Vapaus, January 2, 1926

              Na.1 I^nantaiiiataii^ pim — Sat, Jan.2, Iteg
RAHAA
Canadan Dollariäta
LÄHETYSKULUT:-
40c lähetyksistä alle $30.00, 50c
lähetyksistä. ~ $30.00—?59.99„ 75c
lähetyksistä $60.00—99.99 j a $1.00
kaikilta $100.00 taikl^ - sitä suuremr-niflta
lähetyksittä.^ ' '
SahkosaBÖigaalalietyJMtille on kulot
$3.50. ..'-^^^ .
Sudburyssa j a ympäristöllä asuvat
voivat käydä ^Vapauden konttorissa
tiedustamassa^ erUcoiskurssia.
Kaikki j sähkSlähettykset tehdään-suoraan
Sudburj^ta; Helsinkiin sa­mana
päivänä kuin' saapuvat • Va­pauden
konttoriin.
LAIVAPILETTEJÄ ilYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää. lähetyltset -osotteella
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, ONT.
Vapaudelle' ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH O F F I C E ' ^
316 Bay Street,
Port :-J^hnr,N; Ontario.
DAVID . H E L I N * "
eripaikkakunnilla 2_Pohj.-Ojitariossa.;
tapauksissa oVat; ^tavallisesti pikku»
sijottajia saavatkin pettyneinä
tiedon, että liikkeeir tuottama voit­to
ei olekaan niin sUnri, kuin • o ^ t
odottaneet. Että he. ovat m^ssä-nect
osakkeista korkeamman. hin-nanj
kuin mitä niiden , ansiokyky
edellyttää. Olettakaamme^-että he
ovat ostaneet 100 dollarin osakkei­ta
120 dollarin hinnasta^ toivossa
saada 10: prosenttia voittoa-nimellis-ärvoHe.
120 : dollarin sijotukseHe
se tekisi noin 8 prosenttia, rm bn
"kohtuullinen" korko tälleissä ta­pauksissa.-.
'• Jos voitto-osinko olisi­kin
vain viisi prosenttia-nimellisarr
volle, niin osaikkeiden./hinta laskee
osakeinarkkinoilla : samassa suhteesi
sa. Sanokaamme vaikka 60:^olla-r
i i n . Yhtiön johdossa olevat hen­kilöt
voivat tietoisesti toimia
hen suuntaan, '€ttä. vuoden voitto
saadaan> j>ienemmäksi>'^^ mitä
se od seuaaiv^i^-iTttotena;.^^ t^^
raavassa :-tilinpäätöksessä. "^^^^
samat miehet: voivat vtaas.' ostaa ta--
kaisin> näitä; osakkeita ' 60 dollarilla,
tietäen, 'iettä niiden^ todellinen an-saitsemiskyky
vastaa 100 dollaria.
Täten näissä hommissa r<-petetään
etupäässä pikkusijottajia,^ jotka Suu­remman
voiton toivossa panevat vä­häiset
roponsa likoon. i M u t t a sat-tuupa
: joskus - onkeen ^ suurempikin
porho, vaikka se on harvinaisem­paa.
Ja ohjaksissa-olevat ja
tävät miehet, niittävät: huimasti ra;=
haa. Ja kaikki käy täysin "laillf-sessa
järjestyksessä."
Kun yhtiön pääoma ollaaii. saatu
korotetuksi näin' huimalla'^ itavalla,
niin on luonnollista että sijotetulle
pääomalle' ei yöida, ansaita enää ko^
vinkaan suurta voittoprosenttia. -Ja
\huonon liikeajan sattuessa voi käy­dä
sitenj, että voitto hupenee. mel-^
kein mitättömiin." Silloin;Vkapitalis­tit
kirkuvat, että teollisuus ei Jcaur
nata. Ja etta työläisten p«^kkoja
pitää alentöä, sQIä pääomalle' pi^
tää ansaita e d ^ : "kohtuullinen-lainakorko.
Kukapa tässä ilmaisek­si
lahoja panee " k i i n n i . 'Monissia
suurissa yhtiöissä: on'. pääomaa pai­sutettu
; yksihomaan : voittovaroista
jaetuilla ilmaisilla osakkeilla, jo­ten
liikkeeseen ^todella , sijoitetun
pääohian. arvo määrä saattaa- olla
kovinkin mitätön., Jlutta tälle pai-sutetidle
pääomalle pitää työläis­ten
kaikesta huolimatta kyetä hank-maan
"kohtuullinen" voitko.
Kun. pääoma:: on tällä tavoin: pai­sutettu,
niin ei asioita tuntemaUo-mat
.voi tietää: kuinka suuri on liik­keen
-todelliiien^ voitto, siihen v alku-r
jaan sijotetulle pääomalle. , ^
Toisella etäa puhumme puhtaas­ta,
ikapitallstisessakin mielessä vesi­tetystä
pääomasta.
Kalle T&e»^.
Jutostehia inetsätyö-läiis^
n järjesfynd-
. ses^ -
Tanmailin, ätä näin talyOtuukau-sien
aikana olisi ^taalla Ju|bituvas-sa
hyvä keskustella iuö^
raty^^läistenkin: Järjestymi^^ ja
yleensä muistako^ astoist^'' j o t in
koskevat n i i t i . työläisiä,, j o t k a . Jou­tuvat
leipäitännikläiansai-i^
N y t ' cnsimaisecsä .pnkeenrabro
«litn ensitt^&»jat^iiBt«C' k»n
siM»>uzylai9et keskavtelivBt. ^ . o S H
kp kakfd imiäta m e t e S t y ^ l ^ i ^ ieesi
Qoivat, että ei- ole,' i a - sitä ajatus­ta:
en ; :väitä ; v ^ ^ : mutta sanone
et^r unhottivat^sen^': että olisi^^^^^^p
l i y t vielä kesknst^tgr^itä, onko sit-ten.'
tliaikkinii^em:i^^:^ eteenpäin sii^
nä muodo^;;'4tfa^Ttt|£^h^r2Uä tn-*
IeepJielposti;;mnoaoaUunaan puntavar
^ , , , 'keskuudessa.
'^igSuta-^tahdon sanoa,;että:'Ontarion
pui^iävarai^olalsten keskuudessa- oni':
vielä ^Imtalroita käsi^itä u^^
sc^ta, liikkeestä, sillä he vvidä^
iustelevat osalta, . että toiminta pi^
tää .vain 'kulkea»renkaina ja ryh--
minä, j a ' niitä ätten pitääPkannat^
iaa ja; pönkittää, j a niin, jää :)todel-linen
järjestyminen : sivuasiaksL Sit^
ten vielä- haetaan siitä tuolle toimin^r^^
nalle tukea^ . että', mikä on -vanhin
eli tmikä on ollut jo aikaisempaa;
toimintaa, n i i n k y l l ^ rengas^., j ^ ryh-mätoiminte
von vanhinta, sillä, sitä
on jo Ilmennyt >^käsityöläisaikakau-della,
:sillä 'silloin " o l i .se aivan y-i-'
leistä. Siis ikään verraten' voisi
pyyhkiä aivan syrjään : nykyisen: te-ollisuusuniomuodon,:
jota edustaa;
L. W. IJ Union of Canada. Ja sen
vanhuuskysymyksen perusteella oli­si
jokaisen puutavaratyöläisen men-iavä;
jäseneksi johonkin renkaaseen;
ja sen jälkeen ei kannattaisi enään
sanaakaauv mainita toiselle renkaal­le
mitä sitä toimitaan.-
Mutta- nykyinen teollisuusjärjes­telmä
on osottanut sen;: että ren­kaan
j a V t o i ä h ikä ei tule nyjt e-nään
* kysymykseen, vaan j^n työ­läisten
ryhdyttävä yhtecp koko
maat^.. käsittävään uhiooUr; johon
kuuluu kaikki: puutavaratyössä ole­vat
työläiset.
Siksi minä en ollenkaan tule kiis­telemään
minkään ryhmän- iän pi­tuudesta,
sillä käsitykseni oh se,
että se rengas- ja ryhmätoiminta
on aivan teollisuuskapitalistien
mieleistä touhua, j a siinä nekin ha­luavat
oila^ mukana niin-; paljon kun
vaan . työläiset antavat siihen - hei­dän
ottaa -!Osaa pikku agenttiensa
kautta. On ymmärrettävä juttu»
että - oikein itse vanha pääomaporho
ei jenään viitsi siellä rähjätä itse­ään,
eikä arvonsa mukaan ilkeä-kään
rjrpeä siellä "alhaisen väen"
Tceskuudessa. Vielä sen lisäksi,
miiiom sitä / sitten kuluttaisi- niitä
riistettyjä voittoja ja huvittelisi^
Mutta rahalla saa sellaisia luihusil--
mäisiä niin paljon, että ne' kyllä
hämäävät oikean. järjestymisen, ja
ei sitä tarvitse pai joa • maksaakaan^
kun vaan lupaa antaa ainaisen ;4;yö-maan
j a joskus silittää luihusilmäi-sen
korvallista j a antaa muutamia
tippoja korpirojua.
Sitten kummittelee vielä yksi jut-
Jtu- työläisillä-- paassä^ jossa myös r o -
vat .nuö':Iuihusilmätkin: mukana.
Tehdäänl' aiheita siitä; mikä: unio
se olisi se paras tappelija - työläis-
; ten puolesta, niinkuin, unioilla olisi
erikoinen^ armeija, joka * aina sil­l
o i n alkaa.: tappeluun, < kun jäsenet
vaativat. Tuolle Tiitelemiselle työn­antajat
ovat skaneet'-pistää .monta
makeaa naurua, kun ovat vuosikau­sia
saaneet työläiset; irvissä hampain
riitelemään' keskenään olemattomi­en
' sota joukkojensa hyvyydestä ja
tappelukyvyistä. ,
'Mutfea koettaakseni nyt\olIa joh­donmukainen
asiassa,: niin sanon,
että työläisten on turha kiristellä
hampaitaan ^ toisilleen, ja parasta
alkaa yhtyä yhdeksi voimalliseksi
yhtymälbi, niin silloin vasta : huo­maamme
muodostuneen sellaisen ar­meijan,
r joka. voi taistella työläisten/
elämän ehtojen parantamiseksi.' . E i ­hän
mikään: unio <yoi taistella 'SiUä,
että se luo- hyvän j a kauniilta näyt­tävän
- .teorian johonkin : sääntökir-ijaansa,
kun : työläiset sillä alai­sia:
ty5sk^iuielleä'sään eivät voi pan­na
sitä käytäntöön, kun on niitä
renkaita vastustamassa,. jotka sano^
vat, että meidän renkaan säännöt
oivat ole sehmukaiset, -että me Voi-^
nmme yhtyä teidän kanssanne yh-iessä
toimimaan.
Puhutaan ja toosataan aika ta­valla
I. W. Wm' hyvyydestä j a sa­notaan,
että minä kannatan sitä ja
että otan tästä sen kortin, kun
saan niin paljon rahoja j a kun taas
menen tästä työmaalle. Tuonlaista
on . jatkunut vuodesta vuoteen. '
Mutta jos/t^as otetaan johdon­mukaisuus
huomioon,; niin eiköhän
L w.' vtrdäisiUe ja kaikille muille­kin
pikku^ renkaille, olisi järjen
kannalta katsottuna;^arasta jättää
tuonlainen kilpailu > syrjään j a yh-^
tyä tällä kertaa L. L U. of Ca­nadan
suunnitelman-mukaiseen toi­mintaan,
j a yhtyisi tekemään par­haansa
edellämainitun iinion toi­minnan
mukaisteti, ja se tapahtui­si
siten, että julistaisi yhtyvänsä
yhdessä toimimaan. Se tapahtuisi
aivan helposti ilmana ehtoja; kun
k a i k k i ' puutavoratyöIäisetrr-HOttaisivnt
vaan samanlaisen .aJatnssunnnaiD,
että jokainen i^rhf^T' Jäseneksi Ca-,
nadan iSiutavaratyöläisteh unioon,
sillä se on tällä kerltaa jäsenlnknn-'
sa pemste«11a voimakkain joukko
Cajiadan pnutaviM^öUasten kes-kuudessa.
, j j ^
;^,,0t^, tidni^kin Ifgrmi^^^^'
tä ''jobdonmukaiselta kannatta, -että
dn aivpm turi»«'«Suhw toöda
toiminta, ja^ tappelnttaa työlaima
pelkällä ^nimfiUa,' jEon siinä &. kui­tenkaan
ole/'mitään sen-snucm-paa
kantavuutta.- ~ Me ovat tähän
asti täällä saaneet- kyllin : paljon
sekavuutta ^^aikaan: ja > toiseksi on A L
W. Wdlä ollut- ylivoimainen „pön-nistus
Yluiysvalloissakih - saada jär­jestetyksi'
siellä s olevat puutavara-työläiset,
koska "sieUä ei vielä ol^
päästy- hyvään alknunkaanl ^^Tä-män:
•vuoksi r olisi vidä Tijinirä , : 1^
suns tehdä siellä järjestämistyotä,
-ja sitten, kun on jonkunlaineny jär-senmäärä-
kokoontunut, :alkaa meil­le
rajantakaisille, puhua siitä, et­tä
yhdytäaa ; veljesjärjestoiksL^^^: :
Ontarion metsätyöläiset oval us-
Icaltaneet ryhtyä taisteluun: e r i ryh­mistä
koottuna joukkonakin, ja^o-vat
ottaneet? kuitenkin sen .-huomi­oon;
' e t tä järjestyminen on välttä­mätön
asia. '
Ottakaapas harkitaksenne tämä
kirjotus, j a ' jos^ olen asiat väärid;
tulkinnut- kirjoituksessani, niin että
ne eivät sopisi käytännössä toteut­taa,
niin olenpa halukas kuulemaan:
Jotakin : toisenlaista puheenvuoroa;
Luulen; että kyllä täälläJuttutu­vassa
saa - jokainen :^asiallisiQ^ti kes­kusteleva
puheenvuoron,'^ j a ' minä
annan tehdä huomautuksia: niin pal­jo
kuin vaan A niitä halutaan teh­dä.'
' —. " - ^
• Kamu.
Renkikin juhlii itsenäi­syyttään
Puolassa
.Joulukuun -kuudentena .päivänä
juhli Suomen lahtarivalta "itsenäi­s
y y t e n i " kahdeksatta vuosipäivää.
Että tämä "itsegiäisyys" on ollut ja
on sellaista, yosta voidaan puhua
vain s i t a ^ i s s a ; se "on monen monta
kertaa ogotettu. - Se; että valkoisen
Suomen lähettiläät yhä i kulkevat
maasta : 'maahan, aina kaukaista
Turkkia myöten, maatansa kaupalla,
on mitä kuvaavinta* tälle "itsenäi­syydelle."
Ja jos mikään ktivaa tä­män
valkoisen maan "itsenäisyyden"-
narripeliä, niin tekee sen se, että
amerikalaisetrahamiehet. käyvät siel.
lä katsomassa; miten heidän lainaa-miaan
dollareita kfiytetään — niin­kuin
äskettäin tapahtui.
Brittein valtakuntaan j a brittiläiT^
seen imperialismiin on S6,:.^s"itsenäi-syydestään"
huolimaita, sidottu hy­vin
;äheisesti. Sillä mikään salai­suus
e i ole se, että tämä '^itsenäinen
tasavalta", on täydellisesti Englannin
• politiikan to}>euttaja, tämän; pyrkies^
sä hyökkääAiään Neuvosto-Venäjää
'vastaan. j
^Saksalainen kenraali,' ;jä Suonien
vallottaja keväällä ;1918, kreivi von
der Goltz kirjottaan saksalaisessa
"Der Tag'Mehdes8ä tästä Suomen
renkeydesta seuraavaar ^. .
; "Suomesta saapuneista.: - Hedoista
päättäen» Englanti käyttää yhä
-enemmän , vaikutustaan, /saadakseen
Suomen brittiläisen valtakunnan
päämäärien puolelle^ mikä vaikutus
myös samallav suuntautuu": iRanskaa
vastaan. Näistä syistä Suomi nyt
on vahnis ryhtymään yhteistoimin­taan
Ruotsin kanssa,' koska"se ei
tahdo antaa sitoa' itseään mUiden
reunavaltioiden epävarmaan kohta­loon,
j a samasta syystä eivät Rans-
'kankaan ^mahdollisuudet lien^ . suu.:
ret Suomessa.
"Englanti valmistelee Neuvosto-
Venäjää vastaan hyökkäystä, minkä
ei tarvitse, ainakaan' heti aluksi,
vielä olla mikään ^sotikallinen hyök-<
käys.' -Englanti tahtoo vetää Neu­vostoliiton
pois' Intiasta j a Kiiniasta
ja sen* vuoksi uhata sitä lännessä.
N i in aiotaan Xeningtad j a Kronstadt
ottaa pihteihin Suomenlahden mo­lemmilta
rannikoilta, j a siihen Suo-tai,
tarvitaan liittolaiseksi, samalla
kuin sitä voidaan j a aiotaan käyttää
vtukikolitana hyökkäyksessä Lenin­gradia
vastaan.''v.
Suomen porvaril^distö nosti ai^
k a ' metakan tämän, heille niin suu­ria
palveluksia tehneen, .teurastaja-kenraalin
kirjotuksen Johdosta, jai
koetti väittää, että asiat eivät näiii
olisi.
Mitäpä siinä nyt suotta mutkitel­la,
sillä kertakaikkiaanh^n asia oh
siten; että pienten puskurivaltioiden,
sellaisten: kuin Suomi, "itsenäisyy­destä''
on turiia puhua. .• On ^ aivan
luonnollinen jdttu, että; ne kaäki
kuuluvat: yhden tai toisen snuryalia-ryhmän
komennukseen. Asiaa ei
muuta se,' onkcT tämän komentavan
valtaryhmän johdossa sitten Eng.
lanti "tai Ranska, renkejä puskurit
joka tapauksessa ovat. '
Lainaamamme monarkistikeijiraa-lin
lausunto on; lyhyydestään huoli­matta,
mitä mainioin todistus siitä,
miten brittiläinen imperialismi käyt­tää
Suomea? välikappaleena juonittc-
Jussaan, jossa'Suonien "itsenäiqry^',
mistä sen kotoiset porvarit, j a näi-den
henkiheimolaiset tälläkin m^nte-reellji,
Vikokultaisnudessaan nfin
suurta« suuta pitävät^ el merldtee
mitään. •
, pprvariston itsenähqrysanliUiUisuu-det^-
v loissa se' rintoihinsa • lyöden
kercjbi, jMisiaSicta^ Xaxko^
tetpt <vAhi|^, yluinlcertaiseh • kansan
peitam^ejcii «Jm^straKt Jot-
Syytön ylioppia» oiksnstemrin'
' r , ' ohrana
Lembergin otkeuastuimessa on jo
toista vuotta iollut vireillä oikeusjut­tu
muuatta Steiger-nimistä ylioppi-^
lasta vastaan siitä syystä, että olisi
yrittän^ft' pommiatentaattja presi­denttiä
vastaan. ' H ^
sai:", vetoM>ikeuden;: / puheenjohtaja
Lembergissa nimettömän kirjeen.:
missä uhattiin terröritdimilla, \ ellei
poliittisten - vankien 'olosuhteita pa-raUnettaisV.
: Seurasvan. syyskuun: 2
p:nä saivat Lembergin- poliisiviran­omaiset
'niinikään "nimettömän. kirr
jeen^ missä mainittiin, L että :'prea-denttiä
vastaan oli tekoille aten-taatti..
:Saman kuun; 5; päivänä heir.
t e t t i i n k i n e i t t e n . pommi kaupunkiin
saapuneen presidenitn!:' vaunu ja koh­t
i ; se ei kuitenkaaji räjähtänyt,
mutta sen ^tyttämä/sauhu ajoi ka-
'.tujrleisön pakosalle. - Yleisön joukos­sa
oli m.m. Steiger.; . Hänen peräs­sään
juoksi * muuan baletlatan ssi j atar;
nimeltään Pasternak; joka ilmiantoi
poliiseille: .Steigerin-:pomminheittä-:
jaksi. , Tämä vakuutti syyttömyyt­tään,
mutta paikalle Miruhtahut po-liisikomendanttiLukomski
huusi hä­nelle:
"Pidä suusi, senkin juuta­lainen
bolshevikki!".: Poliisikuulus­telussa
i d e t t i i n häntä ensi töiksi
kasvoihin. Balettitanssijatar oli val­mis
"äitinsä muiston nimessä" van­nomaan,
että Steiger oli syyllinen.
Paikallinen ohranapäällikkö ilähet-ti
'Varsovaanvyarovan sähkösano­man:
'^Presidehtinvohiajaessa vis­kasi
muuan tuntematon henkilö pom­min'.
. Tapahtuman yhteydessä van­gittiin
eräs Steiger-niminen ylioppi,
las.'' Ohranapäällikkö ei siis itse­kään
ollut varma. Stejgerin syylli­syydestä.
\Lembergiin saapunut pää-ohrana.
oli yhtä: epävajrma eikä us-,
konut, että Steiger olisi syyllinen.
Tämä vit^e vakuutti'olevansa kiihko-isänmaajlisuuden
uhri. ;
Oli myös todistajia;, jotka puhui­vat
Steigerin eduksi,;-mutta poliisi
ja : tutkintotuomari : tukkivat näiden
suun. Niinpä vakuutti :muiian. sil-:
minnäkijä, että pommi viskattiin
vastapäätä olevan talon toisesta ker­roksesta.:
Mutta hänenkään todis­tukseensa
ei kiinnitetty mitään^: huo­miota.
Poliisi toimi kuumeenomai-sesti
"osottaakseen" = ^teigerin syyl.
lisyyden. '
-Steiger ei ollut koskaan ollut mu­kana
politiikassa; vaan kuului juuta­laisten
uskonnolliseen seuraan; Aten-taattijpäivänä
oli hä^ . ollut aa.
mupäiväJD :'konttorissaan; jolloin- o l i
saanut isänniltään tehtäväksi men­ona
tekemään - erään ostoksen. Klo
71 oli hän lähtenyt kotiirisa päivällf-selle,.
-minkä / jälkeen hän oli:lähte­nyt.
mainitulle' ostokselle. -Muutamia
minuutteja enden atentäattia koh­tasi
hän erään.; ammattitoverinsa,
tninkä kanssa^: a^ntaatin sattuessa
pakeni* ja joka Steigerin vangitse­misen*
jälkeen vakuutti, että tämä
oli syytön. Steigerin ;toveri vangit-r
tiin sittemmin itsekin, rmutta oli hä­net
pakko vapauttaa.. Syytetyn tas­kusta
löydettiin poliisik^marissa esi.
ne, minkä o l i isännälleen ostanut.
Kymmenen päivää myöhemmin
asetettiin Steiger sotaoikeuden eteen.
Paikallinen ohranapäällikkö' oli etur
käteen selittänyt, että tanssijattaren
'todistus oli riittävä., Mutta heti a-tentaaiin
jälkeen oli juutalainen leh­ti
"Ehwila'' saanut samoin nimetr
tömän 'kirjeenj jossa mainittijn, että
'atentaattir oli ukrainalaisen terroris­tisien
sotilasjärjestön toimeenpanema
ja"^ että Steiger oli;syytön; * Syjrttäjä
e i edes ottanut ^ kirjettä vastaan.
Oikeuskäsittelyn aikana saapui toi-'
nenkin,samanlainen kirje, mutta po­liisiviranomaiset
»elittivät, ettei mi­tään
sellaista järjestöä: ollut ole-jnassakaan.
Kun sotaoikeus ei pääs­syt-:
yksimieliseksi, siirrettiin juttu
siviilioikeuteen. J a rlpkak; 12 p mä
1925 ryhtyi jury käsittelemään
asiaa. /
Tällä välin oli kuitenkin, sattunut
seuraifva : tapahtuma: Saksalaisten
rajaviranomaisten: luokse Beuthenis-sä
'saapui eräs ukrainalain^/ nimel­tään
Olsbhaiiski, j a selitti, että hän
oli paennut Puolasta, koska juuri
hän.oli viskannut pomnyn•presitfent.i,
tiä kohti. Y Oikeuteen .haastettuna^-
toisti hän väitteensä j a m a i n i t s i h i ­mmeitä
j a antoi useiden - ukrainalaisr:
ten vallankUmoukselliBten^ osotteet.
Tämän jälkeen sai hän pienen sakko-rangaistaksen,
minkä jälkeen hänet
vapautettiin. Poliittisena pakolaise-;
na sai bän nauttia asQrylioÖceutta ja
asettui asumaan Be^iiioiin. Jäljen­nös
oikeuspuytäkiijasta:': lähetettiin;
Steigerin ariaa tutkiville viranomai­sille.
Nämä eivät kuitenkaan kiin­nittäneet
n i i ^ h ' h u o m i o t a Olscbans-kin
selityksiin, TarkotuB oli J l m e ^
nen: Steiger oli tuomittava : syyl­liseksi,
. koska .'viranomaiset: V olivat
vastuussa .presidcntiu'turvallisuudes--
ta ja koska he^ olivat ilmottaneet
Varsovaan, ettei presidenttiä nbkaisi
>nlikään vaara ukrainalaisten taholta.-
: : Oikeuskäsittely: . on : muodostunut
puhtaaksi irvikuvaksi;•'"Syyttäjä hyl­käsi
8 juutalaista jurymiestä. To.
distaja, joka oikaisi entistä lausun­toaan,
joutui syytteeseen - väärästä
valastfu Totuutta on kuitenkin ollut
ylen vmkea kokon aan tukahuttaa.
Oikeudessa on esiintynyt/ kokonainen
joukko todistajia, jotka ovat -kumon­neet
balettitanssijattaren : todistuk-:^
sen; Ohranapäällikkö myöntää itse­kin,
että .tanssijatar on ollut todis-^
tuksessaan aluksi '^hyvin epävarma/:
Itse viranomaistenljin : keskuudessa
on myönnetty, että asia on. uusi
Dreyfus juttua' Tutkijatnomaria syy­tetään
väärennyksestä, pöytäkirjain
kieltämisestä y.m.s. Toiselta puoleh
on oikeus yleisen mielipiteen painos­tuksesta
ollut pakotettu ottamaan
pöytäkirjoihin -kaikki Saksaan paen­nutta
sOhchanskia koskevat tosineet.
Tämä tyypillinen "terrorijuttu päät­tynee
lähipäivinä. Steigerin syyt­tömyys
on pätevästi todistettu, mut.
ta siitä' huolimatt IV ei ole lainkaan
varmaa, että hän vapautetaan, sillä
yksi ainoa enemmän; kuin kyseen^
alainen poliisitodistaja, balettitanssi­jatar
Pasternak, saattaa poliisiviran­omaisten
painostuksesta riittkä, jotta
Steigeristä saadaan uusi oikeusmur­han
uhri Puolassa.
Ansaitsee muuten mainita, että
se seikka, ettei sotaoikeus jo aikoja
sitten ammuttanut; Stoic^riä, riippui
J hiuskarvan varassa. Tksi ainoa; so­taoikeuden
jäsenistä nimittäin' oli
epäilevällä kannalla Steigerin syyl­lisyyteen
nähden, mutta , se riitti,
jotta hänen asian^sa joutui siviilioi-^
keuden käsiteltäväksi.
vat> tietävät varsin byvih, miten asi­at
todellisnndessa, ovat.
/ 'Todellinen iteenäis^ ja vapaus
voi Suomellekin koittaa vasta sitten,
knn-työväki Ja talonpojat kukista,
vat-bertavälläti J i luovat sen tOall»'
oman vältataso; - - - -
Eliokaatinen
Mulstelmapiirroluia Tamraiiaaren
pakkotyölaitokselta
Piirteli Vanha punikki
Näin hänet. eAsi kerran keväällä
1919. Heitä siirrettin parisen sa­taa
"raskaan sarjan" lUiestä Riihi­mäen
leiriltä Tammisaareen. -Tam­misaaren-
leiri oli jo silloin ^muodos-^
tettu enempi vankilamaiseksi.'Scn-vuoksi
siirrettiin; sinne. muista ;pidä^
tyspaikoista miehiä/ etupäässä" "ras-;
-kaan sarjanV^ .sillä: nämä oli ennen
muita saatava varmaan -- -talteen. Etr
tei joku erehtyisi luulemaan minun
tarkettavan joitakin "painisarjoja'',
kiiruhdan selittämään, että meillä o l i
silloin sarjarajana -vupsiihäärä eikä
paina. Jos oli- saanut alle kuuden
vuoden tuomion, Icuului keveään
sarjaan ja kahdeksan: j a kymmen­vuotiset
muodostivat keskisarjan, ja
vihdoin raskaan sarjan muodostivat
ne, j o i l la oli kahden-toista vuodeif ja
siitä yli menevä tuomio. • -
Mutta eihän minun pitänyt puhua
mistään sarjoista, vaan hänestä, jo<>
ta täma^ kertomukseni koskee;
Olimme olleet pari kolme päivää
"talossa'/, kun meitä alettiin kuljet­tamaan
talon 'virastoisssa. Ensin joh;
tajan; sitte apulaisjohtajani j a vii­m
e i papin puheilla.
Olin jo käynyt molempien edel­listen
herrujen puheilla, kun' taas
tultiim hakemaan. Niinpä arvasinkin
( hyvin, että nyt sitä mennään "herra;
pastoria" tapaamaan; r ^
Meitä oli kymmenkunta miestä,
kun astelimme hänen virastoonsa;
•Jfksi kerrallaan meidät saatettiin
hänen py|iyytensä puheille;;
Niinpä tuli minunkin vuoroni as­tua
hengenmiehen eteen. Ensi vai­kutelma,
minkä hänestä sain, oli
ällistyttävä. Olin odottanut tapaa­vani
vain tavallisen nököisen pappis­miehen;
ja edessäni istuikin täysissä
varustuksissa oleva — soturi;
Vaikka ulkokuori olikin niinollen
hyvin vähän pappia muistuttava; ei
tarvinnut muuta, kun kerran kasvoi­hin
vilkaista j a johtopäätelraä oli
valmis.ikellään muulla kuin papilla;
ev voi olla noin itserakasta, orna-^
hyväisen näköistä naamataulua, jä
ettei johtopäätelmäni ollut väärä,
tulin vuosien varsilla näkemään.
Sillä henkisesti köyhänä oli hän mi­tä
suurin itserakas narri, joka
nähnyt omaa pyöreätä olemustansa
edemmäksi, vaan luulotteli olevansa
kaikki kaikessa. '
Kun oli tavanmukaiset tervehdyk­set
lausuttu; en malttanut olla ky­symättä'
kuka herra oli j a ;mitä yax-ten
«»minut on bänen luolc^nsa tuo-:
tui .
Pastori selitti hyvin mahtipontise­na
olevansa "tämän laitoksen pasto­ri"
sekä haluavansa tehdä! minulle
muutamia, minua: sekä perhettäni
koskevia tiedusteluja. Ja niin se
tiedusteleminen «itte alkojL,
, Mikä' on nimenne? Mikä-on vai­monne
^nimi? Mis-JÄ asuu T>erbeen-i
ne? ,Onko muita omaisianne vankia
naJniSn te? y49.-^ • ^ ' ' ]
Vastailin näihin kysymyksiin ky­kyni
mukaan,^ sillä ajattelin,., etis
kai se kuuluu ^asiaan. , ^
Mutta sitte tuli kysymys,«joka loi
ällistyksellä minuti
' M i t ä te olette niin; suuria rikoksia
voineet, tehdä, kun olette - saaneet
*niin suuren tuomion? — "En' osan­nut
hetkeen.; puhua mitään; vmiitta
-viimein :ya^tasin:;kylla»^- kai herra;
pastori tietää rikokseni; koftka; te
tiedätte tuomionikin, sitäpaitsi olen
näistä asioista : tehnyt kerran selkoa
jonkinlaisessa tuomioistuimen/tapai­sessa,
enkä luule herra pastorilla
olevan mitään: syytä näistä asioista
enää puhella. Mutta näin e i , olisi
minun pitänyt "herra pastorille"
vastata, sillä näin, miten hilnen pyö­reä
naamansa punehtui: jo* hän äys-kasi:
ettekö te tiedä ketä puhutte­lette,
ajatelkaa, ett^ te tulette ole­maan
täällä vuosia j a teidän vastai­nen
poispää^nne riippuu hyvin pal­jon
käytöksestänne täällä. Minä ai^;
nakaan;en .voi. teistä edullista :lau­suntoa
antaa; VV H3rvästi! ; J a ettei
hän siinä : suhteessa ollut: mutstama-ton,
sen sain vuosien varrella huo­mata.
Toveri W., joukkomme suuri hu-moorimies
ja aika koiranleuka, >jou«
tui -samallaiseen kuulusteluun, ja
heittäytyen hyvrn - typeräksi j a :fk-sinkertniscksi,
sai koko! vankijoukon
makeasti nauramaan; heidän keskusr
telfuansa. Keskustelun kulku oli jo­tenkin
'seuraava: '
Pastori: Vieläkö ,,W. olisi yhtä
halukas- kapinoimaan, kuin ennenkin/
ja liittyisittekö uudelleen punakaar-:
tiin, jos tulisi tilaisuus?
W; (ollen innostuvinaan) vastasi:
Joko' ne-taas ottaa sinne oniehiä; voi­ko
pastori sanoa kuka sinne ottaa?
Pastori: Ei, ei, W. käsittää minut
väärin; Minä tarkoitan, että eikS
W:n mieli ole yhtään muuttunut;
tunnustatteko te vielä työväen dik­tatuurin?
^ ,
W. (miettien): liilinä en tunne
sen nimistä miestä, enkä voi sel­laista
tunnustaa. ''
Pastori (ihmeissään): Eikö W.
tiedä mikä on työväen diktatuurii
W.: JfCyllä minä olen siitä mie­hestä
paljon kuullut puhuttavan;
mutta .en' ole häntä itse ^'nähnyt;
- Säälien^katseli pastori W:tä, .aja­tellen
kai,; että on minulla siinäkin
punakaartilainen; joka| e i ticdäf: mi­kä
on ; työväen; diktatuuri, ^eikä pas­tori
parka huomannut, että se-oli
hän , joka' siinä lyhyemmän korian
veti. ^' Kun juttu tuli yleisesti tie­doksi,
riitti'fiitä meille ilon aihetta
pitkäksi: aikaa.
Olin 'utelias kuttleniattn^ millainen
pastorimme on saarn^miehenftt E i ­pä
sitä'pitkään kyllä tarvinnut;,v^?.
toa, sillä esivallan voimalla meidät
pakotettiin joka pyhä käymään'; <kl^^
kossa. '
' Niinpä istuin hartaana kirkon pen­kissä,
odottaen mitä hyvää pastoril­lamme
on'^meille tarjottnvana. Kyl­lä
se ensin väiiän meinasi; hartaus-tunnelma
kadota, kun pastori nousi
pönttöönsä täydessä suojelusenkelin;
puvussa.
. lEntä itse saama,; millainen ;^ se
oli? Oletteko koskaan kuulleet tyh­jää
tynnöriä kopistettavan? Aivan;
samoin oli saatnan läita, ääntä kyl­lä
vähän, mutt^ ei mitään sisältöä.
Taikka oli siinä kyllä sisältöä se,
millä hän y r i t t i saamansa yhteydes­sä
meitä haukkua, vaikka sekin kyl-;
lä kävi hyvin tökerösti; Uutta :'kun
hän sitä haukkumistansakin J a t k o i
pyhä pyhältä ja vuosi vuodelta, al-i
koi se lopulta meitä siinä määrin;
kyllästyttämään, että päätimme teh-*
dä siitä lopun j a löysimmekin siihen;
hyvän keinon.
Niinpä kun pastorinome taas. ker-i
ran. alkoi tapansa mukaan meitä
haukkua nalkuttelemaan, aloimme
yhteisestä sopimuksesta hirveän; ys-;
kiikonsertin. Kyliä siihen pastori-parkamme
ääni olisi hukkunut; vaik­ka
parempikin olisi ollut. Pastori
tuli ensin aivan hämmästyksellä lyö-;
dylisi ^ eikä; käsittänyt iarkotustam-i
me/ vaan 'kyllä han;sen l o p u l t a t u li
käsittämään, sillä kun hän y r i t t i k in
alkaa haukku mistan sa, alkoi myöskin
konserttimme. Tosin hän välillä
yritti meitä lain voimailla lannistaa.
-Olihan koko vankilan ;; vartiokun-:
ta aina vahtimestaria myöten ot­tamaan
kirkossa sejvää kuka se on
joka yskii. Yhden j a ^toisen kyllä
piti tämän- manööverin jälkeen olla'
joitakin päiviä rangaistuskopissa ve--
dellä ia leivällä, mutta kaikkien ys-;
kää ei sillä voitu lopettaa'Ja pastori
parkamme täytyi taipua.
Se oli muistaakseni 1921, kun
meiltä poistettiin pakollinen kirkossa
käynti. Se oU pastorillemme ankara
iskit. Tähän saakka oli hän. saa­nut
huoletta höpistä vaikka millais­ta
pötyä, aina o l i täysi httone kuu<^
»joita. Mutta nytpä ei ollutkaan
ketään, joka obsi »viitsinyt hänen'
hopinöitön^ kuunnella. Kokonais^
ta kolme sielua oli pastorimme saar-<
naa kuulemassa, kun ensiken'an: oli
-kirkkoon meno vapaaehtoista.'
Tähän saakka oli pastorimme ollut
olevinaan koko tllrkeä henkilö, inut-:
tit\ nyt hän huomasikin oman ':tax-^,
peettorouutensa. ^ N l i n i ^ {evisikin
vvankilox^ ^ ;:.Jcäytävjlläir j » .tturiuissa!
eräänä päivänä odottamaioif unti^
rten:^ Skeidan ,p3^stori on .bakeiiul^
Tuskin pael^Hfi^^
vonnt:barl»su^^
;iaan>i'kain: -' •' •--•«• ^-•'^
kuntansa
päivä mein^,-kaikille, kn^ ttfli'^etei-^lVr
Mutta ei^ lannistunut; p i E ^ t g i r a ^ ,
vaan^hakt Äudestnan' töiaeen^rpaÖc- . J r
:^aan, i o d n yhtä buonollajiqeites^*^'
sellä. Mutta h ^ ' on'^^fäi''i1iiÄ:'.l::
uudestaan in" taaa äudesiaail, ja['kerf-\/f'
ran tapahttii ihm<^;. .Han,1i«Öq;et53-^ ~ '
seeh pieneen''Peräpoli^'qlan/''j6^^^ "
kuntaan^ jä 3 'eäänl&^^^^^tttksi
tulleen'saadessa joitakin satojal^^e ,
oU"'toiyon päivä meille,"-kun nuti- |
nen siitä levisi, niin'ha^tänstljtoi-'''1
vohnme hänen pois ' jontnm^B^'"*^
Mutta kaikki turhaaii.ja ^turiiäksipa^
sen huomasi kai pastorikiur k o s k a , , i
lakkasi turhista, vaajisaarnamatkois» . c;
Niinpä aloimmekin ktttöuV Itäntä
•^elinkautiseksi"; sillä meissä' vakiin­tui
käsitys,' ^ttä vaikka' meill» mo- -
nella oli pitkät tuomiot palveltava- ^-
na, oli pastoriltamme vielä pitempi.
Niinpä kun minunkin j^kani oti
täytetty ja minut vietiin viimeisen
kerran pastorin pubnteltavaksi,
näytti siltö kuin pastorimme olisi ^
kadehdinut minua, kun pääsin ja
hänen täytyi jäädä. Sitäpaitsi oU v
hänestä tullut innokas sosialidemo­kraatti,
siitä päättäen, että häh ke­hotti,
minua vapauteen menoni l i i i -
tymäkn sosialidemokraattiseen työ­väenpuolueeseen,
sekä "karttamaan
kommunisteja", jos en aie' tänne ta- ^
kaisin tulla, niinkuin -ISnen sanan- ^
sa kuuluivat. "Sillä luonnollisesti
te kumminkin työväenpuolueeseen,»
liitytte, vapauteen menonne", lisä­si
,hän. Jätin pastoriUe^byvästi va- '
kaastl luvaten tehdä täinä suh­teessa
parhaani. - ^ *
Niinpä painoinkin van&ilan portin
kiinni siinä vakaassa nskoss?, ette!
sinne jäänyt sisäpuolelle todeUiatä
"eUnkautlsta" muita kuin yksi - 7
"herra pastori".
YLEISIÄ miA
Ruotsiii 80&-dehu halli* I
tus hylännyt poliittis-f
. ten vankien armah-dusvaatimuksen
>
,Tukholmal — Kuten olaosme ai.
kaisemmin^ maininneet, on Ruotsin
-Kommunistipuolue eslttäiiyt'^ sösia-^
lidemokräattiselle ^allitttluelle^kaik- ;
kien niiden ivankien • armahtamista,
• jo^ka,,9.9k .toj>gj^t»>^rMi^^
'ka y^teiskunnaltisiste» 'ri£kantauki^'|
ta., .Ruotsissa son ntdnia -kymmeniä
tällaisia ränkeJa, kaikki ^tietysti tyor
läfsiä-NykBtstään Kalmarin knnnan- >
työläisten lakkotaistelun' osanottajis- '
ta tuomittiin kabde&san. ^ Nyt on
liallitus käsitellyt asian j a päättä*
njrt, ettei esitys anna aihetta' mi- ^
hinkään toimenpiteeseen. < ^ > |
Tapauksen johdosta lansnn "Po-
1itiken'% että tulos «ir<pdotettn een
jälkeen, kun saatiin tietää, mitä so3;s> i -
'äem. hallituksen liittolaisten, nk. va­paamielisten
porvarien äänenkan.
nattaja j a n i u u t porvarislehdet kir-jottivat
asiasta. Nämä nfmittäiii
asettuivat kekonaan torjuvalle kan­nalle,
vaikka esim. ^ kaikki jcalmati- ,
laiset tuomitut olivat sosialidemo- .
kraatteja j a puolueettomia. Tämän
'jälkeen kiirehti mySs eosialidemo- .
kraattisen hallituksen >äSnenkannat<*;.
taja selittämään, ettei mistään am- '
nestiasta voinut olla puhettakaan:
sen sijaan saattoi olla toivoa, että ^
nämä saisivat henkilökohtaisen ar­mahduksen
' koi^keimman'' '^oikeuden.:
'harkinnan perusteella. Mutta por-
'varislehdet, vapaamielistenkin ää- >
nenkannattaja,^ ^olivat tätäkfn vas- ;
taan,' j a kun hallituksella on tär­kein
asia saada pysyä vallassa; eivät ::
sille merkinneet mitään^ :vanldloissa
viruvain tjröläbten kärsimykset. Py
'syäkseeu; porvrfilliaten iiittolaisten- ;^^
sa suosiossa, hyllysi se tehdyn am-nestiavaatimuksen.
Porvareilla on' lyytä olla tyyty­väisiä,
jatkaa "Politiken". Heillä ,
on, hallitus, joka on valmis kulke- ^
maan heidän asioillaan.. Hutta työ-
Iäisten' o n ' tehtävä selväksi tälle
h a l l i t u e l l e , että se on työläisten ,
valitsema^ j a että se on kohotettu .
tabureteilleen ottaakseen yarieen
työläisten edut» Amnestiavaatfmu»»
ta on korostettava entistä voimak­kaammin.
Lähiaikoina tulee .myös
Kalmarin ammatillisen keskusjäzjes-tön'
valtuuskunta esittämään halli* |
tukselle aninestiaväatimaksen: Sa­maan
aikaan karttuvat myös <>5ö- .
teborginkonferenssiiv takana ole-;
vat joukot, konferenssin, mfssä t uL
Jaan «neuvottelemaan taistelusta rik­kureja
vastaan, m!nkä\tai8telun .uh^r
i^la usehnmat niistä vänldlossa ^ole­vista'ovat,-
joiden puolesta en.vaa- ,:
dittu amnestiaa.' O4 koittava päi­vä,
lausuu Tebti lopuksi ! ^ l I o i n '
b i d l i ^ tulee huomaamaan,;, että ,^
Ruotsissa tmkJ»o^ikaä«t^^
'*-'''^>.V!-.'vV>'.'4-:V/<:r->1»;i..'V>^(:
tts^ Jw»^J8«ksi^i4avpitajfi2n4;, ., ^., :^ % i i i i