Vapaus, March 11, 1926

              Sivn2 Torstaina, maalisk, 11 p.—Thur., March 11,1026
Katsaos lommuDistJseD iDternationalen
toimintaan
Sinovjevin raportti Venäjän Kommunistipuolueen neljännelletoista
kongressille
. Kommunistisen Internatsionalen
: presidentti Gregory - Sinovjev antoi
hiljattain pidetylle Venäjän Kom>
manistipnolaeen neljännelletoista
kongresaiUe raportin Venäjän edns-tajiston.
toiminnasta Kommunistisen
Internatsionalen toimeenpanevassa
komiteassa.
^ Luotoaan ensin lyhyen katsauk­sen
lO-vnotisen;; kansainvälisen leni-vnilSisen
liitteen ; vaiheisiin, ^selitti^
Sinovjev, että' viimeiset pari vuotta
ovat vallankumoukselliseUe liikkeelle
olleet koettelemuksen vuosia, sillä
tällä ajalla on alkanut sangen usein
kuulua pessimistisiä ääniä. Tämä
on johtanut siitä, että yleisen tU
lanteen vuoksi ei «le aina onnistut*
tu menemään eteenpäin niin nopeas­ti
kuin joku olisi odottanut ja täs­tä
on johtunut epäilyksiä, että on­ko
Kominternin politiikka ollut a i ­na
oikea. Viimeisellä toimintakau-
'della ei Kominternissa • olevan Ve­näjän
lähetystön keskuudessa ole
ollut minkäänlaisia erimielisyyksiä,
seiMca, mikä voidaan asiakirjoilla to.
distaa, selitti Sinovjev.
|>ääasiallisin kysymys nykyisessä
tilanteessa on kansainväliseh kapita­lismin
osittainen vakiintuminen. Mo«
net toverit eivät hyväksy määritel-
: maa ^ f'v9kiintaminen'' syystä se
kuulostaa heistä liian pessimistiseltä.
Meidän ei kuitenkaan tule perustaa
menettelytapojamme harhakuville,
eikä pcHella. vaikeuksiamme, Va-kiintamioen
merkitsee eräänlaista
tasapainoa^ 'maailmantalouden eri
osien välillä.
Puhuessamme, vakiintumiskysy-myksÄta
meidän täytyy sitä verrata
tohteen seikkaan: yhdeltä puolen
. toiselta puolen vuo­siin-
192» ja 1921, jolloin kapita-llsmi
oli kriisikaudessa. Porvarilli­sissa'
maissa/lukuunottamatta Ame-rikaa,
ei ^da^. jälkeen ole sa^^vu-tettu-
eimen' sotaa vallinnutta tasoa.
Verrattuna vuosiin 1020—21 on
.monissa kapitalistisissa maissa kai-jkesta
huolimatta kuitenkin- ollut ha.
'7aittavissa edistystä, eräänlaista va-
Jkiiktumista. Puhuja osotti tämän
^monilla tilastoilla. Tästä huolimat-
!;ta ylcsinpä sosialidemokraatitkin tun-
? nustavat» että Locarnon sopimuksel-
Ma ei ole saavutettu pysyväistä rau-;
haa, j.n.e. ,
Tällä osittaisella vakiintumisella
on xnomiJcin rajotuksia.- 1> Kapi-
' talistien''-vaikutusvallan heikentymi­nen
idässä; 2) Englannin kansan­talouden
- jatkuva rappeutuminen;
3) kriisi Ranskassa, ,mikä tulee yhä
monimutkatseaiWk8i;Ja>luonteeItaan
jossakin määrlUsä vallankumoukesl-
? liseksi; 4) kriisi Saksassa, missä
, I>awes-3unnnitelma alkaa tuottaa
kielteisiä tuloksia' ja lopuksi 5) an-vkara
kriisi Puolassa. Selostaessaan
V taloudeUifita tilannetta / yksityisissä
maissa, puhuja mainitsi miten tär.
keätä osaa näyttelee näissä ristirii-vtaisunksissa
Englannin hiilituotannos-vaHitseva
kriisi. Eräiden siirto­maiden
eropyrkiniykset Englannista
niinikään ovat huomioonotettavia
seikkoja.
Samaan aikaan, kun Banskassa on
; rahatalottdeSIinen^pula, on havaitta­vissa
jon|dnlaista- vilkastumista tebl-lisnndessa.
Talonpoikaiskysmys, sa­moin
kain pikkuporvarikysymyskin,
kärjistynet. Ranskan siirtomaissa
on kehittymässä kansallisia vallan-kumoushikkeitä,
mitkä ovat tähdäiyt
envlmaan imperialismia vastaan.
Kaikkein enimmän on kuitenkin
puhuttu Saksan vakiintumisesta,
maan, missä on vallinnut mitä kär­jistynein
taloudellinen pula, koko-
' nainen sarja rahataloudellisia krii­sejä
ja missä työttömyys kasvaa
huimaavassa määrässä. Saksa saa
kärsiä Locarnon sopimuksen aiheut­tamista
ristiriidoista ja sen lisäkisi
kolmen puolueen, nimittäin sosiali­demokraattisen.
Saksan kansallisen
ja katolHaisen keskuspuolueen krii.
seista. Kalkki tämä, kuin myöskin
presidentti Hindenburgin- lausunto
kokoomushallituksen perustamisen
tärkeydestii, että maa pääsisi y l i vai­kean
talvea, osottavat, cttu mistään
todellisesta vakiintumisesta Saksas-
.' sa ei voi oUa puhettakaan.
Puola,- jossa tapahtui näennäinen
vakjintamtnen, saa parhaillaan kes­tää
ankaraa teollisuuspulaa. Puo­lassa
on kehittymässä|kolmc liikettä:
kansallinen liike, talonpoikaisliike ja
työväenliike,' ' ,
Selostaessaan .• tilannetta idässä,
puhuja mainitsi, että tapaukset' Ma-
Tpkoesa, Intiassa j a Egyptissä olivat
bel^ttyceet v. 1925 paljon nopeam-mästi
kuin alkuperin oli osattu aa­vistaakaan.
Intiassa on paljon sun-
.remmat proletariaatin joukp,t kuin
missään muussa maassa ^ idässä ja
tämän vuoksi onkin odotettavissa,,
että Intian knmousliike ylittää K i i ­nan
liikkeen. Tällä hetkellä k u -
Mousliikkeen keskus on Kiinassa.
Shanghain tapaukset olivat kieltä­mättä
vnime vuoden tärkeimmät ta­paukset.
Olipa hetki, jolloin Kiinan
nuori Kp. Ja Shanghain ammat-tiunioiden
johtajat miettivät sikä­läisen
liikkeen kehittämistä aseelli-sek^
kapinaksi. Kominterni vas­tusti
tällaista ajatusta j a esitti as-teettaista
peräytymistä, että liike
saa tarpeellista valmistusaikaa ja
proletariaatti; saa tarkistaa', koke­muksiaan.
Puhutaan sangen pal­jon,
siitä, että maailman tilanne
määrää anglo-amerikalainen liitto,
mutta meidän ei tule kuitenkaan
unohtaa sitä seikkaa, että Englan­nin
ja Amerikan välillä on olemassa
vakavia erimielisyyksiä ja ristiriito.
ja.
Locarnon sopimuksesta panemme
merkille seuraavat seikat: 1). Lo­carnon
sopimus on tähdätty Neu­vostoliittoa
vastaan; 2) Locarnon
sopimuksen tarkotuksena on tyyn­nyttää
porvarillista Ranskaa; 3)
Locarnon sopimuksella yrittää Ame-rika
tehdä tilannetta suotbisaksi s i -
jotuksllleen Europan maissa; 4) Lo-.
carnon sopimuksen kautta yrittävät
Europan maat luoda yhteistä rinta­maa
puolustaakseen itseään Ameri­kan
tulevia valtaussuunnitelmia vas­taan.
Mutta tärkein puoli locarnon
sopimuksessa on se, että se on koh­distettu
Neuvostoliittoa vastaan. AI>
käämme antako tässä suhteessa mm.
käänlaisille harhakuville valtaa.
Hyökkäys Neuvostoliittoa' vastaan
joku vuosi sitten ei onnistunut sen
vuoksi,' että Saksa ei ollut siinä
osallisena. Locarnon sopimuksen
nimenomaisena tarkotuksena on. saa­da
äaksa mukaan seuraavaan hyök­käykseen
Venäjän työväenliallitusta
vastaan. Tässä suhteessa Vander-velden
/ vetoomuksella, että vaikka
kaksi maata tulevat ystäviksi, tämän
ei tarvitse meTkltä sitä, että ne tuli­sivat
kolmannen maan vihollisiksi,
ei rauhoteta ketään. Tällä kertaa e i
^tietienkään ole pelkoa siitä, että
Saksa ottaisi osaa hyökkäyksiin,
mutta meidän velvollisuutenamme
on: ottaa huomioon kaikki mahdolli-:
set; seikat Kapitalismin osittainen
vakiintuminen on tosiasia, mutta sa­maan
aikaan tämän osittaisen va­kiintumisen
kanssa alkaa ilmaantur
merkkejä, mitkä asettavat sen san-
Ten kyseenalaiseksi. -Monet tosi-nsiat
puhuvat vallankumouksellister
voimien kasvamisen puolesta.
Sen jälkeen Sinovjev toi esiin t i
lastoja tärkeimmistä KominterniT
"»uolueista. Kominternin 55ista puo
'ueesta 25 ön laitonta j a viisi puf'
'?kst laitonta j a sen vuoksi tarkkr'
Mlastoa jäsenmäärästä ei voida esi'
•ää.
Puhuessaan yksityisten maide
'communistipuolueiden asemasta, ps- :
nosti Sinovjev sitä seikkaa, et*
vaikka Englannissa onkin vain kuu'
tai seitsemän tuhatta jäsentä pur
^.ueessa, ei sillä suinkaan voida rr'
tata son poliittista vaikutusvaltaa
?illä Englannissa ci ole milloinkar
ollut poliittisia joukkopuolueit-
Vaikka kommunistipuolue Engla^
nissa onkin pieni, on siellä vallanko
mouksellin^n vtyöväenliike saavuttr
nut merkillepantavia voittoja.
Englannin kansantaloudet^ rappei
tuminon, erikoisesti se, että em'
maan j a siirtomaiden 'suhteet hö
tyvut, mikä tekee työväen aristokr-tian-
aseman tukalammaksi, kaivr
maata pois opportunismin jalka-*
alta. Tästä on ollut seurauksena v-\
semmistoliikkeen kehittyminen E n '
lännin työväenliikkeessä ja lähe'
sempi yhteistoimipta Venäjän ammp
tiilisen liikkeen kanssa. Noin 6,00'
jäsentä käsittävä Englannin Kon-munistipuolue
johtaa noin miljoona*
jäsentä käsittävää vasemmistoliike^
tä.
Parhaillaan on vasemmistoliike ke
hittymässä myöskin Labor Partyssa
Meidän, päuasiallisin tukikohtammr
Englannissa on kuitenkin Kommu
nistipuolue ja sitä meidän tulee
edelleen kehittää ja laajentaa. Ke
nenkään ei tule yliarvioida nykyi­sen
vasemmistoliikkeen voimia am-mattiunioissa
ja . Labor ' Partyssa
vaan tulee ottaa myöskin huomiopn
sen heikkouden. Annan täyden tun­nustuksen
Englannin vasemmistoliik­keelle
sen taistelussa sodan vaaraa
jä opportunismia vastaan, mutta sa­malla
meidän tulee aina muistaa,
että liike ei ole vielä vakiintunutta.
Meidän liikkeemme ja toimintamme
perustana Englannissa on ja tulee
olla, kuten edellä jo selitettiin.
Kommunistipuolueen, mikä johtaa
vasemmistoliikettä niin ammattiuni-oissa
kuin työläisten valtiollisissakin
järjestöissä. .Joka tapauksiessa. me
voimme . nyt Englannin työväenlii-ketfö,
joka ensi kerran sitten Char-tismin
päivien, olkaa muodostua val­lankumoukselliseksi
joukkoliikkeeksi,
luottamuksella katsella. Ensi ker­ran
Komintern on onnistunut saa
maan pysyväisen'jalansijan Englan­nissa.
Puhuessaan Ranskan tilanteesta,
Sinovjev painosti hiljattain tapah­tuneen
sotavastaisen lakon suurta
merkitystä. Tämä lakko, vaikka
siinä tehtiinkin monia suuria virhei­tä,
oli poliittuesti sangen suuresta
merkityksestä Ranskan Kommunisti­puolueelle.
Tulokset olisivat olleet
vieläkin paremmat, ottaen huomioon
sen suotuisan tilanteen, mikä Rans^
kassa vallitsee, sellaiset kuin Maror
kon sodan, rahitpulan, kansallisvel-kojen
suunnattoman lisääntyminen,
sosialidemokraattien petturuuden,
y.m., elleivät puolueessamme olevat
oikeistolaisainekset olisi * saaneet
hämmennystä aikaan sotavastaisessa
lakossa. Yhteisrintaman taktiikassa
Ranskan kommunistipuolue edelleen­kin
tekee vakavia erehdyksiä, mut­ta
oikeistolaisten tekemät erehdyk­set
ovat monta vertaa pahempia ja
vaarallisempia.
Sen jälkeen, kun Saksan Kom-.
munistipuolueen johto on selviyty­nyt
mitä vakavimmasta kriisistä, a l ­kaa
puolue voitokkaasti selvitä vai­keuksistaan.
. Kriisi Saksan Kommu­nistipuolueen
johdossa 'aina Levistä
Scholemiin asti, ei johtunut niin­kään
paljon puoluejohdon tekemistä
erehdyksistä kuin siitä kriisistä, mi.
kä kehittyi Saksan vallankumoukses-ta.
Sinovjev kysyi j a vastasi kiel­tävästi
siihen, eikö Kominternin toi­meenpaneva
komitea tehnyt erehdys­tä
V . 1924, kun se jätti puoluejoh­don
Maslovin j a Ruth Pischerin kä­siini
Sinovjev osotti, että; vuoden
1924 alkupuolella oli Saksan puo­lueessa
hajaantumisen vaara j a sa­moihin
aikoihin' Hampurissa, Berlii.
nissä : j a Ruhrin alueella järjestyi
uusia työläisjoukkoja,- jotka antoivat
oalttua vanhalle johdolle. Komin­ternin
toimeenpaneva komitea tunsi'
harkoin Fischer-Maslov ryhmän heik.
'coudet, mutta eamnlla se tiesi, että
'illä on joitakin etuisuuksia ja osasi
nainiosti 'käyttää hyväkseen edeltä-
•i-ensä tekemiä virheitä- Me tiesim- Uänteen "kehittämVseksi .uJeaiiipiakin
Sinovjev osotti edelleen, että Puo­lan
Kommunistipuolue on päässyt
toipumaan-sen jälkeen, kun se aset­tui
tuomitsemaan äärimäisellä raäi-.
kaalisundella ratsastelevan ^ Doms-kyn
mieKpiteitä ja hyväksyi ^pää­töksen.
Jonka mukaan päolueen on
oltava: rauhallisissa suhteissa niin
hyvin ^Saksan Kommunistipuolueen
kuin Kominterninkin kanssa.
Tehden yhteenvedon selostuksis^
taan eri jpuolueiden tilanteista, Si­novjev
osottaa, että useammassa
niistä^ sellaisissa kuin Saksan, Puo­lan,
Tshekkoslavakian, ' I t a l i a n ja
Norjan puolueissa on ilmaantunut
vasemmistolaistaudin oireita, johtu­en
siitä;' että luokkataistelurintamal-la
on verrattain hiljaista; Kommu­nististen
Internatsionalen , toimeen­paneva
komitea on taistellut tätä
ultra-vasenJmistolaisuutta vastaan.
Ei öle mikään sattuma se, että sit-^
ten Kominternin toisen kongressin
on jouduttu' taistelemaan sekä ää-rimäistä
vasemmistolaisuutta että oi-keistolaisuutta
vastaan. • Kansainvä­linen
proletariaatti, jota elähyttää
voitto yhdessä maassa, samalla, kun
se kehittää työtään toisissa maissa,
joutuu manöveerailemaan Skyllan ja
Karybdiksen välillä; kukistaa ensin
äärimäinen vasemmistolaisuus ja
sitten oikeistolaisuus ja lopuksi kum­pikin
yhdessä. Yksi- harhakäsitys,
kuten Lehin aikanaan opetti, tukee
ja ruokkii vastassa olevaa toista har­hakäsitystä.
. Kominternin tulevien
johtajien täytyy tässä suhteessa eh­dottomasti
seisoa leninismin pohjal­la.
Olen ftäättäväisesti niitä vas­taan,
jotka selittävät, että nykyi­sessä
vaiheessa tulee taistelu koh­distaa
yksinomaan äärimäisiä va­semmistolaisia
vastaan. Tulee muis­taa,
että määrätyssä maassa määrä­tyllä
hetkellä äärimäinen vasem­mistolaisuus
voi olla vaarallisempaa
kuin oikeistolaisuus ja päinvastoin.
Tämä ei ole mitään keskustalaisuut-ta,
vaan selvää leninlläisyyttä, jota
Kominternin' tulee seurata ^nykyises­sä
tilanteelsa.
Sinovjev «selosti nykyistä kansain-^
välistä tilannetta ja osotti, että vaik­ka
tällä kertaa ei vallitsekaan = val-lankumoiiksellinen
tilanne, on taan-tumuskausi
. vallankumouksellisessa
liikkeessä ohi ,ja.työväenliike'Euro­pan
maissa menee eteenpäin uusissa
merkeissä. Se käsitys, että komi
munistinen liike voi kehittyä'ja voi­mistua
- vain ankarien teollisuuspu-
Ken, työttömj^yden y.m. vallitessa,
•on pohjaltaan virheellinen. Venäjän
^esimerkki osottaa, että vaikka tar-
-vitaankin vallankumouksellisen t i -
ne, että Fischeriä ja Maslovia ei
•oitn pitää varmoiua bolshevikeina,
;iutta siitä huolimatta annoimme
thdon heidän käsiinsä, koska o i -
-oistolaisten johdossa pitäminen ei
lää voinut tuHa kysymykseenkään.
Puhuessaan niistä virheistä, mitä
M tehty ammattiuniokysymykses-
X Sinovjev selitti, että taistelu
dioissa työskentelyä vastaan ei läh-
••nyt yksinomaan " Fischeristä ja
lasiovista, '^aan sen takana oli ko-t
Saksan vallankumonksellinentyö-
"estö. Tällainen harhakäsitys ei
' 'htunut yksinomaan Fischerin ja
^«»slovin erehdyksistä, vaan se oli
-•uraus vallankumouksen .kehityk-
^"tä ja erittäinkin lokakuun - val-
*>kumouksen- häviöstä. Meidän
'vtyi pttaa huomioon vallitsevat
"•««itykset työläisten keskuudessa,
^s olisimme tarmokkaasti painosta-
->et vaatimustamme olisi se ehkä
orkinnyt hajaannusta puolueessa.
"'.Hsä vaiheessa Kominternin toi.
«»enpaneva .komitea .päätti, antaa
'olueen: johdon vasemmistolaisten
I s i i n . Laskelmamme olivai oike-sillä
vasemmistosiipeen muodos­ti
terve bolshevistinen ryhmä. Kun
iwes-suunnitelman aikaansaamassa
'Msissä vasemmistolainen johto
'ottautui kykenemättömäksi, Ko-
'ntemin toimeenpaneva komitea
-etti uuden ryhmän puolueen joh­don
ja ohjasi sen selvälle bobhevis-
''^elle linjalle. On totta, että Sak-
•>n Kommunistipuolueessa on vielä-
'••n kriisiä, äärimäinen vasemmisto
•»imii Scholemin johdolla, yrittäen
irhaillaan nostaa keskustelua Ve-njän
Kommunistipuolueen kongres-
'n johdosta. En olisi lainkaan häm­mästynyt,
jos sellaiset ainekset yrit-
"isivät keinotella siliä mielipiteiden
"oavaisuudella, mikä on Venäjän
'kommunistipuolueessa ollut esiyä,
~»utta siinä he tulevat erehtymään,
Ulä me olemme täydellisesti yhtä
'lieltä Saksan Kommunistipuolueen
•ykyisen toimeenpanevan komitean
'canssa j a olemme varmoja siitä, et-
'n Saksan puolue on oikealla tiellä
' i kykenee menestyksellisesti taiste­lemaan
niin äärimäisiä vasemmisto-
'nisia Jtuin oikeistolaisuuttakin vas­taan.
Mikäli kriisi Tshekkoslovakian
puolueessa on .kysymyksessä, sen sel­vittäminen
sillä, että erotettiin Bub-nik
puolueesta, osottautui oikeaksi.
Poliittisena tekijänä Bubnikilla ei
ole enää mitään merkitystä j a kes­kustan
j a vasemmiston muodostama
ryhmä on osottautuhut menestyksel­liseksi.
. Tshekkosloyhkian puolue, on
täydellisesti toipunut. Harhakäsit;
teet anuuattiuniotyöhön nähden, mit­kä
ovat suunnilleen samat kuin Sak­san
puolueessakin, täytjry vielä voit­taa.
iekfjöitli, joista «i suinkaan työläis-
,ten. epätoivo ole vähäpätöisin, ei
yallankumouksellihen ; . työväenliike
kehittyäkseen tarvitse äärimäistä te­ollisuuspulaa.
Silloin, kun teolli­suudet
ovat vilkkaammassa käynnis­sä',
työväestö on halukkaampi tais­telemaan
oikeuksia itselleen, jota-vastoin
suuri työttömyys -useassa-, ta­pauksessa
'lamautlaisi heissä taistelu,
halua. '
Se käsitys, että kapitalismin tila­päinen
-vakiintuminen johtaa refor­mistisen
liikkeen .voimistumiseen ja-että
kommunistiset puolueet voivat
vahvistua ja tunkeutua joukkojen
keskuuteen vain vallankumoukselli­sina
aikoina, on pohjaltaan virheel­linen.
Jos Europa» maiden kommu»
nistit omaavat tällaisia käsityksiä,
niitä tavataan vielä työläisten kes­kuudessa
ja jos kommunistiset -puo­lueet
eivät , nyt -tilapäisen vakiintu­misen,
aikana tunkeudu joukkojen
keskuuteen, ne tulevat "epäonnistu­maan
joukkojen johtamisessa silloin,'
kun tulee vallankumouksellinen t i ­lanne.
Se seikka, että Saksan ja
Itävallan sosialidemokraattiset puor;
lueet kaikista petturuuksistaan huo.'
limatta ovat -vielä verrattain voi­makkaita
johtuu siitä, että ne ovat
onnistuneet työskentelyssä- joukko-;
jen keskuudessa' paremmin kuin
kommunistit. Tällä kapitalismin t i ­lapäisen
vakiintumisen kaudella t u ­lee
kommunistien osottaa työläisille,
että kommunistiset puolueet ovat
todellisia työläisten .puolueita, että
ne kykenevät ja haluavat ottaa osaa
ja johtaa kaikkia työläisten liikehti­misiä
ja suhtautua oikein työläisten
jokapäiväisiin taisteluihin. Meidän
tulee ottaa sosialidemokraateilta nii­den
vahvimmat puolet J a hyläten
opportunistiset katsomukset, hävit­tää
he^ät omilla aseillaan.
Luonteenominaista nykyiselle ai­kakaudelle
on se, että työläisaristo-tratia
on useissa maissa sodan jäl­keen
alkanut jälleen kehittyä. Yksi
aikamme kuva on myöskin 'se, että
pikkuporvarilliset aatteet saavat yhä
enemmän jalansijaa ; sosialidemo­kraattisissa
puolueissa. Näihin puo­lueisiin
muodostuu erikoinein johta-jaryhmä,
jolle jokainen muutos .haI-_
litiUcsessa merkitsee ministerin paik- :
kaa ja joka pohjaa ideoloj^ansa por- i
värilliseen -valtioon aivan yhdellä
lailla kuin kommunistit proletariaa­tin
valtioon-
• Toiselta puolen taasen sosialidcsr
mokraattisten johtajien täytyy so­velluttaa
itsensä työläisissä ilmene-'
vään Venäjän neipvbstoliaUitukselle
suosiolliseen'.mielialaan, mikl on
voimistunut varsinkin sen jälkeen^
kun eri maiden työväenlähetystöt
ovat käyneet ttttldmusmatkoilla Ve­näjällä.
Tässä yhteydessä eräät so­sialidemokraattiset
johtajat, m.m.
Otto Bauer, ovat vaatineet itselleen::
monopolia neuvostohallituksen puo^
Justandsessa,''vaatien samalla •}a>ra^
munistipaolneiden hajottamista.
Sinovjev oäotti mistä merkitykses-^
tä .Neuvostoliiton vaikutusvallan'
kasvaminen 'on ollut -kansainväliselle
työväenliikkeelle. - Neuvostoliiton ko.^^
ettelemuksen vuosina, silloin kun s i ­tä
uhkasi nälänhätä j a lukemattomat
ulkonaiset j a sisäiset viholliset, «so­sialidemokraattiset
johtajat käytti­vät
tätä tilannetta hyväkseen; teh­däkseen
propagandaa työläisten kes^
kuudessa bolshevismia vastaan. Nyt
näiden samojen johtajien täytyy
tunnustaa Neuvostoliiton saavutuk­set
ja 'ottaa huomioon työläisten
keskuudessa ilmenevän Neuvostoliit­toa
suosivan mielialan.
Lopuksi puhuja määritteli seuraa­vat
neljä kansainvälisen proletariaa­tin
lähintä tehtävää:
1. Kommunististen puolueiden r a .
kentaminen j a kannattaminen. As­kel
askeleelta, sikäli >kuin tilanne
kulloinkin edellyttää, laillisena, puor
li-laillisena taf laittomana. tulee,
kommunistipuolueita kehittää ja
vahvistaa. Täytyy käsittää se seik­ka,
että 7,000 jäsentä Englannin
Kommunistipuolueessa, 6,000 jäsen-
I tä Kiinan Kommunistipuolueessa ja
3.000 jäsentä Kiinan Nuorten- Työ-
Iäisten, Liitossa ovat suuresta histo­riallisesta
merkityksestä.
2. Englantilais-Venäläinen.ammat-tiunioyhteys
j a ristiriidat Amsterda--
min Internatsionalessa. Englantilaisr
venäläisen yhtenäisyyskomitean muo.
dostaminen -on mitä sel^vin osotus sii­tä,
että yhtenäisen rintaman taktiik­ka,
millä kootaan^ reformistiset jou­kot
kapitalismin vakiintumiskautena,
on oikea menettelytapa. Vaikka
Englannin vasemmistoliike . onkin
vielä heikko, ei meidän tule kuiten­kaan
ala-arvioida Englannin ja Ve­näjän
ammattijärjestöjen yhteistoi­mintaa.
- 3. Työläisten lähetystöt j a sosia­listinen
uudelleenrakennustyö Neu­vostoliitossa.
Työläisten lähetystöil­lä
Neuvostoliittoon on mitä suurin
poliittinen merkitys, sillä se osottaa,
että reformistiset joukot alkavat kä.
sittää, että sotia ei . voida välttää;
ja että ainoa todellinen .taistelu so­dan
vaaraa vastaan on liitto Neu­vostoliiton
kanssa.:
4. 'Idän kansojen liikehtiminen.
Idän kansojen liikehtimisen merki­tys
tulee N tehdä selväksi Etiropan
työväenluokalle, kominternin tulee
yhdistää tämä neljä mainittua ty^.-
alaa, samalla pitäen mielessä sitä
seikkaa, : että. meidän pääasiallisim-paha
tehtävänämme tulee olla fcpin-munistipuolueiden'
järjestäminen ja
rakentaminen.
Kominternilla' on edessään 'kaksi
mahdollista vaaraa. Yksi on se, et­tä
yksityiset puolueet, vieläpä itse
Intematsionalekaan, eivät käsitä
nykyisen, tilanteen monimutkaisuut­ta
ja uutuutta. Englantilais-venä-läistä
yhteistoimintaa kehittäessä ja
kommunistisia puolueita järjestäessä
ei ehkä oteta lukuun sitä liikehtimis­tä,
mikä on. käynnissä reformistien
leirissä. Toinen vaara ilmenee m.mi
Venäjän Komnmnistipuolueen, nel­jännentoista
kongressin päätöksissä
nimittäin siten, että ei havaita, että
Neuvostoliiton kohtalo ori yhdistetty
kansainvälisen proletariaatin kohta­loon,
e l käsitetä sitä seikkaa, että
Neuvostoliitto j a maailman^roleta-:
riaatin liike ovat toisistaan riippu­vaisia.
. •
Sinovjev lopetti: Ei voida sanoa,
että kuluneet vuodet olisivat K o ­minternille
olleet mitään erikoisia
menestyksen vuosia, mutta ne ovat
monessa suhteessa olleet ratkaiseria
vuo'sia. Kominternin työ tulee ole-nuian
helppoa, kun päästään pitem­mälle,
jotavastoin se nyt uudessa t i ­lanteessa
on ollut vaikeata. Komin­tern,
mikä perustettiin^ meidän puo­lueemme
ja Leninin a^vulla on kan­sainvälisen
proletariaatin yksi suu­rimpia
saavutuksia. Välittämättä
vastoinkäymistä ja vaikeuksista, mi­tä-
meillä mahdollisesti on edessäm­me,
puolueemme tulee olemaan us­kollisena
intematsionalismille ja tu­lee
Kominternin hyväksi uhraamaan,
mitä se voi j a täytyy uhrata.
. •
Komi.
Manif.
Kapol.
m
Yallan,
•
Neljäs Sarjakirjoista on nyt valmistunat
Hiulinan Tabudellinen Työlle
Kirjottanat A. LOSOVSKY.
Pnnaisen Taloudellisen Kansainvälisen Sihteeri.
Suomentanut Henry Puro. .
Sivuja 216. - •
Kirja on kirjotettu venäläisiä yliopistoja j a korkeampia oi
laitoksia varten, joka todistaa sen pätevyjrttä^. Se on oikea tsyUu-linen
ja teoreettinen teos, vaan on kuitenkin kirjotettu niin seU
vään ja ymmärrettävään muotoon, että. sen jokainen - vaivatta kä­sittää
ja lukee mielenkiinnolla,
SISÄLTÖ: Maailman taloudellinen työväenliike ennen ja ja-keen
sodan. Maailman imionistinen liike sodan päättyessä. Ain-mattiunioiden
kansain'välinen liitto, (Amsterdamin Internationa)^;
Amsterdamin Kansainvälinen teoriassa j a käjrtännössä.^ Ty5vä«h^
unioiden Punainen. Kansainvälinen. Punainen; Kansainvälinen ja
selvenemisprosessi, "tehdas- ja työpajakomiteat. Reformistisen ja
valiankumouksellisen unionistisen liikkeen voimasuhteet ja niideh
perspektiivi.'
Liitteenä on "Katsaus Amerikan unionistiseen liikkeeseen",
kirj. H. Puro. .
Tämä kirja samoin kuin muutkin tähän sarjaan kuuluvat
kirjateon perus- j a pohjakirja^ työväenkyssrmysten oikealla tavalla
ymmärtämiselle j a koska jokaisen työväenluokan jäsenen on onut
luokkakysymyksensä käsitettävä voidakseen toimia parhaalla taval-^
la luokkansa eduksi, niin on myöskin selvää, että jokaisen on tSsA
kirfa luettava.
Kirja on saman kokoinen kuin TYÖN HISTORIA, sidotta
kauniisiin vaatekansiin. Hankkikaa MAAILMAN TALOUDELLf.
NEN TYÖVÄENLIIKE itsellennet^heti, sen hinta on 75 senttii,
saatavana asiamiehiltämme sekä kirjakaupastamme.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY. ONT.
i i
CANADASTA SUOMEEN
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
'Robert Lindforsin
S A U N A
Avoinna: lauantaisin. 1—12 yöllä.
Sunnuntai aamnsin puoli 4—7.
, kirkland Lako, ÖntaLrto.
Copper Giffilaiset
Pistäytykää pooUin jtfasm on
kaikenlaista enailäökan mokata-varaa
päivän hdvimpiio Untoi­h
i n . ' ;
A.PEUH)LA
7 FinUnd St. ' PIMM 1S4
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta' mikä meidän canada*
laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö l i ^ n y t seuraavat mat-kavuorot
HalifaxUta »voraan Skandinaaviaan.,
ParjehdakBot Halifaxista, N. S.
UNITED STATES, kahtikuite 3 p.-
OSCAR H tonkok; 1 päivä.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
edeatakaitteB matkain binnat
Säästäkää $45;e0 j a ostakaa edesfäakainen jtiletti Turkasfl
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00. v
- Erinomaiset''muka'vuud9tvk''olmannessav::}uo^ Hyttejä
• 2 j a 4 hen^lle. Varatkaa liyttipaikka paikalKaelta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta va^
ten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiaatt-hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St. WinnipeK.Ckn. 51 Up|>er Water S«., Halifax,Caa.
EUGEN W. ELFVENGREN.
No. 338 A. St. Jame» Street, Montreal, Qne.
J. V. KANNASTO ERICH J . KORTE. "
Box 69, Sndbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont., Ctti.
UUSU ROMAANEITA
Vapauden kirjakaappaaa on saapunnt huomattava määrä «earaavii m
maanikirjoja, joista jokainen on kokoonsa ja sisältöönsä vSbdtn ,
erikoisen halpa _
Kultamaan rakkautta,, hienoja rakkausseikkailuja, kirj. Jack Lon-don,
nid. • "
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. Alesander Dumas,, ^
: 3 osaa/ . nid. j-SJ
Yksin maailmalla, kaunis romani, kirj. Mabell Barnes Graundy, sid. l»
Valaveljet, romani Islannin asuttamisen' ajoilta, kirj. G. Gunnar- , ^
son, sid. . ; . . . . . . . l . .
Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin- hieno rakkausromani,
kirj. E. Temple Thnrston, sid. • »r
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta,
kirj. Kaario Halme, sid. --^^
Silmukorvan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, .reimaa rak- ^ .
kautta, k i r j . Kaarlo Halme, sid.
Virallinen sulhanen rakkausromaani, suomennos, sid. 3
Saarelaiskuvia, I ja I I osa yhdessä, kirj. Emil Elenius, sid. ............
Ylläolevat ovat kokonaan n.k. jännityskirjallisuutta, jota ei VapaMEj
kirjakauppa ole ennemmin välittänyt, vaan jota nyt olemme «seitj^
kirjallisuuden harrastajain pyynnöistä hiukan välipalaksi tilanneet
saamme näille kirjoille hyvän menekin" niin tilaamme lisää samansnB!-
taista kirjallisuutta Suomesta- v
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY, ONT.
LABERGE LUMBER WALFR. KUOPAK
epMPANY
Täydellinen varasto ra
kennustarpeita.
Cartage Co. M
Sndbury, Ont
Olemme avanneet autokumien kor­jausliikkeen
joten otamme nyt vas­taan
kaikenlaista autokumien j a si­säkumien
korjausta.
TyHyttavaUyys taalaui.'
pidetään avoinna joka P^fj^m
alkaen keUo ,3 j.pp., kello 10
Lauantaisin kello 1 päivällä, » f
12 yöllä sekä kelo 3—7 sonnan»
aamuna.
WALPR. KUOPPA
Kirkland Lak«. Oot.
Williamotf« Blvd. S»niUrflBr
varustettu nykyajan luontai»M««?
veyBhoitovälinenifi. TäydelUi^
ray j a labo^tori tarkastus.
X-na hoitoa syövälle, k«
«ille j a ihotaudeflle.
Dr. Pftar XoUko. Dr. Anaa
D . C
467 Wi]lainette Blvd. Portl«A