Vapaus, September 30, 1930

              ^1930
lalaiset, k ä ^ n ^ ^ puolet
kolia ostaessanne. Myyn parasta koKÄ.
Hinnat alhaiset, alia muhleh hintojen.
ALANKO COAL
lER ST. — P H . E L G I N Z761. — TORONTO, ONT.
Tiistaina, syyskl 30. p;4iä — tues., Sept. 30
u joukoista
V kongressi teki j o u -
^ joissa määritellään
elliften ammattiliitto-kasvavan
taloudelli-i
vcim istuvan vallan-
, liikkeen nousun k a u -
ukselle Ja sen osanottajille juhlal-lista
vastaanottoa, dustaiakokouk-sen
k&ytettSvfiisl oh liiovtitettu
pulgatiao Ja t ^ a t i y a i l a n Ufniilla
juhlalliseksi koristettu liedeäkate-mia^
suqri .sali. Tämän lisäksi on
edustajakokouksen- osanottajilla oi­keus
käyttää. m u ^ a , kirjastoa ja
teatteri^. Koko ^ujj^arian tiedemi^-
iQaailn^ v ^ l ^ i ^ u t u i vastaanotta-maan"
edustajakokouksen osanotts-joutui
vallankumo- jia, vieläpä itse keisari Boriskin vas.
imattiUittojen toimln-
»nisteellisen käsittelyn
Ien toimintaa tutkit-puoliita
ja kohdistet-tä
voimakkain itsekrl-ämä
elävä, kokemuk-jalusten
vaihto, ant<^
nottajille mitä arvok-taanpttaniäan
vierailuja, joita tal­laan
' tekemjlän ehjistäja^i^uks^n
qsanotbijiien'"tahol^
l^äii^ vfilmistelut niin suur^n-nioiset,
että f^itttijakid!^^ ei' mis.
sään Upauks^a t<|ie j ä ^ jäl­keen
iditä ^iisitajäkoköuksesta, jo-ka
pldettiiti J w ^ i W^ Bel-
5toa, joka niiden o n , gradlssa. '
tää valiankumouksel- j Mistä johtuu tällaUien huomatta-
Uikkeen, vaUankumo-^ va yalm^tout^l^iliTO polijt-mattiliikkeen
«^hyväksi tista m^rkitjstä väiila olevan edus­sa,
tajakokduj^en suhteen? Mitä. siinä
okonaisuudessaan an- op satop^r^tä Ja ndtä siinä t a h -
in iskun oikelsto-op- dptaan, saita? ;]fa miksi oppto
samoinkuin "vasem- j vastaVaUankumoukseJllset, tledemle-yrkimyksillekin.
jotka ; het oyä fc vaiinneet r, edustajakokotik-et
pois lenhiiläip^ltä ^ sensa paikÄksl^^^E^ j^
tiUisessa liikkeessä. sivistyneiden "kauftimkien asemasta
en oma-aloitteista yhden i^lylsiminlslÄ^ j a likalsimmLj-
" ' ta S i a i ^ l n kaupungeista? Sofias­sa
'3^. 1$B|i^J^c(I§gf|5Ian' et ole suuria
niliseqlt^ j a Jotka v o l -
imhdi§tetUin ja vangitut {ukkul^-
Jaa lähetettiin rajan taakse.
-Se liäiriö, joka perherauhassa oli
iapahtunut, likvidoitiin pian, sillä
Eurojan ja B£ilka»iinmaiden i m ­perialististen
teollisuuden harjoitta.
Jalia j a rahamiesten edut vaativat
pikaista rauhaa yhteisen vaaran
torjiuniseksi, joka on paljoa uhkaa­vampi
kuhi mainittujen valkokaar-t
i l ^ t ^ n rahanvääreimys- tai vakoi­lujuttu
ja tuloksena olikta, että
muutamien virallisten ja kulisien
takaisten neuvottelujen jälkeen ko­ko
jutuista aiheutunut mielipaha oli
saatu poistumaan. Jotta yleinen
mielipide saataisiin jälleen häiden
valkokaartilaisten puolelle, kutsut­tiin
heidät osanottajiksi jo aikai­semmin
pariin huomattavaan koko-ukseen,
joista toinen" pidettiin So­fiassa.
Nyt annetaan heille tilai­suus
taas joksikin aikaa pestä ko­konaan
"rosvonmerkki" kasvoiltaan.
Siis kokoontuvat "opplnest" ve­näläiset
yalokaartilaiset Sofian Tie­deakatemiassa,
jossa he tulevat te­kemään
selostukslaän filosofiasta,
musllki^a, runonlausunnosta ja y-leensä
taiteesta, mutta mlnisteris-töissä,
hallitustalon saleissa j a pää­esikunnan
huoneustoissa
me sai tuan?nuq«, ilmestyi
ii^U kirjapainotaiäon tullessa kSy-
. tintöön, ja Icalenterin painatuksen
"Mitä täM hetkellä ön rakennet- alkuunpano tapahtui Saksassa. Jo-tava
tsdonpojaai u^ixsn vS^ra^?"'ky- haJKies v. Gmund valmisti v. 1439
syy S i i o n j ^ ma^diiUtop s a r ^ a - - ^ -v^»^—•
tehti •"nicka" ; '.7 " " "
saan. J a i ^ t i vastaai että iKilJön.
"Maan taloudellinen tUa ön vaikea.
Nyt palkoni saatu hyvä vuosi el v p l
vielä korjata lähf^k^n - k a S ^ k^
tä. mitä kaksi l^^iliavuotta^on^ hy­vittänyt.
Rahataloiidelltneh pula t u "
lee •verrattain valkeana jatkumaan,
vaikka syötävää pejllosta saada^kiä.
Paljon täytyy e d d l « n iÄraläÄ
kon varaan: työskeonelli lyrytsii;^
:i^osien toivonsa ^ luottaen silhe^.
että maassa s a i l j ^ rauha\ ja hyy^
tahto."
Sillä tavalla kh-jolttaa maalais­liiton
sanomalehti aikana, Jolloin
Suomen fascisUt näyttävät "hyväS
tahtoaan" rääkäämaDä 'ja kyyditse­mällä
punaisia työläisiä j a talonpoi­kia
rajan yli . Neuvosto-;l^rJalBAn
Ilkan" tolmltuskirjoitius qn tuuti-lullalaulua
Suomen talonpojille,' ^tC
toivat he heräisi näkemään, initä
porvaristo heidän selkänsä takana
tullaan hommaa j a ryhtyisi korjaamaan" i -
iloudellisten kamppal-suunta
reformistisen
meiston, eikä kökö
liikkeen valtaamiseksi,
ja luopuminen voi­sesta
taistelusta, jos
i vaativat uhaten lU:
Isella jne., — kaiketi
teii kongressi ollceistb
eksi ja antoi kaikille
rjestöille määräyks^
ään taisteluun biJ^eis-
Qja ja tekoja vastaan.
;tavat järjestöjen t q i -
ariaattn vallankump-
Istelussa.
aljastj myöskin " v a -
pöttelijät. Se osoitti,
lokraattisten ammät-
»iston yhteys sosiali-
1 ty-öläislln tuottaa
vallankumouksellisll-
)ille ja niiden työlle,
ä kymmenettuhannet
litiset typlaiset, jotlca
tkellä ovat sosiaUde-ammattillittojen
jä-
Ditettava vaUankumo-mattiliittojen
puolelle
el ole jätettävä sos.
petoksiUe alttiiksi.
siVät heirHtlää^ ^ i ^ e p l ^ t o a edus-
^jijkpköh^ltt' ^ j j ^ i ^ ^ i ^ " osanot-
; tajjigsipr 4a sitä ii^ ovat syr-j|
4sä; k ^ ^ V i ä n s l m ^ s t a sivistys­keskuksesta".
,
" M u ^ v|h4t fili^. Sofia ja B e l -
grad"d^at l&i^lM; l^euvostolliton ra-
^k' SSll^^. valmistel-iz&
a , kiuim^eliä ' -kiireellä . sotaa
JNeuvos^plftitoatvastaa ja nyt jo
on yailmiina. sulninitelmat tayök-käyliaBestä
^euyostölllttba vastaanpa
tämän hyÖkkäykJ^y^ ^yat ve­näläiset
valkÄättilaij^t^ määrät­ty
nyi; tämän n^^ määrä­tylle
i>äikäili^ • yähismmän arypinen
ei ole i^yöskft^: t^ss| poibmis^.
Jonka kanssa^veB^läJset v a l k ^^
laiset valnalstautuvät maiii^ttuun e-di<
stajg^pj^<ni^een se seikka^" että
Jiiuri • i^pflassa ja BelCTadisS» ovat
venäläiset valkp^paatUlaisiet, <kniki.
nilälset, koltshajckilaiset/ . yin. yU.
mealkolaa esslintjmeet kpivin epä­edullisesti
asioilleen . ja tämiln Joh­dosta
Jouttmeet pp^is "armailta".
käymään aslaUista keskustelua v l l - semaansa omihi vohniUisa luottaen.
Talonpojan uskon v a r a w on Suo-men
heirräslupkka' laatinnt polUttl.
sen pptktistussuuniiiteimaJttsa. T a ­lonpojan
' herkk^^5kois^uteen luot­taan
kävi Si»<fflifn pijiic^i^to nostat,
tamaan tolotn];)(ilk^^]i/i^ veri.
seen luokkasotoipi~tög^^ vastaan
v a l h e e i l l i s ^ ' tainn\ww^^a»: " V e ­näläiset
pn ajettavia niaasia pois!"
pörvaristp oimtetul tä^ä pf^kutuk-sessäan
jVluokkasode|n J ä ^ por-ye^
ristQn: toim^i^ta teursi^iii^tiin Ja
yankileic^Ulä nälkään 'nä|nni^tettUQ
koiiniekynfimentätiÄxatta " i i ^ ] y | l ^.
Tällaista on Supilla ]^i^ä^tpj(i
•'rakennustyö" talpnii^^an «sl^ö^ y a -
raan. ' • • • "''
Mutta kun vallanl^UfflOuks^;Ut^
työväenliike, noosä Juq^k^ s l ^ i ^ Jäi-:
keisestä vprfkylliTPStä hupiäa^iiii i^jij^:
Suotnen verpnhioio^nen
melslstä saavutuksista sotilasstrate-glan
alalla, aseistautumisen viimei­simmistä
muodoista ja uusista suun­nitelmista
hyökkäyksessä Neuvosto-llittoa
vastaan. :
Kansoituksen kasva-it\
inen pienenee Yh­dysvalloissa
Kaksi kuukautta sltteh 'teki bul­garialainen
ppUM h^^ ve.
uren huomion klin- , näläisille välkptoaairtllais^ varsin
organisatporisiin ky- j f!pämlply.ttäyä» ; aSiäa vastaan. B u L
rämä ei tapahtunut garialäihen .iioliisl Jialjasti nlm. sii­malta.
Maaihnau ta-Iloin venäläisen rähaväärehtäjäin sa
siä seuraa voimakas kin. Jotka valmistivat kaikkein suu-kärjistymhien.
V a i - rlmpia /*ulgariläisia pahkSiSeteleltä.
ten ammattiliittojen HalUtukseh lehdet "ZAa" j a "Uut-asettua
tämän taiste- ^p" tekivät, virhef^n kysyihy-ksen
Ne organisatooriset i Johdosta.' v ^ e iiiinittäln Julkaisivat
otka määritteU Pro. |iahänväärentäjäin iMiet Ja'Väloku-ngressi,
turvaavat oh- ' Vat ja Siltökösln^ Spurauk-levassa
luokkataiste- j sena p i i , . pttö kfJkki' rahan
• ja taisteluissa,ne täjät osojttautuiyal; olevan entisiä
ivat kymmenien t u -
iten siirtymisen Pro-älutunnuksien
alle.
V kongressi oli mitä
Iman vallankuinoiik-tillisen
liikkeen voi-
. Kongressin työhön
taja 60 eri maasta,
n työ oli sisällöltään
illisen hengen läpi.
iällinen.
kongressin edellä,
idettiin Tukholmassa
nfeernatsionalen nau-
Bikomedia, jossa ami-ckeestä
pois heitetyt
heittiöt eivät sanp-an
sanaa kasvavasta
kriisistä, laajenevas-stä,
työpalkkojen a-e.
™tyi agitatsioni.pro-kseksi.
10 olemassa-on
se kehittynyt y h -
naksi ja tolmlvam-mahdiksi",
rjestyi "taistelu jou­sen
alla. Tämä tun-emil!?.
edelleenkm.
teollisuuslaitoksista
uksen aUa ja P r o -
fcangressin tekemien
alla järjestävät y ä l -
-'t ammattiliitot pro­toja
taisteluufi por.
n.
en" edpstar
iisSofiassa
piti Sofiassa, B u l -
ingissa, alkaa valko-
'ustajakokous, mutta
aikki kutsutut eivät
«et saapumaan", l y -
akokoukseh a l k ^ i -
Talle edustajakrf-nettu
erikoisen "huo.
• "Venäläisten tie-
"ijain ja runoilijain
^ngressin" työhön
'Skl valkokaartilais-'
"näyttäjät LontoQS-ragL^
ta ym. kaupun-työhön
osallis.
^Iiljukov, struve yan.
°nan jäsenet. K o o -
« alustuksia "aino-'
^ta. musikkltaiteen
» kysymyksistä,
«en edellä cm So-suurlin
vahnlsuis.
valkokaarHIat
*t piirit valmistau-
^- Edustajakokouk-yijangpUiaäsla.
Rahanvalmistus oli
ajateltu erikoisen laajaksi j a oUsl
se voinut saada romahduksen a i.
kaan kökp. Bulgarian jp ennestään
oltaislhi keritty laskea lilkkeellp.
Osan väärennetyistä pankkiseteleis-tä
keridäiyät" muutamat pankkiirit
pidättää "jp epnfi} kuhi väärentäjät
kerkisivät niitä levittää vähääkään
huomattavampaa määrää. Kulten.'
khi,Sofiassa ölpvlss^. hallitus- j a so:
tUasplirelssä kerkesi muodostumaan
venäläisille yalkokaartllaisiUe hyvlri
epäMuiljnen 'niiellala.
Vielä inielenkiihtoisemhlan paljas-:
t u f a ^ ieklyäfit seri|Ialalset poliisit.
Tämän vuoden tammikuussa paijas^
tl serblatelsen poliisin salainen osasto
Belgradissa aivan odottamatta v a l -
kökaaröia^st^ii salaisen vakoilujär-jestöiS.
Ja^i^iön "jäsenet, jotka oli­vat
kaiäfi ' p p p s f t ^ ^ palveluk­sessa,
kopioivat Jugoslavian sota^
suunnitelmia Ja möivät niitä Mus-solI^
Qillp. Järjestön Johdossa oli
hupmattavia ^ e n r a j ^ J a , u»s>ffl»reita
Ja multa valkokäartifcilÄla sotUd^s^-
spetsOjä. Järjestöh- jäseninä osolt-,
t^utui; n i i n l ^ ^ ^ eiitisiä y l i -
myshäisia, iceiÄäaliöi valm krei­vittäriä
jne. Sofian Ja BelgracUn
i^bifi juHtairi^t mm • kaiiffcien
:'af ääriitf ^ • e i s ä l i ^ ^ niinet.
K a i l t k i ' oli to^tenfcin
turhaa, siil&:mftjils^riheu^ ja
t>ääesll»infWjga. " 0 . y ä^
järjestystä elka ;iuDtettävaisuutt3.
Baihihgas Aleksanterille j a v^ämU
nisterille Mdkkein usläoIUsimmat Ja
!uotetuiin«iat y s t ä v ä i ; ^ ! ^ ^ JoiL
ie pääesikunnan Ja hailitushuoneen
ovet ovat aina arbitma;, l^enraalit,
lotka Belgradissa pidetj^ss^ i»raa-delssa
seisovat e t i i r l v e ^ j a joille
oli seUtetty kaikki |>||a^n$nnao
suunnitelmat Ja aikeet os^ieä^utul-vat
olevansa ItiOj^n palveluisessa.
Belgraidia poliisi kaitsi i^eidät
kaiku yhteen j a ilman lÄitJtötn sää-
Siirtolaisuuden väheneminen Ja
maalaisväestön kaupunkeihin muuc- '
tämlnen ovat kaksi tärkehitä vaiku-tinta
kansoituksen kasvamiseen, s a ­noo
federaallsen maanviljelysdepar-
•tementln yhteyteen kuuluva maan-vlljelystUastojen
tutkija, t r i . O. E.
Baker. Hän sanoo, että lähimpien
kolmenkymmenen vuoden kuluessa
Icasvaa Yhdysvaltain väkiluku näh-tävästl
noin kolmellakjonmenpllä
miljoonalla pääaslalllspsti kaupun­geissa.
Vuonna 1960 on t r i Bakerin
mukaan Yhdysvallat saavuttanut ta­saisesti
pysyvän asukiasluvun, joka
on 150—170 miljoonaa, sen jälkeen
ei täällä enää kansoltus kasya, vaan
pysyy sellaisenaan, pikemmin pie­nenee.
Jotta asukasluku maassa pysyy t a ­saisesti
samana, täytyy syntyväiisyy-den
olla 16.7 lasta tuhatta asukas­ta
kohden keskimäärin laskien. S i l ­loin
el saa olla siirtolaisuutta kuUi
verrattain vähän, taikka el laisin­kaan.
Tuollaiseen asukasluvun tasai­sesti
gamana pysymiseen on Yhdys­vallat
nopeasti kulkemassa. Vllmels-r
ten kymmenen vuoden kuluessa on
.syntyväisyyssuhde maassa yhtämit­taisesti
pienentynyt. V. 1921 oU syia-tyväisyyssuhde
24.3 tuha,tta kphdpn;
V. 1928 o l i se 19.7 jokaista tuhatta
asukasta kohden. V. 1929 se on k a l -
kestapäättäen ollut ainoastaan 19,
jos sitäkään. Tilastoja sima suhtees­sa
el vielä oi» saatu lasketuksi. •
Vuomaa 1790 toimitettiin Yhdys­valloissa
enslmäinen väenlasku. S i i ­tä
lukien aina sisällissotaan saakka
lisääntyi täällä väkiluku niin nope­asti
kuin fysiologisesti oli mahdol­lista,
lisääntyen puolella aina joka
25 vuoden kuluessa.
V. 1790 e i maassa ollut täyteen
neljää miljoonaa asukasta. V. 1840
oli asukasluku kasvanut neljä ker­taa
suuremmaksi ja vuoteen 1860
mennessä se o l i taaskin lisääntynyt
melkein kaksinkertaiseksi. Samalla
alkaa nämä ploneerlasukakat saat-tplvat
valtansa alle kokonaisen luon­nontilassa
olevan maanosan — puh.
^Istaeia ja raivaten maan viljelyk­selle
synkästä metsästä, kyntäen ja
viljellen maata, rakentaen kaupun­keja
ja teitä kautta koko tämän
suuren maan.
Sisällissota toi mukanaan maan-viljelyskoneet,
joiden käyttö lisään­tyi
nopeasti. Sillein alkoi muihin
toimiin vapautua suuri määrä maa.i
kaijE.asta. TeoUisuus muutti elämän
kokonsian. Monista puhtaasti maan-viljelyskaupungeista
tuli teollisuus­kaupunkeja.
K u n teollisuuselämä nl.
koi ja kaupunkiväestö kasvoi, alkoi
syntyväisyys vähetä. Sen aiheutti­vat
kaupunkielämä ja teollisuus.
Vaikka - sensusnumerot osottivat
väestön luvun kasvanneen entistä
nopeammin vuosien 1870 ja 1910 vä­lillä,
tapahtui se sen vuoksi, että
siirtolaisten tulva oli maahan - sun-rempi
kuin milloinkaan ermen. E u ­ropasta
tuliset siirtolaiset olivat suu­rimmaksi
osaksi nuoria ihmisiä, h i l ­jakkoin
avioliittoon menneitä taikka
aviolllttoiässä. Sen lisäksi nuo siir­tolaiset
tuUvat Europan maaseuduil­ta,
ollen maanviljelijäin poikia ja
tyttäriä ja n i i n ollen tottuneet suu­r
i i n perheisiin, joten perhe-elämä
ezaänlaisia "kalenterilehtiä", jotka
o|[VBt"'puupaihQksia. H&ien esi-nierkkiääh
noudattaen painoi G u -
tenberg v. 1455 oikeita vuosika.
lehtoreja. Sen jälkeen niiden l u -
^^in^äärä kasvoi suunnattomasti,
niini "että melkein jokaisella kau­pungilla
oli oma kalenterinsa, joHa
usein oli sangen huomattaviakin
avustajia. Ranskan ensimmäinen
fcailenteri on "Paimenten k a l e n t e r i ",
jplEa oli voimassa 200 vuoden a i -
ktt9a. Näillä kaikilla oli se vika,
«^tei niitä uusittu vuosittain, vaan
"etta 3ie olivat eräänlaisia "ikuisia
kalentereita". Varsinaisen vuosika­lenterin
nykyaikaisessa mielessä
•valniisti v. 1513 mestari Peypus
JJyrnbergissä. Kän keksi siihen
A H A A
SIJQMEEiy
Kurssi Spnieii M:kb'
Canadan Dollarista
LähetYSkuUa: '
40c lähetyksistä alle ?20.00. 60i
lähetyksistä $20.00—$49.99. 80c
lähetyksistä $50.00—5?V:9y ja
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
„ „ „ sekä 50c jokaiselta seuraavalta a i -
i l i k o i s e n osastonkin, jota sanot- kavalta sada^ta^J^oUarilta.
JLähetykset 5500.00 J« •»»*» »•*»•
(3.00, buolimatU »umman »uuruu-
SähkS«anoinaläholxk»i«la OVat lä­hetyskulut
$8.50 lähetykseltä.
Suomen rabaa otletakn. Kurssi
t i i n "kalent^Jjiviisaudeksi", j a jo
i^on koottiin kaikenlaisia neuvoja,
t ^ m . milloin piti kylpeä, iskeä
i^upnta, vetää hampaita, miten oli
parasta kylvää tai korjata sato
i.n.e. Nämä neuvot olivat ta!on- >*2.45 sadasta Smksta.
i o j i l l e erittäin tervetulleita, eikä i '»'^^k^ läUtm^l Omueelm.
aikaakaan, niin kalenteri löysi pian
jokaisessa kodissa arvoaseman raa­matun
rinnalla.
V. 1700 ilmestyi n.s. "Satavuo­tinen
kalenteri", j o l l a oli suunna­ton
menekki. Sen jälkeen painet-t
i i n "Sensatiokalenteri", joka en.
niisti asianomaiselle vuodelle sekä
iloista että murheellista, j a selosti
mehneet tapaukset suunnattomasti
liioitellen. Sellaisia oli 18 vuosi­sadalla
ilmestynyt "Sota-, murha-,
kuolema-, valitus- j a hätäkalenteri",
j o k a pai-emman tehon saavuttami-l
e k s i oli vielä kuvitettu mitä kaa-i
^ i m m a l l a tavalla.
' ' j ä i d e n pääasiallisesti yhteistä
^ansaa ysjrten aiottujen kalente-ci<|
n_ ohpUa alettiin 18 vuosisädailla
};l^j|{^au^ta sivistyneistöä varten a i -
^ " " " ^ p i a ^ jotka ilmestyivät pian
alkol keksiä uusia p?tkutwsUunni-*"''^':»£. m^^-^o^^n inaisemmissa a. suissai. Sia« -
telmiä - taasklh talpnwJaii-*St9».f*'°.«W*^^^ ranskalai-
varaan. - «e^ pamaa n.s. " N a i s t e n almanak-
Se otti keppik9yP£>$ksestn Juqia^iaa
j a uskonnon,' iietäen ^^Ä??»^
talc^ppikaistp on pohjaltetu^ ' yifi|
suur^ss^ määrässä u^^p^(;41M^nie
Iistä, ja astui toscHsm^n teelle. Syyt
mistä tämä aiheutui,'iim^isep öuo-men
f a ; ^ t i e h Helsingissä olevan
yle.i&3sikunnan jphtpmles Ba^a^il
Slngelberg tässä maassa llmfftyväl-1
le "Valvoja"rlehdeile khrJo^ttiunB»;:
saan eriicp^tlkkpllssa £^in^aaya4ii:
"||c^lsteWksi lun^u |gs<)t«to ^st
«todellisuus fcohoj^ y ä i ^ t ^ m
ennen p i t % ^ Uksv|n^^ t ^ a r f l D b t Mi
1^ kansallis*» ko;|t^»i^|d5CT^ ^^s^a
ta i 5 ^ s l v a l ^ »9JSPTOijW
TOinpy t<>^n?a ^ y ^ ^ » ^ ^
fianisai^c; yUe la^enitaA ^ f f fS
t y n e l s y y B , DoleUä jpa.\(m^ W» i%
Qlemmf painattaneet tu^pn laina.-:
uksen tumm^hnetftuna, kc^ka si­sältää
Stromen' porvaiistou ayph^en
tunnustuksen ' ^ykiji^fmättöäaiyydes-taän
verenvupdatuksfUa, t^^ miOään
muu^llakMn l^to^^ l^yittä^ v a l -
^ n k u m Q ^ i ^ l l ^ t a t y ä y ^ On
muistettava, ^ttä " k ^ pp^ac^nen
kirjoittaja puiinu k ^ f i f a ^ . n i i n hän
tarkoittaa sillä ' f ; ^ ' ^ ' l u d ^ por.
Varistoa Ja sen^v^ic^^fl^ia.. Kun fas-clstl
Rafael' Enfelbecg selittää, että
"Kansamme ylle laskeutui karvas
pettyneisyys. mieliä masensi tuska
Ja häpeä", nUn hän tarkoittaa sllii^
että tuollaisiin ko^emuk^hi joutui
porvaristo. .
iMutta tästä huolimatta Suomen
porvaristo jatkaa nyt häpeänsä. Se
iatkaa sitä siksi, kuin sillä yliteiskun-tataloudellisen
kehitjicfien §eurauk.
sesta ei ole enää mitään muuta, ... , ,. , • - .
mahdollisuutta. Historia on tuomhi- Je^e j a p a l k k i o l l e " . Napoleon pois-nut
sen häviöön joutumaan, luovut- t i sen käytännöstä heti valtaan
«e^ painaa 9^ .. _
^qija^", j'bidpn nimen keksimiseksi
' ^ l ^ j e n n ^ t t i i n kaikki se sievä ja
mitä sen^ikiaisen maailman
9^i^ik<^vit^uksessa ikinä saattoi liik-teif^.
Niitä oU "j^ai^en aaro", " S i e -
yiSbflijäin" huvitus", " K a u n i i n n a i -
ajankulu", "Rakastajain ko-lfwUa&'^,
"Sydämen valtaistuin" ja
VParnasspn vuodenaj*at" j.n.e.
^''^^^»"'^^^^ 9^'ttam kuvaava o li
nyrkin "HfVifuttplijain almanak-
4a'^, jossa p i i runsaasti herkullis"
t^n ' tuoifi^n reseptejä ja jotka
j u ^ t i siksi olivat erittäin haluttuja.
N©'•'oiiyat hyödyllisiä siksi, että
opittiin käyttämään siirtomaista
i ^ i i u v i ^ hienoja ravinto- ja nau-ttntöaineita.
Säksaesakin alkoi niihin aikoihin
ilmeatyä yhä usjeampia kalcniereir
ta. '"Tupakbitsijain kalenterista"
äina "Älä-unhpita-minua"-kalente-riin
tai "Rakkauden j a ystävyydpn
taskukirjaan" asti. Niissä on pal­jon
viakävaa ja hyödylliEtäkin ja
hiistä on myöhemmin kehittynyt
kaikenlaiset ammattikalenterit.
Kalenterikpkoelmain merkillisim-piin
kuuluu n.s. "Uusranskalainen
kalenteri", jonka B^nskan kansal-liskonventti
päätti ottaa käytän­töön
lokakuun 5 p, 1793, j a jonka
mukaan koko maailman ajanlasku
olisi joutunut seisomaan päälael­laan.
Sen mukaan tuli vuoden a l -
Icaa 2 2 ' p : n ä syyskuuta, siis sinä
päivänä, j p l l o i n tasavalta perustet­tiin
j a jplca sattui olemaan syys­päiväntasauksen
aikana. Jokaisessa
kuukaudessa oli 30 päivää, jote^i
jäi 5 päivää y l i . Niistä tehtiin
yleisiä juhlapäiviä, jotka pyhitet­tiin
"kunnolle, nerolle, työlle, jär-
T^inc5rWt71B?r
VAPAUS,
Box 69. S U D B U R Y . ONT.
LaivapiUttejä. myydöa^,
Tieiustakaa piutiuuioipf
VapaudeOe ottavat rahByftUtf»
«U| vastaaii myddcin:
-^APAUS MONTREAL B^Al^Cb
1196 St. AQ«;oino St.,
Montroal, Qn*.
yORT ARmm BRANCR
816 Bay Stroet,
i*ort. AirÖiur, Öntar^,
AARO KIVINEN
Kittaand ÖDt.
Iä40 - 1930
Vieträkää tämä Joulu Jä Uusi
Vuosi vanhassa kotimaassanne.
Matkustakaa suuressa CUNAHID
L i n j a n laivassa Montrealista.
Mukavat hytit, runsas ruoka,
hyvä palvelus.
Erikoiset Jouturetket M r . E i n a r
L i n d b l a d i n henkilökohtaisesti
Johtamana S/S " A u l a n i a l i a "
marraskuun 21 päivänä Suo-me
en. Alhaiset hinnat lasketaan
Europan tärkeimpiin kaupun- ,~ .
k e i h i n . "
Enempien tietojen saamiseksi ^' -V-;;',^ -^^tntir^^i^
kirjoittakaa omalla kielellänne
osoitteeseen:
36 WcUln(lton St. West
Toronto
7* Canadian Service
viikottain ialvala läbtöji
Montrealista Etiropaan
Marraskuun 28' f S t r i i in
•aäkika, «eh Jälkeen Häti-faxtsta.
r
mjifLm... m.. RTA., .
957 BroadView Ave., Toronto, Ont
JOHfi VVORl
South Porcuplne, On .
MRS HILJA KOSKELA,
Box 1803. Thnmlns, Ont.
' DAVID HEUN»
eri paikkakarniila E e s k i - O n t a r l o su
kun tulette Horstiin, niin käykää
katsomassa Kurjen poikaa. Vielä
pyörii pyörät. Ja myös saa piiras­ta.
Siis terve näkemiin.
Hugo Kurki,
Box 41, Hearat, Ont.
liä Ja oinantunnpn vaiv<>J§ toimit-tl^
heidät kaikid näisineöi — van­kilaan.
Vankilassa, joutuivat vaäuikaartU
tilaiset totustumaan, ppmsfa^ hikvl-sitsloonin
aikuisihi "Icuidt|^tela"-ta.
pOihin Ja menetelmiin. ' " Ä s l van-gituisjta,
I ^ p ^ j e v , 0 f^stänyt rääk­käystä.
V9fifi kOpH jöidan joMosfca.
i t s t S t i ^ ^ s t i tuli s i nM skandaali
Ja* ta«»lt^ii iiiari i^äpSt^ a^las^
jolloin l^risisisa fl^^ taiuli^n ku-povilaisten
Jutiihi JcOidpfsta hyöldcäys
IfeuYodl^ttpa ' y i ^ ^ n - ' . N y t r y h -
dlyttHa | ! ) & t ^ ^ yoiittäkkaasti p a i -
nöstatnaanf Belgradia Ja seurauk.se.
na oli, että pääesikunta hiljaileeh
oli heihin polvesta polveen kasva­nutta
näkemystä. K i m siirtolaisuus
tänne supistettiin, ei vähentynyt a i ­noastaan
tulevien luku, vaan .sa­malla
alkoi huomatussa määrässä
pienetä syrityvälsyyssifhde. Uutta
verta ei enää saapunut Europan
maanvUjelysseuduilta.
SamaUa tavalla nyt täällä kansan
siirtyessä maaseuduilta kaupunkei­hin
ovat siirtyvät ainekset pääasi-alUsestl
nuorta väkeä, joka lähtee
etämään toimeentuloa kaupunkien
teclllsuudesta. Kun maaseudulla
syntjrväisyyssuhde on suurempi kuin
kaupungeissa, on luonnollista, että
syntyväisyys koko maassa vähenee,
kun kaupunkeihin muuttanut maa-laiäEansa
nt^ieasti taipuu kauponkl.
«läinän hyviin ja huoiuäfaln pupu
liin. Syntyväisyys maassa laskee s i ­tä
mukaa yhä edelleien. mikäli maa-laisnuorisoa
siirtyy kaupunkeihin,
aräcta suhteesta johtuu, että Yhdys­valtain
asukasluku aivan läheisessä
tulevaisuudessa saavuttaa tUan, Jos­ta
se e i mää kohoa, pikemmin a l ­kaa
laskea. — P X X 8 .
tamaan valtansa työläisille ja työtä­tekeville
talonpojille. Talonpojan us­kon
ja verisen fasclsmin varassa
Suomen porvaristo koettea pysy^ilä
käskijä^^massaan. Mutta" tulee a i ­ka,
jpllphi talonpojan vsäfo rii$tp-järjestelmän
lankalkk|suutf^ hptr
juu! Silloin talonpoika' saavuttaa
uuden elämänymmärryksen, pääsee
näkemään asiat oikeassa valossa.
Suomenkin talonpoika on liittävä
kätensä lujan toverllllsuuden osoi­tukseksi
työläisen käteen Ja hänen
rinnallaan supiiUava ratlcai«^an
taistfilun sortajiaan j a pett&jiltäa
vastaan. Voi teitä silloin, ^ Supmen
työläisten Ja työtätdteyäln talonpoi­kain
piinaajat Ja verenvuodattajat!
Kunhan ei kävisi niixi. että te rukoi-.
lette vuoria Ja kukkiOoItft lankea­maan
Päällenne.
Kalenterin {listpHaa
Jo vanhoilla egyptiläisillä oli ka­lenteri,
kuten Ramcken palatsissa
löydetyt korkokuvat osoittavat.
Kirjoitukset osoittavat, «ttä egyp­tiläiset
jakoivat vupdfin kuukausiin
j a päiviin aivan ' saniati^t ta^-flla
kuin mekin, j a että jokainen kuu­kausi,
vieläpä jokainen {oivakin
oli omistettu määrätyille jumalille,
joitten nimien muklan niitä nimi­tettiin.
Egyptiläisten .kalenterit
lienevät maailmaa vanliimm^t, ja
ne antavat aihetta ihnietip)iä,. mi­ten
suurella terjkkuadoHf fiHoin
tiede työskenteli.' - "
Roomalaisilla pH (taprakttlmaisia
tauloja, joiden yl|reunf4fsa pii fri
viikonpäiviä edustavain jnmalain Ja
jumalatarten kuvat. Niiflen t^Ila
oii ympyrän mootoooa "nierkitty
eläinradan kuviot, j a taulun mo­lemmilla
sivuilla luvut 1—30. Jo­kaisen
kuukauden, viikon j a päi­vän
merkin kohdalla oli pieni rei­kä,
johon pistettiin t i k k u joko k u ­luvan
tai muutoin huomattavan
päivän merkitsemistä varten.
Varsinainen kalenteri, sellaisena
Partiiriliikkeehi
— sijaitsee — .
320 Montacue Street.
Puhdas i a hyvä työ.
EINO SMITH
Sudbury, On». .
Cafe and Restaurant
K A I J A L A
K A H V I L A J A RUOKALA
T a r j o i l l a a n päivällisiä kaiken päl
vää, halvat annokset.
JOHN KOUHIA
910 Cathedral St., Montrteal, Que
J. Hytin
Torontossa, 0<it.
A i n a saatavalla Suomen j a Ruot- ;
sin tuotteita tukuttain j a vähittäin.
Henkilökohtaisesti
johdettu
Joulfl-HUYIMATKA
Suomeen 8 päivässä
BrKRirntn kjutlo, }oi«a yksi piiivä k i i -
l u l c t a i n tuun kauniin uknalaltcii kau­pungin;
k i l i e i c n i i u - e n yhtiiin kualannuk-
M««llinjin «iiiurJmiiiall» j« j u i j i r i n i.
n u l U pikaUivalla S.S. BREMEN
Matkan iohtajann t»IIHkin krrlna tulrc
' loiinimaan kokenut ja tunnuttu
Nikolai Johnson,
ylitjunirnr urifimalninrn rJupttajti CI^vc-
Innilln konltnrinlanim'-.
Erikoinyhtcyi Suninen Höyrylaiva 0«a-k
r y b t i l i l i kauniilla laivalla yli Itiiiiirrrn
Turkuun tai l l c l i i n k l i n . — Riinim» »uiV-malaineti
maun mukiin<rn ruoka. Kotinai
l u o k k i erikoiimti »uuslirltava.
Pilettien hinnat täatÄ loiato-matkaisa
ainoastaan $113.00:
kölniiannetta lubkaasa. Ede*.
takaisin $190.00.
Matkue liibtee NDW Yorkista
Joulukuun 6 päivä, 1930
varhain aamulla
Ikukaan. Joka un nikontii inntkuHtn.i
Sunmrrn iotiluk«i. ci jiiii pniM litNlii
tneriklviiltnniaata ja naullntnrlkkaanta iiiat-kaec<
t4.
North German
l'ASKONTTOni
SunmntaU*n A»!Anurhiiiinin^ k a i k i l ln
paikkakunnillannr.
112 Yonge St., Toronto, Ont.
Winnipeigr —- Roaina — Ed-monton
—• Montreal —•
Vancouver — , Halifax —-
irnrv
New Yorkista Oslon t ai
Kööpenhaminan kauttia.
HcHl» Olav — Lokak. 4
Ösenr II — Lokak. 11
Frederik VIII — Lokak. 18
Jo
Halifaxista:
"OSCAR i r Marrask. 3!4
"FREDERIK Y l i r * Jö6WJt. II
E i mitään vaikeuksia Suomeen
käymään miencvillä Kanadaan
takaisin palatessaan. K i r j o i t t a ­kaa
ajoissa meille niin annam­me
tarpeelliset heiivot Ja oh­jeet.
Vuokrattavana
• Etuhuone vuokrataan lap.sctto-malle
perheelle:
294 Eyre St., Sudbury
FINNISH BAKERY
Rox 1306 Timmlna, Ont.
Korppu- j a leipä-tilaukset nope­aan
j a huolellisesti täytetään.
060 St. Antoine St.,
Mohtroal, Que,
4G1 Main S t . ,
Winnipeg, Man.
8th Ave. '& I s t Qt., E .
Calgary, Alta.
1321 Fourth Avfe.,
Seattle, "VVash.
J. W. AHLQVIST,
Box- 69,
Sudbury, Ont.
ALMA AARNIO
ottaa vastaan sairaita
178 Jean St., Sudbury, Qnt.
Puhelin 1072 W.
Donavan mäellä, pugsiiien varrel-»
la. Sauna avoinna myös yleisöllä
f T T t {^T... icnMo 10 AD. alkaen.
päästyään, minkä jälkeen markki­noille
ilmestyi tusinoittain erilaisia
"Napoleon kalpntereita".
Kalentprit ovat olleet myöskin
poliittisen propagandan välikappa­leina.
S^uri kultjtuuriarvo on
e r i l l ä jqtiaanikalenterilla, jota
säilytetäjin fti^w Yorkin luonnon­tieteellisessä
museossa. Se on val­mistettu
puhvelihärän nahasta ja
siihen on kirjoitettu sioux-intiaa- ^. TT i i .
. " . .•' . . . . „ ;„ tien varrella. Hyvä multa maa.
men tanna, josta kay selville m- j j rakennukset. Tiedustelkaa:
tiaanien elämänkäsitys, seka sa- • L«re»qve*
noin että kuvin esitettynä. 242 Queen St., t a i sotttakaa 2523
' |t» (LTP
407-9 Dundas St W.
Puhelimet:
Trinity 8016 ja 3686
Farmi myyt^
4 mailia Sudburysta, Conistonin
Tollag|$ia maailnialta
V i i d e n huoneen kaliisto. Saman \
talon voidaan edelleen vuokrata.
335 Mabel Ave.,
Sudbury, Ont i
Sieviä halpahintaisia leninkejä.
231H Spruee St../huone 1
UrVKITAfEAISET MUODIT
Minä en kuolemaksenikaan tunne
kuka noista on minun äitipuoleni,
liuka vafinoni j a kuka tyttäreni.
I
Kauppias toiselle: "Onko cotta
että sinä annat kahden v i l k j n ke-salomaa
apulaisillasi?"
Toinen k a u i ^ s : "Kahden v l l -
kcn! kuukauden he saavat. Kaksi
vUJdcoir ö a a ^ l o m a a n ^ ' j a tol-^jt
kaksi t u n minä* olen lomallani."
r
Il
f.
—- Minä oj;>ln tanssimaan kym-l
menen vuotta sitten.
— No, sitten uinä eh ihmettele
lainkaan, vaikka olette sen taidon
unhoittaneetkin.,
J