan. Neljä miestä saivat a-jakseen
tasan 12 sek. nimittäin: J .
Koski ja V. Ahonen Voimasta ja E.
Laaksonen ja M. Rintamäki Visasta.
Korke«:hyFyssä herätti huomiota
Toivo Sahnenin sulava saksihyppy,
jolla hän leiskautti saman tuloksen
kuto vanha veteraani M. Rintamäki.
Salmen pn vasta nuori alkaja ja.
lienee hän ollut ensimäistä kertaa oi­keassa
kilpailussa. Hänestä odotamme
vielä muutakin kunhan saisi kunnol­lista
ohjaiKta vanhemmilta.
Kiekon- ja keihäänheitoissa olivat
visalalset yhvoimaisia. valloittaen nel­jä
ensimäistä tilaa kummassakin. Vi.-
san J. Mäki astui yli ensimäisellä hei­tollaan,
joka pUasi häneltä melkein
varman ensitilan.
Pilaiushypyssä pingautti Voiman .1-
kämies V. Ahonen 559 sm., joka ta-t
kasi hänelle varman ensitilan: J."Kos-
Tämä historiallinen neekeriorjien
voitokas ^istelu Ranskan porvaris­ton
herruutta vastaan Haitissa oli
englantilaiset joukot. Nämä olivat
kumouksellisen näyttämön tekijät.
Seitsemässä vuodessa löivät mus­tat
mulatit ja pakottivat ne yhteis­toimintaan
kanssaan (sitäkin suu^
remmalla syyllä, koska mulatit ta­jusivat,
että valkoiset pläntaashi-herrat
eivät milloinkaan tunnustaisi
heidän yhteiskunnallisen tasä-alrvoi-suuden
vaatimuksiaan) ja yhtyneet
voimat Toussairitin, Christophen,
Dessalinesin, Francoisin ja muitten
johdolla olivat lyöneet Espanjan ar­meijan
ja yhdistäneet saaren elä­män
ensi kerran sen historiassa. Ne
olivat saattaneet brittiläiset tappi­olle
ja ajaneet ne tukikohtaansa J a ­maikaan.
Ne pitivät saarta vielä
„„^. ... . . • Ranskan nimissä ja alkoivat raken-kSa
pina hviVsto^ri-a ssa. MMis"sa" - Scpfa"Vrtvak^u s tksual tahay vinvoivaa onnellista yhteis-epäonnistui
urheain legionainsa _ " ., • .
kanssa, siinä haitilaiset neekeriorjat, Samaan , aikaan kuitenkin Rans-menestyivät.
Wendell Phillips, or- vallankumous, joka Haitin ku-juuden
vastustaja, lausui Bostonis­sa
joulukuussa 1861 pitämässään
puheessa: " E i ole ollut muuta kuin
yk^i^^rotij,, j o ka sellaisen henkiorjuu-den
näännyttämänä ja polkemana i
riipoi pois kahleensa, takoi ne »lie-koiksi
ja voitti vapautensa taistelu­kentällä
— ja se oli St. Domingon
musta rotu."
Tämän haitilaisen kumoustaiste­lun
pääasiallisin johtaja oli Tous­saint
L'Ouverture (ransk. ouver-ture:
avaus, alkaminen, sotilaitten­sa
antama nimi). Toussaint L'Ou-verture
oli viisikymmenvuotias ensi
kerran nähdessään armeijan. Hän
ilmestyi taistelukentälle sen jälkeen
,kun oli jo joitakin orjakapinoita ta­pahtunut.
Uskotaan, että* hän näi­tä
kapinoita;-salaa kannusti, mutta
pysyttelihe , itse taka-alalla siksi
kunnes liike kehittyi riittävän voi­makkaaksi.
_ Hänen ilmestyessään
näyttämölle.,, kumouksen johtajaksi
oli tuo .saariasutus erilaisten ryh­mien
ja luokkien riitojen raatelema.
Noin 500,000 Jcumouksellista orjaa
yastustivat niitä. 30,000 valkoista
plantaashiherraa päätti itsepintaises­ti
pitää yllä- herikiorjain omistamis-oikeuksiaan.
25,000 mulattia, jotka
.pmistiyaj;. saaren maasta kolmannek­sen,
ja pyrkivät yhteiskunnalliseen
tasf-arvoisuuteen, olivat varsin ha­lukkaita
ottamaan osaa crjien sor-
'. toon. Idässä ^ oli voitokas espanja-moukselle
antoi ensimäisen innos­tuksen,
oli kääntynyt selvästi por-varikumoukseksi.
Ollessaan voito­kas
Europassa ja, päätettyään kruu-nata'"
itsensä Ranskan keisariksi, kat­soi
Napoleon välttämättömäksi lä­hettää
parhaita tasavaltalaisia soti­laitaan
pois Ranskasta. Haitia hän
piti sopivana paikkana. 30,000
ranskalaista sotilasta, "jotka eivät;
olleet milloinkaan- kokeneet tappio­ta",
lähetettiin jälleen haitilaisia
orjuuttamaan. Koko imperialistinen
maailma liittyi täydellä sydämellä
liikkeeseen. Hollanti lainasi kuusi­kymmentä
linjalaivaansa yritykseen.
Erikoisella kirjelmällä tarjosi Eng­lanti
puolueettomuuttaan. Yhdysval­lat
pysytteli äänettömänä. Vapau­tensa
taistelleet neekerit katselivat
itseään vastaan järjestjrvää vihoUis-mielistä
maailmaa.
Ranskalainen sotalaivue tiili. Hai­tilaiset
veivät perheensä vuoristoon.
Toussaint L'Ouverture julkaisi kuu­luisan
määräyksensä: "Polttakaa
kaupungit, tuhotkaa sadot, särkekää
tiet tykeillä, myrkyttää kaivot, osot-takaa
valkoiselle miehelle minkä­lainen
on se helvetti, jota se on
tullut tekemään." Haitilaiset kävi­vät
hurjaa sotaa heitä jälleen or­juuttamaan
tulleita voimia vastaan.
Ne, kävivät vtyrannien kimppjMin
vimmalla kaikella tavalla. Ne hyok-käsivät
ranskalaisia joukkoja vas-
"JÄRKEVIÄ HULLUJA"
Koska meillä kerran dn kesäjuh­lat
t.k. 9 päivänä siellä meidän
kauneudestaan kuuluisalla kentäl­lämme,
niin sitten illalla menemme
haalille katsomaaan "Järkeviä hul­luja".
Tämä on ensimäinen kerta
kun tätä kappaletta esitetään tällä
mantereella. Kappaleen aihe on
aivan erikoinen. Kuninkaallinen
huvjlaiva ja hulluja parantolaan
kuljettava laiva joutuvat erään saa­ren
rannikolla haaksirikkoon. Pe­lastuvat
saarelle ja siinäpä se tu­leekin
seilaaminen kuka on hullu
ja kuka viisas, kun kaikki luulee
toisiaan hulluksi. Kappaleessa hy­vin
nasevasti "ruoskitaan nykyaikai­sia
lakeja ja tapoja. Kertakaikkiaan,
kappale on hauska j a opettavainen,
joten jokainen rientäköön katso-maan
"Järkeviä hulluja".
Julkaisemme seuraavassa venäläisen MJariä Jershovan kertomuksen
Kun kertomus viime vuoden lopussa j u l k ä i f e venäjänkielisenä
aikakauslehdessä "Työläisnainen", synnytti se lukijoiden, varsin­kin
naisten, keskuudessa tavattoman suuren mielenkiinnon. Leh­den
toimituksen esityksestä lähettivät lukijat arvostelunsa kerto­muksesta
j a vastauksia saapui — viisisataa.-
Eräänä pilkkopimeänä yönä sattui ne monet: k Ä h n a t , jotka liittyivät
Insinöörinleski Stollln kodissa suuri suunniteltuihin „häihii^. "»«J^vat
Tästä siirtyivät ajatukset itsepin­taisesti
askartelemaan köyhyydenpe-onnettomuus^—
~ •
Yhdessä heidän kolmesta huonees-vaa
lukemista — sitäkin siinä on —, mutta on siinä monipuolinen sisältö
vakava^sta kaunokirjalliseen saakka. Lisäksi siinä on tärkeitä tietoja eri
maiden valtiollisten vankien kohtalosta, siitä työstä, jota heidän puolus-tamisekseen
on tehty ja tehdään j.n.e.
taan. joiden^ ikkuna^ oU huolelhsestl Icssa. köyhyyden, joka ehdottomasti
_ • saapuu, ^ ellei Metlov mene n a i n i i^
Timan kanssa,. koska lesken eläke ön
pieni ja kaikki aikaisemmin säästet­ty
oU kohta kulutettu, kun jo oli
h.ftuskat toiveet mukavuuksista pohat­ta
MeUbvin talossa-
Juolahti siinä mieleen myös Metlo-vin
sanat hänen tyttärelleen: "Viaton
pikku kukka". Ajatellessaan tätä "via­tonta
kukkaa" hän aivan odottamatta
itselleenkin kirosi käyttäen sitä sopi­matonta
sanaa, jonka hän joskus oli
vana.
rista.
doUisimman nopeasti. — L e .
peitetty, synnytti hänen tyttärensä
Tiina lapsen.
Nyt auttaessaan Jotakuta epävirallis.
ta kätUöä, Joka kih^esti ja hyvin sa­laa
oli tuotu kaupungin toisesta l a i ­dasta,
koetti rouva Stoll tämän häl3ry-ty:*.
sen ja kaiken pelkonsa keskelläkin
keksiä jotakin pelastusta tästä tilan­teesta.
Hänen aivonsa toimivat nope<
asti, selvästi ja suoravilvaisestL
Eihän pitäne toki antaa tuttaville
sitä huvia,' että he saisivat tulla- tees-kentelemään
sääliä Tiinaa kohtaan
joka vasta oli seitsentoistavuotias,
melkein lapsi.
Rouva Stoll ei ollut muita fyhmempi
ja samalla tavalla osasi M n myös sa­lata
tyttärensä vahinkoa. Mutta pää-asia
hänelle oli salata tapaus ^tön
sulhaselta ei ,tuolta kirotultai Les-heneviltä.
joka oli tyttären häpeän
syyiiää, vaan rikkaalta kauppiaalta
iaukset olisi tehtävä mah-j Metlovilta. Rouva Stollin ajatus, joka
jnäin oli torkertuhut MetlovUn, toi e.sun
kuullut palveUjattarelta SteffUtä.
Puoliääneen supisten hän toisti k i -
roamisensa.
Tyttären teko tuntui hänestä kata­lalta
ja inhoittavalta. Kaadettuaan
pesuveden pois ja kierrettyään oven
»kkoon hän kulki Kevym askeUn
vuoteen luo, jossa hänen tyttärensä
tuskissaan vääntelehti Tiina puri
käsiään ja tukki tyynyn kuhnia suu-hunsa
tukehduttaakseen tuskat itseen­sä.
Kätilö seisoi vieressä. Bän oli näh­nyt
monia samanlaisia tapauksia Ja
hän tiesi, että' viimeisinä minuutteina
synnytyksen edellä ^synnyttäjän, p o a i -
set häärivät epätoivoisina jtf toivovina
hänen edessään javMn,Lusgfna, tun­si
sellaisissa tllaism&slssa «ivansa
kuin kala vedessä. Mutta jiyt iäSBä
nämä tuskat, jotka, tulivat ikäänkirin v
maanalta ja tämä äänettömyys jos­takin
syystä painosti häntä. P ^ -
täkseen tästä tunnehnasta hän kat­sahti
ymiÄrilleen oaen etsivinään jo-takm
esinettä, joka saisi hänen huo­mionsa
osakseen..mutta hän näki a i ­noastaan
rouva Stollin ankarat, pe-lolttavan
vaiteliaat kasvot ja ma­kuuhuoneen
setoät. Jotka olivat sa­manlaiset
kuin nuo kasvot.
Rouva loi katseensa kiemurtelevaan
tyttäreensä ja sanoi rauhallisesti ja
kyhnäverisesti: "Eikö "se" jo pian
lopu?
Lusgina vastasi hiljaa: "Noin vildea.
toista minuutta päästä". — "Hyi kuin­ka
hän haisee sipulille", ajatteU rouva
Stoll. Samalla hefJcellä Lusginassa pu­lahti
ajatus: "Minkälaiset kalansilmät
pn hänellä". Synnyttäjä tempoiU suo-nenvedontapaisesti.
Rouva Stcdlista
tuntui, että tyttären viUi huuto tun­keutui
kadulle. Pitkillä hienoilla sor­millaan
hän tukki tyttären tuskien
vääristämän suun, tukehdutti huudon
ja sfllota kuului lapsen heikko, kitinä.
Rouva StoU suoristautui. Kätilö h ö ­räytti
lapsen rouva Stollia kohdtti.
Kmä rauhoittui
— Poika, sanoi Lusgina tyytyväisen
näköisenä pitäen pikkuista punanok-kaista
olentoa käsissään
\
1 -f y UK
No. 1
Knrss
Can
40c lähet
hetjrksisti
hetykslsta
lähetyksis
SOc jokai
sadalta di
SähkÖM
hetyskulut
Suomei
$2.45 sad
Tehkää
•Lait
Tiedi
Vapaudi
vastaan m
PORT
l
Por
VAPAUS
111
957 Broad
A.
Kir
. ]
Souti
CHAl
Osuusko
D
eri naikkal<
taan imidaE
hin, taistel
pungiiT iad
puUisestz a
Lopulta ran
tä maihin,
vallpttaa itg
ierajtä. Sik
tokseenl N
vapautta. J
verture usko
jotuo rauha
selle armeijr
ja lähettivät
polsonin mä
hattifia Ennä
Toussaint
ten pete^yks
taas aseisiin
leen, verfeem
kalaiset ryhl
siin,' lieksiv;
mutta Haitin
lestaan uutti
entistä suur^
poleon toi lis
lä Napoleonii
oli ylläpidetti
kot kärsivät 1
talon. ToasES
nonat, että h
den siemenen
ko impeiialist
sitä tuhota.
Toukokuun
hattilBisen ku:
päivä. Kaikk
työläiset, mihi
juhHyafc^ t ä^
Rouva' Stoll
milleen sitten
— Niin! Sei
— Saisiinmel
soi Lusgina.
SoU meni ht
asetella synnyt
asemesta rouva
ruplasia. Lusgt
tuxieeUa silmä
palkkion runs
matta hän pyy
otti rahanipun
keitään laukkuu
ei ahtanut hän
matta itseään 1
-—Mutta'mit(
pese sitä?
— Ei teidän 1
haton, kalkki
St<ril arvovaltaisi
katcn Jotakta iA
— Kyllä, kyllä
nen vekara, va
Lusgina, Joka J
saan.--Vanha rou
dättl äkisti ja
eneministä kyse
lapsen pois, sie
kunsa Ja seuras
hänet-ovesta ula
kan silmäyksen
— Minä toivor
pidetään ankaras
va Ston tiukasti
- - Tteidäa ei ta
nee minun mukai
tasi kätilö.
Rouva Stdn ku
häviävän kSytävi
deUeen sinne. S