1929-11-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'Sliii2 Perjantaina, marrask. 1 p;nä — FrL, Nov. i
VAPAUS
TAPACS <Ub«t7)
«I r h a i * Vcrfan is C«a«da. Pcbtidb«l tiOt at SnAvr.
at Ih* f M t Ofliea Oipanacat, Onm. aa
T O I M I T T A J A T .•
a. C. KEtt. A. VAA&A. B. A. TENHUNEN. M. PAEKEB (Pobj«M»lo). A. PÄIVIÖ.
TILAUSHQCCATt
1 «k. UJ». t kk. «UO. S kk. «1.75 ia 1 kk. «1 JO- — Tkir^dtoJkla ta
wmO»t t %k. «XOk « kk. SSJOb S kk. «S^O )a 1 kk. O M .
lUfOTCSHimCAT VAPAUDESSA:
ÄiÄta^ikiS^SlSSfS Sl^ i m M . - HalaUaaU^totJ.
«i£ahHS«rtSteSkat^ - TU«piWtaotx.Jl«i la fl«t»aif»«tta«ria«, ofc »aadtt-
M M , llkrtata*i gMt«*t»ti «takltaaa^ ______
6M.nl adrntSaisc rataa. 75. eol. l«=h. lOatoa» «hjr,. for .Ia«Ia to-»tJ«. 7Se. Tfc. Tapaa.
»Mt admttafa» •.diaa aaeat tha fiaaM 'aopla Caaa<la
laa atta a f l l o t e uhaaaa m, T»u««a « a d o i i a M . b r i e—a»*.. kirjotukaa « i a&a-i lilkk—WMja.
M l l i i n i i i n i iili *" J . V. rANKASTO, lUkk««AoJta;a. " •
Lataan aioitaja ilm.tnt«i pjai rila koanotta* krll» « t». aoaatratoplhrta adalUaaat «rklpItTtol.
Vap^da tdaiina: Haosaaale 307. Kurka. Bandiac 4 Doihaai Sf. Pab.Ua
Toa»tea koattorts Ubarty BaOdiag. S7 Liea. St. Pmb.Ua 1038. Poa»li»ota: Boa 69. Sa<n>a»T. 0 «
palaa Ja laKaao: Hberty BalMiBi. 87 Lon»« St. Putelia aSg7W. ^ _
Bolshevikivallankumottksen kahdestoista
vuosipäivä
Bolshevikivallankuraouksen kahdettatoista vuosipäiviä vietetään aikana,
jolloin Neuvostoliiton sosialistinen rakennustyö on edistynyt valtavasti
ja jolloin kapitalistisen maaillman ja Neuvostoliiton väliset ristiriitaisuudet
ovat kovin kärjistymässä. Se seikka, että kapitalistisen vakaantumisen
kriisi käy yhä terävämmäksi, jotavastoin sosialistinen rakennustyö
edistyy nopeasti, saattaa sotilaallisen hyökkäyksen vaaran Neuvostoliiton
kimppuun entistään suuremmaksi ja välittömämmäksi.
Bolshevikivallankumouksen kahdentenatoista vuosipäivänä tullaan
jälleen tekemään yhteenveto reformismin ja : bolshevismin välisestä taistelusta.
,
Teknillisesti edistyneet lännen kapitalistiset maat, joilla- on takanaan
porvarillisen luokkahallinnart monien vuosisatain kokemus, eivät
kykene selviytymään sodan jälkeisen aikakauden umpikujasta. Sillä ka*
pitalistiset maat, kuten esim. Suurbritannia, ovat kieltamättömästi rap-peutumisprosessin
alaisina. Kapitalistinen maailma tuhlaa suunnattoman
suuria summia uutten sotain'valmisteluihin; sillä rajaton kilpailu,
imperialistien keskeinen taistelu, taistelu maailman uudelleen jakami
seksi ajaa imperialistisen maailman uusiin sotiin. On kulunut yksitoista
vuotta maailmansodan päättymisestä ja kapitalistista vakaantumista
uhkaa taasen romahdus. Kapitalistinen vakaantuminen rakoilee jo«
kaisessa liitteessään maailman kapitalismin keskuksessa — Europassa,
missä jättijäismäiset luokkataistelut ovat nopeasti kehittymässä. Se
rakoilee kaikkialla r— siirtomaissa Intiassa, Palestiinassa ja Kiinassa,
joissa kansallinen itsenäisyystaistelu maailman imperialismia vahaan
liittyy proletariaatin taisteluun, jota se kay kotimaista ja ulkomaista
kapitalismia vastaan. Se rakoilee myös Yhdysvalloissa, imperialistisen
maailman rahakeskuksessa, missä pörssin, romahdus on- laskenut arvopapereitten
hintoja kymmenilläbilJoonilla dbllareilla muutamassa päivässä.
'
Osittaisen vakaantumisen Jälkeen on kapitalistinen maailma jälleen
,siirt^yt ajanjaksoon, jossa uusi vallankumouksellinen ^aaltoV on kohoamassa
Ja -ratkaisevat luokkataistelut kehittymässä. /
Rappeutuvan kapitalistinen' lännen ja murtuvan kapita^
lumisen seka kapitalismin anarkisen järjestelmän edessä seisoo. Neuvos-
. /toliitto, -maa, jossa tuotantovoimat nopeasti kehittyvät,' jossa sosialismi
saavuttaa jättiläistnäisen menestyksen ja jossa vallitsee siiunnitehu sosia-
. listinen talousjärjestelmä.'
^ Sosialistisen takenrnstySn joiisivuoiis'.
sttttnnitelma
Sosialistisen rakennustyön jättiläismäinen edistyminen Neuvostoliitossa
on kuoleman 'i£(ku reformistien ennustuksille ja samalla ihmeellinen
vahvistus bolshevistisen* strategian paikkansa pitävyydelle.'
Se edellyttää teollisuuden lisäänntymistä 180 prosentilla, ravinto-tarpeitten
tuotannon 230 prosentilla," insinööritaidon 250 prosentilla ja
maanviljelysköneiden tuotannon' 30^ prosentilla.
Likimäärin 300,000 traktoria ja miljoonia muita monimutkaisia
maaiiviljelysljxineitä; kylien sähköistäminen, tehtaiden' rakentaminen
maanviljelystuotteiden käyttämistä varten, y.m. muuttavat kyljen teknillistä
ja taloudellista luonnetta melkoisen suuresti. Ne eivät ole enää
^ m menettää!
puhtaasti maataloudellisen luonteensa ja saa jossakin mijärin teollisuus-työa
luonteen. v . ' ' '
Viiden ,vuo(len kuluessa tulee JVeuvostoliiton hiilituotanto saavuUa-maan
ja sivnpttamaan Ranskan hiilituotannon ja etenemään viidenneltä
neljännelle tilalle maailman hiilituotannossa. Valuraudan tuotannbsda
tulee se saavattamaan ja sivuuttamaan Suurbrltanm Ranskan 'ja ^Italian
> sekaj siirtymään kuudennelta ;kolma^^ tilalle. Juuri näissä seikoissa
lepäävät ne syyt^ joiden takia imperialistit ja reformistit niin r
ihyökkaavät Neuvostoliittoa vastaan. Nämä ovat ne syyt, joitten takia
he kpettavat kaikin keinoin'provosoida sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
^^^^^^^-^^ 'V^ rakentamissuunnitelma. Vuoden
192drr-29 vaiheessa teki sosialistinen osuus 52.7 prosenttia maan
;tärkeiDmiasta omaisuudesta.^^ • V tulee se
olemaan 68.9' prosenttia^
nosta" tulee kohoamaan 80 prosentista 92 prosenttiin. Viiden vuoden
kuluttua tulee" niaanviljelyksenspsialisUnenjaost
! senttiä, tahi rmiltei puolet,; maatalo
ja neuvostotilain Ij^uta); '
Kaksikyinmenäinisiprosenttia , talojnpoikaistiloista tullaan liittämään
kollektiivisiin^ UloilUn uusimmanaikaisen maanviljelyskoneistdn avulla.
Viiden vuoden kuluessa tulee nel^^ talonpoikaistosta vapautettua yksilöllisen,'
vanhanaikaisen ja tuhlaavan talonpoikaislalouden kahleista^ ja
järjestettyä' mahtavalle kollektiiviselle ' pohjalle.
telmästa. Vain Neuvostoliiton työläisjoukkojen ja Punaisen armeian
rautainen kuri saattoi väistää sodan puhkeamisen kaukaisessa idässä.
Tämän myöntävät muutamat porvarilliseUdnJehd^ (esim. Atanchgifer
Guardian). Kaukaisessa idässä harjottamansa sotaprovökatsionin oheJIa
harjottaa maailman imperialismi samanlaista provokatsionia Neuvostoliiton
läntisellä rajalla. Brittiläiset ja ranskalaiset sotä-äsiain. erikoistuntijat
toimivat lakkaamatta Puolan, Rumanian ja Tshekkoslovakian
säkolkevlen naisten yhtefetolmtntf
porvariston armeioissa sekä Itämeren maiden armeioissa, saadakseen ne
yhdistettyä yhteistä hyökkäystä varten. Viimemainittujen maiden por-varishallitukset
herättivät viimeksi pidetyssä Kansainliiton kokouksessa
avoimesti kysymyksen pikku valtain rahastamisesta sodan sattuessa rauhaa
uhkaavia valtioita vastaan (lue: Neuvostoliittoa vastaan). Muutamien
viime vuosien kuluessa on Saksaa koetettu kerta toisensa perään
vetää osalliseksi sotaliiUoon Neuvostoliittoa vastaan. Syy siihen ettei
tässä yrityksessä ole vielä lopullisesti onnistuttu on siinä, että sopimusehtojen
hinnasta ei ole päästy sovintoon. Saksan nykyinen kokoomushallitus,
jota johtaa Hermann Myller, on halukkaampi kuin mikään
dellinen Saksan hallitus liittymään sotaliittoon Neuvostoliittoa vastaan;
sen toteaa parhaiten Myllerin hallituksen hyökkäävä suhde Neuvostoliiton
ja Kiinan yhteentörmäykseen. Seuraavana, askeleena taloudellisen
saarron ja sotaliiton aikaan saamiseksi Neuvostoliittoa vastaan on Brian-din
ryntäys Europan Yhdysvaltain perustamiseksi. Neuvostojen maa
viettää olemassaolonsa kahdettatoista vuosipäivää tilanteessa, missä sitä
vakavasti uhkaa hyökkäyssota imperialististen valtain taholta. S o d ^
vaara ei ole k o ^ a n ollut niin suuri kuin se on tällä haavaa. Tähän
mennessä on neuvostohallituksen luja rauhanpolitiikka Venäjän-Kiinan
riitaisuuteen nähden ehkäissyt sodan puhkeamisen, mutta ei ole olemassa
mitään takeita siitä, etteikö maailman imperialismi tulisi päästämään
verikoiriaan irti kaukaisessa idässä. Näin ollen on jokaisen työläis-miehen
ja -naisen sanottava: Me tulemme vartioimaan, me tulemme olemaan
valmiina astumaan Neuvostoliiton proletariaatin avuksi milloin
hyvään. '
Neuvostoliitto ja kapitalistinen maailma
Venäjän vallankumous osotti kumouksellisen ratkaisun imperiafis-listisen
kapitalismin ikeen alla nääntyvälle maailman proletariaatille. Se
osotti myös mitä vallankumous on; mitä on työväenluokan diktatuuri
luokkayhteiskunnassa kapitalistisen diktatuurin vastakphtana. Se bsoltaa
nyt maailman proletariaatille» mitenkä sosialismia on rakennettava. Se
on valtavana kumouksellisena vipusimena kapitalistisen maaiiman työläisille,
jotka kapitalistisen ratsionalisoinnin solmuruoskan alla radikalisoituvat
ja käyvät hyökkääviksi. Neuvostoliitto antaa maailman proletariaatille
päämäärän, mihin pyrkiä ja mikä ei ole mikääh abstraktinen
haave, vaaii konkreettinen todellisuus. Ja täinäri takia Neuvostoliitto ön
ehtymättöinänä vallankumouksellisena voimana, joka tulee iskemään
pirstaleiksi monopolistisen kapitalismin* ja sen vakautumisen, jouduttamalla
^ sen sisäisten ristiriitain kehittymistä leppymättömaksi taisteluksi.
Siirtomaakansoille osottaa Neuvostoliiton esimeikki, miten ' vapautua
imperialismin raatelevasta ikeestä vallankumouksellista tietä; ja
politiikka, jota Neuvostoliitossa noudatetaan vähemmistökansallisuuksiih
nähden, antaa kumouksellisen esimerkin kansallisuuskysymyksen' ratkaisulle.
*
Proletariaatin ja talonpoikaiston suhteitten ratkaisussa on marxilais-leniniläinen
teoria ruumiillistunut Venäjän Vallankumouksessa ja esittää
parhaillaan voimakasta vallankumouksellista osaa satamiljoonaislen siir-tomaakansojen
imperialislivastaisissa taisteluissa, niitten taistelumeto-dien,
teorian ja käytännön tienviitottajana. ^
kesben&än ynnä ybt& ja toista muuta
]ota ainakoköol^issa parenunä .talef
ttmi. El sovi ottaa näitä kysyaaylcsiä
yiän soomaTafarlta nfilcfflnmhalta
mutta täsnä kmi (m Jo olemassa Icai-naisten'osastoja,
niin n i i i ^ kanssa
jestää kappaleita eika muutakaan
crtijdmaa, kun öeto saatiin t<dsata
paikkainmnilta masu mySliään. Olisi
suotavaa*, että ei tämäntapaisia l a l -
minlytSfäteja enää tapahtuisL
Mutta ei huonosti, ettei mene
t A l ^ t - j hyvinkin. Sanomalehti- Ja kir-jaiH'<
THKaMR"'<'^>>ftfc m3^vät kirjoja jj
yhteisesti voitaisiin paljon saada äl- sanomalehtltllauksia melko paJJcm
kaan. Kaikki naiset ^Qläisxuslsten l i i - r"^<"'fa'>«q^ tilaisuudessa. Joka on selvä
todistus sittä, että työtätekevät
ton osastoon. —- J . maanviljelijät ovat tulleet kfislttfimRäTi'
Eri ffliklralnmpifa
lehtemme Vapauden rohkean Ja selvän
taistelutannon työväenluokan taistelu-
1 linjalla riistäjäluokkaa vastaiui. Tulpilla
suoritetaan piirin edustajakö-kousedustajan
matkakulut, "Viime pii-
I rin edustajakokouksessa, oli Red .Dee-ren
aluetta edustamassa toveri E. R,
Mattson. Mattson tuli mainitussa kokouksessa
vaUtuksi kp:n Albertan idi-
Monet pitkät vnodet on tällä paik- rikomiteaan. _
kakunnallTSut asukkaina mettä suo- Espethin ja E « * ^ ^ ^ « ^ ^ ^ J -
w.»T«i^«iHn lähes satakunta, mutta Red Deeren alueen na^(Kastonyhtei-
? h t Ä ^ t ^ o^t a i ^ Sivua-isennäytelmä^o^teanko^^^^
^ V ikävä kyllä, ollaan nUtä Eckvllissä Llberty-haaliUa lokakun 1€
Pyne Town, Via
-Aiisonville, Ont.
niin sanottuja "homesteadereita" eli
kantofarmareita. Meidän päätuotanto-namme
on paperipuiden teko Ja myyi
dään ne Abitlbi-paperiyhtiölle. Ja
pnä. Tehtiin loppuselvitys toiminnasta.
Rahaa oU kassassa 66 dollaria,
Etepethin S. J . osasto pisti vapaat
tanssit pystyyn lokakuun 18 pnä. Pää-sitaä
sitä on menty rutkuteltu jM- tarkoituksena »^l^^f*
västä toiseen - . el kovinkaan "hu- «^niä. Jossa « « " ^ t ^ ^ ^ f ^ J ^ ^ ^ ^
vih. Nyt on vato pidettävä varmasti
mielessä marraskuun 10 p. Se on S, J .
osaston työkokouspäivä. Silloin tehdään
Jäsenkortit yjn. valmistukset
Tietysti ryntäyskomitea värvääkto
mainituksi lÄiväksi oikein reiman
paisestl, ainakaan minun mielestäm
L W. W:n. kannatosrengas tänne
perustettiin keskikesällä, läältä on
ollut "Industrialistissa*' kirjotuksia
Joissa on meltäidn kommunisteja
muistettu, että se muka on meissä
herättänyt suuttumusta. EI ole tapanani,
että ketään louklcaan persoonallisesti,
mutta Jos haluatte meistä
kirjbttaa. niin antaa tulla.
Canadan snomialaisen Järjestön osaston
poustava kokous oW meillä lokakuun
20 päivänä. Kokouksen alus«»
toveri Ojanen puhui Ja selosti meille
miten kriitillistä aikaa eletään. Slt-tc'
keskusteltiin. Josko on tarpeellistf
perustaa paikkakunnalle osasto. Km
tämän ajatuksen kalkki yksimielisesti
joukon uusia tovereita työväenasiaa
eteenpäin viemään. No niin, sitten
Elspethln S. J . os. haalilla tav^aM»
marraskuun kymmenes lÄiVä — X X X
hyväksyivät, - nUn lÄätettim perustaa
osasto ja liittyä Canadan suomalaiseen
järjestöön. Joten syntyi Canadan w„„
suomalaisen Järjestön Pyne Townln tia ei ole Jäänyt Juuri multa kuin
osasto, \ vanhat ja lapset Työläisen elämä on
Wabos^Ont.
Kommnnisttpnohieen jäsenille , pyydän
huomauttaa, että ^ Jäsenmaksut
voitte kämpiltä lähettää Jäsenklrju-rille.
Ken el, tiedfe osotetta, voi kirjeet
osoittaa tänne Wal)05ito ja ne sitten
lähetetään täältä jäsenklrjuriUe
Kylämme asukkaat' ovat menneet
metsäkämpille .hiin tarkoin, että ko-
Vnkm tapabemää
Nyt osakkeiden romahdus
-se monen rahat vei.
sen palkakseen/sai luiijarit
siis valitella eL
Virkanyrkki Yhdysvaltain
myöskin Icohoaa.
se tietols&nmat luokastamme
aikoo karkottaa.
Sai Gastonlan syytetyt '
Jo suuret tuomiot
ja myllyherrain kätyrit ,
lEai saivat palkMpt;
Pankit sekä lakifirma
viinan kuljetut suosi.
New Torkin myös poliiseille
viinabisnes rahaa tuojiL
Bätärummun i^iirytystä
kuullaan Kiinasta.
Jo rautatienkin ryöstäjät
Txyt puhuu rauhasta.
"Marokossa levotonta",
ranskalaiset tiedottavat,
siksi kyläin p<dttamista ,
siellä he nyt toimittavat
Italian kruununprinssi
kävi Belgiassa,
murhayritys rlijuurelsun
oli pnftftTnn,«^gft
Ma^islflton «herraviha"
taas nyt Ilmenee,
miljoonilla virkamiesten
palkat ll^ilee.
MAGNUS RAEUS.
le on erikoisen tarpeellista esiintyä
haalilla Juovuksissa, saadakseen slUä
tavalla kuuluisuutta, niin toivon osaston
auttavan häntä siinä maineen
saannissa ilmoittamalla Juopueena 11-
Osaston seuraava kokous pIdetääE
toveri Hännisen asunnolla, heti kuo
Torontosta saapuu lupakirja ja tarpeelliset
väUneet. ,^Itte alamme toimimaan
Icykymme mukaan.
Lopuksi lausun vain tervehdyksem*
me Vapauden laajalle^ lukijakunnalle
toivoen reippautta toiminnoissa. .
Frank Lemptoe.
Eed Deer, Alta.
Bed. Deeren aSoidunniAean,toimesta
pidettiin ohjelmailtama, niinkuin Jo
ennemmin -siitä 'Elspethln uutisissa
mainittiin, vaan kaikki ei mennytkään
niin kuin alunjAtäen järjestettiin. K u -
"PUNAISET KAHLEET"
Harvoin puhutaan punaisista kahleista,
sillä'yleensä kahleet, kun niitä
tehdään Ja l^äytetään, ovat kaikkea
muuta'värlä-^.kuln^punalset^ Nyt kulienkin
täUä kertaa puhutaan pimaisis-^
ta. kahleista; Isillä Uotilaa herra ha-'
luaa, että Hesselgreenln sepänsälll tekee
kahleet j a maalaa; ne punaisiksi,
köska^hänen tuttävansankko Vekelii-nlkln
«iä:teettän3rt sellaiset Hesselgriee-nin
sepBBSäUl TuhkaseUa.-' Myöskin
tämä uusi sepänsälll Tuhkanen on nii
tä. miehiä, jotka eivät anna akkain
Maailmah imperitdismin ia sosiali-Sasdsmin
yritykset sm^listjsen rakennustyön
enkflisemi^eksi
Viisivuotisen rakennussuunnitelmansa toteuttamisessa _toimii Neuvostoliiton
proletariaatti ylttämittaisensotaprovokatsionin ja hyökkäyksen
pajassa huutaa ja komentaa, akat
komentakoot sisällä. Osaston näsrttä-möllä
esitetään tämä näytelmä "Punaiset
kahleet" marraskuun 10 päivän
illalla
Samana iltana esitetään vielä oikeir
^uska naurupilleri "Ktosioretkellä",
Kalkki silloin haalille.
VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN 12-
.VUOTISJUHLAA *
.Neuvostohallituksen Icahdettatoistg
ten muistetaan, 'lupautuivat Sylvan
vuosijuhlaa tuUaan viettämään Prince Laken toverit esittämään kappaleen
ArthurhaallHa tJc 8 päivän illalla
Lokakuun - yft.nn^ipitnf>nk,spnr - mulsto-
Juhläfb^rat aiina'muodostuneet suurenmoisiksi
Joukkoj'uhliki5l j a samaa me
voinune odottaa tänäkin vuonna. Kai'
ken mmm ohjelman lisäksi tulemme
saamaaii kuulla yhtä tämän kaupungin'
parhainta laulukuoroa, Freiheit:
kuoro, joka tulee rikastuttamaan oh-jehnaa.
Myöskin on paljon muuta hyvää
ohjelmaa. Kalkki suomalaisetkin
siUoto liikkeelle.
NAISTEN ILTAMA
Naisosasto oU Järjestänyt iltaman
osaston huoneustoUe lokak. 27 päivär
illaksi; mutta osanottb oli Vähäinen
sillä ei oUut täyttä sataa hienkilöä. Ohjelmassa
oli pari puhetta, kuvaelnui
lapsilta Ja laulua lapsilta Ja naisilta
selcä lopuksi kappale.' Mistä johtuu
että suuremmassa määrin. naiset ei
ota osaa naisosaston toimintaan^ kun
siihen on: vlää vapaa Jäsenyyskin i l man
jääenmaksuja' Samalla on naisilla
kaupungeissa, kuten Montrealikin
paljon 'yhteisiä asioita; Joita Juur:
naIs(^astojen tulisi käsitellä. Lastenkasvatus
on/ensiimäkin^:ylcsl tärkeä
asia —^ —- ~ rrarkeätä' on tnyös työs-
Tiitus Petter M\äm taMna KirJ. KAAPRO JÄÄSKELÄINEN
Kohosi iuuipnngin rumpaliksi
: Tiitus Petter Tuhnlainen oU vain
tavallista .talonpoikaista lähtbä. Parhaan
Ikänsä palvellut ajurinrenkinä
pienessä suomalaisessa maaseutukaupungissa
Kesäisin ollut toishiaan myös
I^taustölssä . kaupungin satamassa
talvisin lumenluonnissa katukäytäviltä
tai muissa sekalaisissa töissä mitä sat-ttii>
saamaan. Ee ollut ammattimie.<7
millään alalla, ennenkuin hänestä tuli
pikku virkamies tuohan kaupunkiin
Silloin tiänen oli opittava virkaan
kuuluva ammattitaito.
Johonkin pieneen virkatoimeen pl^ä-semmenoU
kauan kangastanut TU-tus.
Petterin mielessä, aina siitä asti
^un hän oli akottunut Ja pikku tuh-niaisia
alkanut Ilmestyä vellipädah
vaaran' almsena.'. 7 Maailman imp^^ sen sosialifascistiset lakei
Jaty koettavaa kaikilla käytettävissään'^^^^^ o repiä alas sosialistisen'
»rakennas^on saavutukset ^^^^I^
listieeai Talcennustyön:»viisiVuotis^^ s n ^ ^
maan valtavana tekijänä 'nmailmä^
tamisessa'aBcana^ jolloin iuoBcatabtelut -kärjistyvät kapitalistisessa läa>
nessä, ja c^.viisivaotis^uimitelman toteuttamina tulee olemaan 'mahtavana
aseena' proletariaatin maailmanvaMa^äinioxdcsessa. Tämän takia
valniistuvatimperialistiset maat kuumeen-tapain kiireellä sotaan Neuvostoliittoa
vastaan. Tässä valossa katsottuna eivät loinälaisten lcenraa«
v>Um>^^^kaykset ja^^^^^V^ rosvoretket ole ainoastsiän
kiinalaislfai Itiittomxeslen silkkoja hillittömyyksiä, vaan osana ~ 'maailman
Impezisiltsmin..järjestämästä, hyvin harkitusta' sodan provosoimisjäfjes*'
ympärille. Virkatoimesta olisi sentään
vakinainen tulo. vaikka pienemplkm
kun taas sekatyöläisen ansiot olivat
sattuman varassa. Mutta niitä vähän
. sellaisia virkoja Joihin hänellä
ohsl oUut edellytyksiä. Vahtimestareiksi
kouluihin Ja vlrast<dhin ottivat
tavallisesti "kainoja köyhiä"^ leskiä
joilla oli tuttavia herraspiizeissä. Poliisiko
hän oU liian hintelä, Ja ohranaa
ei sillom vielä ollut olemassakaan.
Mutta sitte sattui TUtus Petterin
eläinälle käänteentekevä tapaus: kaupungin
vantia rumpaU otti ja kuölL
Kaupungissa tosin ilmestyi Jo sano-malehtikin.
mutta ainoastaan kerran
viikossa. Jonka tähden "pomestiari - Ja
raaU" vanhaan: tapaan antoi rum-^
paUn Julistaa tiedonantojaan Imdun-kulmissa'
huutamalla. Samalla salvat
yksityiset^ ilmottaa tioutokaupolsta
Icadotetuista tai löydetyistä tavaroista
yjn.
Nim pitkälle kuin muistettiin, oli
rumpalintoimi tässä kaupunt^issa kulkenut
perintönä isältä pojalle. Mutta
nyt kuoUeelta iTimpalilta Jäi kyllä
tyttäriä, vaan ei yhtään poikaa. Eikä
uuden ajan: turmelus olltit vielä saanut
niin suurta valtaa, etiä kukaan
olisi rohjennut ajatellakaan - panna
naista miehen tUaHe. kadunkulmiin
kirkumaan. Niin oli maistraatin ryhdyttävä
hankkimaan kaupungille uufo
ta rumpalia aivan onnen kaupalla. ' .
Tiitus Petterillä olx vkslL vahva puoli,
ainoa mitä näneUä tiettävästi oli-
;kaan: hänellä oli.heleäykauaskantavsr
ääUL Olipa hänellä "suhteitakin». tä>
vallaan melkoisen tuttavallisia, niiden
herrain kanssa,' jolilatäs^adassa oli
päätösvalta Pormestari^ Ja raati oli
cman kylän kasvatteja ^ ' fi^
ollut nuoruusvuosiensa iloiset päivät
— Ja yöt -^hpiTTBkiil, o l i v a t niiden
aikojen 'malnin^t "JodcuS-tnisiutuneet
yhden jä toisen arvourherrän kohdalla
vielä myöhemmtnktiri. kaikessa
vaan kun iltama-aika tuli, niin sanoivat'
että. ei v heillä ole kappaletta
Myöskitt Codnerin osaston toverit lupasivat
laittaa kappaleen, Jos suinkin
on mahdollista, vaan samaten juuri
vhme päivinä ennen näytöslltaa tuli
tieto, että heiltä el tule kappaletta
Hesperon osaston toverit yksin täyttivät
lupauksensa Näin ollen ei dU^!'
näyttämöllä kuin yksi näytelmäkap-pSle.
*
Tover J. Lepistö puhui aluetoimi-.
ftunnan ja muidenkin työläisten luok-kalllkkeessä
järjestettyjen toimikuntien
merkityksestä. Toveri Lepistö käsitteli
puheessaan hyvin selväpiirteisesti
niitä ejökohtla mitkä meidän
on raivattava pois tieltämme, ennenkuin,
ollaan Vapaat Järjestämään omat
toimemme oikealle linjalle.
Yleisöä' oÄ kokoontunut haali Jokseenkin
täyteen. Iltmnatolmikunnalle
tehtiin useampia muistutuksia ' että
missä, on ne kaksi kappaletta. Jotka
se limoitu esitettävän. Tämä kaikki
oh oikein; vaan minkä pappikaan paremmallensa
tekee, tavikaan safaoa ja
niin tä^yy sanoa alUe^nilfifie' iltamako
taistelua leivästä, K:yllä olisi jo aika
työläisten kehittää itseään, että voisivat
tulla yhteiskunnan valtljolksi
Ja poistaa kurjuuden. — "Farmari".
Tarmola, Ont.
OU tarkoittani aluksi vähän mainita,
siltä" Suomalaisen Järjestön jä-
Bönryntäyksestä, jonka mainingit kantautuu
täime astL On se Jäsenklrjuri
kyllä saanutkin annetttia useita Jäsenkortteja,
inptta vielä pn useita to^
vereltä ulkopuolella S. Järjetön,' Jotenka
tbivöisimine^ liittyvän S.' JärJeSi
tön riveihin. Olisi tarpeellista, luoda
osastomme voimakkaaksi' ja toindky-
^^emmjäksi. Ensimämen ehto on
tcdmlntatarmon kohottamisessa, joka
edel^tää, että saavutaan taajana
Joukkona .kokouksiin keskustelemaan
tärkeimmistä; kysymyksistä, joita tär
mä ajankohta työntää esiin, täällä
Taxmolassakin. "~
Olen teim]^ havainneita esim. juop-pouspaheesta.
Jonka iicävälcseni huomaan
elävän nousukauttaan meidän
keskuudessamme Ja sitä Juoppouden
Usäänt^isestä myös saavat innostusta
järjestöjen' u