Vapaus, March 11, 1926

              m: Torstaina, maalisk^ 11 p.—Thun, March 11,1926
te
VAPAUS
tygygggtgn S9nenkaimattaja, flme»-
I f r SndbniTasn, Qnt^ jok» tustai, torstai ja lanaotal
T o i m i t t a j a t :
S. CL H E I L . . H. A , ROUVINEN.
^1
.1'
*1 P
St
V A P A U S (Liberty)
Tto ooly organ of finniab Workeni in j ^ a d a - POIK
figted IB Sndbtiry, Ont, every Tnesday. Tliorsday and
Ihtm^y.
B^istered at the Post OfHce Department Ottawa,
«a aeeond ciass mattcr. .
TILAUSHINNAT:
fjanadaanyksi vk. $4.00. pnoli vk.,92.2b, kolme kk.
4U60 ia yksi kk. 75c.
TOysvaltoihin ja Suomeen, yksi ^k. 96.60, puoli vk.
S8.00 i a kolme.kk. «1.76. .
T ^ Mur«jir<iba, et toJla lähettämäfin.
yaltri a s i a m l ^ n joilla on tatcaokset:
ÖMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
$2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotakset 50c palstatuuma.
^ A 50c ker6^ $1.00 8 kertaa.
QyntymäthnotnkBet $1.00 kerta. $2.00 8 kertaa.
Avsoeroilmotokset $2.00 k^rta, $3.00 kaksi Icertaa.
. Saolemanilmotnkset $2.00 kerta. $50e lisämaksu
SlItodaQBeelta. tai muistovärssyltä. :
" Balotaantiedot ja osoteilmotnkset 60e kerta. $1.00
fcolmeicgriaa.
' Tiiapälsilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-
Oittaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen. :
GeneraJ advertising ratea 76c- per col. inch. Mi-nimnm
diaree for stn^e insertion 76c. The Vapaus
to tbe best: advertisinff medium amons the Finnish
^People in Canada.
Vapauden konttori ja' toimitua: Liberty BIdsr Lome
(BL Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sndbury, Ont.
: Jos «tte- mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
:. kirjeeseenne. ' kirjoittakaa uudelleen Uikkeenhoitaja.-i
persoonallisella riinipllä.
J . V. XAN^ASTO. Liikkeenhoitaja.
' ; ' — • • e a a j , i il . , v ; ' i , aa>
Veljeily ja rosvosodat siirtomaissa
« fianskon kommunistipuolue antoi taannoin maava-elle
ja tmatruuseilleosotetun julistuksen, missä se ke*
' hotti naita veijeilemäan «vihollistensa» kanssa siirto­maissa,
kuten MarokQssä ja Syyriassa. Julistukseen ovat
sittemmin yhtyneet tunnetut Mustanmeren sankarit, jois-ta
eräät, kuten Marty, RoUand ja Wallet^ tuomittiin ai'
koinaan:jopa 20 vuodeksi pakkotyöhön veijeilynsä joh­dosta
Neuvosto* Venäjän työläisten kanssa ja nostamansa
kapinan johdosta risteilijöillä France ja Jean-Bart
Tietoisina vastunalaisuudestamme, tarkkaan harkittuam­me
asiaa' ja Vanhoina Liebknechtin; Leninin, Jeanne
Labpui;;ben j a V. 1919 murhattujen ransk^^
emme tien oikeudellisuudelta.— lausuvat Mustanmeren
miehet r— kehotamme me puolueen jäseniä ja valveutu-
; nutta nuorboa teketnän kaikkensa, jotta puolueen vei-jeilytunnukset
syöpyisivät työtätekeviin kansanjöukkoi-
: hnu Kunnia kostotoimien uhreille! Eläköön sotilas­ten
j a matruusien kapinallinen veljeilysiirtomaakansain
> kaiusa! huudahtavat Poincaren hallituksen entiset mat­ruusi-
uhrit.
-i-,:-Aaian- johdosta myös puolueen matruusiryhmä on fay-
>^ Ii'i3caynyt päätöslauselmaq; missä hyväksytään puolu­een
veljeilytimnukset, jotka on osotettu «siirtomaakan-sojo
raatelemaan lähetetyille
, * Aikaisemmin palvelleet kommunistiset merisotilaat
lähettävät 'veljellisen tervehdyksensä ja vakuutuksensa
solidarisuudestaan--- lausutaan ryhmän päätö^^
rmassa •— kaikille niille, jotka vasenimistobloldci (mihin
sosialidemokraatitkin lukeutuvat) on viskannut vanki­loihin,
kiitos siitä'heidän sosialististen johtajiensa ri­kollisen
yhtebtoiminnan porvarien kanssaj fascisti-
'päällildköjenBä kostonhimon uhreina.^ Ryhmä kdiottaa
koko proletariaattia tehostamaan "taisteluaan vangittu-
> jen vmatruusien vapauttamiseksi. Samoin kehottaa se
vkaikkia «ntisia sotilas- j a matruusitoverej a^ j otka ovat
ottaneet!osaa kapinaan Venäjällä, yhtymän kommunisti-
.puolueeseen,', joka on ainoa menneen vallankumouksel­lisen
toiminnan jatkaja.
- Ryhmä on niinikään päättänyt, että joka vuosi pide-tän;
Sevastopolin lobtavan veljeilyn muistojuhla, jol­loin,
nimittäin huhtikuun 20 4>:nä 1919i punaiset liput
ensi kerran^liehuivat risteilijöillä France j a Jean Bart.
Eläköön -kapinallinen veljeily! Eläköön Kommunbti.
nen Internationale! lausutaan tässä ranskalaisten meri­sotilasten
päätöslauselmassa.
pääaupungeissamme,' j a myöntävät näille rajotlamatr
toman' «diplomaattisen» vapauden, suojan ja loiddEaa*
maltomuuden, vaikka he varsin hyvin tietävät, kniidca
julkrästi talä väärinkäytetään^
Tämän kakaramaisen pärpätyksen johdosta, mää
joutuu erittäin säälittävän valoon eritoteidcin nyt, kun
porvarillisteo salamurhakeskukset, murhaliigat j a vää-ränrahantekosakit
ovat päiväjärjestyksessä —huomaut­taa
«Politiken», että sos-dem. minbterit nyt, sen sijaan,
että nostabivat kanteen «Göteborgstidningenin» vastaa­vaa
toimittajaa vastaan näiden karkeiden ruokottomuuk­sien
johdosta, nyökkäävät hyväksyen. Asia on nimit­täin
sellainen, että jos työväenlehti selostaa robtoval-taa
sellaisena kuin se on, saa se linnatuomion, mutta
jos por\'arbIehti solvaa jotakin «ystävällbmielbtä maa-
Yhdysvaltain IttiKushfosleista
ta», katsotaan se sille vain ansioksi, huomauttaa «Poli-tiken
».
Eri arvoasteen konnia
«Politikenillä» on aihetta palata jälleen sen ja
«Stormklockanin» saamiin tuomioihin Relander-jutussa.
Lehti, näet, on tehnyt sen havainon, että maari sosialide­mokraattisen
hallituksen mielestä «ei konna ole kaikissa
olosuhteissa konna», ts. että arvostelu vaihtelee poliit­tisten
sympatiojen perusteella. «Politiken» tuomilliin
sen johdosta, että oli täysin totuuden mukaisesti kuvan­nut
Valko-Suomen oloja tuomarien Tannerin ja Bran-tingin
ilmituomien numero- y.m. tietojen perusteella,
minkä ohella lehti lausui Suomen presidentin tervetul­leeksi
tavalla, mikä antoi Ruotsin sos.-dem. oikeusmi­nisterille
aiheen nostattaa kanteen lehteä vastaan kun­nianloukkauksesta
«ystävämielben maan» edustajaa vas­taan.
Ja lehden vastaava toimittaja tuomittin 4 kuukau­deksi
vankeuteen. Mutta nyt kirjoltaa; porvarillinen
«Götenborgstidningen» toisesta «ystävällismielisestä
maasta» ja sen edustajista m.m. seuraavaan tapaan:
: «Moskovassa btuu veritahraisin rikollbkopla» mikä
koskaan on polkenut maan kamaraa, roistoja, joille ei
mikään ole pyhää, hirviöitä, jotka eivät karta edes rois-tontoitä
sellaisia» että nc saattaisivat itse saatanankin
kateeksi, ja ovat anastaneet =i^tselleen Venäjän maailman­vallan
ohjakset, maailmanvallan, jolla kaikesta tästä
huolimatta on suuret rikkauslähteensä. Ja tämä liiga
häärii yötä päivää yksinoräaan organisoidaksecn kapi­noita,
lakkoja ja levottomuuksia, järjestäakeen salamur­hia
ja päällekarkauksia ja suunnitellakseen vallankumo­uksia;
Ja samaan aikaan istuvat johtavat Aaltiomiehem-me
kädet .rbtissä.vHe neuvottelevat tämän robtoväen
kanssa kuin;vertaistensa.kanssa ikään. He sallivat kon­nien,
«lähetystöjen»:;nimil&ilpien suojassa» pystyttää ka­pina-,
vallankumouB- ja ; salamurhakeskuksia meidän
Barbussen paljastukset
Kuten tunnettua, oli ranskalainen kirjailija Henri
Barbusse - seuraamassa oikeudenkäyntiä > sai;pja . bessara
bialaisia talonpoikia vastaan, joista raakalabmaisen
rääkkäyksen ja epäinhimillisten vankilaolojen jälkeen
eloon jääneet saivat raskaita luokkatuomioita. Barbus­se
on tarkkaan tutustunut tähän suureen oikeus- ja hai'
linta^ndaaliin. Hän tuo' laajoissa selotuksissaan e-siin,
että vangitut joutuivat kolmenkertaisen, jatkuvan
kidutuksen ja rSäkkäykseh alaisiksi. Ensin kidhttivat
heitä poliisit, sitten joutuivat he rääkkäyksen ja peto­maisuuden
uhriksi tutkintovankilassa. Lopuksi kidutet-tin
heitä Kishnevin keskusvankilassa, missä heidän asian­sa
lopullisesti käsiteltiin. Kaildci kidutjiksen muodot
olivat käytännössä. Pimeimpikääii inkvisitio ei ole kek­sinyt
piruUisempia. Ja kidutuksm ohella harjotettiin
kiristystä uhkausten muodossa. Munankin vanki uhat-tin
haudata elävältä, ellei «tunnustanut». Varsin valai­seva
välikohtaus sattui «oikeuden» edessä Kishinevbsä.
Eräs vangituista seisoi paraikaa tuomarin edessä.
— Miksi vapiset? kysyi tuomari.
— Enhän jniinä.
— Pelkään, että minua lyödään, vastasi vanki sitten
vapisevalla äänellä.
— Täällä ei lyödä.
\ - — Luulin, että täälläkin piestäisiin.....
Ja vanki oli oikeassa: oikeudessakin piestiin luokka-tuomioiden
muodossa niitä hirmuvallan uhreja, joiden
henki ei vielä ollut ehtinyt sammua varsinaisesta rääk^
käyksestä.
Murhia, salamurhia, oikeusilveilyjä
ja valearmahduksia Bulgrariassa
Bulgariassa ovat julki- ja salamuriiat edelleen- päi­väjärjestyksessä-
'Näiden lisäksi on pantu käyntiin uu­sia
luokkaoikeusilveilyjä. Slivenissä käydään «oikeut­ta
» 120 talonpoikaa ja työläistä vastaan^ Zagorassa sa­moin
7p työtätekevää vastaan; ja kummassakin^ oikeus­jutussa
on odotettavissa useita kuolemantuomioita^;^So­fiassa
taas on nostettu oikeusjuttu kolmen yhtebrinta-man
esitaistelijaa vastaan,;;:joita syytetämriiuirhasta,
vaikkei syytettyjä vastaan voida esittää pienintäkään to­distusta.
Syyttäjä vaatii kuolemanrangaistusta.
Porvarilliset lehdet ovat alkaneet ajojahdin uutta
työväenlehteä Novinia vastaan, mikä merkitsee maape­rän
muokkausta lehden lakkauttamiselle. Ammattiyh-distyslehti
«Yhtenäisyys» on takavarikoitu tuon tuosta­kin
ja nyt lopullisesti lakkautettu. Ammattiyhdistysten
vaalikokoukset on kielletty melkein kaikissa,kaupungeis­sa,
samoin kun radikaalisen talonporkaisliitonkin vaa­likokoukset
Amnestiahumpuukista huolimatta» minkä nojalla
pääsi vapaaksi eräitä vallankumouksellisiakin, on hal­litus
viime tingassa ehdottanut' uuden lakipykälän, mi­kä
sbältää, että amnestian saaneet saavat vastata van­hastakin
«rikoksestaan», jos jokin uusi kanne nostetaan
heitä vastaan kolmen vuoden kuluessa . . . -
MacDonald Ceylonissa
Näki kaikkea muuta, paitsi siirtomaaorjien „
kurjuuden
MacDonald on helmikuun puolivälissä palannut vir-kistysmatkaltaan
Ceylonissa ja kuvaa lehdissä «matka-vaikutuksiaan
». Hän on matkustanut 800 engl. peni­kulmaa
autolla, ja ylistää maan ihanuutta innostuneena.
Tiet ovat erinomaiset ja luonnon loisto suurenmoinen.
Eritotenkin ovat häntä innostaneet vanhat kaupungit.
Mutta omituista kyllä, ei tällä «lyöväenjohtajalla» ole
sanaakaan sanottavaa siirtomaaorjain hirvittävästä kur­juudesta.
Hän ei ole 800 penikulmaa pitkällä matkal­laan
edes sattumalta nähnyt ainoatakaan englantilaisten
•kumi-istutusmaiden luuranko-olentoja. Ja niiden näke­minen
olisikin varmaan suuresti häirinnyt herra työ-vaenjohtajan
lomarauhaa ja haavottanut hänen esteetti­siä
tunteitaan, ja sitä paitsi ei noiden nälkiintyneiden
orjien kuvaaminen tietystikään olisi ollut Englamiin
porvarislehdistölle mitään varsinaista himoruokaa.
Neuvostoliiton ammattiliittojen
jäsenmäärä
Neuvostoliiton ammattiliittojen keskusneuvoston täysi-istunnon
kokoontumisen johdosta kirjottaa toV. V - Ja-rotski
«Krasnaja Gasetassa» m.in.:
«1 p. lokak. V. 1924 o l i ammattiliittoihin järjestynei­tä
työläisiä 6,430,500, mutta vähemmässä kuin vuodessa
on jäsenliiku noussut 7,846,800 eli 22 prosentilla.
«Liittojen tehtävänä on tämän uuden joukon kasvatta­minen,
joka keskeytymättömänä virtana juoksee niiden
riveihin. '
«Mtitta on myös toinen tosiasia. Huolimatta näin
suuresta lukumäärällisestä kasvusta, on havaittavissa
pienentymistä siinä suhteessa, kuinka suuren osan liitot
käsittävät työläisjoukoista. Vuosi sitten, lokakuussa
1924, oli liittojen riveissä 90.3 prös. kaikista palUcatyö-jäbistä,
mutta l p . huhtikuuta 1925 vain 89.3 pros.»
kirjottaa liberaalinen jullöisa. " t h e
N a t i o n " , muun muassa:
>L!ikeyhdi8tymäin alalla on viimei-sien,
kuukausien - kuluessa tapahtua
nnt laajakahtobia ja dramaattisia
edesottamisia. Jättiläistrusteja on
ilmennyt äkkipikaa. Sherman-lain
perusteella on •' oikeusvirasto nosta­nut
syytöksen William B. Wardin
leipomoyhdistymSa - j a Kansallista
ruokatavaratuotteiden korporatsio-nia
vastaan.: Aluminiumitrusti u h ­kaa
nielasta Niagara F a l l s i n ; Hard-vard-
yliopiston, jprofessori, Bipley,
selittää, että '• suurfinanssien viimei^
simmat tyotäsSästävät laitteet v a ­pauttavat
osakkaiden'' omistajat' ää-nestysvaivoista
kai» '«myös kaikesta
kontrollista New Y o r k i n osakepors:
91 lupaa toimittaa- .-aakkosjärjestyk-iemsenfUiiäm^
ks^ kaikista eiv
äänestävistä^-öVa^keista. . Samaan a i ­kaan
on k e k s i t t y / j a markkinoille l a i ­tettu
bondi. jonka nimellis- j a kor-koarvo
nousee t a i laskee hyödykkeir
den tukktAintain mukana -^«pitäen
omistajansa aina tasapainossa elin­kustannuksien
kanssa. Lyhyesti s a ­nottuna:
.'finanssimaailma toimii em
nenkuulumattomalla tehoisnudella. • '
Vapaakilpailun päivät ovat olleet
jä menneet.. J a ' niissä valtavissa,.
yhäti kasvavissa; teollisuuslaitoksis-samme.
missä sitä vielä oA hiukan^
jälellä. häviää, se nopeaan^ näyttä-inoltä.
Liikeyrityksien logiikka, j o n ­ka
päämääränä on mahdollisimman
suuret voitot, ei siedä rajattoman
kilpailun aiheuttamaa tuhlausta, ^ i -
kä. ilmenee t^on 'tobinnassa, tehtai­den
tuotantokyvyn ylittämisessä,
y j n . Moinen logiikka alkoi ilmene­mään
miltei heti' sbällissodan pää­tyttyä,
j o s t a saakka se on yhä vau­rastunut.
• Sen tunnottomia vaatl-mukäa
vastaan on* hallitus, yleisen
tyytymättomsryden kiihottamana;
laatinut esteiksi. Sherman j a Clayton
nimillä tunnetut trustivastaiset sää­dökset.
Mutta' nykyaikainen impe­rialismi
on pyyhkäissyt ne tieltään
ikäänkuin joutavat paperiliuskat^ py­sähtyen
V vain> — T '< asanajajainsa i-neu-j
voa noudattaen ~ "muuttaakaeeh,- ja'
todennäköisesti vahvistaakseen, y h ­distettyjen
yksikköjensä laillistettua
muotoa. Sherman-asetuksen lopul­linen
vaikutus rajottunee siihen, et­tä
se: on pakottanut. lakimiehet kek­simään
'fpomminkestäviä" jättiläis­trusteja.
Sillä: lainlaatijakuntain
määaräyksillä ''iei ole minkäänlaista
vaikutusta keskittymisestä johtuvan
logiikan .edesott^misiin. paitsi m i i .
loinxsemmoiset määräykset tehosta­vat
voittojen saantia. lEipä^ edes
liit^jiiallituksen Jcauppakomissioni,
\vaik^ä ^se on ehkäissyt monia pie­nempiä
väärinkäytöksiä j a saattanut
julkisuuteen suurmerkityksellisiä
seikkoja, kerta toisensa, jälkeen, ole
vielä ; milloinkaan palauttanut va-paakilpailua
sinne, missä, kehitys on
johtanut keskittjrmiseen. Sanomme
siis vielä kerran^fettä' niin sanottu
vapaakilpaiiu'on aikansa>elänyt^ e i ­kä
nykyään ole olemassa semmoista
mahtia, eikä yhäti vaurastuvan me­kanisoitumisen
aikana - tule koskaan
olemaan, joka voisi .''vapaakilpailun
herättää/haudastaan.^
Suuret, yhäti ka§xavat vliikeyhdis^
tymät jäävät siis vallitsevaan ase­maan,
tykkäsimmepä ^ me n^tä ' sit­ten
tai emme.. J a ne .eivät ole m i ­tään
näennäisiä, v a i n ; muutamaa t e .
e11isuushaaraa> käsittäviä, vaan kaik­kialla
kukkona kiekuvia kontrol­loiden
hyödykkeen :vaImistusproses-sia
aina raaka-aineesta valmiiseen
tuotteeseen saakka:' J a edelleen, ne
näyttävät yhäti suureihmassa mää­rässä
joutuvan pankkiirien j a f i -
nanssikuningasten kontrollin: alle,
sysäten vanhanaikaisen teollisuus-kapteenin
— joka 'oli kehittynyt
rinnan teollisuuden kanssa — sa­maan
hautaan kuin vapaakilpailun.
Viimeisimmän osakkeiden liikkeelle-lask^
mistavan mukaan joutuu osak.
keitä ostava yleisö, kuten professori
Ripley on osottanut, maksamaan
kaikki kulungit kökoonsaaduista
omaisuuksista^ saaden siitä korva­ukseksi
vain nimellisarvoa j a äänes­tysoikeutta
vailia olevia osakkeita;
sisäpuolisten kontrolloidessa j a l ir
poessa kerman, silottamatta yhtään
senttiä yrityksiin. Tai, muutteena,
osakkeiden ollessa monien, hajallaan
asuvien omista.iien hallussa, kontrol­loivat
sisänuoliset yhtiötä, vaikkei
heidän hallussaan ole. muuta kuin
noin 20 pr OS. osakkeista, vaan n i i ­den
omistajat ovat saatavilla.^ m i l ­loin
on .tärkeistä asioista päätettävä.
trolUa pitävä osakkaitten lauma, j o ­k
a vo' ::Iiik^ aaoihin syventyä
vain ylimalkaisesti. Miksi s i b «ae-l
u t a Jiikeyhdistymiä e l i ' t r u s t e j a "vas­taan?
Sentähden k u n : -
(1) Yhdistymät eivät aio milloin­kaan,
luovuttaa kuluttajalle yhtään
senttiä niistä säästöistä, j o i t a koituu
halvemmasta hyödykkeiden tuotta­misesta.
J a ; mikä vielä pahinta,
jos trustien kontrolli on k y l l i n tehoi-sa,
on niillä tilaisuus kohottaa hin.'
toja.
? • ( 2 ) Jo yksbtään tavattoman kor
konsa tähden^ v o i niiden ylläpito­kustannukset
t u l l a kalliiksi. Liitto-.
hallituksen : kauppäkomissioni , on
näet. äskettäin syyttänyt lihatrustia
siitä, että se. on liian suuri j a han-jcalasti
käsiteltävä, ollakseen tehoba
.alallaan.
(3) Ne ovat taipuvaisia hävittä­mään
alotekyvyn työläistensä suu­r
e l t a enemmistöltä tylsistyttä­mään
lukemattomien ibmbten elä­mää,
(4) Ne vastustavat katkerasti työ­väenjärjestöjä,
ollen useasti asemas­sa,
'missä voivat sitä t^hdä tehoisas.
t i . Vastapäättynyt kovanhiilen lak­ko
oli aiheutunut j a pitkitettiin sitä
j u u r i siksi, k u n hiilitrusti halusi ker­t
a kaikkiaan murskata kaivosmiesten
järjestön.-.••:-•.• •:'•'..,;•:•••' ;
(5) Ne sotkeutuvat politiikkaan
ehtimiseen, ohjaten kulissientakaista
lainlaadintaa. Tokkopa yleisön huos­tassa
on ainuttakaan, tilusta tai kolk­kaa,
j o t a eivät'^trustit julkeaisi pyy­tää
omakseen — j a usein ovat ne
k y l l i k s i voimakkaita ajamaan tah­tonsa
perille. Todennäköisesti tule­vat
ne vielä saamaan Tea Pot 'Do-men.
Eivät myös yleisön edut —•
alhaisen tullisäädöksen voimaansaat­taminen,
asunto-ohjelman toteutta­minen,
puistojen kunnostaminen,
työpaikkain terveyssuhteiden paran-
.taminen; y.m.s.-^— voi tuhoutumatta
törmätä yhteen trustien etujen kans­sa.
Sillä tämä on trustien maa, j o s -
'sa rahakunihkaat istuvat ' isännän-paikalla.
Kohteliaisuuden' vuoksi:ol­koon
silti sanottu; että jos t r u s t e i l ­t
a jää j o t a k in jälelle,., eivät ne vas­tusta
sitä, vaikka me sen nautimme.
Siinä öitä sitten ollaan. - Vapaa-kilpailuun
me emme voi palata r—
emme ainakaan nykyisten, korkealn
tullisäädösten vallitessa; j a l i i k e y h -
dbtymäin isännbtöjen sikamaisen' j a
sietämättömän käyttäytsnmisen takia
emme myös hyödy j u u r i mitään j ä t .
tiläistrustien. aiheuttamasta , tuotan­non
halpuudesta.
Ylläoleva e i k a i p a a : pitkää perä­kaneettia.
Muutama sana .riittänecr
Jättiläistrustien kontrolloima tuotan­t
o kahlehtii ei vain varsinaista pro­letariaattia,
mutta myös älymystön
j a muun puolivillaisen aineksen.
Kahleistaan voivat: väestön, e r i ker­rokset
vapautua vafa Jättiläistrus­tien
yhteiskunnallbtuttamisen kaut­t
a , asettamalla ne kansan suuren
enemmistön, työläisten ja työtäte­keväin
farmarien, kontrollin alle.
V a i n sen kautta voidaan trustien
aiheuttama kirous muuttaa siunauk­seksi.
' Ai V a a r a . .
•-il
Mutta liikeyhdistymissä paremmin
kuin sisäisessä kontrollissakaan ei
semmoisenaan iImeiW mitään erikoi­semman
törkeää; It^e asiassa yhdis­tymät^
halvemman tuotantokustan­nuksen
perusteella määrättyä hyö­dykettä
kohti, tekevät mahdolliseksi
tuhlauksen poistamisen j a halvat
hinnat kuluttajille. Useissa teolli.
suushaaroissa ei nykyaikainen insi­nööritieto
voi todella p a i s t a oikeuk­siinsa
ilman yhdbtymiä, se^on, tuo^
tantoa laajassa mittakaavassa! Jö'
yksistSSn keskitetty kontrolli on
teknflliscsti tehoisampi; : k u i n , k o n - '
j Piirien virallisia |
I tiedonantoja j
: ^ ^ :
Kaupunkikomiteoille ja
osastoille viidennessä
piirissä
' Puolueen järjestämiskomitean 'ta­holta
on ilmotettu, että toimeenpa­nevat
piirikomiteat voivat hankkia
itselleen rahavaroja' järjestämistyön
ylläpitämiseksi. 5:nnen piirin tp.
piirikomitea päätti "viimeksi pide­tyssä
kokouksessaan kantaa kau­punkikomiteoilta
j a osastoilta ' ' v i i ­den
(5) sentin jäsenkohtaisen k u u -
kausiveron, jonka kaupunkikomiteat
j a osastot voivat koota jäsenistöltä
niillä keinoin, mitkä parhaiksi nä­kevät.
Tämä verotus päätettiin a l ­kavaksi
vuoden alusta j a näinä päi­vinä
lähetetään kaikille kaupunki­komiteoille
j a osastoille j a o t t e lu e n -
simäbeltä neljännekseltä, tämä j a ­ottelu
on tehty puolueen keskusvi­rastosta
saadun, viime puolivuosi-raportin
mukaan j a oUsi kalkkien
kaupunkikömiteain ja osastojen
maksettava tämä verotus viiineb-tään
huhtikuun 15 päivääh mennes­s
ä , ^ ' ^ : ••'
' Ilmotamme tästä siksi ajoissa,
että jpkabella puolueyksilöllä ön
tarpeeksi aikaa ryhtyä tarketusta
vastaaviin toimenpiteisiin p i i r i n a-gitatsionivarojen
kartuttambeksL
Toverillisesti.
C. Kp. S:nnen p i i r i n tp.piiräcomi-
V - ,. tean puolesta: • . -
H. EUiiien, sihL
Valtakasitteistä
kirjoittelee Industrialistissa eräs näi­tä
aihioita ynunärtäniätön "tehtaa-l
a b e n " Jiimeä käyttävä> ammatik­seen
tuplajuulaisuutta harrastava
henkilö.
Kaikesta hänen kirjottamastaan
huomaa, että hänen tarkotuksenaan
on vain yksi seikka: Lyödä kom-munbteja.
Jos hän kayttelisi hiu^
kanlcaan .järkeä, n i i n olisi .jselyää, e t ;
tä^ hän ei joutuisi; niihin johtopää­töksiin,
joita hän kirjotuksessaan
tekee. •
Kirjotuksensa viidennessä osassa
käsittelee tämä kirjotta j a kommunis­tien
tehtävää vallankumouksessa.
M a r x i n j a Leninin esitysten perus­teella.
Ja kun: hän on siteerannut
Kautskyakin, niin serveeraa hän l u ­kijoilleen
seuraavaa: "Nämä. .lau­sunnot
ovat s i b itse asiassa saman
ajatuksen sisältäviä. Köyhälistö a i ­noastaan
• on kykenevä (porvarbton
vallan kukistamiseen — vallankumo­ukseen),
mutta ei i l m a n pikkuporva-reiden
mukaan tempaamista^ johton­sa
alle tempaamijäta.". Jos näissä l a i ­nauksissa
sanottaisi^ että köyhälistö
tulee olemaan näiden "sorrettujen"
väliluokkien luokkahallitsijana. niin
asia olisi toinen, mutta kun se " t e m ­paa
ne mukaansa*' t a i " o n niiden
johtajana", joka tarkottaa siis mu-kanai
yhdessä oloa." Siihen tulok­seen,
että Leninkin muka «olisi s a ­nonut,
et1;ä köyhälistö -ei kykenisi
ilman pikkuporvariston mukaan tem.
paämista vallankumoukseen, on k i r -
j o t t a j a tullut seuraavasta Leninin
lausunnosta: "Ainoastaan köyhälis­tö
taloudellisen tehtävänsä vuoksi
suurtuotannossa kykenee olemaan
kaikkien niiden työtätekevien j a riis­tettävien
joukkojen johtajana,., jioita!
porvaristo riistää, sortaa j a painaa,
usein jopa enemmän kuin köyhälis­töä,
mutta jotka eivät kykene itse­näiseen
taisteluun vapautumisensa
puolesta."
Tahdomme panna merkille, että e i
Marx, sen >: pareihmin kuin Lenin-kään.
ole sanoneet^ että köyhälistö
ei kykenisi suorittamaan jossain t a ­pauksessa
vallankumousta "ilman
pikkuporvareiden mukaan tempaa­mistakin."
J a nämä ^ kommunismin
tieteelliset' selostajat ovatkin viitan*
neet v a i n siihen mahdoUbeen apuun,
mitä vallankumouksellinen köyhälis­tö-
voi saada kapinalliselta pikkupor.
Varistolta. Ja kaikessa taistelussa
otetaan apu v a s t a a n . K o m m u n i s t i t ­k
i n ottavat sen, vieläpä pikkuporva-:
ristoltakin. Mutta se e i saa miten­kään
vaikuttaa taistelun tapoihin j a
johtoon, eikä lopulliseen päämää­rään.
Siitä meitä' varottavatkin,
n i i n Marx kuin Leninkin.
Tuo kirjottaja lausuu toivomuk­sen,
'lettä jos köyhälistö tulee ole­maan
näiden 'sorrettujen' yäliluok-:
kien luokkahallitsijana, niin asia
olisi toinen." Sitä luökkahallitsi-j
a n a olemista j u u r i köyhälistön dik­tatuuri
tarkottaakin. Juuri "köy­hälistön
luokkahallitsijana" olemista
on esimerkiksi . Venäjällä' koetettu
sovelluttaa n i i n suur- kuin pikkupor­varistoonkin,
kaikesta siitä koko
maailman porvariston uikuttamisesta
j a vastustamisesta huolimatta, johon
IndustrialistHcin on ottanut osaa.
läbet kun kariOcootuvat pois fehfe,
ympäriltä, sitä mukaa kain saaT»-
sihnänsä auki.
Venäjällä on kohdeltu köyhälis­tön
diktatuurin alaisina hyvin anka­r
a l l a kädellä n i i n suur- j a pikkupor­varistoa
kuin heidän kannattajiaan-k
i n , kaikenkarvaisia noskelaisia
(esserriä) j a anarkisteja. '
Metkalta tuntuu tuon kirjottajan
kanta. Tuntuu niinkuin hän t u n ­nustaisi
tuon , " l u o k k a h a l l i t s i j a n a"
olemisen, mutta kun sitä toteute­taan,
n i i n rupeaa ulisemaan sen pik­kuporvariston
puolesta, johon sitä
sovellutetaan. ; . /.. , ; ,
Industrialisti
Hameisiin sekaanto-'
maan
pyrkivät porvariUiset valtiomiehef
sieUä-täällä. Äskettäin saimme la- •
kea, lehdistä. TOitennykyin^^ ^ *
taattori — v a i lieneekö j o kukist«t.,
t n — Kreikassa o l i antanut uicaaaiiL. ^
että nabteri hameiden pjjää oira iTriii '
j a niin paljon polvien a l a p n o l^
ulottuvat Nabet eivät olket mie. .
lissään tästä vapauden lonkkaaai-sesta.
• J a ttirhaapa lieneekin ruveta i
n a b i a tässä 'suhteessa komentele.^'
maan. Vatsinkin miehet oliavat •
ymmärtäneet, jos tuo ukaasi oBa
o l l u t sen luontoinen, että se oKsi'
kehottanut peittelemään Vain vääriä
j a rumia sääriä, silloin sillä oljä?
ehkä. voinut olla": kannatusta naisteV''^
iKin keskuudessa.
Niaiset .tahtovat hinnalla millä hy.
vänsä — j a aivan oikein — näytei-''^
lä'kaikkea, mikä on kaunista ja mie-^ ;^
l e n k i i n t o b t a . ' , Ja..niinpä he ryhtyi-vStt
tuon diktaattorin määräystSi
kiertämään siten, .että värJdcäsivSt •
hameensa sillä tavalla, että poliiäa
lähestyessään kykenivät laskemaa^
hameiden helmat n i i n alas kuin mää- :
räys edelljrtti. Kun poliisi oli si.^ ^
vuutettu, n i i n : nostettiin hamiäideii ;
helmat niin ylos k u i n asianomaisen-halu
näjrtellä raajojaan edellytti
J u t t u kertoo edelleen, että dik­taattori
kärsi "pahan tappion sekaa».; ;
tuessaan " n a i s t en hameisiin.
Nova Scotian lainlaatijakannäpsa-k
i n on ollut hamejuttik esillä. Maa- '
kunnan. normaalilukion: johtaja oli
antanut «määräyksen, että tyttöjen
hameiden helmojen tulee olla niin .
j a . n i i n alhaalla. Tästä nousimel-konen
hälinä. Niinpä hallitukseB
vastustuspuolue esitti asian välrkyse-^
lynä lainlaatijakunnassa. Vaativat--
pa jopa kuninkaallben komissionb
asettamista asiaa tutkimaan. Vaik­kakin
tuonlaiset komissionit ovat ta­vallisesti
asioiden hautauspaikkoja^
n i i n ei maakunnan ipääministeri vas­tauksessaan
tuntunut olevan samaa
mieltä. Nähtävästi hän viisaana po.
Itiikkona tahtoi olla mieliksi naisille ,
j a kuitata koko; asian selityksillä ja:
lupauksella asian'' tutkimisesta.
. Tässä' hame j u t u n yhteydessä lie­nee
paikallaan sanoa työväenluokan
naisille sellainen harras toivomne,'
että kiinnittäisivät «itistään suu--
rempaa huomiota vielä" valistumatto- ,
mien sisariensa valistamiseen ja jät- :
taisivat nämä hameasiat--hiukan vä­hemmälle.
Jos tästä joku älähtää,
n i i n häneen on varmaan kalahtanut.
; Uusia luonnonrikka­uksia
.tuntuu muuten olevan huonoissa v o i ­missa.
Äskettäin t u l i tieto, että s a ­notun
lehden- niin Canadan - k u in
Idän (Uuden Englannin) uutistoi­mistokin
on lakkautettu; J a v a s f i -
kään nähtiin Industrialistissa ilmo-tus.
että Industrialiiitia kustantava
l i i k e ön ryhtynyt myymään laivapi-lettejä.
Siis "jpbnestämään." Niin,
se köyhyys v j a Vahtaat taloudelliset
asiat panevat yrittämään j o k a alalla.
Mutta karvasta se lienee, kun täy­t
y y luopuia entisistä liy^istään, j o i l ­l
a "tevollisuustyöläbet" ovat hiin •
kovasti mynttiä^ lyöneet täällä C a ­nadan
puolellakin.
K u n lehti on tällä pilettikaupalla
antanut sormen pirulle, n i i n vie se
pian koko käden ja~ n i i n ollen ryhty­nee
lehti vielä rahanvälitykseenkin.
Sellaista se on t u o köyhyys. J a
Indnstrialistia se vaivaa kannatuk­sen
hupenemisen vnok^; rehelliset
j a todella vallankaiäoukseniBet-^tyS-löytyy
Canadassa tämän tästä. S a - :
nomalehdistössä on viime aikoina
puhuttu paljon uudesta kulta-aluees- •
'ta, joka sijaitsee Ontarion maaktin-nassa
Patrician piirissä, 150 mailin :
etäisyydessä erämaassa. Paikan ni- •
mi on R e d L a k e . Tälle uudelle kul- >
ta-alueelle kuletaan' kesäsin ja tal-
'visin Hudson-nimiseltä asemalta Ca-'
nadian National rautatien varrella.
Maakuntahallituksen geologit olir
vat aikanaan tutkimassa tämän pii­r
i n Manitoban maakunnan rajan lä­heistä
aluetta. He julkaisivat letr
kestään selostuksen, jossa mainittiin
alueen ^vuoriperän olevan sekaista,
että se edellyttää siellä 16ytyv&i
kultaa. Seuraavana kesänä, 1925, <
lähti .tämän selostuksen kiihottami­na
joitakin prospektoreita liikkeelle
sano,tuille seuduille. Ja kultaa löy­t
y i . Asia tuli yleisemmin tunne-tuksi
vasta lumentulon jälkeen. Sii­tä
huolimatta, että lumi vaikeuttaa
äärettömästi v u o r i - j a maaperän tut­kimista,
syntyi alueelle melkoinen
vaellus. Sinne o n perustettu erityi­nen
virasto valtauksien kirjoihin
merkitsemistä varten. Valtauksia
on tehty etupäässä umpimähkään.
Kultakuumeen suijruutta kuvaa, kun
tiedämme, että on j o vallattu 20
nmilin pituinen ^ idästä länteen
—- j a 10 mailin levyinen alue. J» ;
Usää väkeä rientää paikalle.
Talven' aikana on alueelle, jote
sijaitsee asuinattomassa erämaassa,
erittäin vaikea kulku. Sen vuoka
i ennustetasLnkin varsinaisen kansan--
vaelluksen syntyvän vasta keväällä,
j o l l o i n vesitiet aukenevat käytettä-
•viksi; Tuossai yaltan^^ hankb-mbpuuhassa
-ovat! suuret kaivosyb- .
tiöt hyvin edustetut. K a i k i l l a johta- ^
viUa kaivosyhtiöinä o h j o möhia val­tauksia
tälla;alueella. Monia kym­meniä
syndikaatteja on perustetta
rahastamani 'prospektoreita,
lähtevät. sanötuH^ alueelle. Eräaö» , ^
Torontoi^JehdessätarjottUnkatnja^? j