Vapaus, June 27, 1925

              LaEantalna kesäk. 27 p. — Sat, Jime 27tli, 1925
CHASE RIVER. B. C.
? ^ alaspolkemisesta aina nälkä-
• L n ssakka ja miten osa tämän
in 1
kaivotkomppanioista oli jo
^i"* mennessä pannut käytäntöön
^ 60 sentin päivittäisen, pal-alennuksen.
Meneieimä kai-
W3 päättäen näyttää olevan tä-
^ saaren kaivosisäntäin yhteinen,
^ o l t a suunniteltu kiristystoi-
Ejnpide työläisiään kohtaan, K u -
tavaUista, nunpä tässäkin d tf
-entiin "ylitse sieltä, mistä alta
cli matalin", !:oska ensiksi pienem-komppaniat
panivat käytäntöön
^j2än palkan alennuksen. Nyt sit-jai
tämän kesäk. alkupäivinä saa­ren
suurin lxivoskomppania nimel­tä
"We£tern Fuel- Co." Nanaimossa
laittoi myöskin Umotukset kaivok-
Eiensa pääile, että palkat tuUaan
jjskemaan sanottuun aikaan men­nessä
60 sentiUä päivää kohti, ku­ten
osa täkäläisistä komppanioista
jo ovat tehneet. Tämän paikalUsen
porvarilehden tiedonantojen ma-iaan,
koskien tämä palkkain alen­nus
tällä kertaa noin 1,300 miestä.
Tämän menetelmän johdosta kai­vostyöläiset
Nanaimossa kutsuivat
kooDe joukkokokouksensa, vjossa sa­oin
lehden tiedonantojen mukaan
95 pros. näistä työläisistä antoivat
vastalauseensa tämän mielivaltaisen
pallckoicn alas polkemisen johdosta
ji halusivat myöskin tiedustella
isännistön mielipidettä, joboa heille
ältä taholta vastattiin, "ettei tuu­baakaan
siitä tulla komppanjan
puolelta peräytymään, jollei se tyy­dytä
työläisiä niin komjrpania sul­kee
kaivoksensa" (kuten aina täl­laisten
tilaisuuksien saltnressa ilmo-tetaan).
Tämän jälkeen kaiv-ostyöläiset pi­tivät
toisen joukkokokouksensa (Tul­koon
tässä sivumennen huomaute­tuksi,
että ensimäisen joukkokoko­uksensa
saivat työläiset ;pitää komp­panian
omistamassa ihaalissa, jossa
kai ilmeni sen verran radikaalisuut-
'ta, että seuraavaa ikokotistaan var-overalls"
siinä 3 dollarin seutuvil-
Le, työkengät 6 dollaria ja siitä
ylös, leipäjaabot 50 Ib. siinä lähellä
3 doliaiia, pauna voita 50 senttiä,
vuokrat keskinkertaisista perhe-
Väsie kirjee«»äni jo mainitsin perheasunnoista 15 dollarista ylös-
-Jr^rer. ^.^ivostyöläisten palk-^päin ja kaikki muut tarvikkeet dtä
'"^"^ mokaa. Näistä saa käsityksen pal­joko
siitä sitte voi "säästää "työttö­myyden,
sairauden ja muitten pa­hain
päiväin varalle. Kuten tie­dämme,
omistavaa luokkaa ei lii­kuta
hitustakaan se seikka, josko
meidän palkkatasomme vastaa suun-nilleenkaan
välttämättömien joka­päiväisten
elä;nän tarvikkeiden hin­toja.
Heidän päämääränsä ja ihan­teensa
tähtäävät yhä suuremman ja
suuremman liikevoiton saavuttami­seksi.
ten olivat jo pakotetut vuokraa-1^
mama; yksityisen Malin, vaan sekin
. joli jouduttu hylkäämään tilan ah-
, itauden tähden, j a jpitämään kokous
ulkosalla), jossa Jie päättivät yksi-jJmielisesti
pysyä ipois työstä toistai-iijseksi
kuin myöhin valitsivat komi-
I teat tiedustelemaan toisten komp-paniain
työläisten imielipidettäT jois-
|sa jo oli tämä alennus ajettu läpi,
jkuin myöskin mitten, joissa ei vie-
7 lä ollut. Tässä samassa kokoukses-
" ja oli myöskin liisnä hänen kunnia-jarvoisuutensa
"'työministeri" Van­couverista
ja oE (esiintynjrt. puhumas-
1^' sa joukoille, selyitellen m.m. h ^ l i -
|| ^tnksen kantaa tällaistpn työrettelöi-
^den sattuessa. Eän oli painostanut
puheessaan sitä, oettei ole olemassa
Viitään sellaisia lakia hallituksen
M o l t a , jolla iraifei sovitelja tällai­sia
työn ja pääoman, välinsä prolee-
Ineja, todeten j a tuoden ilmi myös-rfn
puheessaan sen: kenen asialla
Iän liikkuu ja vakuutellen, että
:omppania ei ttuile kuitenkaan y h -
ään taipumaan antamistaan ukaa­sista.
Me tredämme vallan hyvin iallituksen kamran ja mikä on laki
illoin kun on kysymys hallituksen
aholta kaikenlaisten hurttien ja so-jtilaitten
lähettämisestä lakkoalueelle,
futen nykyääniin Nova Scotiassa,
|V'est V i ^ n i a s s a j a monessa muussa
aikassa. Silloin « i sillä taholla rah­akaan
epäillä, täi epäröidä, mikä
lee olemaan hallitiiksen kanta sa-jottuihin
kysynjyimin. v
, j Lopputuloksena tästä Nanaimon
^yöläisten kapinaHinnudesta -oli kui-enkin
se, että oltuaan pois työstä
^ikkiaan viikon Ja :yhden päivän,
^täen sillä ajalla aseampia kokouk-la,
sanotun komppahian työläi-
, viimeisessä kokosiksessaan^ I^ät-
I ^ ''ät yleisäänestyksellä ratkaista,
^ fio julistaa varsinainEn Takko, tai
1 ^ t a työhön komppasaaän tarjoa-
• Silla ehdoUla. Äänestykseen öK ot-
^ |önt osaa 722 työläistä,'joista 6 ; M hylättiin. Lakon alkamisen
. ; . g l e s t i annettiin 359 ääntä ja
-'|iiun palaamisen i)nolesta 357 ään-jEf
^ä'"» olisi edeHjrttäByt siis
i,;;*isinaisen lakon alkamista, vaan
•ftPn ei kuitenkaan-käynyt, tämän
^^^jottajalle tuntemattomista syis-
<i; j - Kuitenkin oli myöhemmin toi-
'>|eenpanla uusi äänestys, johon o-
. Fotto oli ollut vielä edellistä -vä-
: r . '^"'P'' ia voittanut oK se
V»". että palataan työhön alenne-palkalla,
joka on Sama, knin
'IT ^^^fella yleensä komppanian
^ e n palkka $4.50 ja ei-kont-
'"niiesten vielä alle siitä.
ulompana asuva työläineiL
ajattelee, että sehän on vielä
*yaan noin yleensä voimassa o-
Keskinkertainen palkkataso,
Iran ottaa huomioon ne hirve-korkeat
elinkustannukset, jotka
" vallitsevat, niin -on se täy-alle
nälkärajan.. Hinnat
T^evat niin korkealla esim. tas-
^^^tyiDä välttämättömfflejo-
•"e tarvikfeeille. Miesten
Tarkastelkaamme vielä niitä, syi­tä,
mitkä olivat tekijänä tämänkin,
vaikka&in vaan pikkujoukon antau­tumiseen
herrain armoille, ilman
suurempaa vastarintaa tekemättä.
Työläisissä, ollen järjestymättömä­nä
joukkona, pääsee n ä i ^ tällai­sissa
pienissä työrettelöissä vallalle
hajanaisuus ja liikanainen pitkäve­teisyys
aäam hoidossa. Niiltä puut­tuu
se tarmo ja reippaus asiain e-teenpäin
viennissä, mikä on mah­dollista
järjestetyn toiminnan jouk-kovaatimuksissa.
Tämäkin todi^
taa päivän selvästi, että joukot tar­vitsevat
vielä johtoa. Toisena te­kijänä
oli tähän se, 'että toisten
komppaniain kaivoksien työläiset ei­vät
nähneet ' hyväkseen ottaa tätä
taistelun alkua myöskin omakd tais-telukseen.
'Myöskin yhden raskaut­tavan
syytöksen langetan tästä O.
B. U:n kontolle, jolla pitäisi aina­kin,
olla olemassa unio-lokaali tääl­lä
Nanaimossa, • kuten olea siitä en­nemmin
tämän lehden palstoilla i l -
mottanut, vaan jonka taholta ei
kuitenkaan tämän asian yhteydessä
''tikkua ristiin" laitettia. Kai se
pelkäsi hukkuvansa tuohon piskui­seen
1,300 MslttävUn joukkoon.
En ole saanut 3tyDä tietooni täkä­läisen
lokaalin jäsenmäärää, vaan
kai se oa saman suuntainen kuin
sanotun nzuon <>rganiseeraaja täällä
viime ta^mja piiSieessaan ilmotti
O. B. U5n jäsemnäärän nousevan
tuhansiin Nova Scotian alueella,
jotka toäennäköisesti ovat saman­laisia
"himin¥fcDJB[" kuin ovat komp-panidtten
vesiosakkeet. En kirjota
tästä 0> B;. U^n menettelystä sen
tähden tässä ^nilajissa, että vä­h
e k s y i t onioiistista toimintaa. En
ensinkään, vaan liun otetaan tämän
liikkeen edesottamiset ja menetel­mät
Icmnnimni, mitä organiseeraa-jans^
ja sanomalehdistönsä kautta
ulos ajavat, TiSn täytyy tunnustaa
se Jtosiasia, että se on aikansa y l i
elänyttä kelvätakseen työväenliik­keeksi,
sen toiminta on kohdistettn
kaikki kaikessa toisten unioliikkeit-ten
|a Itmnnmiistien mustaamiseen
ja parjaamiseen.
F. Kivelä.
K i r j . K. V.
Viime vuosisadan loppupuolella
esiintyi kaksikin huoniattavaa työ-väenkirjailijaa,
joiden tuotannossa
kuvastuu selvä sosialistinen maail­mankatsomus,
ja joiden teoksilla —
varsinkin heidän yhdenmukaisilla
pääteoksillaan — oli voimakas vai­kutus
silloiseen luokkataistelun tiel­le
nousevaan työväestöön, vieläpä
vapaamieliseen porvaristoonkin.
Toinen heistä, Edward Bellatny,
syntyi Pohjois-Amerikassa v. 1858.
Hän työskenteli sanomalehtimiehe-nä,
harjoittaen sen ohessa itsenäis­tä
kirjallista tuotantoa julkaisemal­la
muutamia teoksia. v
Suurimman huomion Bellamyn
tuotannosta saavutti hänen tulevQi^
suuden yhteiskuntaa kuvaileva teok­sensa
"Vuonna 2000". — Eräänlai­seen
magnetiseen unitilaan vaipu­neena
kertoo hän siinä nukkuneensa
satakolmetoista vuotta ja herän­neensä
jälleen tajuihinsa v. 2000.
Tämän jälkeen hän laajasti kertoo
havainnoistaan, joita hän tässä uu­den
ajan yhteiskunnassa joutui nä­kemään,
sekä niistä mullistavista
muutoksista, mitkä olivat tapahtu­neet
sen ajan ja entisen (nykyisen)
riistojärjestelmään perustuvan aika­kauden
välillä. Vallankumoukselli­nen
murroskausi oli sivuutettu ja
kaikki oli n3rt toisin. Ihmiset eli- liiton,
vät onnellisina ja iloisina, puute
ja riisto olivat tuntemattomia, ja
kaikilla oli yhdenvertainen oikeus
nauttia huimasti kehittyneen tek­niikan
luomista elämänarvoista.
Kirjan arvoa ei voida silloista ai­kaa
silmälläpitäen arvioida liian
heskään yhtä suurta huomiota kuin
edellinen teos. — Bellamy tuoli v.
1898.
Samoihin aikoihin eli Englannissa
jo aikaisemmin sosialistisena runoi­lijana
nimensä kuuluisaksi " tehnyt
mies, Williaja Morris, syntynyt v.
1834. Hän oli taiteilija jumalan
armosta — kuten on tapana sanoa
harvinaisia taiteellisia taipumuksia
omaavista henkilöistä — ja hänen
taiteelliset hap-astuksensa ulottui­vat
mitä moninaisemmille aloille.
Hänen taiteellinen maineensa pe­rustuikin
alunperin taideteollisuu­den
ansioihin, joskin hän myöhem­min
varsinaisesti antautui runoili­jaksi
ja kirjailijaksi sekä loi monta
huomattavaa teosta niiltä aloilta.
' Morris oli sosialisti siitä huoli­matta,
että hän taiteellisen luon­teensa
johdosta kallistui ehkä lii­aksi
romantiikkaan. Joka tapauk­sessa
hän otti verrattain tehokkaas­ti
osaa käjrtännölliseejikin työväen­liikkeeseen.
Niinpä hän. oli jäse­nenä
Englannin sosialistisessa työ
väenpuolueessa, avustelL ahkerasti
puolueen sanomalehtiä ja julkaisu­ja,
perustipa vielä Marxin tyttären
y. m. keralla "Yhteishyvä"-nimisen
sanomalehdenkin, sekä loppujen lo­puksi
V. 1885 erityisen sosialistisen
Tämä viimeksimainittu teko —
ero varsinaisesta työväenpuolueesta
johtui siitä, että Morris yksilön ra­jatonta
vapautta vaativana roman-tiitkona
kallistui vähä vähältä yhä
enemmän anarkososialismiin, kunnes
• „„TT„ ^ + j 11 1 t^ i i - . . ^ . ' lopiilta vei hänet kokonaon. Van-v^
ko^oi;rn«k,e>en a llhe,e lmsei oscn«oos ;it„aoilvdis4et.li:lseae„kn^i n kakualnloiskairr-- j,h, ollia :p a..l.v .il„l aan M. .om..s. k, uit^e n^k,i. n
huomasi erehtyneensä ja antautu­neensa
palvelemaan yksilSpyrldmyk-
TimJ&ND, ONT.
• V. Jfc 3D j». oli nuoriso-osastoa
ja lastenosaston järjestämä iltama,]
johon oli hankittu monipuolinen oh-j
jebna (englanninkielellä, mutta osa
täytyi inuuttaa suomenkieliseksi,
knn £9 tullut enemmälti toiskielistä
nuoTJSia. Xasttsnosasto oli tilai­suuteen
laittanut kuvaelman, joka
esitti jnehiläispesAn toiminnassa ja
jokaisella toiminnan alalla olevat
mehHäJSst selostaen tehtäviään.
NuoräscHosastoltä oli kuvaelma
"Ma^hnan tilann<J" jossa etualalla
ollen'5E5igrlanti ja Eanska, niihin yh­distettynä
taloudellisilla, kasvatuk-selliailla,
sotilaallisilla y.m. dikta-tuurisitelllä
alusmaat; Saksa toisel­la
'^taloudellisen vakiinnuttamisen
j^aDa Jpyi^sä; E^lian fascisti-diktatmiri
pistimien varassa; Yhdys­vallat
sivulla; hiukan taempana sei­soen
Neuvosto-Venäjä puoIiproleta-J
riaatti ja proletariaatti, , poilSttain
sirppi ja vaeara ja sillä kohtaa taus­taa
aurinko sousemassa; Kiina seu-i'aavana
allapäin sekä Japani. Sen
jälkeen tulee Tallankmnon» työv.iat-teissaan,
kädessääA sapeH "itsenäi­syys",
jolla katkaisee ensimäisekfij
siteet siirtomaiden ja emämaiden
välillä, tällöin noasee Kiinan ja siir­tomaiden
päät pystyyn, kohottaen
"kansallisvallankumonksellisen liik­keen"
lipun, samalla rysähtää kaik­ki
Europan johtavat vallat, alas,
kruunut putoavat ja >iyt ne nousevat
työvaatteissaan ylös, jolloin sirppi
ja vasara sekä'kilpi "Sosialististen
Neuvostotasavaltojen liitto" siirtyy
lähemmäksi keskustaa sekä aurin­ko
näkyy jo''kokonaan. Yhdysvallat
jää vielä toisella jafällaan seiso­maan.
T. "fc. 13 p. oli iltama brittiläisen
maailman työväen konferenssiin Ca­nadan
Työväenpuolueen edustajaksi
puolueemme sihteerin J - MacDonal-din
matkakustannuksiin varojen
kartuttamiseksL Toveri Peterson
lauloi, tov. ;Hfll puhui ja lausui r a -
non, tytöt lauloivat, tov, Söderholm
esitti,. kertomuksen, tov. Lunden
lauloi kupletin tov. Ekroosin s3es-
^kseilä, sekä lopuksi esitettiin kak-
Binaytökflinen "Nolla", jolla nauret-jallisuud^
n niukassa varastossa. Se
ei ainoa:staan pallasta nykyisen jär­jestelmin
luomia epäkohtia, sfe
myöBkxn siirtää katseet tulevaisuu­teen
ja piirtää silmiemme ete^n
kaunim kuvan siitä yhteiskunnasta,
mihhi sosialismi johtaa ihntisknn-nan.
Tyyliltään se on verraton,
helppotajuinen,. ja samalla taiteelli­sesti
'täysin kypsä.
Ki/ten alussa jo tuli mainittua,
herätti se ilmestyttyään 5nui'tB huo-mnrta.
Yksinpä Amerikassa "myytiin
sitä lyhyenä aikana yTi puo"H mii
Joonaa kappaletta, miKä silloisessa
kirjallisuuömenekissä «iji minlle te-
©•fcsille saavuttamaton määrä. Kai­kille
kielille se käännettirn (m. m.'
suomeksi se ilmestyi v. 19V2 J , K.
K ^ n suomentamana) ja Bellamyn
•riimi oli pian kaikkialla tunnettu.
Työväestö luki sitä omana -kirja­man,
omaksuen sen sisällöstä kallis­arvoista
tietoa itselleen, ja var-i
maankin sai moni työväCTiliikkeelle
-välinpitämätön tämän teoksen kaut
ta voimakkaita 'herätteitä. Vapaa-
•niielinen porvaristokin otti kirjan
suosiollisesti vastaan. Ben idealis­tisesta
ilmapiiristä ntrasi "sosialis­teja",
jotka perustivat keskuuteen­sa
seuroja, tarkoituksella ryhtyä 'he­t
i toteuttamaan Bellamyn tedksi^s-saan
kuvailemaa oTotHaa. Sellaisel­la
ei tietenkään ollut mitään mah­dollisuuksia
toteutuakseen, koska
yhteiskunnallinen elämä TcuTkee "ke­hityksen
vissien lakien .ula^sena.
Ulitta teos synnytti myösTnn vasta-
-nryrskyn vanhoillisella taholla,
murskasihan se nrarhaavaHa tavalla
heidän yhteiskuntaoppinsa, ^joka pe-tni
valheeseen. Ja pitkät ajat •riit­ti
julkista riitaa kirjan joTidoöta.
Eräs puoli Bellamyn teoksessa on
erikoisen tärkeä huomioonotetta­vaksi,
nimittäin se, että vapauäesta
huolimatta ihmiset kuitenkin tule­vaisuudessa
ovat sidotut, vissin jär­jestelmän
alle. Tämä seikka ai­heutti,
toisen samaa asiaa käsittele­vän
kaunokirjallisen iperkkiteoksen
synnyn, johon palaamme kirjoitel­man
loppuosassa. — Bellamy lär-joitti
toisenkin hpomattavan teoTt-sen:
"Yhdenvertaisuus" — missä
hän samaten käsittelee polttavimpaa
yhteiskunnallista kysymystä, luok­kasuhdetta.
Vaikka se liikkuukin
samalla pohjalla kuin "Vnonnai
2000", ei £€ saavuttanut enää lä-tiin
loppuilta ja vielä tanssiessa-kin.
KecSjnhlat tulee pidettäväksi u l ­koilmassa,
järven rannalla t.k. 28
p- Juhlista tulee suurenmoiset oh­jelman
puolesta. M.m. näytelmät
"Kaksi kirjavaa" nuorilta ja "So­taa
vastaan" lapsilta ovat jo har-jotuksen
alla. Henkisen ohjelman
lisäksi tulee kOpailua urbeOussa.
Illalla tanssitaan haalilla. Olem­me
myöskin kutsuneet Fort IVänce-dn
toverit juhlan, ehkäpä tulevat
joukolla. — Nuorison ra:porttcri.
KIKJEENVAraTOA
H- K., Vemiilion Eiver, Ont.: —
Lähetimme kirjeenne järjestöm­me
toimeenpanevalle komitealle ja
pyysimme sitä huolehtimaan, että
se tulee asianomaisten puolueen
zoien käsitettäväksi — Toimitus. .
sillaan porvarillisia tarkoitusperiä,
sekä toimi sittemmin kaikella voi­mallaan
Englannin ty5vaenliikkeen
eheyttämisen hyväksi, kunnes kuoli
V. 1896.
«•Bellamyn kirja "Vuonna 2000"
ilmestyi aikana, jolloin Iklorris oma
si jo voimakkaasti anarlnstisia mie­lipiteita.
Hän ei vornut Itäsittää ei­kä
hyväksyä sitä, että tulevaisuuden
yhteiskunnassa ihmiset olisivat jos­takin
määrätystä järjestelmästä riip­puvaisia,
ja hän kirjoftti tämän mie­lialansa
innoittaman easlaa asiaa'
käsitteleväkn teoTcBensa "Ihanne-maa".
— Sosialistisesta klubista
niissä ilta oli vietetty keskustele-
•malla yhteiskunnallisista kysymyTc-sistä
— palava runoilija elää siinä
"hengessään talvikirkkaassa kuuta­mossa
tulevaisuuden ihanneajan ta­pahtumat.
Siinä" yhteiskunnassa ei
ole järjestelmälTrsiä laitoksia, el lial-lituksia,
vaan Iraikilla ovat ylcsilöl-liset
vapautensa ja kaikki elävät oi­kein.
Sillä teokselfa ovat siis eroavai­suutensa
BeHamyn esittämiin aja­tuksiin
nähden, eikä nykyajan ih­miselle
ole Taikea ratkaista kan­taansa
jälkimäisen eduksi. Morri­sin
kirja ei saavuttanut läheskään
yhtä suurta huomiota kuin Bella­myn,
sitä el täydellisellä ymmär­ryksellä
omattu työläispiireissä, kos­ka
siinä oli eräänlainen spravivah-dus,
mikä oli vieras sosialistiselle
työväenliikkeelle. — Eikä Ihme —
havaitsihan sen myöhemmin itse te­oksen
tekijäkiix.
Morris kirjoitti suuren jou^kon ru­noja,
joita on julkaistu ko'kelmina-kin.
Suomalaisissakin työväen jul­kaisuissa
on esiintynyt käännöksinä
useita Morrisin väkevähenkisiä tais-telurunoja,
joissa kaikissa kuvastuu
palava halu parempiin aikoilnn.
Meikäläisissä työläispiireissä luet-
!
iin aikanaan myös ahkerasti mo-erapia
edellä selostettuja teoTtsia,
"Vuorina 2000", ja "Ihannemaata",
mutta lienevät painokset jo aikoja
sitten myyty loppuun. Usein kuu­lee
myös sanottavan niitä jo van­hentuneiksi,
mikä on väärin, aina­kin
lähempänä todellisuuspohjaa
olevasta teoksesta "Vuonna 2O00".
Se on mielenkiintoinen, opettava
kirja. Emmekä me nykyisinkään
vielä voi sen tarkemmin mennä
määrittelemään, millaisia , olot to­dellisuudessa
ovat toisen tuhatvuo-siluvun
täyttyessä — siksi kauka­na
me siitä ajankohdasta edelleen»
kin olemme.
Nuorten Työläisten Liiton julkaise­maa
lasten lehteä "The Young
Comrade" ja nuorisoliittomme "The
Young Workeria". Nyt on meillä
kuitenkin tilaisuus ilmottaa kaikUle
huolestuneille työläisvanhemmille ja
kasvattajille se ilosanoma, että las­ten
kirjallisuuden puutetta on ryh­dytty
torjumaan.
Meillä on nimittäin käsillämme
ensimäinen näyte siitä» suurta ko­koa
oleva kirja, joka sisältää sa­tuja
työläisten lapsille. Tämä kir­ja
on "Fairy Tale» For Workera
Children." Se sisältää neljä satua:
Ruusupensas, Varpunen, Pikkuinen
harmaa koira ja Miksi? Nämä sa­dut
on kirjottanut saksalainen kir­jailijatar
Hermjmia zur Muhien
(lausutaan: tsur Myylen) ja eng­lannin
kielelle kääntänyt Ida Dailes.
Teos on painettu hyvälle paperille
ja tekee yleensä miellyttävän vai­kutuksen.
Kuvitukseen on myös
kiinnitetty huomiota. Jokaiseen sa­tuun
liittyy yksi koko sivun väril­linen
kuva ja monia pienempiä, jot­ka
valaisevat satujen sisältöä.
Maailmansota loi muiden kauhei­den
seurauksien mukana toivotto­man
asuntopulan. Rakennustoi­minta
melkein pysähtyi kokonaan
useimmissa maissa. Sotakeinotteli-jain
aikana muutettiin sen lisäksi
useat huoneustot, näiden 'hyeenoi-den
liiketoimistoiksi. Jottei .vuok­ralaisia
noin ilman vain, väkivaltai­sesti,
voitaisi asunnoistaan häätää,
otettiin useissa Europan maissa käy­täntöön
uudet vuokralait. Sodan
loputtua alkoivat useimmat valtiot
harjottaa asuntojen rakennustoilnin-taa
paljon suuremmassa asteikossa
kuin ennen, mutta ei läheskään tyy­dyttävässä
määrin.
Eräs itävaltalainen asiantuntija
on eräässä tilaisuudessa Wienissä
selostanut eri Euroopan maiden ny­kyistä
asuntotilannetta. Lainaam­me
tähän muutamia lyhyitä otteita
tästä esityksestä, y
• Englannissa ei ole vuokrasään­nöstelyn
selvittely nykyään päivän-polttavimpia.
Iskulausein "Koteja
sotilaille" pantiin sodan jälkeen al­kuun
huomattava rakennussuunni­telma,
jonka tarkotuksena oli ra
kcntaa 600,000 uutta taloa. Kus­tannussyistä
lopetettiin tämän ra­kennushomma
kuitenkin, tullen ai­noastaan
179,009 rakennusta, ra-kerinetuksi.
Erään toisen rakennus-,
suunnitelman mukaan rakennettiin
samoihin aikoihin 165,000 tiutta ta­loa.
Lopuksi on päätetty rakentaa
ei vähempää eikä enempää kuin
2,500,000 uutta asuntoa. Tämä
suunnitelma aiotaan toteuttaa
vuoden kuluessa. Asuntojen puu
te, tarpeeseen nähden lasketaan
800,000. Juokseva, uusien asunto
jen vuotuistarve tekee 200,000.
Ranskassa on vuokpasäännöstely
edelleen voimassa. Vasta Herriotin
hallituskautena ryhdyttiin valtior
mahdin puolelta kiinnittämään as
aan huomiota.
Vapauden asiamiesten, ilnK)ttajieo ja niiden osastojen jotka
ovat Vapauden liikkeelle velassa sekä kaiklden asiakkaiden on
katsottava että tilivelat tulevat tämän kuukauden ajalla suori­tetuiksi,
sillä puolivuosi tilipäätös tehdään tk. lopussa ja siksi
pitää velat olla maksettuna,
Tehkää suoritukset mahdollisimman aikasin ja viimeistään
niin että rahat ehtivät Vapauden konttoriin ennen kuukauden
loppua.
Muistakaa että autatte Vapauden liikkeen henkilökuntaa Ja
siten omaa liikettänne, jos lähetätte suorituksen niin ettei sitä
tarvitse personallisilla kirjeillä karhuta. ,
Toverillisesti
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUOBURY, ONT.
I Kurssi
Dollarista
LÄHETYSKULUT!
40c lähetyksistä alle $30.00,
60c lähetyksistä ?30—$59.09
asti, 76c lähetykslBät $60.00
..$99.99 Ja $1.00 kaikilta
$100.00 taikka sitä auurem-milta
lähetyksiltä. SähkSsano*
matähetyksille on kulut $8.60.
Torontossa ottaa rahaväll-tyksiä
vastaan A. Hautamäki,
957 Broadview Ave.
Sudburyssa ja ympäriBtöllä
asuvat voivot käydä vapauden
konttorissa tledustamoBsa erl-kolBkurssia.
Latvapilottojä csyjrdäSo.^
Tieduttattaa pIlottiaeioitB.
VAPAUS
Box 69. . Sttdbury, Ont
Pistäytykää puotiin Jossa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata­varaa
päivän halvimpiin hbtol-hin.
7 Finland St. Pbono 104
Uutta kirjallisuutta,
FAIRY TALES FOR WORKERS
CHILDREN (Satuja tyolEUten
lapsille), ilmestynyt Daily Work-erin
kustannuyhtiön kustantama­na.
Sivuja 66, hinta paperikan­sissa
J5 senttiä, kovissa kansissa
$1.25.
. Kirjamarkkinoillemme on ilmes­tynyt
uutuus, johon lasten vanhem­pien
on kiinnitettävä erikoista huo­miota.
Täliän asti meillä ei vielä,'
ole ollut tarjottavissa lapsillemme
mitään enig^nnin kielista vastinetta
porvarilliselle kirjallisuudelle, joi-letome
ota lokaun Yhdysvaltain
Saksassa kohosi rakennustuotanto
VV. 1919—23 550,000* huoneustoon
Vuotuistarve on 250,000. Sota­vuosilta
seurannut asuntojenpuute
lasketaan Saksassa kohoavan 1,600,-
000 huoneustoon.
Itävallsasa on jäljellä sekä vuok­rasäännöstely
että'asuntolaki, jon
ka mukaan säännöstellään vuokra
laissuhteita.
Hollannissa on voimassa cdel
leenkin alkuperäinen vuokrasään­nöstely.
Valtio on vv. 1915—22
luovuttanut 925 milj. florinia asun­tojen
rakentamiseen, tästä 131 mil­joonaa
fioriinia ilman takaisinsuo-ritusvelvoitusta.
Sveitsissä järjestetään vuokra­säännöstely
kanttoonittain. Maassa
ei ole tätä nykyä havaittavissa a-suntopulaa
siitä syystä, että ulko­laiset
ovat matkustaneet pois maas­ta.
Kuten muistettaneen, on Sveit­si
ollut tavallisesti sangen huomat­tu
turistimaa,
Belgiassa on vuokrasäännöstely
pidennetty v:k8i 1926—27, Asun­tojen
puute kohoaa siellä noin 100,-
000, 250 paikallista yhtymää toi­mii
rakennustoiminnan edistämisek­si.
'" . .
Melkein samantapainen on tilanne
Italiassa. Siellä lasketaan kuiten­kin
asuntojen puute noin 600,000.
Paikalliset yhtymät, kunnat-ja o-
Euustoiminnalliset yritykset harjot-tavat
valtion tijkemana rakennus­toimintaa.
Tshekko-Sloyakiassa rakennettiin
vv. 1914—24 46,800 asuntoa. La­ki
vuokran säännöstelystä on täs­säkin
maassa olemassa, mutta sitä
tuskin sovellutetaan. Lainoina on
hallitus antanut 3 miljardia, tshekki­läistä
kruunua, josta on annettu
150 milj. ilman takaisin maksuvel-vollisuutta.
Vuoriteolllsuutta vero­tetaan
erikoisesti, jotta näillä ve­roilla
hankittaisiin asuntoja vuori-työläisille.
Buotsissa lakkautettiin vuokra­säännöstely
vuonna 1923, Tanskas-
. Suomalainon palvelustyttö
saa paikan Section Housissa, Dish-nishUssä.
Tulee myöskin toimia
keittäjän-apulaisena. Lähempiä tie
toja saa kirjottamallo osotteella ja
lähettämällä palkkavaatimuksensa
J , E. Eklundf
Dishnish via Firo River, Ont.
Autonajuriliike
Kuorma* ja mat^uataja-aato
on aina saatavana
Victor OUoh — Ollikkala
— Puhelin 76G — '
100 Secord St. Port Arthur, Ont
Hei, hei, Canadan van­hat
pojat ja lesket!
Töällfi Suomessa harha^co kaksi
keskl-lkäistU kunnon leskcfl, jptka
haluaisivat tuttavuuteen kirjeen­vaihdon
kautta.
Osotteet OHBI näin, että kirjeet
tulisi, tänne pUin:
Tilda AntilcaiBeD, Hilda Lebtinon
Oikokatu 8. Antikaisen luona
Oikokatu 3
Tampere. Finland. •
sa on säännöstely voimassa vuoteen
1927 ja Kööpenhaminassa toukok.
1 päivään 1931. Ruotsissa on a
suntorahastoon luovutettu yhteQnsä
55 milj. kruunua ja tänä vuonna
aiotaan sitä lisätä 16 miljoonalla
kruunulla. \
Edelläolevat selostukset perustU'
vat kokonaan asianomaisen porva­rin
esittämiin yksilöllisiin tutkimuk­sen
tuloksiin ja niihin on nfyöskin
sitä silmälläpitäen suhtauduttava.
Todellinen asbntopula ja hallitusten
suhtautuminen siihem on monin ker­roin
kurjempi. Viralliset tilastot
eivät anna asiasta täysin selvää ku­vaa,
ei ainakaan työläisen 8llmäkul<-
malta katsoen.
Miltä tulevaisuuden ih­minen
näyttää
Aika muuttuu ja me ajan muka­na,
kuuluu vanha sananlasku. Tie
demiehet, jotka ovat tutkineet Ihmi­sen
sukujuuria ja kaivaneet esiin
vanhoja pääkalloja ja muita esi-isäimme
jätteitä, voivat niiden avul-a
todistaa, että ihminen ori vuosi­tuhansien
kuluessa paljon muuttu­nut
ei ainoastaan henkisesti vaan
ruumiillisestikin. Henkinen kehi­tyksen
tunnusmerkkinä on nykyi­sellä
ihmisellä puolta suurempi ai-vokoppa
.kuin puissa kilpeille^Hä esi-silJämme
ja otsa on käynyt yhä
corkcammaksi ja leveämmäksi kun
sitävastoin alaleuka on entisestään
paljon heikontunut. Hampaat ovat
leikontuneet Ja tukka käy yhä har­vemmaksi.
Ja kaljupälsyys on jo
aivan muodissa, kun sitävastoin esi-sissämme
ei hampaattomia eikä
caljupäitä ollut ollenkaan. Muut­on
ruumiinosat ovat muuttaneet
mucJloaan.. Esi-lsällämme oli esi­merkiksi
häntä, jota he tarvitsivat
puissa kipeillessään, mikä. olosuhtei­den
muuttuessa on kokonaan ka­donnut.
Käsivarret ovat käyneet
yhemmiksi ja heikommiksi ja koko
käden rakenne sormia myöten on
cäynyt heikommaksi, kun niitä ei
enään tarvita siinä määrin kuin en--
nen. Jalan rakenne on myöskin
paljon muuttunut ja varpaat käy­neet
jp aivan tarpeettomiksi. Mo­net
muutkin ruumiinosat ovat ver­rattain
myöhäisellä ajalla muutta­neet
paljon muotoaan ja eräät ruu­miin
elimet ovat myöskin Icadotta-neet
kaiken merkityksensä ja sur­kastuneet
kokonaan.
Tämän' ilmiön johdosta on Har­vardin
yliopiston professori Er E ,
,mm mmm
r4vA p®37imn®UK&i ase. «otto
Raymond julaissut mielenkiintoisia
havainnolta, Joiden johdolla hän tu­lee
siihen lopputulokseen, että tule­vaisuuden
ihmisellä ei ole enää tuk­kaa
eikä hampaita ollenkaan ja var­paat
seka osa sormistakin katoavat
tarpeettomina kokonaan. Sitävas­toin
sanoo hän, että päänrakenne
yhä kehittyy sellaiseksi, että otsa
käy korkeammaksi ja leveämmäksi
sekii kallo suuremmaksi ja kasvot
pitemmiksi. Yhä kiihtyvä henkinen
tyÖ5*entely kehittää päätä tavatto­malla
nopeudella yhä suuremmaksi
Ja vahvemmaksi, kun sitävastoin
muut ruumiinosat kuihtuvat. Tule­vaisuuden
ihminen on siis.suuripäi­nen.
Jonka suussa ei ole edes ham­paita,
lieneekö «tten enää monia
muitakaan ruumiinosia. Mutta sii­tä
buolimatta arvelee professori, et­tä
tulevaisuuden ihminen on kau­niimpi
kuin nykyajan ihminen. Täl­lä
hän tarkottaa tietenkin sitä, että
kauneusaistissa on myöskin tapahtu­nut
kehitystä samaan suuntaan.
Tämä ihmistyyppi tulee esiinty­mään
professorin käsityksen mu-fkaan
vasta noin 40,000 tai 75,000
vuoden kuluttua, niin ettei nyky­ajan
kaunotarten tarvitse vielä olla
huolissaan siitä, että he joutuisivat
pian pois muodista.
1 t
i mm'*
m
J
• v l
'im
\10