Vapaus, June 3, 1929

              No. ISe — 1929 Maanantaina, kesäk> 3 p:nä — Mon., June 3 SivoS
A H A A
S U O M E E N
KnrssiSnoienHarkkaa
SOSIALISMIN RAKENNUKSETA
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle ?20.00, 60c lä-hetytaista
120.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sählcösaoomalähetyksuta ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Eurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
B6x €9. SUDBURY. Ont.
•Ledvapileltejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioUa.
atasmia vastaan LASTEN KIRJA
TOV. JAKOVLE\TN SELOSTUS N K P ( B ) :N X\T KOKFERENSISSA |
Toverit! Neuvostomaan työväenluok- tä, jotka viime vuonna saivat helpo- 5
ka la kommunistinen puolue ovat a-'tusta säännöstely rahastosta, saattoi 1
settaneet eteensä mitä suurimman' vero olla raskaampi kuin viime vuon- 1
tehtävän — teollisuuden perinpohjai-' na. Sen vuoksi on täytäntöönpanon j |
£en uudestirakentamisen. teollisuuden tarkiEtuskysjTnys asetettu myös siten, 1
nopean kehittämisen ja maatalouden' että ne kohdat keskuksessa julaistuis- =
sosialistisen uudestirakentamisen. 5-} ta ohjeista ja laeista, jotka syystä tai i
•vuotis-suunnitelman numerot puhuvat j toisesta ovat jääneet siellä tarkemmin |§
tehtävistä, joita jo olenime ryhtyneet: käsittelemättä, voidaan korjata paikal-, ä
toteuttamaan. • • j lisen kokemuksen perusteella.
Taloutemme uudestirakehtaminehi
vaatii valtiokoneistomme uudestijärjes-tämi^
tä. Kysymys siitä, mihin suun­taan
tulee puolueen työn kulkea hal-
Vapaudelle ottavat rahaväljtyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCU
1196 St. Antoine St,,
Montreal. Que.
A.T' HILL,
?57 Broadview Ave.,: Toronto, Ont.
AARO KIVINEN,
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORi,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri naikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
taan niMen yrittäessä astua ma5-
hin, taistelivat käsikähmässä kau-pungiiT
i a d u i l l a tuntimääriä ja lo­pullisesti
ajoivat heidät takaisin.
Lopulta xanskaiaisten onnistui pääs­tä
maihiiL, mutta ne - eivät voineet
vallptta^ itsensä vapauttaneita nee-ieraltä.
Siksipä ne tun.'autuivat pe-toksBEiu
Ne tarjosivat rauhaa jr,
vapautta. Ja kun Toussaint L'Ou-verture
uskoi niitä j a hyväksyi tar­jotun
rauhan rläsyiselle j a nälkäi­selle
armeyaDeen, pettivät ne hänet
ja läiiettivät Hanskaan, missä Na­poleonin
määräyksestä hänet mur-hattiih
limiaii luolassa Alpeilla.
T©ussaint X^Ouverturen tultua s i ­ten
petetyksi kiiruhtivat haitilaiset
taas aseisiin j a taistelu alkoi uudel­leen,
verisempänä kuin ennen. Rans­kalaiset
ryhtyii-ät uusiin rääkkäyk­siin,'
keksivät uusia julmuuksia,
mutta Haitin neekerit osottivat puo­lestaan
uutta ihmeellistä urhoutta,
entistä suurempaa rohkeutta. Na­poleon
toi lisää 30,000 sotilasta, sU-lä
Napoleonin mainetta ja kunniaa
oli ylläpidettävä. Mntta uudet' jou­kot
kärsivät entisten joukkojen koh­talon.
Toussaint L'Ouverture oli sa-nonnt,
ette hän oli kylvänyt vapau­den
siemenen niin syvälle, että ko­ko
imperialistinen maailma ei voisi
sitä tuhota.
Toukokuun 20 päivä oli suuren
haitilaisen kumousjohtajan syntymä­päivä.
-Kaikki vapautta rakastavat
työläiset, mihin rotuun kuuluvatkin,,
juhlivat: tätä päivää. — Toveri.
lintckoneistcn saattamiseksi sellaisek­si,
että se vastaa teollisuuden ja 'maa-talouden
uudestirakentamisen tehtä­viä,
on pääaiheena teeseissä byrokrar
tismista.
Täytäntöönpanon tarkistus on työmme
ydin
Näissä teesissä korostetaan erilaises­ti
kysym.» täytäntöönpanoin tarkista­misesta.
Onko oikein, että. tämä l^"sy-mys
on teeseissä asetettu e i i ^ sijäUe?
Ei ainoassakaan porvarillisessa maas­sa
aseteta tällaista kysyniysta.' Miksi?
Porvaristo on täysin vakuutettu siltö,
että koneisto ylhäältä alas asti tote­uttaa
täsmällisesti ja määräaikaan
kaikki hallituksen ja parlamentin pää<j
tökset. Onko meillä tällaista', takuuta;
Tietenkään ei ole. Me olemme murska,
neet kartanonherra-porvariston Venä­jän
koneiston työväenluokan ja tälon-
Yhden henkilön vastuunalaisuudestani
ja määräysvallasta
Täytäntöönpanon tarkistuskysymyk­seen
liittyy kaksi vississä määrin po.
liittLsta kysymystä: 1) yhden henkilön J
vastuunalaisuus ja yhden henkilön
määräysvalta ja 2) kommunistien
työn laatu. Tietenkään ei voi olla pu­hettakaan
täytäntöönpanon tarkistuk­sesta,
ellei tiedetä kuka mistäkin vas­taa.
Vaikka viime vuonna supistettiuj
koneistoa jonkun verran, niin ovat
saavutukset tällä alalla sangen pie­net.
Täytäntöönpanon tarkistusta ei
voi meidän työjärjestelmässämme to­della
toteuttaa sen johdosta, ettei tie­detä,
kuka mistäkin vastaa |a kuka
mitäkin tekee. Organisaatorisessa mie­lessä
täytäntöönpanon tarkistus nojaa
siihen tehtävään, että todella otetaan
käytäntöön yhden henkilön vastuuna­laisuus
ja määräysvalta. Tätä on to­teutettava
suvuremmalla päättäväl?yy.
della kuin tähän asti. Ottakaa kaksi
hallituksen tärkeätä päätöstä: laki
"Sallikaa laster. tulla minun tyköni!" Kun aikuinen ihminen
kirjottaa jotakin lapsille, onnistuu hän siinä paremmin kuin jos
hän kirjottaisi toisille aikuisille.
Mikähän sen selittää?
Olisikohan selitys siinä, että silloin kirjottaja koettaa olla
kava ja vilpitön, suorempi ja luonnollisempi kuin muulloin? Kuinka
tahansa, jos aikuinenkin haluaa oikein hauskaa ja opettavaa luke­mista,
niin lapsille aijotuista kirjoista sitä saa. Muistammchaa
Andersenin sadut? Emmekö olleet niinkuin lumottuja niitä lukies­samme
pieninä? Ottaapa kirjan käteensä uudelleen, tutustuakseen,
ovatko siidut loihtunsa menettäneet? Mitä vielä! Niissä on sama
tenho.
Niinpä "Lasten kirjallakin", josta on juuri ilmestynyt toinen,
laajennettu painos. Jokaisella kirjan 42 :lla lu>'ulla on opettava, ke­hittävä
ja jalostava tarkotuksensa. Me muistamme Topeliuksen
"Luonnon kirjan". Tämäkin on luonnonkirja — enempi kuin Tope­liuksen
olikaan, sillä erotuksella vain, että "jumala" ja taikausko
eivät tässä kirjassa näyttele mitään osaa. Tieteellinen, uusimpien
tieteen saa\'utusten mukainen.
Ja kuvat sitte? Mainiot! Nykyaikaisissa kirjoissa kuvat ovot
puoli sisällöstä, j a siinäpä se onkin juttu, saada kuvia, jotka vas­taisivat
tarketusta. Kuitenkin tämän kirjan kustantajat ovat olleet
onnellisia siinä suhteessa, että kirjan toimittajana on ollut mies.
Jota käyttää maaleja ja muita kuvien tekemiseen tarvittavia aineita
j a välineitä yhtä taitavasti kuin hän viljelee sanaa — t o v e r i Suw
vanto. Panikin toimittaja, "Tossu", "Lapatossu", "Kalle Maksan-.
t e r i " y.m., näet, siis ei mikään amatööri.
Tämä euomcnkieli Uhtoo unehtua täällS '*viers«IIa^ ntsaUa.
Täytyy ylistellä kirjaa sen hyvän kieliasunkiD Tuofaö. On mahdol­lista
säilyttää kieli puhtaana ainoastaan sitä vi]|eIanaUä aU»rastä,
j a tietenkin toveri Suvanto sitä sanomalehtimiebcna viljelee icolco
loilla tanakasti. Jos nyt tahtoo lapsilleen jättää perinnön tästä i h ­meellisestä
saomenkielestä, niin on tämä kirja, "Lasten idija**. sii­liäkin
vanhemmille avuksi. Mitä vasten saomeakin tmcdca pitusi
osata? E l auinkaan missään valkois-isänmnallisessa tarkotnläessa,
raxn niinktrin joku kielimies sanoi, että olisi "sielaon" hakatta kak­sikin
akkunaa, joista kammastakin näkee päivänvalon. Onhan tan-nettoa,
että lapset voivat oppia kolmea. Jopa useampaakin Ideltii
' nnnaldkain vaivatta; monet Suomen ruotsalaiset, jotka oEvtCt liika
koppavia pahualueen suomea vanhassa maassa, opettelevat sitS
täällä, j a lapsineen opettayat sekä suomen että raotan i a lapset
oppivat koulussa j a kadulla englanninkielen. Tnnnemne sePaisia.
Suomenkielellä löytyy joukko hyvää Idrjallisuatta, jota et voi lakea
millään maaUa kielellä. Jo senkin vuoksi kannattaa^ osata snomea
— kaikki tutkijat esim. opettelevat saksaa, pysyäkseen tietämisea
tasoilla.
Tilatkaa''Lasten Kirjaat Hinta on vain $1.00. Siis niin alhainen, että hädintuskin korvaa
painatuskulut. Kirjaa saatte Vapauden pää- ja sivukonttoreista ja kaikilta asiamiehiUa.
YÄPÄDS, Box. 89, SQdbary, Oot.
»nnmiimiinnnttflmncimuiiniiaiiniuiiiiCTiimiuiinimiiminiaminnimaimiuim
poikaiston valtiollisena sortokoneisto- neuvostojen oikeuksien laajentamisesta
na. Mutta meidän on täytynyt ottaa
koneistoomme huomattavasti henkilöi­tä
vanhan järjestelmän koneistosta;
kokonaisia osia siitä otimme koneis­toomme.
Tämän johdosta emme voi
olla taattuja siitä, että hallituselintem-i-me
päätökset tulevat todella, täytän-tööhpannuiksL
liÄtden ja puolueen ohjeiden vää­ristelyjen
ja rikkomusten-määrä on
sangen suuri. Tämä on yksi isyy riihen,
että olemme asettaneet ensi tilalle
täytäntöönpanon tarkistamisen.
Toiseksi, me elämme olosuhteissa,
jolloin sosialistinen hyökkäyksemme
kohtaa vimmattua vartarintaa kulafc.
kien taholta. Kulakki ja useissa tapa­uksissa
nepmanni sekä porvarilliset
inteHrgeiitit, jotka ovat koneistossam­me,
yrittävät vetää valtiokoneistomme
osia palvelukseensa. Tämän vuoksi on
meidän kiinnitettävä suurta huomio­ta
täytäntöönpanon tarkistukseen. Le­nin
-näki tämän ja X I puoluekokouk­sessa,
jossa hän sanoi:
"Edessämme on ratkaiseva taistelu
Venäjän -kapitalismin kanssa, sen
kanssa, joka kehittyy pikkutalonpoi-kaistaloudesta,
jota se tukee. Juyri
tässä tulee lähitulevaisuudessa t^ste-lu,
jonka ajasta ei vielä voi tarkalleen
määritellä."
Viimevuotisissa elintarvehankinnois.
ta paljastui, että useat koneistomme
osat olivat ystäyyyssuhteissa kulakki­en
kanssa ja tulleet meille. vieraitten
voimien käytettäväksi. Myös viime
vuoden maatalousverosta pn saman­laisia
kokemuksia. Silloin kun indivi­duaalisen
verotuksen olisi pitänyt u-lottua
2% talouksista, niin verotettiin
täten vain lV^7c> ja sangen useissa t a ­pauksissa
sovellutettiin sitä keskiva­rakkaisiin
eikä kulakkeihih. Kokemuk­set
osoittavat, että kaikilla aloilla t u ­lee
kysymys taytäntöönpaiion tärkis-tulssesta
politiikkamme -teeskuskysy-mykseksi
taistelussa byrokratismia
vastaan. "
Täytäntöönpanon tarkistuksessa on
toinenkin puoli. Tämä tarkistus oh
paikallisessa kokemulcsessa se, miten
hyviä ovat keskuksesta tulleet ohjeet.
ja laki tehdashalllntojen oikeuksien
laajentamisesta. On useita tapauksia,
että nämä lait lojuivat kuukausia jo­pa
vuosiakin kanslioissamme. Eräässä' kasvaneet yhteen
tapauksessa trusti ei halua antaa joi. mannien kanssa.
epänormaalisuuksiin on syynä Ulalli^
nen kontrolli työläisten taholta, am-mattihittojen
ja TTT:n taholta, selkil
nen talousmies ei puhu omia sanojaan,
vaan jonkun si\'uniac«i.
Keitä on puhdistettava?
Me haluamme puhdistaa neuvosto-koneiston,
niinkuin teesit sanovat
" . . . . a i n e k s i s t a , jotka ovat rappeutu­neet,
vääristelevät neuvostolakeja
kulakkien ja nep-häh-
itsevät talste-takin
oikeuksia, tehtaille, mutta on itse
valmis ottamaan K. Kansantalousneu-vostosta
mitä oikeuksia tahansa. Neu-vcstokoneistot
taas ovat valmiit otta­maan
Kansankomisaarien Neuvostol­ta
mitä oikeuksia tahansa, mutta ei
luovuttamaan osaa oikeuksista alem­mille
elimille.
On myös saatava sellainen järjes­tys,
että asiapaperin säännöllisesti a l ­lekirjoittaa
se .henkilö joka asian hoi­taa,
ja kommunisti, jotta olisi mah­dollisuus
tarkistaa. Näin löytyy todella
vastuimaJainen henkilö. Näissä alle­kirjoituksissa
me löydämme ulkonai­sen
Tlmauksen siitä järjestelmästä, jo­ka
on ^attanUt meidät teeseissä a-settamaan
kysymyksen työväen kont­rollin
nlottamisesta neuvostolaitok-siimme,
l«ima^-komn»inustit
Me olemme yhdistäneet täytäntöön,
panon tarkistukseen organlsatoorisen
kysymyksen, mutta siihen välittömästi
liittyy myös kysymys henkilöistä jot­ka
johtavat laitoksia. JuiiH tämän
yhteydessä on teeseissä asetettu kysy-my.?
niin kutsutuista leimasin-kom­munisteista.
Tätä leniniläistä määrit­telyä
oh kehittyvässä luokkataistelu-tilanteessa
erikoisesti korostettava ja
suhen Tmnnitettävä koko puolueen
huomiota.
Palveluskimtalaisista on kommunis­teja
11.7%. Virkakoneistossa on kom­munisteja
neljäsosa palveluslcuntalais.
ten luvusta, mutta teollisuuden ja r a ­kennustyön,
hallinnollisessa koneistos­sa
14%. Kjrsymys ei ole £ilt5, että 14%
sijasta on saatava 24%, vaan niinkuin
teeseissä sanotaan: täjrtäntöönpanon
tarklstas on yksi, oikeuksien, velvolli­suuden
ja vastuunalaisuuden jako on
kaksi, ja kolmas on kysymys siitä, et­teivät
kommunistit vahvista leimasi­mella
vieraita ajatuksia, eivät hännys-tele
perässä, siis kysymys kommu-lua
volokilttaa vastaan ja pettävät sitä
ja suhtautuvat kopeasti, tsinovnikka-mäisesti,
byrokraattisesti työtäteke­vien
jokapäiväisiin tarpeisiin, kaval.
tajista, lahjusten ottajista, saboteeraa-jista,
vahingontekijöistä, laiskureista".
Ja tämä on tehtävä paremmin kuin
olemme sen tähän mennessä tehneet,
on järjestettävä sellaiset esteet, etteir
vät erotetut pääse takaisin koneistoon.
Esillcvetämlsestä
Kj-symys henkilöstä jakaantuu kol­meen
osaan: 1) on vapauduttava " l e i ­masin-
kommunisteista", ja muitten on
opittava, opittava Ja opittava, sillä i l ­man
sitä tulee lubkkavihölllnen luok­kataistelun
laajentuessa lyömään m.ei.
dät; 2) valtiokoneisto on puhdistetta­va
niistä aineksista, jotka eivät halua
eivätkä voi täyttää laJjeja; 3) näiden
ainesten sijalle oh vedettävä uusi\
työväen keskuudesta.
Usein katsotaan, että koneiston uu-destijärjestely
• sisältää . vain tehtävän
faattaa se vastaamaan teollisuuden
'/audestijärjestelystä. Teeseistä näkyy
aivan selvästi, että yksin täHalncn
määrittely ei riitä. Koneiston sa?,tta,-
minen vastaamaan talouden uudesti­rakentamisen
tehtäviä tapahtuu mi^-
sä kapitalistisessa maassa tahansa.
Ero meidän'ja muiden maiden vä­lillä
on juuri luokkasuhteessa. Me tar.
vitsemme sellaista parannusta valtio­koneistossa,
joka tekee sen talsteJnky-kylseksl
kulakkia j a nepmanneja vas­taan.
Tietenkin tässä on otettava huo­mioon
se, että koneisto tulee tässä
suhteessa osoittamaan meille ankaraa
vastarintaa.
tua on parannettava; 3) netrvostoko-neisto
on vapautettava meille vieraista
aineksista.
Teesit ovat yhden ajatuksen läpi­tunkemat:
taistelua byrokratismia
vastaan voidaan käydä vain siinu t a ­pauksessa,
että vedetään siihen joobit
mukaan.
Valtiokoneistoon nähdexa on meillä
nyi ankara tehtävä, sen puhdistami­nen,
jossa olemme pakotetu kritisoi,
maan omia kommunistijakin mutta
laajenevan luokkataistelun olosuhteis­sa
tehtaista ja kylistä astuu tuhan­sittain
uusia tilalle. Jos me kohotam­me
nämä kerrokset, niin kuin Lenin
opetti, niin voidaan vakuudella sanoja
että taistelussa byrokratismia vaataan
tätä vihollista vastaan, joka^ on vai­keammin
voitettavissa kuin Denikia,
me tulemme tekemään saavutuic^ia;.
YLEISIÄ UUTISIA
Hudson-lahden rauta*
tiejuttu jälleen par­lamentissa
läiltcparlameniti cri'.ioisestt käslCellst
Fort Churchlilin maiden omalcstt-mista
hallituksen omaisuudeksi
A . H U R S T
YLEINEN KAUPPA SEKX POSTnCOlfTTORI
Rosegrove - - Ontario
Blottomme on palvelua. Hintamme ovat oikeat. Tahtomme
on tyydyttitä. Sleiltä löydätte täydellisen varaston moka, ar.m.
tavaraa. <M
Ontarion vanhuuden-eläkelaki
astuu voi­maan
marras-
, kuussa
VLMtkanaan eCUcesSädökset Iiavaltta
ISCteparlcmientln laatiman lain
ntokaisefcsi
Kon^ston ntidestijärjestelyn
n o l l i a kyfymj*slä
käytän-
Eshnerklksi maatalousverolain ffehtä-) nistlen kyvystä antaa vastus luokkavi-vänä
oli helpottaa keskivarakkaan a-semaa.
Tämän päämäärän ^laki saa­vutti,
-matta me emme keskuksessa
tarkistaneet sitä, että vissille osalle
keskivarakkaista, ~Z—i prosentille niis-
Rouva> Stoll meni sekuimiksi hä.
mUleen sitten vastasi:
— Niin! Sepä. hauskaa!
— Saisinuneko lämmintä vettä, sa­noi
Ltisgina.
Soll meni huoneesta. Lusgina alkoi
asetella synnyttäjää kuntoon. Veden
asemesta rouva Stoll toi nipun kolm^-
rupUtsia. Lusgina hoksasi asian. Tot­tuneella
sUmällään hän määritteli
palkkion runsauden) liikoja puhu­matta
hän pyyhkäsi kuivaksi kätensä
otti rahanipun ja alkoi asetella veh­keitään
laukkuunsa. Mutta uteliaisuus
ei aqtanut hänelle rauhaa, ja jaksa­matta
itseään hillitä hän kysyi:
— Mutta'miten lapsen käy? Ettekö
pese sitä?
— E i teidän tarvitse olla sUtä rau-haton,
kalkki tehdään, vastasi rouva
StoU arvovaltaisestL Tytär pyysi kuis­katen
jotakin iLusghialta.
— Kyllä, kyllä, poika se on, tuoUai-nen
vekara, vastasi lasta kohottaen
Lusgina, joka jo oli päällysvaatteis­saan.-
Vanha rouva j^kähtL Tämä p i -
dätU äkisti ja käskevästi kätilön
eneminlstä kyselemisistä. Hän pani
lapsen pois, sieppasi kiireesU lauk­kunsa
ja seurasi rouvaa, jolsa. laski
katsoi vielä pihallekin Ja juoksi kii­reesti
lapsen luo. ' >
Tiina loi kauhistuneen' katseen^'äi­tiinsä
ja ennenkuin äiti oli ehtinyt
hänen luokseen, niin hän jionnistaen.
viimeisetkin voimansa 'tempasi :'lai|)^
sen syliinsä ja suojeli sitä omaJlä.ruu­miillaan.
Xiti yritti riistää häneltä lapsen ja
kävi käsiksi tyttäreensä. Kun tämävoL
mattomana ollen ei voinut muuta, kävi
hän hampaillaan kiinni äidin sonniin
ja ponnisteli väristen jir nytkähdcli
Ien. Mutta rouva Stoll safkiiitehkin
siepatuksi lapsen ja riensi' se'käsis­sään
ovelle. -'
• Tytär ryömi hänen perässään lat­tialla
revityin paidoin jä piiblikuol-^
leena voihkien. ja vaikeroiden.- Tämä
saattoi vanhuksen pysähtjTnään.:
— Anna se minulle. Anna! korisi
tytär. Mitä sinä aiot -sille tehdä?
Minä en salli... Minä huud,T:...
Äiti hätkähti, hänen harinaa naa.
mansa kävi vielä harmaammaksi.
— Vai niin! Siliä tavalla! Huuda!
Huuda!
Hän repäsi peitteen ikkunasta. —
Kuulkoot sitten. Siinä on! ja hän
melkein heitti lapsen tyttären syliin
hoUisille.-
Jotkut puhuvat, että on: liian, paljon
köhtroriia, että TTT ja ammattiliitot
häiritsevät työtä. Tietenkin £ellahien
talousmies, joka luulee, että kaikkiin
tempasi naulakosta palttoon ja hui­vin
ja viskasi ne kaikki hänen jalkoi­hinsa.
— Korjaa sitten luusi mi-iun huo-
Ineestani! Pois! Ei ole sinulla äitiä ei
Sinä olet menet-hänet-
ovesta ulos luotuaan ensin tar­kan
silmäyksen rappukäytävään.
— Mteä toivon, että sopunuksemme
pidetään ankarasti salassa, sanoi rou­va
Ston tiukasti , . ,^ .
tasi katHö ' seurapunn, sma haluat hapeaa.
nyUcähtelivät Tiinan hartiat Ja hän
•j raiipui suulleen matolle.
' Äiti oli raivoonsa läkähtymäisillään.
— Valitse, joko onni tai häpeä...
No?
*riina Voivotti. 1
—Mitä? kysyi äiti uudestaan odot­taen
vastausta.
— Ota . . . mutta pian ... tytär
voihkasi tuskasta menettäen tajun­tansa.
: .Rouva Stoll otti uudestaan lapsen
kääräsi sen riepuun, peitti vaipalla Ja
riehsi ovesta ulos. Takaportaat olivat
tyhjät Hän aukasl pihalle vievän,
oven ja vilkasi varkain tavoin siitä.
PihaneUö oli jrfmeä^^ kuin katu.
Valo ^ tSMn hannaaseen kaivoon
y»stahnkipisesti j a hämäränä. Oikealla
ävustalla oli likainen roskalaatikko
ja käymälä. Aluksi rouva Ston tab-tpi'livahtaa
portin jäkkuovesta Ja heit­tää
lapsen Jonkun askeleen päähän
aukealle sivukadulle talon taakse.
Mutta kadulla ajoivat kolisten kuor.
marattaat Ja Jostakin kuului juopu­neen
laulua.
. Bouva Stoll katsoi tuskallisesti, mut­ta
äkkiä hänen kajonsa kirkastuivat.
Sitten hän Juoksi kuin TcXla, portilta
käymälään. Harmaa tervattu ovi sul­keutui
hänen Jälkeet:sä Ja parin m l - !
Ensimäinen kysymys on hallinnon
desentralisointi. Toinen yhtä suuri
probleemi on trustien ja K . Kansanta-lousneuvoston
osuus. On saatava asi.
at niin, että trustista tuUsl teknilli­nen
johtoelin,. teknilllse» ratsionall-so^
nin elin, joka järjestää kokemus­ten
vaihdon laitosten välillä, Joka an­taa
laitoksia tieteen Ja tekniikan saa­vutusten
omaamisessa. K. ICansantalo-usneuvoston
eteen tulee kysymys sen
muuttamisesta taloudellis-finanssises-ta
keskusjohtokoneistosta teknillisen
Johdon esikunnaksi.
Kolmas probleemi on tieteellisen
perustan kohottaminen kaikkien l a i -
tcstemme työssä. Lähivuosina suorite­taan
suuri tieteellisten voimien insi­nöörien,
tekniikkojen ja taloxtsmiesten
•uudestisijoittelu. Kanslioista on heidät
vedettävä tehtaisiin, ratsionallsoimls-konttoreihln,
-ryhmiin, -instituuttei­hin
Ja suurmitteluellmlln.
Neljäs probleemi on . liikemenojen
päättävä supistaminen. Viides problee­mi
koskee valtion teollisuuden Ja val­tion
elinten, ka,upp&- ja kooperatiivl-sllnten
suhteita. Kuudes proble^
koskee alempaa koneistoa, ollen kes-keisenä
kysymys rajoonelsta. Okruga
on nykyään usein vain väli^s^ste. R a -
Jonista on luotava poliittihen ja - t a ­loudellinen
tukikeskus, politiikkamme
OTTAWA, kesäk. 1. — Hudisoh-lahden
rautatlbkysymys oli jälleen
llittoparlamentlssa käsiteltävänä, kes­kustelun
keskittyessä maan omsksn*
mteeen Fort Churchillissa hallituksen
omaisuudeksi, täten ehkäisten mah­dollisen
klinteimistökelnottelun palkan
laajentuessa satamapaikaksi. HaZJituk-sen
toimesta oli suunniteltu korvausta
maksettavaksi maanomistajille
tetystä maastaan 21.75 tonttia kohden.
Tätä vastusti konsei-vatllvlnen oppo­sitiojohtaja
Bennett, osottaen, että
niinkin paljon kuin 600 dollaria or
maksettu eräitten asukkaiden toimesta
maapalstoista Churchillissa.
OTTAVA, kesäk. 1. — Lilttoham-tufcsen
oilcetisminlstcriö, tutkittuaan
Ontsirion maakunnan laatimaa van-hmideneläkesuannitelmaa,
on katsonut
sen täysin liittoparlamentin laatiman
eläkelain mukaiseksi, isiltä huolhnatta,
että eräissä piireissä vUtattfln sen
clevan ulkopuolella sen määritelmien.
Työmitästeri Peter, Heenan on vei.
voitettu liittohallituksen puolesta a l ­lekirjoittamaan
eläkesuunnltehna On­tarion
snaakuntahallituKcsen kanssa,
sillä molennnat hallitukset tulevat o-sallistumaan
sen rahastamiseen. Elä­kelaki
astuu voimaan cnsf marraskuun
enstmuLsenä päivänä.
TVIAPALO ST. BG2VIFACESESSA
TCQOSI HUOBIATTAVi&STI
OSUISUUTTA
i
SL BaidfiBce, Man., kcsäk. 1. —
mene-(Täällä tänään raivonnut tulipalo t u -
*^' ~ hosi useita ^^M^^c^^^^^i^n^^ aiheut­taen
noin 200.000 dollarin vahhigon
TuU hävitti Berkdale-meijeriyhtlön-liikehuoneuston
sekä Golden Standar-ilui
maali- Ja lyljytehtaan, ainoas­taan
Jälkimfiisen rakennuksen ollessa
vaftnotuksefsa.
Yiljakomisslöni suorit­tanut
tehtävänsä
Tulee esittämään suosittclenuinsa
montokset yehnäla&ffn
parlamentille
keskus, kulakkivastaisen taistelun.fces-yub,
kollektIivlsoIml.slilkkeen , järjes-telykeskus,
eatoi^uden kohottamis-taistelun
keskus, koko kyläkoneiston
todellinen Johtokeskus.
Vihdoin tulee säästäväisyyskomento,
Joka on myöskin yksi tärkeimpiä prab.
leemeja hallinnon uudestljärjestelyssä.
JTcokot vedettävä taistelonn bjnnokra-tiimiä
vastaan
nuutin kuluttua aukeni taas. Nykyisissä kärjistyneen luokkatais-
"Miten hyvä, ettei meidän kaupun-. telun olosuhteissa on täytäntöönpa-gissa
ole likaviemäriä ... tämä on non tarkistelulla tärkeä m e r k i ^ . S i i -
syvä eikä sieltä kuulu", ajatteli rouva | hen on kytketty kolme peruskyomays-
Stoll noustessaan portaita riepu tyh-jtä: 1) kcmeisto on saatava Järjestetyk-jänä
Ja kasvoilla yhtä tärkeä Ja ,si nlto. että koneiston Jokainen ren-halveksiva
ilme kuten aina.
(Jatketaan).
gas tietää mistä se vastaa; 2) koneis­tossa
olevien kommunistien työniaa-
OTTAWA, kesäk. 1, — Liittoparla­mentin
erikoinen viljakomissioni,, jqlca
on tutkhiut vehnälakiin ;t^!&iMä maa-toksla,
tulee esittäniääli lofkdliset h s -
vaintonsa parlamentille. kobdaftkoin.
Komissioni uskoo leaUmillBea paran­nuksilla
voitavan korjata länsimaa-kuntain
vehnänviljelijäin keiskuudessa
vallitsevaa £uuttumusta.
Komitea tulee suosittelemaan vilja­lajien
selmittamisen kieltämistä par­haissa
lajeissa, nimittäin ensimälses»
toisessa Ja kolmannessa laadussa. Mydtsr
uskotaan, että viljakomi^ssiontn Jäs^-
mdärää lisätään, tehden sUtä tebok-kaanunin
toimivan orgaanin, .jonka
velvollisuuksiin kuuluu valvoa cana-^^,
dalaisen vUJaka^vatuksen sekä sen
markkinoille saamisen perään.
Montrealin poliisilaitos­ta
puhdistetaait
Useita poUisivtxkäiUjoita eroiiclia
I
Suom«i
PääkoRSttfivirasto
koko Canadaa vaarton suorittaa lodk-kia
maan. vizalliadlle ednatnkMlle
kuuluvia tehtävin» antaa passeja
matkustusta, vaxtoa kotimaahan tai
muuaUo^. vohnöstaa asiakiijoja, kään­nöksiä
sum.. selvittää periniS. ja
muita Suomen kansnlaisixo
twvtia> asioita..
Osoite: I
C»n«ulat» Geacval of Fialaad.
Itoom M 8
1410 Stanley Street, SXontxvaL
(Gomer St. Catharine and Stanley)
AKSEU RAUANBEIIIO^
Lisäksi on Stiomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick 3. Koitek
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,,
319 Bay St., T o i r n t o , Ont.—•
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St., Winnipeff, Mon. -— Thomas
Franssi, Box L., Coppcr GUff. One
I. Charles E. MoBavsstm C4 Dodc St.,
Saint John, N . B.
PARTURIUIKE
Kathleen Ja Maata«ao St. Icolmusa
Pyydän sulkeutua yleisön
oon>
Eino Smilii
SUDBURY ONTARIO
KäDJeille
MONTREAL, P. Q., fcesäk. 1. — Tä­käläisen
poliisilaitoksen hei^kikikunnan
iCttvitef f s St. Cluule* kmt-to-
olije lorja vapaasti. Kir>
joittalcM The Bordca Cpw
Limited, 140 St. Pani St.
W.. Montreal, Dept. A72.
keskuudessa Ollaan parhaillaan suorit­tamassa
"suursHvousta", neljän po.
Jiisikapteenin, yhden.luutnanthi, kah-^
den kersantin Ja kahden 'poUisikom-^
taapelin toUessa eroitettaviksi tehtä­vistään.
Syiksi tällaiseen puhdistuk­seen
selostetaan muutamien saavutta­neen
eroamisijän, toiset ovat salraa-loisia
Ja muutamilla ollen multa syitä
virkapaikkansa menettämiseen.
Poliisilaitoksen Johdon . taholta re-lostetaan
näiden muutosten elleeiv
välttämättömiä poliisilaitoksen Umnin-nan
tehoistamlseksl. TarkoituEosenz
on näennäisesti ruokota pois sitä mä.
dännälsyyttä mitä yleensä tiedetääii
vallitsevan tällaisten suurkaupunkien
lainvalvojien toiminnassa paheiden-luolien
yjn. ylläpysyessä poHijsizj y r i ­tyksistä
huolimatta.
ST.CHARLES
MILK
(Sofcanimatonta)
hhtm E KoIjiMieD
1176 - SvOmn,
Pab^Bmet:
Asunto 177S — Konttori 15HM
Will«tiMtC* BBvd.
on suurin ja nontpooltath terveyden
hoitola lanneBa. Fbyno-Tberapir
sastossa ovat nykyajan parhaat sih-kdhoitovslineet
aina X-ray koneisiin
aetL TBoTBihoidoasa »opäa mpa akute
ja ktooaSlttnaea t»ode?wa1rin. 18 vuo­den
kokemut» hiavtuaut, niokajir-jestykscn
ja terrtymkytjf^ita alaDa.
Drs. KeU» 4
467 Willamette Blvd., Portlaad,
Ore^ Puhelin: Walttnt «747.
onri Wood
Bank of Nora Scotia Bläg.
Täyttö-, paaOystys. ja InilUtySta
tehdään selcä tdosretinustiL
Konttori puhdin 190
Asunto pnbelia 1139
£1 VOINUT NUKKUA SELKÄ
i n A N TAKIA
Mr. «-ilEa» It. tUA. St. Ijmim, R b . . mä •4i«.
umjinonan bjrnä taivUa Hagt-Tt
tm. »ma JUijar " _^ _
Nii|C>-TMiro mimMOm •« «dkSuoi joMka U l i U _
voiatu oitUaa M M > K r t . « i a r f t a ^ liSMta» « B -
im tfmio hjiin i* « n r » tmBimai ttktSi ——
.imuani « fa3ril>« M U M . TM M i ItfOiM lätttSk
m Ddljaana ikräiia • * « KStaOZfOBaen «cSana
NnBa-Tonelle tmrc7d««Uin. ndsMUaa }• _
iiaOBO raoblula, hana» n a i i a w 1 r t f , ia
Ui paianva *atsa }• tmOUto. Iirilral b c x BM l a i j a -
lommst elinef. hitumlrt taiimn mkmm. u\
«iitaaolOl» hSbSati. ftften»
pyZrrftjm. He evät «aiaeck Bauma «oua. oi.,xt
aina «««yachS J a l u U i a n a tmMmi*. Saa täa «a>-
««a iolin nSiaiä hatrtia^ti 1«i8Sa liftrr kokeilla
Naca-Tooea. Se MoKaa ihnrdBaiä tahjkala
tanwa pSIrln l u a i ä . KaOäBa «SliMäjiSi oa aitS
uu Torratt he- lianfcKa. mO. töPa tiafa^rnMmlttny.