Vapaus, June 10, 1926

              TAPAUS
%jff SodbntTSsa, Ont., jok» tiistai, tozattai ja laoantoL
^ - T o i m i t t a j a x : T**^
^ 8, IJ. NEtt. ^ ABVO VAAHA.
VAPAUS {Uhetty}
' The only oirgan,of FIniiisb IfToricen inCaoada. Pob-gtted^
ia Sodbmy» Ont» cvery Tnesday; Tbrttgday and
. - Begtetered at,the Post Office Department, Ottawa,
ä$ «econd class matter.^
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 94^00, pooli vk.' $2.25, kolme kk.
n.60 ja yksi kk; 75e.
ThdyBvaltoMn ja Saomeeo, yksi f 5.60, pooli vie
«8.0» ja kolme kk; $1.7£.
TDanlcsia, joita ei nennui i^ha, e! tbSa ISbettamSän.
naitsf aaiaroieaten" jfliRa on takankset.
/> Vapauden konttori ja^toimltas: Liberty Bldg itome
Sfc. Pohslin 1038. Pojtiosote:''Box 69, Sadbory». Ont.
c ^ Jos etke ^il'9in tahansa saa vastanstä ensimaiseen
^^vl^^ liikkeenhoitajaa
«•tsoonallisella nbuena,
J. V. KANJ?4ST0. Liikkeenhoitaja.
Neuvostoliiton kansainvälistä
asemaa^
• ''•'':(' "•['•'•:-J". K, "^'i, , ••^ ' -.
on tov. Litvinov äskettäin selostanut seuraavasti:
Tarkastellessaan viime aikojen kansainvälisiä tapah
:-tun}ia eivoi olla pysäfatymät^
- viimeisen ^ istunnon e^
v: Kansainliiton sisällä ^:v
isainliiton neuvoston istunnossa^^^^^^^^l^^
vat vallat.eivät voineet sopia Kansainliiton kokoonpa-enosta.
Syvät 'ristiriitaisuudet Vallitsevat edelleenkin
snurvaltain .välillä. Kansainliiton yritykset kqtsna
:{koollesaseistariisumiskonferenssi 'lupasi vähä meneS'
.:tystä:x siinäkin>>.tapadcsessa;« e
sallittu ottaa osaa konferenssiin. Meidän perustelu-vjanune
vastaan konferenssin koolle kutsumiseksi, Sveit*
. siin ei Kansainliitto^^^^vV
; ellemme ota huomioon sitä naurettavaa:Jjlmotusta, ett
Kansainliiton lekniliisjä koneistaa ei voida siirtää jo-faonkin
muuhun kaupui^iin.
' Pahimmat vihollisemme koettivat selittää k;ieItäyLy-misemme
tulla Sveitsiin yritykseksi vapautua ottamasta
osaa aseistariisumiskonferenssiin. Me kauan sitten jo
;)efa4otimme 'kaikille, maille tehdä kanssamme^ s
joka tekisi mahdottomaksi molemminpuoliset hyök-
Scaykset ja turvaisi^ molemminpuolisen puolueetto-inuuden.
- ;
j. Nyt on .tällainen sopimus kirjotettu Berliinissä alle
,Neuvo8toliiton ja Saksan välillä. Kaikki, mitä Ber­liinissä
allekirjotettiin, tullaan täydelleen julkaisemaan.
Mitään salaisia sopimuksia ei ole allekirjotettu.
Europalaiset diplomaatit ja sanomalehdistö ovat kä-
.sitelleet kysymystä siitä, onko Sakean sopimus n^i
«Locamon henkeä» .vastaan. Tät$ kysymystä ei tie­tenkään
ole osotettu Reille, mutta vastaukset näihin
kysymyksiin ovat rjippi^vaisia siitä päämäärästä, mii^
Loeorfio asettaa itselleen. Jos Locamon sopimuksen
allekirjottaneet vallat todella pyrkisivät EuropaU rau*
liottamiseen, niin-Locamon sopimuksen kannattajat ilo-mielellä-.
tervrehtisivätSak9ankans
7os Locamolla on yhtenä tarkotuksenaan' eristää mei-vdänlilttovaltamme^
niin tämäti sopimuksen allekirjot;
taminen,on Locamon hengen vastainen. Tässä tapatd:-
sessa me voimme vain .iloita siitä, että meidän on^on-nistunut
jossakin määra neuvosto^
valtalaisvastaisen''aseen terää. ^
' Saksasta. suunnitellun luotonsaannin toteuttaminen,
/.'nunkä luoton mu|yiten osittain t^^^
•vähän viivästyi sen johdosta, että St&san (pankit vaati­vat
iiian korkeita i)rosentteja meilje esitetystä lainasta.
? ä Suhteemme-Ranskaani: Englantiin ja^^^^^
Udelleen selostuksessaan tov. Litvinov kosketteli
"Ranskan kanssa käytävien,neuvottelujen kulkua. Rans-kalais-
Aeuvostovaltälaisissa neuvotteluissa ^ on siirrytty
asialliseen asiain käsittelyyn. Hyv^
'on pidettävä sitä, että neavotteluktinnat samanaikaisesti
käsittelevät kysymystä veloista ja luotosta ja valmiste­levat
konkreettisiä päätöksiä. Tällä heUcellä vielä mo­lempien
maidlen ehdotukset ovat sentään kaukana toi­sistaan.
- • -• / *'
' Englantilais-neuvostovaltalaisika suhteissa lausui tov.
Litvinov f seuraavaa: On aivan väärin ja valheellista
iesittää asioita niin, eitä neuvostovalta muka ajaisi faypk
tiivinen kulku Johtaa molemmat maat k u i ^
ollen taIoudelIiseen^{ähe^tymiseen. - .
< * / Neuvostopolitiikka idässä '
^4>Lopuksi lov. Litvinov :käsitteli lyhyesti suhtautumista
idän kysymyksiin ja erikoisesti tapahtumiin Kiinassa: «amain..aikaan, kun amerikalai.|
4, , - . - i.'..t 1 , set porvaripiirit puhuvat -vaahto^
Englantilaiset johtavat pohtiikot katselevat - tai pa­remmin
sanoen koettavat katsella Kiinan kansallista
vallankumouksellista liikettä siltä kannalta, että se saa-:
taisiinnnäyttämään Neuvostoliiton politiikan tulokselta.
Me emme peittele- Kiinan kansallista vallankumouslii­kettä
kohtaan tuntemaamme myötätuntoa, mutta meidän
hallitukscmnie; tässä kysymyksessä^-'' niinkuih myös suh'
tdssaan muihin kansoihin, pitää jyrkästi kiinni periaat­teesta:
jokaisen kansan on itsensä ratkaistava kohta
lonsa.:.: Me torjtimme niiden viittailut,. jotka koettavat
si^Iittää tov. Karahanin harjottaman politiikan keskuk­sen
politiikasta eroavaksL
Puhuessaan neuvostovallan politiikasta Afganistanis-'
sa, 'tov. Litvinov esitti vastalauseensa niitä viittailuja
vastaanj. j öiden midcaan neuvostohallitus muka keski-sessä
'"Aasiassa harjottaisi: imperialistista valtauspoli
tiildcaa. " '
Meidän diplomatiamme perustekijänä on pyrkimys
laajentaa ja lujittaa ystävällisiä; stihteita idän maiden
kanssa ja sen rinnalla pyrkiä vakiinnuttamaan yleinen
jrauho- maailmaan ei vain sanoissa^ vt^n myöskin lie­oissa.
^ u s s a jäzjestelman "etevämmyy-destä"
: jav ylistävät anierikalaista
valtiomuotoa - /^maaliman parbaim.
paiia'*i saattavat heidän sanomaleh-',
tensä toisinaan innostua; oikein sen-satsionimaisesti'
sen todellisen - nlä-^
dännäi^yden' paljastamiseen; mikä
Pilsudskin vallankaappaiiksesta
Puolassa
kirjotetaan eräässä toverilehdessä: . '
Joseph Pilsudäkl on nyt Puolan hallitsija. Hän on
syntyisin, aatelistosta. Omistaa suuren tilan Vilnan
piirissä.^«Tuli ensiksi kuuluisaksi Puolan sosialisti-pUoIuee£
äiaj ;jo^
Kaksi vuotta myöhempiin tuU hän puolueen johtavan
sanomalehden päätoimittajaksi. Sanomalehti ei ollut
marxilainen.; Se tarkottt vain ylidistää puolalaiset Ve­näjän
tsaaria 'vastaan, v Toimittaja vangittiin. - Karko­tettiin'
'Siperiaah-^5 vuodeksi. - Tuli takaisin. Joutui
taas .vangituksi'ja sulettiin nyt Varsovan linnotuksen
koppiin. •. Vangissa alkoi näyttäytyä mielisairaan oi­reita
ja hänet; lähetettiin Pietarin parannuslaitokseen,
osta; onnistui -ystävällisen tohtorinsa avulla paeta. Jo
19Ö5 ^äistelussaj^^
nteni: ja; Jwäntyi /Rapiani
pyynnöllä, että äe avustaisi Puolaa ryhtymään föaaris-ista:-\^
näjää kun I*ilsudskt
-ij^asi^JapMiyii'järjesti I^iolän sosialisti^ P"?*^
tiki^kouksia osanotosta ;Venäjän sotaan Japania vas­taan.
Japanin hallitus; el luottanut avunpyytäjään ja
iän epäonnistui. Pilsudski on aina vastustanut Puolan
työlästen yhdistymistä Venäjän vallankumoifi^
työläisten ja heidän järjestöjensä kanssa. l
V. 1905 kumouksen jälkeen meni P. Itävallan Ga-litriaan.'
Siellä hän Franz Josepin hallitukseft avulla
sai organiseeratuksi «puolalaisen .iauneian» tulevia so­tia
varten Venäjää vastaan. Täten'tuli härf^, keskus­valtojen:
asian ajajaksi-ja taisteli maailmansodassa nii­den
imperialististen etujen puolesta.
]V(aaiIm{^od^^^ Puolan tasavallan syntynsä,
luli P. «kansan hallituksen» päämieheksi. Hallhus,
j oka oli '^kokoonpantu' xefbnnistisista sosialisteista : ja
yarialdtM
ip||kalla tj^öl^
teiliinlaittomiksiv. Sanomalehdet lakkautettiin. «Kan­san
mrlii«» ampui mielenosbtiiskulkueissa olevia. työ­läisiä:
g^l^
työläisten lakkoon vastattiin militarisoimalla rautatie­liikenne.
Neuvosto-Venäjän punaisen ristin johtaja^
vanha •puolalainen vallankumousveteraani, Bronislavr
Wesolow9ki, joka siHoin oli Puolassa, ja harien tove­rinsa
murfiatiiin Pilsudski-Mbracz^wskin poliittisen po­liisin
toimesta. Monet muut vallankumoukselliset, jot­ka
nyt olivat saapuneet «vapaaseen Puolaan», joutui­vat
samaan kohtaloon. \
Hallituksessa tapahtui sitte joitakin henkilövaihdok-s
i a i P . ^ oU edelleen n.8. valtakunnan marshallina ja
armeian ylin^ ^9'
taa Neuvosto-Venäjää vastaan.
Ktiten tov. K. Gebert kirj otuksessaan «Daily Worke-nlle!^
hu<COT
nen sotilasseikkäilija. Hän tarkottaa esiintyä pikku-painbksi^
na Napf^^
taai vHän) te
, , .. . . . , . lismin Puolan kansalliseen romantiikkaan ja maan
kaavaa poliUJckaa suhteissaan Englantiin. Asiain laita, ^^^Q^.^ pyhimyskuviin. «än edustaa ennen kaiHcea
No. 67
RikoDäms jjn poliäkkä Ykdysvalloissa
OB hse asiassa, aiVan päinvastainen. Englantilainen
diplomatia, missäpä me sen kanssa joutunemmekin kos-iketCdtsiin^;
on 7mpäröinyt itsensä vihollisillamme. Me
emme jätä käyttämättä hyväksemme tilaisuutta ilmot-tadcsemane.
valmiutemme ryhtyä neuvottelemaan suh­teittemme
parantamiseksi Englannin kanssa. Viime ai­koina
Englannissa on ollut huomattavissa myötätunnon
ilmausta neuvostovaltaa kohtaan, mikä on ilmennyt
m.m.;:parlamenttikeskusleluissa kysymyksen ollessa lup-.
tton antamisesta vientiä^vdrten Neuvostoliittoon, joiden
keskustelujen aikanansa vanhoillisen parlamenttiryh­män
jäseniä hyökkäsi hallitustaan vastaan, r
Pohjois-ÄtaerikanJYlidysvalloissa voimistuu kauppa-ja.
rahamiespih-eissä virtaus^ joka vaatii sopimuksen te­koa
Neuvostoliiton kanssa. Totta kyllä OHj että Ame­rikan
^hallitus yhäkin on niinkuin sanotaan entisellä
kannallaan. Puolivirallisista lähteistä meille ilmote-taanj
että Amerikan hallitus asettaa neuvostovallan tun­nustamisen
ehdoksi sen, että me tunnustaisimme Ke-renskin
hallituksen Amerikaste ottamat velat, minkä
ohessa tämän ehdon täyttämisen pitäisi johtaa Ameri-ksn^
hallituksen suostumaan vastavaatimukseemme. Tie­tenkin
tällaiset vaatimukset ovat aivan mahdottomia Neuvosto-Venäjää vas^^
hjrväksyä' Joka'tapauksessa suhtaudumme erittäin op- Ylläoleva osottaa, ettei Puolassa tapahtuneella val-timisesti
neuvottelujen Jiuloksiin, jos niihin Amerikan Jankaäppauksella ole mitään yhteyttä työväenluokan
liallituksen kanssa päästäisiin käsife^^ objek- kumouksellisten tarkotusten kanssa. ^
pikkuporvaristoa» intelligenttistä osaa varakkaista ta­lonpojista.
Hän edustaa niitä kansanaineksia, jotka
haluavat suurta armeiatt jj& voittoja sotakentillä. ^.Hän
edustaa Omalaatuista pikkuporvariston fascismia, jolla
historiallisessa suhteessa on ^ kosketuskohtia kerendkiläi-syyden
roolin kanssa sitä virallista taantumuksellisten
hillitsevien fascisniia vastaan, jota kenraalia Haller
edustaa. Hän haluaisi suurta yhdistyn>-ttä Puolaa; joka
Ulottuisi IlamercstäMustaanmereen. Hän tahtoisi yh­distää
Ukrainan Puolaan ja luoda voimakkaan kapita­listisen
valtion Neuvosto-Venäjän rajalle. Englanti
haluaisi sitä. Samoin-Ranska. Kansainliiton Gene­ven
konferenssin epäonnistumisel Ia on epäilemättä yh­teyttä
Puolassa tapahtuneen: vallankaa^auksen kanssa.
Edellinen hallitus Puolassa -nojautui «Uian^ paljox»
Ranskaan, joka ei kuitenkaan, antanut sille sijaa Kan­sainliiton
neuvostossa. Pilsudski selittää: Kukapa sitä
tietää, miten Ranskaankaan voi Iässä luottaa. Saksan
jä Neuvosto-Venäjän välinen sopimus pelottaa. Taan­tumuksellinen
hallitus ei voi «koota kansaa» - eikä luo-
"da lujaa armeiaa. Pilsudski lupaa tehdä sen. Tarko-tus
on siis lujittaa vastavallankumouksellista rintamaa
porvarien - politiikasta^sniin voimallir
sesti putsnaa.
, PorvariDisilla sanomalehdillä on
tässä edessään ;kaksi asiaa: Teke­vät
rahaav L sensatsioniuutisilla ja
toisten pnolneiden ja poliittisten
ryhmien V : rötöksien paljastamisella
auttavat .'fomiaan" virkoihin.
Chicagossa tällainen peli on kai­kessa
loistossaan jatkunut vuosi,
kausia.
Joku ' ;aika^ sitten murhasivat
gansTSterexksi: kutsutut: roistoilijat
valtion apixlaissyyttäjän, McSwig-'
gin. : Asian johdosta syntyi suuri
hälinä. 'Eikä suinkaan suotta. Mai­nittujen
roistoilijoiden j a niiden
muodositamien liittojen kantta mur­hataan
mies miltei joka ^päivä^ iNe
passittavat ^tuonen tuville poliiseja,
virkailijoita, väkijuomien "kaupitte­lijoita,
poUtikoitsijoita j.n.e. miltei
aina'-'kilpailusyistä. Joskus: myös­kin
maksetaan pettureille palkka
tällä tavalla^:, .rPuhutaan sen -vuoksi
kaupungin ja.kauntin "puhdistami­sen"
tarpeellisuudesta. : Koko maa
puhuu Chicagon gangstereista.: - . :
Mainitun -apulaissyyttäjän mur­hajuttuun
littityi alun a&aen sala.
peräisj^ksiä;' Sän oli murhan ta­pahtuessa
ilcahden poliittisen yst^
vänsä seurafesBj. jotka olivat, laita­kaupungin
tunnettuja oluttrokarei-ta.
Union Xeague klubin president­ti
Kelly hosti elämän. .Hän vaatii
puolueettoman^ j a : "yleisön vaati­muksiin
nojautuvan" suurlautakun-nan
asettamista. : Tahtoi hylätä v i.
rallisen yleinen syyttäjän, , Crowen.
SeUtti, että/fö-o-vve on ''liian paljo
sekaantunut' ipTolitiikkaan". Ja " r i ­kollisuus
ikulkie liian • - likellä poli­tiikkaa".
SeÄ 'vuoksi pitää 'saada
erikoinen suurlantakunta asiaa ^tut­kimaan.
€rowe on määrätyn poliittisen
masiinan johtaja » paikallisessa ja
valtion yleisessä elämässä. Sano­malehdet
paljastivat^ «ttä nämä po­liittiset
ryhmät keskinäisessä kH-pailnssa
joutuvat gangsterien; palk-^
kaamiseen. Suosivat väkijuoma,
kaupustelijoita; j a rikollisia vaali­piireissä,
ikoska: ne .auttavat heitä
pääsemään .virkoihin.
Mutta vvailcka: miltei kaikki sano­malehdet
j a yleinen mieliala paikr
kaknnnalla vaatii erikoista sUnrlaU-takuntaa,
voitti .yleinen syjrttäjä
Crowe pelin. Fiirioikeuden tuomari
suostui hänen vaatimukseensa ja
määräsi suurlantakunnan' toimeen
-hänen johtonsa alaisena-
Lautakunta alkoi toimensa. Sille
alettiin esittää todistuksia. Yhä
toistaan kummempia paljastuksia ai-;
koi ilmetä. Yksi- suuri juttu koski
valtion -/ annahduslautakunnan -toi­mintaa.
Kävi > selville, että lauta­kunta
laskee vankilasta viinakäup^
piaita, roistoilijoita j a jopa mnrha-miehiäkin
sekä poliittisista että en­nen
ikaikkea rahallisista syistä. Har-jotetaan.
lahjusjärjestelmää;
Mielenkiintoisinta koko jutussa
on, että yleisölle näiden viikkojen
^aikana on kerta toisen^ |ierään se­litetty,
, kuinka igrvälliseen mädän-näisyyteen
kapitalistien;^ poliittiset
ryhmittjrmät ovat vajonneet j a kuin-'
ka turmeltaneisuus, lahjuksien otto
ja suoranainen kriminalisuus kulkee
käsikädessä hallitsevien : politiikan
kanssa.
Mutta kun qe lupaavat ''puhdis­tusta",
niin pikkuporvarillinen po­liittinen
alaikäisyys ja suoranainen
vajajärkisyys tuntee saavansa tyjf-dytyksensä
j a niin seuraavalla ker­ralla
he jälleen antavat kannatuk­sensa,
näille rikollisuudessa rype­ville
porvarillisille hulikaanipoliti-koitsijoille.
Todellista ja syvää työväenlu<^kan
luokkapolitiikan tunnetuksi j a ym­märretyksi
tekemistä kaivataan
näissä-oloissa. — T—o.-
töjohtajat ovat jälleen kansainvälis­tä^
työväenliikettä ^ kohtaan^ telmeet.
Kun Saksan vuorityöläisten puheena
johtajalta kysyttiin, että. miksi kom­munistien
aivan ykränkertaisemmatr
kin vaatimukset hylättiin,sniin .vas-ta|
i tämä; että'Englannin'vuoiptyör
Iäisten edustajat ennen; yleislakkoa
käydyissä.:, neuvotteluissa muka; ei­vätmitään
laajempia; vaatimuksia
esittäneetkään^Tämä kuitenkin on
yhtä; katala; valhe kuin koko. oikeis­tolaisten
johta jäin : meetelmä on ol­lut,
petollista kansainvälisen yhteis­rintaman
muodostamiskysymyksessä.
Tämä; saksalaisten ammattiliitto-johtajain
porvariston etujen nimes­sä'
tapahtuva proletariaatin asian
pettäminen V ei kuitenkaan: tule ;an-maan:::
toivottuJavtuloksia.: : Saksan
Ei^lanDJn yleislajiko ja Saksan
1 . • ^ -•• proletariaatti
Vairankumouksellisena nousukau­tena
Saksan ..'työväenluokka ryhtyi
tuon tuosta suuriinkin lakkoihin. Ja
Saksassa, niinkuin Englannissakin,
vuörityöläiset kävivätj ^ etunenässä
näihin suuriiri' taisteluihin. Mutta
milloinkaan - sUiSrimmatkaan Saksan
lakot eivät Sjaavuttätieet sitä laa-ji^
utta, minkä koko työväenluokka
yhtenäisenä taisteluun käyden olisi
voinut saavuttaa. Ei ole epäilystä­kään
siitä, etteijcö nykyinen eng­lantilainen
opetus tekisi syvää Val­lankumouksellista
vaikutusta Sak-s^
n. proletariaattiin.
Ja tällä hetkellä tällä Englannin
työläisten taisteitresimerkillä tulee
olemaan aivan erikoinen; vaikutuk-r
sensa. Saksan ; työläiset • ovat' vii­meisten
vuosien aikana saaneet kär­si^
ankarasta .taloudellisesta pulas­ta,
kroonillisesta työttömyydestä ja
yhä kiristyvästä^ porvariston ^hyök­käyksestä.
Samalla Saksan työvä­enliikkeen
byrokraattiset • johtajat
ovat veljeilleet porvariston kanssa,
mikä onkin antanut porvaristolle t i ­laisuuden
pidentää työpäivää, pie­nentää
työpalkkoja ja kaikin puo­lin
kaappailla työväeltä : takaisin
niitä saavutuksia, joita se ai­kaisempina
vuosina oli taistelu-jensa
kautta ' saavuttanut. • Byro­kraattiset
johtajat ovat yhdessä por-^
Variston kanssa kehottaneet työväes­töä
"kohottamaan taloutta", ikään­kuin
sen kautta työläisten leipä-pala
rasvaantuisi. |
Tällaisessa vaikeassa porvariston
hyökkäyksen ja huutavan puutteen
alaisessa elämässä elävälle Saksan
käytettävä kaikin tavoin hyväksi.
Mutta sitä voidaan käyttää hyväksi
vain siinä - tapauksessa, että Sak­san
kaivostyöläiset eivät ryhdy tais­teluun
englantilaisten tovereidensa
esimerkin mukaan. "Kansalliset e-dut";
vaativat, että Saksan työläi­set
ja etupäässä vuörityöläiset juu­ri
tällä hetkellä* nöyrinä kantaisivat
kahleii:ansa. Ja porvaristolla onkin
laskelmissaan olevinaan hyvät mah­dollisuudet;
onhan jatkuva työttö­myys
kurjistuttanut Saksan työvä­estöä,
onhan järjestetty nälkä aja­nut
saksalaisen työläisen epätoivon
partaalle, jotta sen kaiken: toden-näköisjryden
mukaan pitäisi mah­dollisimman
vähillä palkoilla raataa
porvariston hyväksi - - - j a kun nyt
tuli vielä Englannin ^lakko, joka a-vaa
menekin hiilelle,, niin miksipä
ei kultasäkki jälleen täyttyä alkai­si.
Näin ajattelevat Saksan suurpor-varit
ja sitä tukevat työväenliikkeen
oikeistojohtajat. Saksassa on pi­detty
vuorityöläisten, kuljetustyö-
Iäisten ja palveluskuntalaisten liit­tojen
neuvottelukokous. Tässä ko­kouksessa
teki Saksan kommunisti­nen
puolue joukon käytännöllisiä
ehdotuksia Englannin proletariaatin
taistelun tukemiseksi. Vaikka ^nä-kommnnistinen
puolue, j<(ka suo­ran
politiikkansa. takia saa yhä laa­jempaa
\ kannatusta j a : tukea ^^työ-läisjoukkojen.
taholta, tulee pitä­mään
huolen siitä; että. Saksankin
proletariaatti ' NeuvostorVenäjän
-v;^:.v;-^-;:d--vv.:;.,
proletariaatin suuren opetuksen aju-kaan,
tul^e taistelemaan vallankmnol
jäin, hämmennysyrityksistä huolimat,
ta. Ja Saksan työväestö onkia a-vnstaessajan
Englannm lakkolaisia,
osottannt jo olevansa täysin tietoi­sen
: vallankumoustaistelun pohjola
ja on «e reformistijohtajain vastuk..
sista huolunatta ryhtynyt moaiia
tnlpksia, tuottaviin - toimenpiteisiin
avun -antamiseksi E n g l a n n i i i ' - ! ^^
laisille.
Yhtenäisin rivein taisteluhengea
läpitunkemina Saksan proletariaatti
rikkoo kaikki ammattHiittobyrokraat.:
tien; .tekemät suunnitelmat. Vielä
ei voida sanoa, seuraako Englannin
yleislakkoa välittömästi taistela
Saksassa, mutta siitä voidaan olla.
vakuutettuja, että Englannin lak~
ko tulee ; suuresti lujittamaan Sak.^
san proletariaatin taisteluvounaa ja
keräämään uusia työläisjoukkoja ri­veihin
lopullista taistelua varten.
G. Bemmele.
Porvariston eintoivo
Viimeisten: vuosien aikana ovat
kapitalistit eri maissa puhuneet var­sin
suurella paatoksella kapitalis­min
vakiintumisesta ja voimistumir
sesta Europassa. Kommunistien ta-,
holta on osotettu, että jomnioista-kin
vakiintumista on tapahtunut,
mutta samalla on todistettu, että se
vakiintuminen on v vain tilapäistä,
keinotekoista.
Imperialistinen maailmansota ja
sitä seuranneet imperialistiset rau­hat
jakoivat; Europan kahteen toi­silleen,
vihamieliseen leiriin: voite­tut
ja voittajamaat. Voittajamaat
koettivat perinpohjin voitettuja mai­ta
riistämällä saada taloutensa jo­tenkin
kuntoon. Saksaa y. :m. voi­tettuja
maita peripohjin nylkemällä
koettivat Ranska ja Englanti pääs­tä
uudelleen: jalbilleen ja turvata
asemansa \maailmanmarkkinoilla.
Kaikista yrityksistään' huolimatta
eivät ne siinä onnistuneet, r: Päin­vastoin,
kummankin ..maan talous
joutui yhä enemmän rappiolle. Häi­ritsevästi
vaikutti sitäpaitsi -maail­mantalouteen-
''kokonaisuudessaan
aikaisemmin huomattavaar:'— joh­tavaakin
—r osaa maaflmanmarkki-onilla
näytelleiden maiden perin­pohjainen
riistäminen.
Sebrauksena hillittömästä voitet­tujen
maiden riistännästä onkin ol-<
lutj että näiden maiden talous ja
koko elämä on joutunut sanoin ku­vaamattomaan
rappiotilaan. Sen tu­lvat
huomaamaan lopuksi voittaja-maatkin
ja sitäpaitsi uhkaa tilanne
nyt Englannin lakon johdosta tar-joutuukin
heille' mainio tilaisuus
hiilen myyntiin. Tätä hetkeä ön<fn»ssä käydä vaaralliseksi ei yksin
näiden maiden, : vaan koko maail­man
kapitalisteille, siksi koetettiin
sitä hiukan löysätä. Suostuteltiin
Saksaa Kansaihliittoon j.n.e.
Tilanteen Synkkyyttä näissä mais­sa
kuvaa Un pääministerin ' äs-cettäin
pitämä puhe; jossa lian
: ausui:
maan. edessä, sitä emme voi cmia-koita
nähdä. Mutta yhden seikan
me tiedämme ja tunnemme varmas­ti,
ja se on se, että nykyinen tila
ei saata jatkua. : Se ei saata jat­kua
sen vuoksi, että me emme ny­kyisten
- olojen vallitessa voi elää,
koska se elämä, jota' nyt .vietäm­me,
; ei ole mitäänV elämää, vaan
hidasta kui^lemaa ja \ koska punaise­na
loistava uuden ajan taivaanran­ta
ennustaa uusia ; myrskyjä, jotka
voivat sen, mikä tänään näyttää lu­jalta;
helposti heittää kumoon, niin­kuin
korttitalon, jonka lyhytnäköi­set
ihmiset ovat sommitelleet ko­koon."../.
Yllä siteerattu, huomattavan un­karilaisen,
valtiomiehen lausunto, on
mitä parhain todistus siitä, mihin"
voitetut maat tosiaankin ovat jou-tuneeti
Nykyinen tilanne, sen jat­kuminen,'
näsrttää tilannetta vaka­vasti
tarkastelevan porvarinkin sil­missä'
mahdottomalta! Hekin ym­märtävät,
että jonkunmoinen muu­tos
.on saatava. Että tämä muutos
heidän mielestään tubisi olla yhä
jyrkempi käännös avoimeen porva­riston.:
diktatuuriin, sen kyllä käsit­tää
yllä ^siteeratusta lausunnosta.
hänhän puhuu siinä pelottavasta pu­naisesta
taivaanrannasta, joka uh-kaa
uusilla mjrrskyillä. Ja saattaa
hävittää porvariston tulevaisuuden
suunnitelmat kuin: paperitalot.
\. Porvariston pelko ei suinkaan
ole turha, sillä yhä mahtavampana
kohottaa päätänsä maailman prole­taarinen
vallankumous. Aina kor­keammalla
alkavat käydä sen lai­neet.
Siitä ovat viimeaikaiset ta­paukset
"mitä-: selvempinä todisteina.
Jos porvaristo kadottaa uskonsa
kaikkeen näitä laineita nähdessään,
niin: sitä el tee suinkaan tyoväestt.
Ei, ne myrskyt se tuntee omikseen,
niissä se näkee oman - tulevaisuu-
'Mikä kohtalo meillä tulee ole-r/tensa, työläisten vallan, —a.
proletariaatilla merkitsee Englannin
työläisten yhtenäinen taistelu roh­kaisuna
'taisteluinnon huutoa. ~ Ja
miljoonien Saksan työläisten rin­noissa
onkin herännyt jälleen en­tistä,
päättäväisempi tunne .taiste­lun
välttämättömyydestä ja ' sen
yhtenäistyttämisestä työväenluokan
elinehtojen puolustamiseksi..
Mutta mitä tuumivat saksalaiset f Palvelukseen niille,
reformistit, ammattiliitto- ja puor
luebyrokraatit? fle tietenkin pu­helevat
solidaarisuudesta, mutta nö-den~
solidaarisuus itse asiassa ei
kohdistu Enghmnin työväenluok­kaan,
vaan Saksan porvaristoon.
Saksan hiiliparoonit' tietenkin rie­muitsevat,
s Ruhrin, Saarin alueen„
Ylä-SIeesian ja Keski-Saksan hiiliva­rastot
ovat täytetsrt. Hiilen ' me-mä
ehdotukset rajottuivat vain lä­himpien
käytännöllisten «tehtävien
järjestelemiseen, niin oikeistolaisten
ammattiliittojohtajien toimesta kom­munistien
ehdotukset hylättiin. • Neu­votteluissa
reformis^t täysm seura­sivat
Saksan t^Uisuusherrain toi­vomuksia
ja toimivat, kuten taval­lisesti,
porvariston tahdottomina or­jina.
' ^Teuvottelukokouksen tekemissä
päätöslauselmissa kielletään kulje-tustyöläisiä^'
lastaamasta hiiltä vain
englantilaisiin laivoihin ja' astumas-
Päätöslau-selmissa
ei mainita sanaakaan siitä,
että saksalaiset laivat eivät saa
mennä Englannin satamiin j a 'että
saksalaista Iiiilta ci saa vielä Eng-
Lenin nuoruudesta ja
rakkaudesta
läntiin.:
olivat tässäkin
Ammattiliittobyrokraatit
niin isänmaallisia,
että kaiken rikkurihiilen Imletpk-sen
Saksasta Englantiin pitää ta­pahtua
juuri saksalaisten, laivapor-hojen
laivoilla, että sitäkin tietä
herrain : tulot suurenisivat^ Tämä
nekki viimeisinä kuukausina on huo­kaikki
todistaa miten katalan petok-mattavasti
vähentynyt ja , monissa
kaivoksissa on tyS seisahtunut. Ja Saksan noskehuset ammattiliit. munistiseksi". Ja he uskovat vil-
Jauri julkaisemassaan .kirjassa
"'Lenin kutsuu työtät^eviä. naisia"
esittää Klara - ^ t k i n /muistelmansa
Leninistä. Tässä eräitä kirjassa
julkaistuja Leninin laiisuntoja: : >
Aioliitossa ja perhelaeissa .por-varilUsissa
valtioissa vallitsee pak­oko
kärjistää konflikteja. .Kysymys
on "pyhän omistusoikeuden" pa-iostä.
Se pyhittää ostosaannin, ai-'
haisuuden j a ; ilettävyyden. Sää­dyllisen
porvarillisen yhteiskunnan
tekofjyhyys pitää • huolen lopusta.
Ihmiset etsivät oikeuttaan vallitse­vaa
todellisuutta j a luonnottomuut­ta
vastaan. Yksilöjen tunteet muut­tuvat
pian, halu V vaihteluihin nau­tinnoissa;
saa helposti jalansijaa ai­kana,
: jolloin mahtavat valtakunnat
sortuvat raunioikai, jolloin vanha
maailma kukistuu ' ja jolloin koko­nainen
yhteiskuntamaailma alkab
mennä perikatoon. Avio- j a suku-puolireformi
.porvarillisessa mielen­sä
ei ole riittävä. Aviollinen ja su-kupuolireformi,
sopusoinnussa pro­letaarisen
vallankumouksen kera,
on lähestymässä.: On varsin ilmeis­tä,
että eritoten naisia j a nuorisoa
kiinnostaa > .tämä monimutkainen
problemi. Kumpaisetkin ikärsivät
nykyisistä , sukupuoliepäkohdista.
Koko heidän nuorekas kaipuunsa
on kuohuksissa niitä vastaan. Se
on käsitettävää. Mikään ei olisi
nurjempaa kuin että nuoriso tulisi
saarnaamaan itselleen jotakin munk-^
ki-itsensäkieltämistä. Mutta arve­luttaa,
että sukupuoliproblemi muut­tuu
keskeiseksi henkiseksi kysymyk^
seksi niinä -vuosina, jolloin se jo e-siintyy.
ruumiillisesti voimakkaana.
Se voi käydä kohtalokkaaksL Nuo­rison
muuntunut ^senne sulnipuoli-probleemiin'
on tietys^ luontunut e-siin
teoriasta. Monet kutsuvat
suhtautumistaan tähän problemiin
"vaUankumoukselliseksi" ja "köni-pittömästi,
että niin on asian laita.
Vaikkakaan en minä ole mikään
synkkä askeetti, .näyttää minusta
nuorison ja monen~ ijäkkään n-i.
''uusi sukupuolielämä" usein var­an
porvarilliselta, vanhan kelpo
porvarillisen ilotaloelämän -laajen­nukselta.
Tällä ei tietysti ole mi­tään
^tekemistä rakkauden vapau­tuksen
kanssa sellaisena kuin me
kommunistit käsitämnie sen. He
tuntevat varmasti kuulun teorian,
että; kommunistisessa yhteiskunnas­sa
on : sukupuolitarpeen tyydyttä­minen-
yhtä yksinkertainen asia
kuin janon sammuttaminen juomal­la
lasillisen vettä. Tämä teoria on
tehnyt nuorison tolkuttomaksi, var­sin
tolkuttomaksi. , Se on käynyt
kohtalokkaaksi monelle nuorelle
miihelle j a naiselle; Pyydän pääs­tä.
tällaisesta marxismista. Asia ei
ole juuri niin yksinkertainen. Sen
on muuan Friedrich Engels jo aiko­j
a sitten osottanut.v
, Pidän ^ kuulua "vesUasiteoriaa'^
täysin epämarxistisena ja sitäpaitra
epäsosialisena. Sukupuolielämäsi
ei 'Vaikuta yksinomaan luonnonomai-uus,
myötäsyntyinen,' vaan myös :
kulttuurin kautta hankittu, olipa
tämä miten: korkeata taikka' matalaa
tahansa. ' Engels on kirjassaan
"Perheetf alkuperä" osottanut, mi­ten
merkityksellistä on, että ylei­nen,
sukupuolivietti kehittyy Ja
hienostuu yksilölliseesi suknpuoli-raKkaudeksi.
Sukupuolien välinen
suhde on vainoastaan yhteiskun­tatalouden
ja ruumiillisen tarpeen
vuorovaikutuksen ilmaisua. Aivan,
oikein: jano on - sammutettaya.
Mutta heittäytyisikö normaali ihmi­nen
normaalisissa oloissa hörppi­mään
katuojasta? Taikka lasista,
minkä monien suiden kosketus
ryvettänyt? Mutta vielä tärkcänqn
bn eosialinen puoli asiassa. .Veden-juonti
^on todella yksflölEstä. Bafc-kanteen
kytkeytyy kolmaskin: i l ­mestyy
unsi^elämä. Tässä tosiasi­assa
piilee yhteiskurinaUrnen seikkar -