Vapaus, May 26, 1921

              p s a , O n t , joka tiistei,,torstai ja
lapuso, j.w.sLUP,
feslaava toimittaja. Toimitussihteeri
VAPAUS
. ^ (Liberty)
The only o r ^ n of Finnish Work<
mi in Canada. Poblished in Sud-nay,
Ont, every Taesday, Tliursday
iUd Saturday. •
V Advertising rates 50c per col.
isclt Minimum cbarge for single
inseition 75c. Discount on standing
sävertisement, The Vapaus is the
best adviertising »(ledium auong the
Fiiisish People'in Canada.
Mlmotoshinta 60c p^lstatuumalta.
1^ A l i n hinta ker^ilmotuteesta 76c.
^Ebolenianiliaotnkset $2J0O (mnis*
tovärsyista 60c kultakin., lisäksi). - •
Sihlaus». ayioli Ilmot, alin hinta
12.00, nimehmnutosilin. '(muuten
M i n aviolii^ilmötusten yhteydessä
$2.00 kerta. — AvioeroUm. $2.00
kerta (2 kertaa $3.00. Syn^ä-ilm.
$2.00: kerta. Baliltaan tieto»
Ja osoteOmotttkset $1:00 kerta (3
kertaa $2.00),— Kaikista ilmotuk.
eistai joista ei ole sopimusta, tulet^
zahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk; $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme^ kk. $1.50 ja yksi
kk. 76c.
> Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vki^: $5.60, puoli vk. $3.00 j a kolme
kk. $1.76.
. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., JPuhe«
Iin 1088.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
j . Jös ette milloin tahansa saa vas-tausta
ensimaiseen kir^'eeseenne, k i r -
jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
|. V . KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered at the Post Office De<
partment, Ottava, aäsecond class
matter,
toimiiuiassamme
E i tarvitse olla mikään erikoinen
fisiaintuntija voidakseen sanoa huo^
inattavaa laVaannusta vallitsevan
'fySväejärjestdissä. Eri asi kokonaan
on määritellä tuohon lamautumiseen
vaikuttavat syyt, joit^ehkä on monia
kin. Kovinkaan pitkälle emme eksy
;jp§,. Väitämme suurimpäha syynä sii­lon^
olevan työläisten .keskuudessa
'Vallitsevan erimielisyyden. On siis
kokolailla paljon perää siinä väitteea
rSä^^ jonka tavattoman usein kuulee sa
»ottavan, ett^ n. s. 'guuntariidat l a -
mauttavat ei ainoastaan järjestöjen
toimintaa, mutta myöskin estävät jär
jestäytymistä: Työväestö ei muka
,tiedä, mihin liittyä, mikä on oikea
^suunta ja mikä varmemmin vie oike-
^laan päämäär. Sellaisetkin työläiset,
^jotka ofat vuosikausi^ kuuluneet so­sialistisiin
järjestöihin, ovat taval-
^:Jaan alkaneet vieroksua noita järjes­töjä
siitä syystä ,että niistä on muo­dostunut
johtavan ryhmän taistelu­tanner,
jota - on pidetty koekenttänä oppia heidän
eosialistiselle^^okenoUe. Eountarilto
jen väitetään olevan vain johtajien
tappelua,jota peittämään sitten on ve
detty sankat työläisjoukot, ja sentäfa'
den mukana oleminen tuntuu vasteD*
mieliseltä, jopa hyödyttömältäkin.
YlIäEanotunlainen ajatustapa näyt
tää vallitsevan ainakin Amerikao suo
malaisten työläisten keskuudessa ja
eiköpä ee liene, earöaa kautta mail'
man. Tuollainen ajatustapa, vaikka
siinä tavallaan olisi perääkin, on kui­tenkin
turmiollinen, sillä' se, oq. omi­aan
estämään työläisten jäijestäyty-mistä,
joten siitä on luovuttava. P i -
täisihän meillä työläisillä olla kyllik­si
selkärankaa ja tarmoa tarttua, joh­tajiamme
tukasta kiinni j a sanoa,
koska ette pysty järjestömme etua
silmälläpitäen toimimaan, niin me
koitamme tulla toimen ilman apuan­ne.
Työläisten kuuluessa järjestöön
on ensi kädessä tutustuttava tieteel­liseen
kirjallisuuteen, kasvatettava
itsensä käsittelemään asioita aivan sä
maila tavalla kun n.s. johtajamme.
Ainoastaan näin menetellen voimme
estää kukkotappelun, jos sellaista i l ­man
periaatesyitä ilmaantuu.
Mutta asian oikea laita ei nyt ole­kaan
aivan niin, -että nuo suuntarii
dat olisivat pelkästään johtajien kuk
kotappeluita, vaan on niillä taval­laan
periaattellinen pohja. Onhan o-lemassa
erilaisia aatevirtauksia työ­läisten
keskuudessa kaikkialla. Yksi
ryhmä pyrkii päämäärään ajamalla
yksipuolista taloudellista toimintaa,
toine^i käsittää valtion valtaamisen
työväenluokan käsiin olevan sen kei­non,
joka vallankumouksen tekee taa
tuksi ja, jota ilman tuohon tilantee-sen
ei päästä. Kolmas ja epäilemät­tä
oikea on se ajatus, jota edustaa
kolmas kai^sainvälinen määritelles'
sään seuraavf^:
Valtiovalta työväen haltuun. Lain­säädäntö
työväelle. Kaikille työläisil­le
j a niiden veroisille turvattava toi
meentulo. Koko tuotannon, kaupan
ja liikenteen hallinto ja järjest. työ
väelle. Työvelvollisuus kaikille. So
tavoittojen takavarikoiminen. Vero­tettava
ainoastaan^ pääomaa j a tuloa,
edellistä ylenevästi aina omaisuuden
pakkoluovutukseen asti. Pankkien
pakkoluovuttaminen< Oikeuden käyt
tö työväelle. Tullit ja tariffit lak­kautettavaa-
Kapitalistinen sotalaitos
lakkautettava.
Vallankumouksen onnistumisen eh
tona määrittelee kolmas kansainväli­nen
työväenluokan yhtenäisen toi­minnan.
Tässä taistelussa tarvitaan
niin taloudellista kuin poliittistakin
järjestäytymistä. On kulettava käsi­kädessä,
tukonifllla toinen toistaa^ ja
loppujen lopuksi käytettävä kalkki
keinot,j6tka tavalla taikka toisella e-distävät
tai jouduttvat työväenluo­kan
valtaannousua.
' Canadan suomalinen sosialisti-jär
jestö on aina ajanut sitä suuntaa, jo
ka määrittelee äsken tekem. Väitben,
että valtataistelussa tarvitaan talou­dellista
kuin poliittistakin toimintaa.
Kapitalistinen järjestelmä on järjesi
tetty niin poliittisesti kuin taloudelli­sestikin.
Sen kaikki voimat ovat ase
tettu tukemaan nykyistä riistojärjes-telmää.
Kapitalismi käyttää kaikkia
keinoja valtansa säilyttämiseksi. Mik
si sitten me työläiset emme ottaisi
järjestäytymisestään?
On eulaa mielettSmyyttä Hhteä väit*
tämään, « t ^ vallankumous voidaan
suorittaa puhtaasti faioudellisella a -
reenalla.
Amerikan Federation of Labor,
yksi mailman suurimmista taloudelli­sista
järjestöistä vastustaa poliittis­ta
toimintaa. Se on johtajiensa
Gompers ja kumppneitten kuatta kyn
sin j a hampain asettunut arvostele­maan
Yhdysvaltain kongressin menet
telyä, sen laatiessa lain, jolla oli suu­ri
merkitys Amerikan rautatieläisten
aseman parantamiselle»' Emme tah­do
tällä sanoa, että tuo kongressin
päätös olisi ollut vallankumoukselli­nen
jn että se olisi hituistakaan sitä
avustanut, pikemminkin se vaikutti
taannuttavasti ja ainakin lamaannut
tavästi suuren osaan Amerikan työläi
siä. Uskoiv. he, että.sitä noin vaan
n muuta voidaan saada siedettö-t
olot pyrkimättä ollenkaan vallan­kumouksellisella
toiminnalla hankki­maan
piarannuksia oloihin. Mutta A -
merikan Federation öf Labor ja sen
suurisuiset Gömpersit uskoivat liit­tonsa
menettävän sen merkityksen
iiälä sillä taloudellisena järjestönä
on kuii edustajahuone myöntelee työ
iäisUie ,8 tunnin työpäivä lakeja noin
vaan iimanj: että sitä taistelemalla
Gompersin johdon alaisena olisi läh­detty
hankkimaan.
Samoin IWW liitto ainakin aikai
semmin on jyrkästi vastustanut mi­tään
poliittista toimintaa j a /eiköpä
tuo siinä ajatuksessa vieläkin ole
virallisesti, vaikkakin suuri osa seri
jäsenistöä on nyt asettunut kannat­tamaan
Kommunistista Intemationä-iea
j a vieläpä sen kyvykkäimmät joh­tajatkin
ovat nähneet tarpeelliseks
työväenluokan tukemaan sitä. Siis
ja asettuneet tukemaan sitä. Siis
n i i i r A . P . of Labor kuin I.W.W:kin
ovat tässä asiassa aivah samalla kan
rialla ja vastustavat poliittista toimin
taa hyödyttömänä. Mitä muuten v ii
meaikalsiin tapahtumiin tulee, on sel­västi
huomattavissia, että viimemaini­tussa
liitossa tullaan ennemmin tai
myöhemmin ottamaan pitkä askel
kohti vallankuinöuksellista työväen
mkettä.:
SosisM-järjestössi Mn O B U m -
kin. Viimeisimmät ^tJcet kuitenkin
osottavat, että tuolla fcajotustoimin.
nalla on kuolettaivat hetket käsillä.
Pobjajoukkoibii» voidaan helposti vai
kuttas hajottajille ominaisella taktii-kalla,
mutta pohjajoukotkin alkavat
huomata petoksen ja asettuvat vas­tustamaan
«apostoleita», jotka ilmei­sesti
Vastustavat j a mitä hävittömim-min
parjaavat vallankumoukselllista
liikettä j a eritoten juuri Venäjän va
lankumousta. .
Iww:läi8et oikeistosyndikalistit pot
kivat viimeisiään, sillä heillä ei ole
mitään varmaa pohjaa, jolle raken
taisivat tulevaisuussuunintelmiaan
Meillä sosialisteiiia sitävastoin on
dessämme elävänä todistuksena Ve­näjän
vallankumous. On vaan pyrit
tävä tukemaan Venäjän vallankumo­usta
ja tehtävä työtä mailmari vai.
lankuinouksen edistämiseksi kaikissa
maissa. On mentävä kaikkialle, mis­sä
vastaVallankumoukseiliset joko tie
toisesti tai tietätnättään tekevät va­hingollista
myyräntyötään ja osoitet­tava
mitä todellisen vallankumouk­sen
hyväksi voidaan tehdä. Tuo teh­tävä
vaatii sitkeyttö, mutta sittenkin
se on uhrattava päämäärämme 'saa
vuttamisen hyväksi. Oh saatava jou
kot koolle, ja virkeyttä toimintaan.
Jokainen voi olla apuna tässä taiste­lussa,
jota käydään vanflnkuroouk-sen
hyväksi.
TeoUisu^sunionismin j a ai)ifhatti'
unionismin välillä olemme aina selit-
Sdksaii maaliskuinen proletaarinousu
KoSfilänMtipäotu66a Lestcuiuen virailtnen c«lity«
I.
Saksan porvaristo oli joutumassa
^allaan pUiteeseen. Lontoon neuvot*
' telnt olivat katkenneet, häpeällisen
«rjarauhan pykäliä alettiin toteuttaa
Bytäimössa j a Ylä-Schlesiässa kohi-liMvat
korkeina kansallisten intohimo-
' Jen l i e k i i ' Porvaristo oli tosin kan-
8^^ sosialistien suosiollisella a -
. vuJIa tehnyt rauhan. Mutta sen kant
t a jouduttiin vain uusiin kärsimyk-a
^ K ^ : taisteluun nälkää vastaan. T i -
, lannetta pahensi vielä taloudellinen
r Ahdinko. Porvaristo oli saanut a i ­kaan
vain näennäisen rauhan. Pian
; «lettiin taas sodan merkeissä. Tmpe-
>\ xialistisen sodan j a imperialisteih s o i
imla ti^aian rauhan pettävä^^ oli ihan
ilmeinen. Edellisen uhka, o l i yhtä
> • suuri kuin jälkimäisen hetkellisyys.
Voittajien j a voitettujen aseina oli
]' yhtä tukala: kummatkin seisoivat pe-
. xilcadon partaalla.
llätS^PULamtien vas-tavaUankumouksellisteh
voimien ke-
V hittymistä. Kahr ottlvapauden iskeä
;iäyrkkinsä pöytään ja vaatia hiljai-suutta.
Toisaalta alkoiv^ sosialisti-
V .'kavaltajat yhä yleisemmin vetäytyä
poryariston leiriin sosialidemokraatit
j a riippumattomat sosialistit olivat jo
tuli heistä vastavallankumouksen
' vankka suojamuuri. Västavallan-
;••' kumouksellisten'rintama ulottui Wes
tarpista Ledebburiin asti.
l..- Riippumattomista ja sosialidemo-
|^|§l|fcäateista yiinä virkavaltaisista am-
' mattilikken johtajista; tuli hiarjoit-
|;|||,t^nlansa jarrutuksen^v^ todelli­sia
porvariston hyväntekijöitä.
' ' däti avullaan onnistui porvariston es-
Hei-tää
vallankumouksellisen' luokkahen-gen
leveneminen työväest. laajoihin
kerroksiin. Siten heikensivät he luok-katietoisten
työläisten voimia. He
saivat työläiset suostumaan imperia­listien
solmiamaan näennäiseen: rau­haan.
Aivan .kuten elokuun 4 p:nä
1914, jolloin työkansa sosialidemo­kraattien
petoksen kautta joutui i m ­perialismin
sotavaunujen alle;
Vuoden 1914 aikuinen linnarauha
oli jälleen toteutettu. Sosialidemo­kraatit
j a riippumattomat menivät jo
ko sahia ,tai julkisesti porvariston
muodostamaan hallitukseen. Siten
saivat porvarit hyvän tilaisuuden et­siä
sovintoa ententeporvarien kans­sa.
Sosialistipuolueitteh kanssa sol­mittu
liitto oli porvarsitolle takeena
siitä, että sen onnistuisi kiskoa oman-sai
j a ententen sotamenot takaisin
Saksan työkansalta. Tuoii liiton
kautta joutuivat työläiset käsistä ja
jaloista sidottuina saksalaisen j a en-tehteporvariston
käsiin.
Tilanteen vakavuus oli ilmeinen.
Jos mieli pelastua, oH Saksan työvä­estön
katkaistava ne siteet, joilla per
Varisto oli sen kahlehtinut. Sen oli
ennen romahdusta luovuttava liitosta
vararikkoisen porvariston kanssa.
Mutta tämä vaati luokkataistelua en­tistä
j>Tkemmässä muodossa. Työ­väenluokan
oH hyökkäämällä saata­va
vallankumoukselHnen alole käsiin­sä.
•Hetki gakoitti työväen toimi­maan
itsenäisesti, käymään valtavaan
vastahyökkäykseen vastavallankumo-ukseliisia
vastajjn, joiden etenemises­tä
oli tosiaan nika tehdä loppu. Sa­taneet
olevan suurta periaatteellista
erosivaisuutta. Ammattiunionismi j a
sen mädännyt taktiikka ovat tuomi­tut
kuolemaan sikäli kuin suurtuotan
to kehittyy; Mutta se ei -edellytä s l
tä että me emme suosi taloudellista
liikettä, kuten vastavallankumouksel­liset
oikeistolaiset reformistit ja oi-,
keistosyndikalistit selittävät ja uskot­tavat
ö9pe^?t}' vlh?n§yine kannatta-jjlleen.
Me olemme koittaneet selit­tää
selittämästä päästyäkin, ett^ työr
Iäisten ph järjestyttävä taloudellisiin
ja poliittisiin'.järjestöihin, ja tehtävä
voimakasta: kasvatustyötä laajojen
joukkojen keskuudessa.
Hyvin huomattava osa järjestös­sämme
olevista tietoisista sosialisteis
ta oh asettunut vastustamaan sitä
taktiikkaa, jota Caiiadalaiseen ÖBU
järjestöön on kuljetettu kolmatta kan
sainvälistä vastustaYain iynVrIäisten
oiiceisto-syndikalistien toimesta. On
myönnettävä, että 'ihuomattavaa se­kaannusta
näiden västavallankumo»^
ussahkarien hajottavalla toiminnalla
on saatu aikaan, niin Suomalaisessa
Canadan Suomalaisen Sosialisti
järjestön jäsenet. Älkää antako l a -
maanhuksen vaikuttaa niin suuresti,
että vetäydytte syrjään katselemaan
noita «kukkotappeluita», jos siksi n i i
tä nyt nimitämme. Vastavallanku.
mouksen apostolit ph saatava häpeis­sään
vetäytymään piiloon, niiden ei
pidä äntäa vahingollista propagan­daansa
lurittaa tietämättöminä ole­vien
työläistovereittemme nieltäväk­si.
On inuistettava, että me olemme
nyt hyöidcäävällä puolella jotavastoin
IWW:n ja muitten opportunistien
on puolustauduttava. Tehkää osas­tonne
voimakkaaksi keräaihällä s i i
hen jäseniä syvien rivien keskuudes­ta.
Taistelumme vaatii jokaisen raa­tajan,
niin metsissä kuin muuallakin
työskentelempn työläisen yhteistä
toimintaa.' Järjestäytykää Canadan
Si;S. Järjestöön j a taloudölliseeh OB-U:
hun. Vain siten edistätte todellis­ta
kasvatustyötä työyäenlupkan jä
senten keskuudessa^ Vaan kaikkleh
yhteisittä. ponnistufcsiUa. öoudutam-me
päämäärämme saavuttamista. —
j,w.s.^ ;.:'">':i^.,,;;: •
J^riajän iaväraiiyaihto
Neuvosto-Venäjän asema euroop­palaisten
valtojen joukossa käy yhä
edullisemmaksi.
Viimemainitut ovat tähähasti pitä­neet
Neuvosto-Venäjää suunnatto­mana
varastopaikkana ja lämmitys-ainelähteenä,
jota erinäisten vaikeuk
sien vuoksi ei v o i ensinkään ottaa
askuihin. »
Länsi-Euroopan edustajat, sen kaup
piaat ja teollisuusmiehet, luulivat
Venäjän rappiotilan olevan niin täy­dellinen,
ettei voisi ajatellakaan u i -
komaankauppäa; Ja kuitenkin on
Neuvosto-Venäjän käytettävissä
suunnattomia mem^mU j s -loon-nonrikkaoksia
eellalHft kuin Mta^,
platios-, rautamalmi-, tnvihiilikaivok
sia j a paloöljjriähteitä eittäviä eeu-tuja.
Mutta maan teollisuus ^ y t -
ti kaikin puolin niin kehnolta, ettei
ollut ajattelemistakaan ryhtyä mihin
kään tavaranvaihtoon. Länsi-Euroop
pa on kuitenkin koko ajan innokkaas
ti pyrkinyt hankkimaan Venäjältä
raaka-ainetta. Silloinkin, kun saar<
to oli ankarimmillaan, eivät länsi­eurooppalaiset
liikemiehet salanneet
•tätä ajatusta. ~~
Mitä vaikeampi heidän oma ase­mansa
oli, mitä pulmallisempiaa hei­dän
oli selviytyä sodan aiheuttamas­ta
rappiotilasta, sitä enemmän alkoi­vat
he kaivata Netfvosto-Venäjän
raaka-ainevarastoja ja nähdä niistä
petollista unta.
Sillä sodan jä vallankumouksen
vaiheet ovat tyyten murskanneet ka
pitalistien Venäjän asettamat toi-"
veet./ - ,
iJU^KomaalaisteB* mielenkiinto on e-tui)
ääsBä: kohdistunut Venäjän met­sämaihin.
; Siellähän on suuria, vle-koskemattomia
aarniometsiä.
Mainitaksemme jeain Siperian laajat
metsät. •Siperialaisen Venäjän pph-joisisspi
^verneni^tdssä saavat
san yrittämään. Lisäämme, että
se oli pitkästä aikaa sille otollinen,
j a hyvän tilaisuuden ei koskaan saa
antaa mennä ohi. |
Saksan työkansalta kysyttiin, tah-toiko
se tahdottomasti kulkea porva­riston
talutusnuorassa j a tehdä liik­keensä
vastustajansa liikkeitten mu-kaährWhiielikö
se te^^
fienäiseh päätöksen ryhtyä yallankU'
mpuksellisiin tekoihin . pakoittaak-leen
vastavallankumouksen siirty<
mään puolustuskannalle.
m.
Kaikissa .Saksan porvaristoa tä?
hänasti Irohdahneissa «kopttdemuk-sissa>
bh',Kommuni8tinen puolue ke-hoittanut
proletaarijoukkpja enen­tämään
porvariston ahdinkoa ja pyr-
J{imään vallankumoukselliseen ratkai
suun. (Niin meneteltiin. Versailles
sin rauhaa solmittaessa, niin sotari­kollisia
rangaistaessa sekä puolalais.-
venäläisen sodan aikana). Mutta
silloinen saksalainen kommunisti­puolue
(Spart^usliitto ei ollut kyl­lin
vahva kyetäkseen muuhnn kuin
propaganda^öhön mainittujen krii­sien
kohdatessa.
Saksan Yhdistynyt Kommiiftisti-puolue
oli jo suuremman voimänsa-kin
vuoksi velvollinen siirtymään pel
kästä agitationista ja valistustyöstä
tosi toimintaan.
Sen täytyi — kuten puolueen pe-rusjulistuksessakin
. j o lausuttiin —
näyttää työläisille tietä, taistelussa ja
nyt — hetken sitä vaatiessa — osoit­ti
se seisovansa sanojensa takana.
Omaan voimaansa |uott.aen oli piio
lueen uhmattava kaikkia vaaroja,sitä
kin, että vain pieni osa työväkeä
kuunteli sen kutsumusta. Oli joka­tapauksessa
yi-itettävä temmata työ-äen
suuret joukot yhteiseen taiste-noimme,
että hetki pakoitti työkan- luun saman pyhän asian puolesta.
IV.
S. Y . K . Puolue Valmisti hyökkä-ystään
laajaperäisellä pro|^a@ahdalla
sekä eduskuhnassa että sen ulkopuo­lessa.
Se vaati Uittoa-Neuvpato-Ve-häjän
kanssa; Eduskhtitaty8>moin
kuin ulkopuolinen piropagandakin o-sbttatttui
— kttten se oh us^uniten
osottautunut -r- tybjäksi^
haaskaukseksi. Oli tultu siiheh, että
oltiin suorastaan päkoitettuja sahois­ta
tekoihin. Sota hiokkienvaliseUä
rihtamalla jäi ainoaksi neuvoksi.
V.
[Sp^rasi. sitte , Höisbgin vöyhkeä
taisteluhaaste, k08k,M^
iäisiä. Nyt ei JonkfcötoSmiiitaan *yh
^ i s t ä pTÄä; kttkaa^gtölyt. - B ^ i -
työt olivat VÄin ,54*9:1^ Ä i Ö i h
samantapaisin vainoil^,^ 3%ä*ö>tiik-sena
oli h^jPttaa "vallankumoukseiliä
ten «^Pitkkp. Porvaristo saaViittai
si siten hyväh tilaisöudeii jatkto
siivistä VaStäl^intaanäi, 'toikä Jjötifiiiäi
saksalaisen j a ulkomaisen porvaris­ton
veljestyttiseen työläisten kustan­nuksella.
Työläispuolueitten oli jo­ko
hyväksyttävä Hörsingin toiminta
vallankumouksellisia ; työväkeä vas­taan
tahi sitte asetuttava Keski-Sak-san
työväestön puolelle Hörsingiä ja^
muita vastavallankumouksellisia vas­taan.
Riippumattomat ja sosialide­mokraatit
eivät hetkeäkään epäröi­neet
asettuessaan Hörsingin puolelle
työläistovereitaan vastaan. Komitlu-nistinen
puolue ei sekään vitkastele
lut. Se ponnisti kaikki voimansa
saadakseen koko Saksan työväen kes
ki-saksalaisten avuksi.: Oli tehtävä
vastahyökkäys. S. Y . K . J». julisti
suurlakon. Porvarilliseen diktatuu­riin
ei enää voitu tahdottomasti alis­tua.
. •
metsät kasvaa j ä lahota kenenkään
piittaamatta.: Puulla ei siellä näytä
van suurta arvoa ja jos onkui,'on
se lähempänä sanaa «nitshevo» kuin
imnogo».
Ulkomainen pääoma teki ensim­mäisen
yrityksensä' päästä metsiin
käsiksi jo heti vallankumouksen jäl­keen.
Osakeyhtiö HahnewigWoi l u ­paa
rakentaa rautatie halki Pohjois-
Siperian ynnä hallinto-oikeutta eri-naisiin
metsäalueihm. Muitta tämä
yritys ei onnistunut. Toiminimeltä
puuttui tarvittavat varat.
Tämän jälken tehtiin alinomaan
samantapaisia yrityksiä. Etenkin
skandinaavialaiset liikemiehet pyrki
vät kauppasuhteisiin. He olivat ha­ukkaat
välittämään erinäisten tava
roitteh vientiä Venäjälle, mutta hei­dän
paaaabllisempana tarkoitukse­naan
oli raaka-aineitten haakkiitiineB
sieltä.
Koska heidän omassa maassaan oli
puutavaraa kylliksi, ei metsillä hei­dän
silmissään ollut suurta arvoa.
Sitä enemmän kohdistui heidän har­rastuksensa
kuparin, rautamalmin,
pellavan ynnä muiden raaka-aineiden
maastavientiin. ,
Muut maat, jotka olivat neuvotte-uissa
venäläisten kanssa, halusivat
muita tavaroita. Niinpä tahtoivat
englantilaiset puutavaroita, toiset
eurooppalaisvaltiot taas raäka-ainei-a,
turkiksia, pellavaa, villaa, nahko-a
y. m. Länsi-Euroopan suurvalto­jen
sotapolitiikan tarkoituksena on
vallata Venäjältä Kaukasian tehdas-seudut.
Heidän mielikuvituksensa
askartelee Bakun ja Tschiaturin man
gaanimalmikaivoksissa ja juokesevan
polttoaineen lähteillä.
Suurten kapitalistimaiden jo koki-pikkUvaltiot,
jotka ovat syntyneet
essa monenlaisia pulia, kärsivät ne
Venäjän rajamaihin, ilmeistä hätää.
Taloudellisessa suhtessa eivät nä­mä
valtiot ole koskaan olleet itsenäi­siä
Puolaa lukuunottamatta, joka se­kin
oli .'ijihansilla taloudellisilla sitpil
lä yhdistetty Venäjään. Se tyydytti
• LÄHETYSKULUT OVAT SEUBAAVATr |
S 40c. lähetyksistä alle $80.00; 60c. lähetyksistä $30—$40- fiöa I
s lähetyksistä $4O.OO--$60.OO; 75c lähe^ksistä $60.00-.-$100.0D ini S'
S $100.00 25c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää. ' s
»ODLI
s Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A . T , Hill, 214 Adelai- ^
S St. West. ' S:
mm JJ»
kuitenkin jossam määrin,omat tar­peensa.
Mutta muut reunavaltiot o-livat
suulfesti Venäjän svnn tarpees­sa.
Niinpä tuotti Liettuakin ennen
sotaa Venäjältä 150 tonnia rantaa
ja muita metalleja koneteollisuut­taan
varten. Puolan vienti Venäjäl­le
oli sangen tuntuva, mutta se tuotti
sieltä vielä enemmän. Nuo pikku­valtiot
eivät siis yleensä kykene itse­näiseen
taloudellisen toiinhitaah i l ­man
^Ikoapäin saatua apua.
Länsi-Euroopalla on kyllin teke­mistä
omien asioittensa kanssa, j o ­ten
siltä ei ole odotettavissa suur­takaan
avustusta. Siksi kääntävät
kaikki nämä naapurit katseensa py­hään
Venäjään, josta heidän ja koko
ihmiskunnan onneksi on tule^^assa
sosialistisen järjestyksen maa. ^
Siellä Pn valtavia määriä raaka-ai­neita
ja viljaa, mutta bolshevikit e i ­vät
voi kuljettaa niitä mihidkään tai
edes saada niitä käsiinsä. Suurin o-sa
viljasta on edelleenkin talonpoi­kain
käsissä, j a sitä ei heiltä saada
tavallisia keinoja käyttämällä.
Noita viljamääriä ei olisi mahdo­ton
saada, jos käytettävänä olisi ve­näläisiä
tai ulkolaisia vastiketavaroi-ta.
Näitä on siis hankittava, j a uiko
maille voidaan siinä tapauksessa luo­vuttaa
heidän antamiansa tavaroita
vastaava viljamäärä. Olisi kuitenkin
perin lapsellista luulla, että ulko­maan
kauppa pelastaisi Venäjän kai
kista pulista. Sillä länsi^eurooppa-iainen
teollisuus on itsekin vaikeas­sa
tilassa, eikä sen apuun ole paljoa
luottamista.
Ulkomaan kaupan suhteen voivat
venäläiset — jos me nyt selvyyden
vuoksi kutsuisimme bolsheviikkeja
liiiiiii;
tää reunavatioitteh ja. muitten kapi. ^
talistimaitten välistä taloudellista
kilpailua.
Mitä läheisemmässä taloudellises-.
sa yhteydessä Venäjän kanssa reuna-valtiot
ovat, sitä vähemmän voivat
eurooppalaiset kapitalistit määräillä
niiden suhteen. Ne pysyvät siten
rauhankannailla meihin nähden ja
vastustavat suurvaltojen sotaista Irii
hoitustyötä. Jos reunavaltiot voisi­vat
saattaa Venäjän liikkuvan kaius- •
ton kuntoon, jonka vastikkeeksi he
saisivat erinäisiä raaka-aineita, olisi
tämä kieltämättä molemminpuolisek
si hyödyksi. Valtiollisesti lähentäisi
se reunavaltioita Venäjään ja talou-dellisesti
auttaisi se Venäjän elpymis
tä. Sillä k:uljetusneuvojen paranta­minen
on tämän elpymisen ensi eh­toja.
Meitä suomalaisia ehkä huvittaa,
tietää, mitä Venäjä sitte voisi lähet­tää
ulkomaille. Jo senkinvuoksi, et­tä
tsaari-Venäjä tyydytti puolet Suo­men
viljatarpeesta. Luomme pienen
katsauksen Venäjän ulkomaakalip-paa
vuosina 1917 ja 1918. Siitä
saamme tietää, mitä Venäjä oikeas­taan
tarvitsee j a mitä hyvää ulko­maat
siltä voivat odottaa.
Vuonna 1917 vietiin Venäjältä Ar-gankelin
ja Odessan, noiden tärkeim­pien
vientisatamien, kautta seuraavia
tavaroita tuhansissa puudissa :
Viljaa 2,775; suolaa 2,888; sokeria
639; tupakkaa 22?; puutavaroita 30,-
623; leseitä (karjanrehua) 1,694;
maltaita 234; rohtimia 762; lump­puja'
23; hamppua 804; vuojtia 28; lui
ta ja luujauhoja 555; harjoja 60; kan
käankappaleita 189; villaa 136; as­bestia
15; kivihiiltä ja puhdistettua
tällä vähemmän kunniakkaalla nimel tervaa ja pikiä 51b?
VI. ^
•f •
S. Y . K . P:tt johtama vastahyök­käys
on torjuttu. Taistelu yastaval.
lankumousta ja sille antautunutta
riippumatonta ja sosialidemokraattis­ta
puolue- ja ammattijohtoa vastaan
kävi ylivoimaiseksi.
S. S. P:n j a S. R. S.P:n samoin-,
kuin virkavaltaisen ammattijohdon pi
mittämät työläiset eivät' kyenneet
käsittämään S, Y . K . Pm yritystä
hankkia työkansalle taistdualote.
Näihin työläisiin kuulua paljon par
rempiosaisia, jotka luulevat', että y-ritys
oliehnehaikahien. Mutta he ei­vät
ota huomioon sitä selklmä, etta
kal»d ^ S l i i s e t eivät enää voi kesfää
kauemmin. TyottSnden ja tilapäis-
^ ^ l a ^ i i mmoinkotn köyiilisiSn t&>
salle vajönneitteh pienporvarillisten
a i n e e n Iikiä on Titan suori. Toteen
fy&VäehPSan tylsästi alistuessa por-v
a Ä n dfläattrtftfin, ^lityvät toK
set eipätPiVPiö^^n Ä ä t f t o sitä vas-ta-
äti. •
Väilähkiimöuksellisfessa YuoBrasö-dassa
on' ikäänkuin kaksi napaa, joi­den
ympänlle "kaikki tdimihtÄ näyt­tää
keskittyvän. Toinen on usko
porvarillisen kansanvallan pelasta­vaan
voimaan, toistpn "Uskoessa yk­sityisiin
terroristisiin tekoihin, sabo­taasiin
ja dynamiittiin. .Kumpikaan
eivät vie päämaaliin. Yleinen vaiti
ollinen tilanne vaati toisenlaisia te­koja,
joukkoliikettä. Vallankumouk
sellinen puolue- ei saa tyytyä pelk­kään
propagandaan. Toiminnasta luo
puminen merkitsee sille samaa kuin o
man kutsumuksensa kieltäminen.
Kieltäj-tyä johtamasta vallankumous
ta on sille pahin petos, niinkä se voi
ratkaisevalla hetkellä tehdä työväen­luokkaa
vastaan.
Vallankumouksellisen. etuj oukon
taisteluhalu oli suuresti kasvanut. 0 -
li mahdotonta pelkästään propagan-lä
— tehdä itselleen kysymyksen: voi
ko Eurooppa lähettää meille mitään?
ja: mitä me voimme antaa sen vasti­neeksi?
Tarkastakaamme siis, onko
Venäjällä edullista luovuttaa^muual-e
Euroopalle tavaroitaan
Pienikin maastavienti vahingoit-
;aa jossain määrin Venäjän omaa k u -
utusta ja tuotantoa. Vastatakseen
vientikysymykseen myönteisesti- täy-yy
venäläisten siis saada todella ar­vokkaita
vastiketavaroita. Jos he
saavat vetureita, maanvilielyskonei-ta,
lääkeaineita jä muita 'välttämät­tömiä
tavaroita, on kauppa heille e^
dullinen. Toisaalta voi sillä olla vai
tiollistakin merkitystä, koska se edis-keä,
jolloin voitiin olla varmat voii
tosta. Tiettyjen kansankerrosten
hätä oli liian suuri. S. Y . K . puolue
ei voinut odottaa siksi, kunnes sen
olisi agitationillaan onnistunut voit­taa
taloudellisesti vauraampien, mut
ta aatteellisesti taantuneitten työläis
kerrosten pelkuruus ja kammo ryh­tyä
taisteluun. .Mainitunlaisista^ työ­läisistä
näyttää jokainen vallankum.
hyökkäysliike ensi asteellaan en
lienaikaiselta. He pitävät sitä mie­lettömänä
kapinayrityksenä,turhana
valtiollisena seikkailuna. - '
Mutta aikana; sellaisena, jolloin
valtiollinen jännitys on suurimmil
laan, voi joukkotoiminnasta sitteMn
olla todellista hyötyä. Siuiä voidaan
tosin kärsiä tilapäisiä tappioita, mut­ta
nämä oVat vam valmistuksena tu
leviin voittoihin. Ainoa keino, millä
vailankomouksellinen puolue voi tem
mata mhkaansa vallankumoastaiste-luan,
on se, että välinpitämättömät­kin
saadaan ymmärtämään valtiolli-sen
"ölahteen objektiivinen merititya;
Kaikki toiminta edellytiSä luokka-vastakohtien
kärjistymisen oliella tie
tyn mielialan heräämistä kansanker­roksissa.
Toiminta on itsesään täl­laisen
vallankumouksellisen tunne­purkauksen
ilmaus.
vn.
Äskeinen' vallanTfumouksellinen
hyökkäysliike on päättynyt S. Y . K.
Puolueen näennäisellä tappiolla. Suu
ret työläisjoukot suhtautuvat tois­taiseksi,
sangen kylmästi S. Y . K.
Puolueeseen.
Itse asiassa piilee tässä tulevan voi
tokkaan toiminnan siemen. Vallan­kumoukselliselle
propagandalle tar­joutuu
uusia mahdollisuuksia. Kulu­nut
kuukausi vah\'istaa vain työväen
parhaimmiston luottamusta S. Y . K.
Puolueeseen. Työväen itseluotta-mangaanimalmia
256; rautamalmia,
rautaa ja terästä 1,787; platinaa 11;
paloöljyä, ja: öljytavaroita 2,105; po­taskaa
360; koneita 117; puuteolli-suustuotteitä
203; kumitavaroita 35;
kankaita 117.
Vuoden 1918 viime kuukausina vie'
tiin ulkomaille siis toukokuusta a l ­kaen)
seuraavat määrät f
Vaskea 17,715; vaskirouheita 55,-
973; messinkijätteitä 55,362; läk­kipeltiä
9,235; sinkkiä 1,001; rauta­malmia
21,000; pallavaa 199,878;
hamppua 76,180; faneeria 40,467;
lautoja 267,541 puntaa.
Tähän aikaar. vietiin maasta etu­päässä
sellaisia raaka-aiheita ja puo-daan
tyytymällä odottaa sellaista het musta ei verinen pääsiäinen miten­kään
heikennä-
Kärsittiinhän sitä tappioita joulu­kuussa
vuonna 1918 ja seuraavan
vuoden tammi- Jä maaliskuun päivi­nä.
Miitta juuri nuo thppiot valmis
tivt maaperää kommunismille, joka
pian levisi koko Saksaan. Silloinen
vallankumouksellinen etujoukko tyy
•tyi-vain puorustamaän, nykyinen se
uskaltaa jo itse hyökätä. Tämä ei ole
niinkään pieni edistysaskel. Maalis­kuinen
toimmta oli monessa suhtees
sa puutteellinen yritys opettaa Sak-san
työkansalle vallankumouksejlf-sen
hyöpäysliikkeen jaloa taitoa.
Kapp^kiappanksen kestäessä osoit
ti Saksan työväki, että se kykenee yk
simieliseen puolustukseen. Mutta
missä ovat tämän onnellisen puolos-tuksen
tulokset? Vain siirtyminen-puolustuskannalta
hyökkäykseen oli­si
tuotanut todellisia tuloksia. Vasta
vallankumoukselliset palaavat aina
uudestaan,, jos ei heitä' voittoisana
hyökkäyksellä tehtä taistelukyvytto-miksi.
Työväen on ryhdyttävä ratkaise­vaan
taisteluun vallasta nennenkum
vihomnen pakoittaa sen siihen. Toi­sin
sanoen hyökättävä itse. Mutta
työväki ei kykene niin laajaan hyök­käykseen,
ellei se kykene osittaisilla
taisteiuilla ja hyökkäyteiHä turvaa­maan
etappilin jo jaan. Sen on ope­teltava
sotataitoa kommunistien jon-dolla,
päästäkseen voitolle ^lopuHise-'
sa ratkaisevassa rynnäkössä.
hyökkäy=-
vallankt:-
vin.
Työväen ensimäisestä
liikkeestä oli seuraavia
mouksellisia tuloksia: , ...
1).Eleensä: Luokkataistelun
tyminen, toimettomien ja
han kannattajien ™taman niun
rfen. Jotenka vallankumoukseiii^te
hyökkäyskolonien rivit ^ ^ J " ^ ^ ' ,^
Työväenluokan: toimertömuaden