Vapaus, January 2, 1926

              m
m
T A P A U S
IffffffPta»» momaUIseii tydviestSn äänenkannattaja, HnvM-SndbnOTa.
Ont^ loka tiirtal, torstai 3» lauantai.
T o i m i t t a j a t :
& G. WSIL: ARVO VAARAA
, VAPAVS (Liberty)
Tfca only «rgan of Finnlsb Worker» to Canada. Puin
^;„fiihed in Sndbory, Ont., every Tucsday, Tburaday and
* * » ^ t e r e d at the Post ^Office Department, Ottava,
j^gaM^spcondiclaas
Genera! advertising .ratea 76c per col. inch. Mi-
Bimnm .cbazse for single inseröon 75c ^ ~ V a p a iw
is the best advertidng rinfedinm among th$ Finnish
People in Canada. > ' —--====i=^=======
5 TILAUSHINNAT?
rCänadaan yiirf vk $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
i4tB0 ja yksi kk; 76c. ' . - , . . .
' YbdysvaltoOiin ja' Suomeen, yksi - k . $6.60, puoli vk.
SS.00 ja kolme kk. $1.76. . '
Tilaa^*a, joita ei «euTsa r<»ha,'"ei tD.Ta lähettämään,
-yaitsi asiamiesten joHla on takaukset.
.ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA f
Ifaimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
' Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatnuma.
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymailmotnkset $1.00 , kerta, $2.00 "3 kertaa.
. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol^manilmotukset $2.00 kerta, fSOc lisämaksu
iHtoslauseelta tai mnistoyärssyltä.
' Etelntaantiedot ja osoteilmotukset fiOc kerta, $t:00
kolmeker£aa.
Tilapäisilmottaiien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-
«ifttaeyaa. lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St, Puhelin 1038. Postioaote; Bo> <(9. Sudbury, Ont.
' Jos ette milSin tahansa saa vastausta ensimäiseei^
kixjeeseetine, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaa
aersoonalHsella tiin.-eUä. ,
J. V. iCANÄ4STQ. Liikkeenhoitaja.
Uusi vuosi
Kqnununistipuolue ja sen sanomalehdistö ottaa vas­taan
vuoden 1926, luottaen vallankumouksellisen^luk*
leen edistymiseen Canadassa ja kaikkialla maaUntaäsa.
Kulunet Vuosi on ollht pääasiassa kapitailismin väkiin^
lumisen aikaa. Jos 1924 oli Dawes*suunnitelm'an vuosi,
tninki;: saiumitelman piti saattaa mac^ilmaan taloudelljls-ta
yi&iiiitumistn, niin vuosi 1923 oli Locarnon 3opi-m4iksen,^
minkä pitäisi saattaa rauhan ja sopusoinnun
poliittisiin suhteibin.
< Iätä Locarnon'sopimus tulee oleellisesti vaikulta-t
maan yhta vaha kapitalistisen ja imperialistisen riisto-jarjesteln^
n^ ikuistamisel^i, kuin-^Davres-suunnitelma-kio;,
on 'nyt jo ilmeistä, ja^tulee yhä ilmeisemmäksi al-
. kavan; vuoden kuluessa. Saksassa, joni:a^taloudelli8et
' sairaudet. DaMres-suunnitelman .otaksuttiih parantavan,
;o>vat »endimäiset vakiintunojsen harhadcuvat häipyneet
kapitalistinen sanomalefadist^än ei enää kykene aa-
' laaiöaati sitä tosiasiaa, että sidlä ori enenunan .kuin puo-
Iitoista miljoonaa työtöntä, että vararildcojen ja itse-murjbiain
Jul(tunäarä kasvaa huikeasti, ja että maassa
' vallitsee kultin palkkataso, ja. yleinen hurjuus. Dawe8-,
.^tapahtui - - - se" turvottaa Amerikan miljonäärejä, jotka
ostavat Salsan teöllisuusIaitok3ia :ja^ muuttavat maan
' todelliseksi alusmaakseen. „ Dawes-suunnitelma on vain
, kiihdyttänyt piilakauttav Englannissa, missä kapitalisti-
'' luoldca yrittää'päästä, vakavalle pohjalle, alentamalla
^ tyovaenluc^an /«lintasoa kaikilla aloilla. Britannian
, tyottSmäin lukumäärä va% kasvaä< Dawes-äuunnitelma
ei kykene ^estämään Britannian taloudellisen vallan vä­henemistä.'
Jl^ahskaa horjuttaa perustuksiaan myöten,
frangin arVon laskemisesta aiheutunut rahataloudelli­nen
pula j a kysymys Amerikan saatavista- Jos suuhen
-.^impco^ialisiisten "valtioiden kapitalismin vakavuus ja
menestys'on tällaishi, niin on turha .puhua' Europah
muid«i maiden olosuhteista? Italiassa Sn hiljaista
•kuolon hiljaisuutta Mussolmin ja faltiistien diktatuurin
^ alaisena. Sanomalehdistö on tehty äanettöm^i. Am-mattiyhdiätykiset
ov9t tukahutetut; kaikki järjestöt, jopa
yapaamuurayhdistyisetkin, ovat pakotetut toimimaan
nulan- alla, salaisina. Rumania, Bulgaria, Unkari ja
' Itämeren maat ovat tulleet tunnetuiksi työväenliikkesn
tuhoamisessa, keskiaikaisella raakamaisuud^Ua. Kapi-talistilu<
4cj!ca ei kykene hallitse^iaai^ maailman talou-detilsta
elämää, sortamatta v3kiva)tais«ti' työväenluok­kaa
ja pienviljelijöitä. Kapitalismi on, monopoli-impe­rialistisella
asteellaan. ^ Varustettuna suuremmalla tuo-^
iant<^oneistolla kuin kolaan ennen, tuotantoidmiikan
ja keksintöjen ollessa mitä kehittyneimmällä asteellaan,
on maailma alttiina kapitalistiluokan kieltäytymiselle
tuottamasta, ellei se ^ole^ tarpedcsi voittoa tuottavaa.
Kapitalistit ^vaativat 'alenipia palkkoja, pitempiä työ­päiviä,
mitä mäarättömintä työläisten riistämistä, jotta
kj^enisivät kilpailemaan toisten maiden loiseläjäin
kanssa. ^
Se sama kapitalistiluokka, mikä voitonhimossaan
. h^^ maailmanlaajuisesti työväenluokkaa vastaan,
palkkain alentamiseksi, ja voimistaa koko sota-^ ja- po­liisivoimaansa
suunnitelmiensa toteuttamisen takeeksi»
on myös toimessa Idän kansojen rikkauksien ja itse­näisyyden
ryöstämiseksi. Miljoonia itämaiden työläisiä
: ja .'talonpoikia ryömii lännen imperialismin ruoskan
•alaisena. Egyptin ja Intian siirtomaakansat ovat val­lankumouksellisessa
käymistilassa, jonka liekehtimistä
estävät vain paldcotoimenpit^t. Riffit ovat käyneet
y riippiunattomuutensa puolesta' urhoollista taistelua
Ranskan' imperialismia vastaan. Kiinan suuret joukot
ov»t pelästyttäneet kapitalistista maailmaa päättaväi-
|yydelläan vastustaa viimeiseen saakka kapitalistien
jisttmnnitelnua iCiinan jakamiseksi keskensä.
{,\
: VTainä on se rauhan ja vaurauden ilmapiiri, minkä
ja' Locarnon sopimus ovat^ synnyt-
Ainoana valonpilkkuna työväestölle, sen maa-ijuisessa
luokkataistelussa, pysyy Neuvostoliit-
*?».f^*^fy«*2's«t ja talonpo^^^^ ovat vallassa, vahv^-
^ [sosiajbstista talousjärjesteliääänsa j ^ . luottavaisesti
«dqHj^^^f^ iEefaittymistä maailman vallankumouk-lyöttöinat
jäljestettävä
TyÖUömain järjestämistyö on taasen jälleen päivä­järjestyksessä.
Kapitalistilehdistö^ o täynnään juttuja
vauraudesta, mika vallitsee Canada^ tai onrvielä sen
^essä. ^ Vararikkojen: lukumäärän väitetään, laineen,
C. P. R:n ansiot ovat nousseet, sato on ollut erinomai­nen,
j.nje. aivan loppumattomiin. Vieläpä" Kansainliir.
ton selostuksesta käy selville^ että Canada faiuluu; kplr
men tai neljän_.;maailman suurimman kauppdcansan
joukkoon.
Sen johdosta'syntyy kysymys: kuka hyötyy Cana­dan
kohoamisesta suurimpainkauppakansain asemaan?
Ovatko ne maanviljelijät, jolka ovat kasvattaneet tuon
suuren sadon, tai työläiset, jotka^ tuottavat teollisuus­tuotteet?
Eii eivät kummatkaan ryhmät Maanviljeli­jät
ovat edelleen velassa ja kiinnityslainojen kuorman
alla. He olbivat onnellisia, kun' pääsisivät omilleen.
Ja työläisille — niin elonkorjuu- kuin kaupunkityöläi
siildcin — paljastaa työttömyys kyntensä jälleen. .
' Vain pieni ryhmä suurliildceenharjottajia ja riistä­jiä
kerää kaiken sen suunnattoman rikkauden, minkä
Canada tuottaa. Tämä pieni joukko suurliikkeenharjot-tajia
ja rahamiehiä, j o ^ keskittyvät pääasiassa Mon­trealiin
ja Torontoon, saavat kaiken hyödyn maan ke­hittymisestä
ja sen tuotantokyvyn lisääntymisestä.
Työläisille tuo talvi mitä äärimäisintä kurjuutta:
Maan ^pitalistisessakin Jehdistössä oli joulun tienoissa
mitä synkimpiä kurjuuskuvauksia. ^ Ne'julkastiin hyvän­tekeväisyyden
herättämiseksi vallassaolevassa luokassa.
Kaikki lie kertoivat mitä hirmuisinmiastkikurjuud^^
ja hädästä. Kertomuksia, jotka olivat aivan päinvastai
sia kuin samojen lehtien toisilla sivuilla olevat jutut
vauraudesta.
Työttömät tiilee tänä talvena järjestää siinä hcaiges
sä, mikä iln^ni Calgaryn työttömäin järjestön, äskeises­sä
kokouksessa. On järjestyttävä vaatimaa^ eikä ker­jäämään-
Huolimatta siitä,, oletteko perheellbiä tai
nuoria miehiä, on teidän, jos olette miehiä, liityttävä yh
teen. Työtä tai täysi ylläpito.^ Spn pitää muodostua
todelliseksi vaatimukseksenne. Samaten vaatimdksen
työttömyysvakuutuksesta lainlaadinnan - kautta
Työttömäin ei tule antaa pettää itseään tyhjillä seli­tyksillä
ja lupauksilla. * Voimakas järjestäytyminen
saattaa kunnallishallinnoissa olevat kapitalistien'edusta-jat,>
4»iIdcukiinteinu8tÖjen omistajat ja koukkuilevat^^^a^^
anajajat aikansa tasalle. , ' ,
Teidänelämänne on paljcfe-arvofckaampii kuinhei
dän arvopaperinsa. Vaatikaa tyd\a. tai täyttä ylläpitoa!
Ryhtykää järjestämään työttömaip yhdistyksiä ja neu­vostoja.
Muodostakaamme itäellemmetaisteluohjelma
leivän puolestal
Brittiläiset ryöstävät Mösulin
Suurhritannian on päättänyt Mosulin ryöstön.
sainliiton ratkaisulla syrjäytetään Turkin kansa, jolle
tämän alueen rikkaudet oikeudenmukaisesti' kuuluvat
Suurbritanni^n hallitiis peittaa varkaUten&a Irakin'man­daatin
(tiarkotta/ jonkun maan alistamista toisen im­perialistisenkaan
«suojelukseiralaisnuteen»)^
Mosul on luovutettu Irakin kuningaskunnalle^ ja Bald-wininr
roikka lottaa armollisesti vastaan Iraki^ herruu­den,
saaden sltenc hai tuunsa* Mosulin kaiken hyvän öljyn
ja strateegisesti tärkeän paikan 25 vuoden ajaksi. -
Britteinv!valtakunnan rosvoiishistoriassa ei,; ole o^lut
mitään rivompaaitekoa kuin Mosulin ryöstämjmen. A J
mikä on kaikkein naurettavinta, on se, että tilaukset
valmistettujeni <hirmutyö»-juttujen kuviteltiin oler
ratkaisevana jtekijänä asian ^ «ratkaisussa:». Kenraali
Laidoner, joka oli >nimitetty sovintotuomariksi, halusi
9uojella;Siellä olevia kristityltä- Kapitalist^lditien kir­jeenvaihtajat
tulivat todella kyynillisiksi koko; asian
johdosta j a mainitsivat sivum^en, että ihmisystävä,
jdca oli syvästi järkkynyt näiden «hirmutöiden^ johdos-,
ia ---^vvirolainen.Laidoner—-oliyitse määräni
kommunistia ammuttavaksi yhtenä ainoana päivänä;
Niin, ne «hirmutyöj utut». Moitteeton kristitty val­tio
Ranska on hävittänyt tuhansia vuosia vanhan sivis-i
tyskaupungin ja tuhansia Syyrian alkuasukkaita <^
raa'alla tavalla teurastettu. Missä oli Kansainliiton oma*
tuntoV silloin? Amerikalaiset ilmailijat tappoivat riffi-läisten
kylien c puolustuskyvyttömiä naisia, lapsia ja van­huksia.
Missä^oli Kansainliiton omatunto silloin? :Kun
Mussolinin käskystä pommitettiin. Korfua ja brittiläiset
ponunittivoit. Kairoa — niini,missä oli; Kansainliitto
silloin?
Fascismivaaran torjuminen
Ranskassa
Ranskan sisäministeri Schramek jätti seuraajalleen
Chautempsille lakiehdotuksen, minkä hän oli mimsteri:
neuvoston toimesta laa|tinut fascististen vehkeilyjen ja
aseiden ja ammuksien väärinkäytön estämiseksX.
Ihmisoikeuksien liitto on hallitukselle jättämässään-kirjelmässä
vaatinut toimenpiteitä sitä vastaan, että eri
tahoilla pyritään Ranskassa toteuttamaan fascistbia me­todeja
Ja perustamaan fascjstisia järjestöjä. Hallituk
sen velvollisuutena bn, lausuu liitto, puolustaa' tasa­valtalaista
haIlitusmuo\<^i''-koska muutoin voi syntyä
fascistisia järjestöjä, jotka voivat johtaa verisiin' yh-tcentörznäyksiin
ja lopulcsi kansalaissotaan.
«Humanitessa» kehotetaan pjinoisia anunattiyhdis-tyksiä.
yhteistoimintaan reformististen ammattijärjestö­jen
kanssa fascismivaaran torjumi^ksi^-^vOlkoon^^i^
tcn mainittu, että vallankumot^Uiset ammatilliset
järjestöt ovat monin ottein ehdottaneet reformistisille
tällaista yhteistoimintaa, joskin tuloksetta;' - >v' •'"' \ , '
Samalla tavalla kuin Saksan sosialidemokraatit
pettivät työläiset Hindenburgin ja keisarin käsiin sodan
aikana, koettavat he nyt" pe^aa: ne Britannian imperia­listien
käsiin toivotussa hyökkäyksessä > Nenvostoliittoa
vastaan — Hmdenbnrgin ollessa heidän demokraatti*
sen tasavaltansa presidenttinä. ^ •
Porv^iUiset kasvatustieteilijät pu­huvat
tieieestä^-jonkinlaisena sala­peräisenä
asiana, ikäänkuin se olisi
tuotu meille taivaasta, eikä sillä
lolisi mitään tekemistä olevien olo-:
jen kanssa. Toaasia kuitenkin on
se, että kaikki tieteet johtuvat yh-
'teiskonnan' tai sen luokkien käy­tännöllisistä
vaatimuksista. Kukaan
ei Tnitsi ryhtyä laskemaan akkunassa
juoksentelevia kärpäsiä tai kadulla
lenteleviä varpusia^' mutta melkein
^kuka hyvänsä von valmis laskemaan;
'kuinka monta päätä on-Jcarjalaumas-sa.
Tämä Johtuu siitä, että edelli-
-'sellä laskemisella' - ei olisi mitään
käytännöllistä merkitystä, , siitä ei
o^isi kenellekään mitään hyötyä^ jo.
tavastoin; jälkimäisellä seikalla on
käytännöllistä merkitystä. Mutta ei
ole ainoastaan' hyödyllistä tuntea
luontoa, josta me saamme kaikki
tarpeemme, välineemme, ; raaka-ai­neemme,-
y. mii mutta on yhtä-hyö­dyllistä,
jopa välttämätöntäkin, tun­tea
yhteiskuntaa ym'issä elämme..
Taistelunsa jokaisella aSfceleella^t
väenluokka havaitsee, «ttä, on-vält­tämätöntä;:
omata,' tietoa yhteiskun­nallisista
kysymyksistä. 'Että työ-'
Väestö voisi TOcnestyksellisesti Joh­taa
taisteluaan toisia luokkia vasr
^aan. On välttämätöntä, että työ­väestö
pystyy jo etukäteen näke­mään
näiden luokkien menettelyta.
vat. Tällä tarkotamme sitä, että
työväestön täytyy tuntea, imtep-jni-kin
luokka tai> ryhmän: tulee määrä­tynlaisessa
tilanteessa 'toimimaan.
Ennen valtaanpääsyään työtätekevän
luokan täytyy •elää'' kapitalismin
ikeen alaisena^ vmvttk taistellessaan
tässäkin :tilanteesski vapautensa puo­lesta,
tulee/ sen jatkuvasti • tarkkailr
l a / kunkin luokan' käyttäytymistä.
Sen täytjry tuntea, mistä'johtavat
seUv-kuUoinkin fa^äksymät menette­lytavat^
piitkä ovat ne syyt, jotka
pakottavat määräiynlaisiintoimen^.
piteisiin kussakin tilanteessa; ' T ä '
hän kysymykseen voi Tantaa vastauk­sen
v a i n ' yhteiskuntatiede.
K^n tyoväenluokka^^ pääsee val­taan,
sillä on edess^iTtaisteld^sekä
ulkomaiden vkapifalistisia hallituksia,
että oman 'maansa ivastayallankumo-uksellisia
vastaan/ kamalla sen tä^-j^^
t3^, 'rieläpa TvaikeS
pystyä järjestämään s ^ tuotannon
että/> jaoh.^^^^^^JvM
jöstelmä otetaan^«illoln^vkäytantoon^^
kuinka voidaan: henkisen työntekijät'
järjestää yhteiskunnan palvelukseen;
mitenkäsuhtaudutaan pikkupörvmris.
toon^ j a talonpoikiip; -kninka voidaan,
^öl^sistäi kasvattaa > kykene'viä joh­tajia;
. kuinka' kasvatetaan suuria
työläisjoukkoja; jotka eivät kaikki
suinkaan silloin vielä ole 'täysin
luQkkatietoisia — kaikki nämä ky-
'^ymyksetvaati^^at yhteiskunnallisten
:olojen: tarkkaa tuntemista, -eifn^nkun
niitä voidaan oikealla tavalla rat-
'kaista. Täytyy^,tuntea eri luokat,
"niiden omituisuudet^ syyt mitkä pa­kottavat
ne erinäisiin'^ men^telyta-:
.joihin erilajsissa ^tilanteisaa. Työ-
Väeston täytyy ^ t u n t e a t^
kan,: kaikki\.sen'«riv virtaukset. Sen
^täytyy tuntea eri yhteiskunnallisissa
'asemissa olevien . r y h m i e n ' ajattelu­tavat
j.n.e. Kaikki; tämä osottaa.
että . tarvitaan yhteiskuntatiedettä;
nrhteiskunnan : uudelleenjärjestämi­sen
käytähnclliset kysymykset \voi-daan
oikealla tavalla ratkaista vain
'^5\^enlnokan ^tiete^fiisiUä; menett&i^.
lytavoillä, s. o. menettelytavoilla^
jotka perustuvat tie^elliselle teori-;
alle, jonka on perustanut Karl
Marx.
y Porvaristo on ttiyös luonut oman
yhteiskuntatieteensä, joka perustuu
sen omille käytännöllisille Vaatimuk.
'sille. < Kun por^^sto on, valaassa,
täytj?y sen ratkaista lukuisia' kysy­myksiä,
sellaisia kuin: kuinka voi­daan
pitää yllä kapitalistinen järjes-
,^Imä; kuinka saavutetaan kapitalis-pähtuvilla
seikoilla e i ole mitään yh­teyttä
heidän tieteensä kanssa. Elä­män
käytännöllisillä seikoilla ei ole
mitään tekemistä ''puhtaan teorian"
kanssa; selittävät porvarilliset oppi­neet.
Tällainen, selitys on luon­nollisesti
väärä. Päinvastoin, kaikki
tieteet pohjautuvat Mytäntöön, Ja
kun asia on näin, on selvää, että
yhteiskuntatieteellä on luokkaluon-ne.
Jokaisella luokalla on omat ko­kemuksensa,
omat erikoiset tehtä­vänsä,
omat etu;isa, ja niinmuodoin
omat katsantokantansa*^ Porvaristoa
kannustaa pääasiassa pääoman tur-
-vaaminen, sen vahvistaminen j a laa
jentaminen. Työläisten huomio on
ensi tilalla kiintynyt Icapitalistisen
järjestelmän kukistamiseenr'ja sen
jälkeen työväenvallan j a uuden yh­teiskunnan
rakentamiseen. Porva-;
riston ^eduj; vaativat" omaa käytän­nöllistä
toimintaansa, työväestön
edut niinikään Omansa. Porvariistbn
yhteiskuntatiede palvelee pääoman
etuja. Työväestön, yhteiskuntatiede
palvelee työväenluolcan etuja. —-
Bnhann: Historical Materialism..
Puolueen virallisia
tiedonantoja
tisen tuotannon "normaalinen kehi-;
tys", joka merkitsee säännöllistä
voittojen saamista; kuinka näiden
päämäärien saavuttamiseksi jä^jes-tetätm
taloudelliset - laitokset; kain-
.•Ra - suhtandntltan muihin niiEdhin;
•kuinka; työtätekevä luokka voidaan
pitää alistuvassa asemassa; kuinka
ratkaistaan erimielisyydet omassa
'leirissä; kuinka;*OuluUte^n»tarvit-tavia
virkailijoita, t»v..»Useja, liappe^a,
opettajia, j.n.e.
TähiIn~tarkotuks«en porvaristo tar-
Puolueemme vuoden
vaihteessa
Jäsenkortit vuodelle, 1926 ovat
valmiina/ Kaikkien jäsenkirjurien
tulee huolehtia, että ne ovat käsillä
jäsenille annettavaksi, heti vuoden
alussa. '
y Puolueen viimeisessä''kopventsio-nissa
'hyväksyttyjen sääntöjen mu­kaan
tullaan konventsioniveromerk-kejä
myymään 50 sentillä, aikai­semman
^75 sentin ^asemesta. iKakr
si- kuukautta on määrätty tämän
veron keräämistä varten; Tämän
vuoden tammi- j a helmikuu. Näi­tä-
veromerkkejä on 'saatayana ' puo­lueen
:pääni;ajasta.^^^^^-'K^
lueyksikköjen on tilattava niitän i t ­se.
Myytyjen merkkien paljoudes­ta
Tiippnu edustus seuraavassa puo^
luekbnventsionissa; / ; ;Kaikkien . jä-,
senkirJurien: tulee 'huolehtia siitä,
:ettär,tarpeellinen - määrä ; merkkejä
tilataan.'ja muistaa, että tämän ve­ron
periminen on • ensimäiilen teh­tävä
1926 , kahden ensimäisen kuu
kauden aikana.
" K a i k i l l a puolueen yksilöillä'tulee
olla ;käsillä jäsenhakemuskortteja
propaganda- j a muissa kokouksissa.
Meillä" on niitä saatavissa^ j a äähe^
tetäan niitä' maksutta pyydettäessä.
:<iMuutamat:>osastot ovat'.vti^
leet^ihihintoimenpiteihin niiden t u ­lisi
ryhtyä uudelleen^ järje^mises-sä.
Puolueen järjestämifkomitea on
päättänyt, että 'Vissit - osastot ovat
tällä erää, uudelleen > järjestettävät
ja tästä työs^ saatujen' kokemusten
perusteella ulotetaan uudelleen jär­jestäminen
lujemmalle. - > Ainoas­taan
niillä paikkakunnilla, joille jär-jestäjakomitea
pn antanut asiasta
tiedon, on ryhdjjrttävä viemään, asiaa
eteenpäin. ~ , «
• / J
, Kaikkien osastojen on kuitenkin
toimitettava perusteellinen j a jär­jestelmällinen
jäsenten rekisteröi-:
minen, piin että, kun uudelleen jär­jestämiseen
ryhdytään, se voidaan
suorittaa selvin piirtein.
^ Yksi tai kaksi paikkakuntaa ,on
täydelleen uudelleen v Järjestetty!
Työmaa- j a ryhmälehtiä on "ruven­nut
ilmestymään. Tämä- työ avaa
uuden, mielenkihitoisen j"a hedel-mälusen.
vainion• tovereillemme. Jär-
.jestäjäkomitea tulee antamaan oh­jausta
tässä työssä. Bajotettu mää­rä
työmaalehtiä. oh; hallussamme.
Näytekappaleita toimitetaan _mille
puolueen yksilölle tahansa, alotteen
tekemiseksi 'tällä alalla. •
Konventsioni päätti, että kaksi
kertaa ^vuodessa on kuukauden aika
omistettava -puolueen lehden '^The
Worker^in" aevittämiseen j a tuke-miseen:-
r Tätä työtä om tietenkin
suoritettava aina. Mutta näinä
kahtena" kunkauteaa ön puolueen
puolueen . ko^o Hcone&ton antaudut-vitsee
yhteiskuntatiedetjä. ^oka aut-., Voimakkaampaan ryntä-
KUVAPORVARI PUH^U SALAT J laiset
JuiKI -
Kuuluisa filmikapita sti P . W^
Griffith ' on * matkoillaai
Torontoonkin. Puhui
dian Cluhissa toisille
poikennut
ieliä Cana.
porvareille.
kuin
tästä
hiukaii halvemmalla
muul^ saavat, nekin voittoa
hommasta. ^ ' , ,
;Englamun\.fiailitukselle on tämä-r
homma- tärkeätä sen vuoksi, että^"^
se v^öi sillä - osottaa > suurille tyyty.
mättömille työttomäinS'jonköiIle' ttiu
mivanSä muka pahaansa mukaan
työttömyyden lieventämiseksi. Ja
Canadassa ei ole vielä kapitalistien
mielestä tarpeeksi suurta työttö­mien
työläisten muodostamaa *«te- ' ^
ollisttuden vara-armeijaa", jonka
turjissa on helppo alentaa työläis­t
e n / yleista elintasoa.
Vastakohtana tälle
J a sanoi-salat julki p^in ^omie-lisestL
Puhui paljo roskaakin.
Tahdomme tähän 'lainata toronto-laisen
leiideny selostuksesi» t^rkeim •
mät kohdat. "Koska' se puhui
kansainvälistä kieltä, jota ymmärre
tään maailman kaikilla äärillä
muodostaa eläväin kuvain valmistus
teollisuus yhden maaUman mahta J vastakohtana siirtolaisuus-vimmista
voimista. Eläväin kuvairfipoy^jiijjaUe^ > g n , ^ y m ^ vaUanku-teollisuus
kykenee vaikuttavalla ta|, moukselUsten työläisten toimihen-valla
taistelemaan bolshevismia vas- kjiöiden karkottai^eksi pois maas-taan,
mikä vallitsee Venäjällä j|'ta Tällaisia vaatimuksia on viime
ön leviämässä Kiinaan. aikoina taasen "esitetty tnhkatihe-
"Sen kiutta voidaan esittää ään. Sillä tämän maan kapitalistit ja
sejä tapoja, elämää ja. ihanteita naden lakeijat pelkäävät vallanJm-
^«"-^moukseilisenCtyöväe^^^^ voi-tnistumista.
kuin vai­koko
• maailmsÖle. Polveutuen yan| jnouksellisen.
hasta englantilaisesta Botilassuvusl
ta olisin • olhit halukas liittymääij ankumouksellinen työväenliike voit-riveihin,
mutta Englannin hallitu| maaperää, tulevat työläisetkin
oli lausunut = toivomuksenaan, ett^ japinaUisemmiksL Aiheuttavat si-minä
voisin tehdä-paljon v a i k u t t a i ^ n kapitalistien ' riistämishommis.
vampaa työtÄ';'sodan -hyväksi työs­kentelemällä
f jimipropagandan alali
l a . " Ja n im hän «tekikin.^
Siinä on selvflt tunnui^tuksen sa-]
n a t . ' F i l m i t e a t t e ^ n avulla on pit-'
kät ajat harjotettiT propagandaa
porvarillisen i yhteiskunnan tukemi-
Beksi^ jnutta tämä ammattimies on
tyytymätön saavutettuihin tuloksiin.
Sanoi, -että hallituksien tulisi ryh­tyä
toimenpiteisiin- asian auttami­seksi.
Tässä maassa pitäisi: tietys^
tl valmistda : yhä/ enemmän ':ku'via
Venäjän oloista.; Samaten sellaisia
kuvia, Joissa Icaikki v^öväenliikettä
koskeva esitettäisiin, ^sille mahdoUi^;
sin^man epäedullisella tavalla.'Työ­väenliike
' on saatava huonoon va­loon
luokkatiedottoniien' työläisten
silmissä. Sen johtohenkilöt, kuvata
tua "sietämättömiksi ulkomaalaisik­si,
joilla on^iaina pommeja taskus­sa',
, jotka murhaavat ja ryöstävät
j a : ovat kaikin puolin ^vastenmielisiä
tavallisen työläisen s i l m i ä Sel­laista
'<• on yritetty, mutta > hallituk­set
eivät ole nähtävästi uhranneet
siihen riittävästi. Olisi saatava r a ­haa
hallituksilta'. Siten tulisit isket­tyä
kaksi kän»ästä yhdellä iskulla.
Kuvaporvarit / tienaisivat^^
Ja samalla. taistelisivat työväenlii­kettä
•vastaan. »
Kapitalistinen diktatuuri on • t j ^ -
läisiä vastassa , kaikilla aloilla. Sen
toimesta ruokitaan •työläisiä hen­kisessä
suhteessa kapitalistisella
hernerokalla. Ja^^siitä huolimatta ori^^
cyöläisiä, jotka eivät tunnusta k a -
pitalistisen diktatuurin : olemassa­oloa.
- ' '
S I I R T O L A I S U U S . J A K A R K O T T AA
M I S P O L I T I I K K A ,
Tämän maan kapitalistinen halli­tus
on kahden tulen välissä. Y h ­täältä
vaaditaan siirtolaisuuden s e^
distämistä. Hallitusta vaaditaan
ryhtymään toimenpiteihin erikoises­ti
valittujen :!Siirtolaisten tuottami­seksi
tähän maahan Englannista.
Tämä erikoinen valitsefninen ^ n tär­keätä
sen vuoksi, ettei vaan vahin­gossakaan
pääsisi tulemaan kapita­listiselle
yhteiskunnalle vajallisia
kapinallisia työläisiä, jollaisia emä­maassa
rupeaa jo Olemaan^ lukui­sasti.
T Tämän maan iiapitalistit' ha­luavat
erikoisen uskollisia j a nöyriä
voiton' tuottajia. Senpä vuoksi on­kin
Canadan hallitus, yhdessä emä­maan
hallitnkseii. kansisa^' ryhtynyt
kumpikin osalliseksi' tällaisten - «or­jien,
tähän maahan tuottamiseen,
alentaen näiden valikoitujen siirto­laisten
matkakustfinnukset melkein
olemattomiin. Ja siitä huolimatta,
että laivayhtiöt tuovat nämä siirto-sä
vaatii suuria menoja. - K u n r a ­hastot
ovat huvenneet, niin toi­meenpaneva
keskuskomitea vetoil^
kaikkiin piurissa oleviin puolueen
yksiköihin, että ne^hahkkisivat v a ­roja
p a r l i a m i i s a . m i ^ ^ tämän erit­täin
tärkeän työn rahastamiseksL
sa rettelöidä,, j a mahdollisesti myös
^oiton.. pieneniistä. Ja uhkaavat
oppujen lopuksi: koko liapitalistis-ta
yhteiskuntaa. ,
On siis; parasta ryhtyä toimen-
)iteihin.' ; Harjottaa ' "terveempää"
liirtolaispolitiikkaa ja karkottaa
talkki kapitalistiselle yhteiskunnal-b
tuhoa ennustavat ainekset pois
naasta. _^
-rtl^aikessa' tässä hommassa on ky­symyksessä
vain kapitalistien ja
Iheidän. yhteiskuntansa edut.
I K A P I T A L I S T I E N SILMXNKXXN-T
Ö M E T K U T
'•Useia k u u l e tvV että
se .tai. tämä liike tuottaa perin vä­hän
voittoa, jopa tappiotakin. Näis­sä
liikkeissä työskentelevät työläi­set
ihmettelevät sitä.' Epäilevät a-siassa
olevan^ koiran haudattuna.
I^iihkuin onkin. Sillä kapitalisteil­la
on monia -keinoja," joita käyttäen
voivat saattaa suurta voittoa tuot­tavat-
liikkeet» tuottamaan voittoa
paljon vähemmän, • liikkeeseen sijoi­tetulle
pääomalle. Sillä liikkeen'
voitto lasketaan tavallisesti liikkee­seen
sijotetun: pääoman perusteella
prosenteissa^, " •
Yleisin : i n ^ tässä suh­teessa
on "seuraavanlainen. - Liian
kohtuutonta voittoa tuottava Bike
järjestetään v uudelleen- sitea, että
pääoma, •Jokk.^Biihen saakka on ol-ltit>^
miljoona dollaria, korotetaan
vaikkapa viiteen miljoonaan dolla­riin.
^Otaksukaamme että tuo aikai-
£(empi pääoma tuotti voittoa 600,-
(00 dollaria^ vastaten 50 prosenttia
sojotetulle^- pääomalle. vSe; on jo
i^elko huikea voitto. Kapitalistit
laskevat nyti että jos pääoma koro­tetaan
viiteen miljoonaan, niin pää­omalle
voidaan ansaita vielävvoittoa
10 prosenttia. Mitäs muuta, koin
pääomaa w korotetaan. Se > voidaan
tehdä menetellen^ esimerkiksi seu-,
raavasti:- Annetaan Ilmaseksi yksi
ösak<e,]ok&ista entistä osaketta koh­den.'
Se'käy laUlisesti päuasä, kun
erikois*; j a - vararahastoista siirretääii
pääomatilille miljoona dollaria. L i ­säksi
myönnetään entisille osakkail­le
oikeus ostaa kolme tiutta osa­ketta,
kutakin omistamaansa yhtä
vanhaa osaketta kohden. . S i t e n saa­daan
•pääöina v korotettua- •viiteen
miljoonaan dollariin. Ja yhtiön
kaikki ;rähästot^ p^^ pnti-puhtäikst
- Yhtiön töytyyjnyt an­saita
voittoa viiden -'im dol-
1 arin pääomalle,'"vaikkei iiike tarvit-fiikaan*'
niin-^ suurta: •^pääomaa; Ja
»ko homma'^ suj<^u täysm laillisesti.
Tällaisisssa operats;o;neissa hyö-
3vät yhtiöiden johtavimmat osak-
Kenomistajatr^-huimasti. i^Sillä he
>rat määrääjinä j a heillä on kaik-nyörit^
käsissään. He- voivat jo
hnakoltav/ valmistautua' tällaista t a -
austa varten. ; Yhtiön voittoa voi-ban,
keinotekoisesti mntCa lailli-
Bsti — kor<<ttaa vuotuisissa tilin-läätöksissä.
Suurissa- korporatsio-semaan.
monimutkaiset yhteiskunnal­liset
kysymykset' »en omien etujen
mukaisesti. On mielenkiintoista'tie. -
tähän tark^tukseen omistettu kuu­kausi
"Kaadäen . puolueen yksikkö-tää.
että ensiiiäiset po^arilliset t a i ' * ^ h e t i - v a l j a s t e t t a v a itsensä t a ­loustieteilijät
Olivat kauppiaita ja
h f ^ t r ^ ^ . virkailijoita, samalla kun
'suurin;porväi;iston(teoreetikko tänä
* alalla, Ricardo. .^^oli;^^teva pankkiirL
V .Porvarilliset oppineet 'ovat aini^
.Väittäneet, että hel,ovat n.s. puhtaan
tieteen edustajia, f jttä mittkSänlaisU-U
kärsimyksillä, etujen ristirtidoa-
Ia, eläniässi tapahtuvilla nousuilla ja
laskuilla, vöittojei
muina jokapSiväio UB8| eUmäs!äi ta-m
lililliiiiiiSiiÄ
tavottelnilla; ja
hän' työhön.
Seitsemännen piirin (Manitoba
ja Saskatehewan) organiseeraaja to­veri
Bartiiolomevr tulee matkusta­ja
muutenkin onnistuneeksi^jniin sil.
VBL selvitetään nykyhetken problee­mi.
Me tiedämme,-että^sitä^i^^voida
koskaan .lopullisesti selvittää sen
suuren tapahtuman (vallankumouk­sen)
tällä puolen; ollejuamme.
Toveri A . T. Hill on järjestämis^
matkalla lännellä. Joulun
Jos toverit yrittävät 'parhaansa, teh- [leiEsa tehdääh -tilinpäätös voiton
däkseenBm^ matkan talouddlisesti ^ o a ; vaken nseimminkiii fcnin ker-'
ti^hois-^^
« . « n » «K^- a * rt sa hän saapui Vancouveriin, jossa"
maan^piinssä tammikpussa. Kai^ hän. viipyy j^uutamia viikkoja, riä-kffle
puolueen yksilöille sanotussa nen matkansa on ollut erittäin
pj?ris8«...otf jfanotet^ik asiasfai, ja iieatykseHlnen. ja Äitial^xilranBIaii
nöden tnlee tehdä ' kaikkensa, saa- tovereiden tulee huolditia, ettS niin
d«kseen matkan onafsinneekn.-Jfir-on iMleU(>eiikin.,
jesöyin yllipitiminen tässä-.-pilris-F - J^ck-MaiJaonald.
3
pan vuodessa. 'Johtavat osakkcen-ndstajat
.tietävät näin' ollen, että
riikkecn,tadfcUinen:.aAsio^ky;^M o-^
ckaan nim hyvä, kuin ,aijcinmin
'.aetut /voHto^ingot edellyttävät,
lätkäisevällä hetkellä he sitten myy­jät
osakkeet — joko kaikki, tai
liin iiäUon kuin liikenee J<ÄdoxL
Ailyttam^ksfcsi, heidän l ^ s a t s ^ —
i^täen, etis niiden ansaitsendab:^
si^yastaa'aita hintaa,- mikä "nöstä
nijdiMfetasii^ 'i-^ti^^^-^.-H^'^:-^^^^^ ' / V ' ' ^tm iäkWn 6il«fe seuraavaÄ-tilin-
^ 998töks«^ a ^ , \ n i i n untfet osOil»^
«en- omistafrt^-^rJotktt^tfiPÄfcfcto -