Vapaus, March 17, 1925

              VAPAUS
Gtanadan monialaisen tySviestSa äänenkannattaja, flme»-
177 SodbnryBsa,^ Ont, joka tiistai, torstai ja lanantaL
T o i m i t t a j a t :
A. B. MÄKELÄ. ABVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
nie only organ of Finnish Workers in Canada. Pab-lisbed
in Sndbury, Ont, evcry Taesday, Thursday and
Satorday.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
as second claas matter.
General advertising rates 75c per col. .inch. Mi-nimom
charge for single insertion 75e. The Vapaus
ia the best advertising , medium among the Finnish
People in Canada. • •
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, |2.00 kaksi kertaa.
Avioliittöonmenoilmotukset 50c palstatuuraa.
Nimennuutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, s$8.e0 kaksi kertaa.
Eaolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c Jiäämaksu
Kiitoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotukset SOe kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
V TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi 'k. $5.60, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1^75.
Tilauksia, Joita ei senra^ raha. ei tb.la lähettämään,
paitsi apjainjpstcn joilla on takaukset. ..
Pariisin Kommuiini
Stturin tapaus Ensimäisen kansainvälisen hbtorias-fia
oli Pariiäin Kommuuni. . " , ^
Samaten kuin Venäjän vallankuftious, kehittyi .Pa-riisni
Kommuunikin sodasta. Välittämättä työtätelce-vän
väestön tahdosta 'kummassakaan maassa, panivat
Ranskan ja Saksan imperialistit / toimeen v.« 1870 so­dan,
ratkaistakseen kysymyksen Europan mannermaan
ylivailasta. Bisraarckin paremmin järjestetty preussi
lainen sotakoneisto sai voiton ranskalaisista armeijois
ia, ja Napoleon Pieni^ joutui vangiksi. Syyskuun ^
- p:nä 1870 Ranskan porvaristo julisti tasavallan, aivan
, samoin kuin voitettu Saksa nyt lähes 50 vuotta niyo
hemmin teki. Mutta muutos ei ulottunut muotoja sy
vemmälle. Xainbettan, yhden porvarien johtomiehen,
keräämät armeijat joutuivat tappiolle niinkuin edelli
setkin, ja molempien maiden päärosvot tekivät aselepo
sopimuksen tammikuun lopulla v. 1871. Hanskan por­varisto
pani toimeen «Perustavan Vansalliskokouksen»
vaalit, joissa taantumukselliset, kuten tavallista, pääsi­vät
enemmistöön. Kansalliskokouksen muodostama
'taantumuksellinen hallitus vihdoin siirtyi Versailleen,
; ryhtyäkseen sieltä käsin taisteluun IcapinalJista Pariisia
, köyjhtalistöä vastaan.
Pariisin työväki oli tyytymätön Versaillen hallitut
s^toinienpitefsiip, eritoten seh^ tekemän rauhan ehtoi
hm- Farii$i|i Kansalliskaarti, jonka miehistö suureksi
osaksi oli köyhälistöt jo jolla oli tykistönsä hallussaan,
pystytti -oman KeskuftkomitcansB. Voitokkaasti tdrjur-imm
Thiersintaantumiikäöilisen hallituksen hyökkäyk
sen, juUfltivrtt «punaiaet» Parll«in ItÄehallinnollisebi
tasavallaksi. Keskuskomiteasta muodostettiin väliaikäi
nen hallitus s. o. diktatuuri - - mutta vain kahdeksaa
inunistipuoluerai rautainen kuri. Se <m tärkein opetus,
minkä Pariisin K<Hnniaunin kokemdcsesta olemme saa­neet.
Siltä puuttui vallankomouksen proletaarisa
yleisesikunnan johtoa. Silta puuttui polsevistisla Kom-munistipuoIuettaTluokkataistelun
suuressa laboratooris-sa
muovailtua* ja karaistua puoluetta, järjestöä joka oli
valmis ottduihin ja kj^ceni niistä suoriatumaan, mil­loin
niihin jouduttiin.
Annamme täyden tunnustuksemme sille vallankmno-.
uksellisuudelle, mitä Pariism Kommuuni osotti, ja mi­käli
se sitä osotti. Se epäonnistui sentähden, ettei se
mennyt kyllin pitkälle. Mutta sen katkera^ kckemns
opettaa meille, mitkä ovat voitokkaan proletaarisen
vallankumouksen perus-edellytykset. Työväoilaokan
diktatuuri ja sen tukena luja Kommunistipuolue.
— The fforker.
fiallHiinaiib sabfitto Neiivdfh
Venä^ lastaaD
yleiseen tunnettu asia on, että
BnglgTitiyi hallitus on kunmeenö-maisessa
puuhassa yhdistääkseen
kaikki taantumukselliset vallat
izen Jbivkkäyksen tekemiseksi Neu­vosto-
Venyjää vastaan. Nyt alkaa
päivää myöhemmin se julisti yleiset vaalit, yleisen ää-yoioikeuden
pohjalla. Vaaloista oli tuloksena, että dik­tatuurin
tilalle astui «kansanvaltainen» haU Sit­ten
tuli Pariisin Kommuunin hallinnoksi kokoomus se­kalaisia,
eri suuntiin riuhtovia aineksia, joiden johdolla
Kommuuni jotenkuten pysyi "pystyssä maaliskuun 26
. p:9tH valttän^ättömään tuhoonsa asti toukokuun lo­pussa)
Tämmöinen lyhykäisyydessään oli niiden tapausten
kulkuy jotka johtivat Kommuunin syntyyn ja sen; ku
jkistumiseen. 'Lyhy^ai'kai^een' olemassaoloonsa nähden
' sen merkitys on amamattoman suuri. Sosialistinen
liike, jolla ennen sotaa d i tapana juhlia Pariisin Kom­muunin
muistoa, tuskin oikein käsitti ItuotthistorialUn
sen tapauksen vallankumouksellista tärkeyttä. Toisen
kansainvälisen aikajakso oli liiaksi hapannut uskos­saan
parlamenttarismin ja reformien taikavoimaan.
Mutta Karl Marx heti oivalsi Kommuunin merkitykseni
ja hänl^jälestään-— Lenin; Molemmat he näkivät
Kommuunissa^ niinkauan kun se diktatuurina oli, ny
kyisten neuvostojen idun. . ~ .
Molemmat ^^eistä käsittivät, että Kommuunin suuri
heikkous oli ollut siinä, kun Keskuskomitean diktatuuri
uhrattiin «kansanvallan» aatteelle. Ystävälleen K^ugel
männille lähettämässään kirjeessä Marx sanoo Kes^kus
komitean, tdmeen kaksi virhettä. Ensimäinen oli se,
ettei se, Thiersin epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen^
käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja lähettänyt Kansallis­kaartia
Veiisailleen vangitsemaan porvarillista hallitus
ta. Toinen ereh^lysolij että se luopui diktatuurivallas
taan, tehdäkseen tilaa Kommuunille (joka käytännössä
V muodostuikin Icokoomushallitukseksi) liian a&aseen.
Oma aikakautemme on sangen rikas niistä tt^oisista
kokemuksista, mitä työväelle on koitunut siitä, kun se
on jättänyt vallankumoideselliset saavutii^nsa vallan­kumouksen,
vihollisten armoille, heidän hyväntahtoisuu­tensa
varaan. Ranskan työläiset plivat tehneet samat
viriieet jo v. 1848, ja Saksan työläiset uudistivat ne
1918 ja 1919. Tuon porvareille osotetun aiheettomaa
lempeyden ja huomaavaisuuden tulokset näemme siinä
kiitollisuujcleäsa, mitä ^lain ja järjestyksen» palautta­jat
osottavat työläisille sitte kun porvaritxtaas ovat van-kas^
satulassa. Ranskan hellämielinen valkoinen ter­rori
teurasti niin monta tuhatta landcalaista työläistä.
Jotka olivat ottaneet osaa Kommuuniin, että* sikäläinen
i^sialistinen liike oli verenvuotoon uupuneena vuosi-kyttnneBen
ajan.
ole sitä erehdystä tehnyt.
Se on;lujasti pitänyt voimassa köyhälistön diktatuurin
ja vallankumouksen saavutukset miltei ylivoimaisia;vai­keuksia
vastaan^ ja se on kyennyt t^emään selvän vas-tcvallankumoid^
esta. Syynä siihen, että se on niin
Wlväpiirteisesti v^ pystynyt valladcumo^
tokseh^kulkua ohjaam pääasiallisesti^ ollut j(Ä-tajäiileronsa
Leninin hengen elävöittämän Venäjän Konn
iKuinka *lcansanvalta"' ja sosialide­mokratia
luippasivat Suonien
presidentinvaalissa
Helsingistä kirjotetaan Tukholman Politikenille pre­sidentinvaalin
johdostata: '
"Edistykselliset voimat yhteiskuntaelä-massamme
ovat toistaiseksi kyllin^ vankiat
murtamaan tietä; kehitykselle. Olisi miele-
, töntä koettaa sitä itseltään salata." — So­sialidemokraatti
K. Wiik "Arbetarbladefis-
- • •
sa.
Presidentinvaalin Thteydessä esiintyi monta Suo­men
nykyistä tilannetta kuvaavaa piirrettä. Muutamia
niitä voimme tässä mainita.
' Eäinen jo on puhuttu valitsijamiesvaalien osanoton
laimeudesta. Mainittu on sekin, että sosialidemokraat-inen
puolue oli presidentin-elidokkaakseen asettanut
«ensimäisen miehensä* y«nö Tannerin, 'jota puolueen
lehdet kehuivat «siksi voimakkaaksi mieheksi, mita
tasavalta nyt kaipaa». Tfeisten puolueitten ehdokkaat
aaapua y M täsmällisempiä tietoja
tämänsnnntaiaista valmisteluista.
Mielenkiintoisin näistä on salaisen
sopimnkaen julkaiseminen, mikä so­pimus
on tehty kolmen Balkanin
maan. Bulgarian, Jugoslavian ja
olivat:, edistyspuolueen Ryti, kokoomuspuolueen Svin­hufvud
ja hajotetun työväenpuolueen yM. Väisänen.
Muita ehdokkaita ei ennen valitsijamiesvaalia ollut.
Helmikuun 16 p. sitte kokoontuivat valitsijamiehet
ja toimittivat presidentinvaalin. Ja siitä syntyi seuraa
va merkillinen äänestysten tulos:
Relanderia: ,-.
Maalaisliittolaiset. '. ^69
Kokoomuspuolue . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . i . . 68
Ruotsalainen kapitalistipuolue >,.. 8'6
Yhteensä . . . . . . . •. > • • . . . . . ; 172
Rytiä:
Sosialidemokraatit •. ^ • • . . . •.. 76*
Edistyspuolue . - . . . . . . . . . . . . . . . 33
Yhteensä 100
Väisästä:
Hajotettu työväenpuolue . . . . . . . . . . . . 16
• •• 'Tanaieria:' ,:
Sosialidemokraatit . . . . . \ . . . . . . . . . . . . . . .2
Hyljätty vaalilippu 1
Rumanian kesken, ja joka on suo-
^ raan suunnatta neaivoätovaltaa vas­taan.
TurUdlainen lehti Perkhid
Erkia^, sannan kuin vieniläinen
"RoteFahne*', julkaisee tämän sa­laisen
sopimuksen. 8 pääkohtaa: 1.
Bulgaria luovuttaa Jugoslavialle o-sansa
oikeudesta Makedoniaan. 2.
Bulgaria kieltää kansallis-makedo-nialaisen
liikkeen valtakuntansa a-lueilla.
3. Bulgaria tukee Jugo­slavian
vaatimuksia Salonikiin. 4.
Jug9sla(ia kannattaa Bulgarian,
vaatimuksia Länsi-Trakiaan, Dede-gathin
satamaan ja turkkilaiseen
linjaan Dobrudshasta. 6. Bulgaria
ja Jugoslavia kannattavat Rumani­an
vaatimusta Bessarabiaan, sa­moin
kuin sen vaatimusta siitä, et­tei
Venäjän laivasto saa purjehtia
Dardanellien läpi. 7. Rumania
protesteeraa liittoutuneiden nimes­sä
sitä vastaan, että Wrangel-Iai-vasto
' luovutetaan neuvostovallalle.
8.; Rumania kannattaa Bulgarian
vaatimusta .Trakiaan. ' i
Tosiasia^ ' on, kirjoittaa "Rofe
Fahne",' että Englanti on tämän
uuden liittosopimuksen luoja, j a et­tä
Englanti aikoo rakentaa uuden
sotasataman Rumaniaan ja Dede-gatshiin.'
Lehti osoittaa edelleen,
kuinka läheinen -suhde Itävallan..ka-pitalistipiireillä
on bolshevistivas-taiseen
rintamaan. Kuten muistet-tanee,
neuvotteli Rumipnian ulkor^
imnisteri Bratianu viime. kesänä
Wienissä sotatarpeiden ^kuljettami-sesta
neuvostovallan vihollisille. Tam­man
neuvottelun seurauksena oli,
että Itävallan rautatiet ja suurka-pitalistiset
lehdet as'etettiin ruma-nialalsten
seikkailijain palvelukseen
neuvostovaltaa vastaan; huomatta­via.
Itävallan ' kapitalistimaailman
edustajia on Rumanian 8utu'imman
• V,-
Kaikkiaan.valitsijamiehiä .'vSOO
Tästä ensinnäkin näemme, kuinka fascistit suvaitse­vat
kohdella valitsijalaumojaan. Fascistikokoomtlkseh
ehdokas^ Svinhufvud ei saanut yhtään^ ainoata ääntä!
Hänen puolueensa valitsijamiehet, joille oli äänet ke­rätty
ukon yanhalla nimellä, äänestivät muitta muUcit-ta
Relanderia, jollaista ehdokasta heidän valitsijansa
eivät tienneet olevankaan. Siis ei yksikään valitsija
äänestäessään ajatellut Relanderia. £ikös olekin «kan
sanvaltaista»!
Kdeljäolevasta , taulukosta näemme myös, että so
sialidemokraatit täysin kykenevät kilpailemaan fascis-tien
kanssa äänestäjiensä petkuttamisessa. SolSialide-tnokraattisistavaljtsijämiehistä
ainoastaan 2 (lue: kak­si)
pysyi uskollisina Valitsijoilleen ja äänesti Tanneria.
Kaildci muut sosialidemokraatit äänestiväj porvarien
ehdokasta,
Verradcaapa meidän sosialidemokraattejannne esi-mericibi
Saksan sos.demokiraatteihin, jotka hommasivat
oman miehensä presidentiksi, t ^ i Ruotsin sos.demo-kraatteihinj
jotka samoin' ovat toimittaneet miehensä'
hallitukseen, niin ȊfeTnme Suomen ^ sos.demokraateissa
olleen ainoastaan 2 Vi jirosenttia (kaäcsi 79jstä on 2 %
prosenttia), jotka voiVÄl sanoa edes*yrittäneensä saadit
oinak miestään valituksiv Te, ruotsalaiset toverit,- saat­te
päättää, minkälaisia «luokkataistelijoita» meidän
suomalaiset sos.demokraaHt ovat! Täällä kotirifaassa
meitä oU monta, j otka jO tuftnenUfte iieidät. Että sos.-
dem» valitsijamiehet olisivat äänestäneet räätäli Matti
Väisästä, joten olisi kartturtut 9& (16 ynnä 79) työ­väen
ääntä haudanraiskäajia ja verenimijöitä vastaan,
sitä kukaan meistä ei uskaltähut uneksidcaan. Eihän
oici! Köyhälistoparoöneille piti olla hienompaa seu­raa.
Valitsijamiesten ja presidöitin vaalien väliajan
he juoksivat tähäna^isen presidentin Sliihlhergin luona
pokkuroimassa häntä jäämään edelleen paikalleen -Äu
moinkuin kouluhallituksen; ylitirehtööri O, Mantereen
luona pyytämässä lupaa äänestää häntä presidentiksi.
Ja kun kumpikin näistä herroista kieltäytyi, kiirulitivat
nUo arvoisat «työväenluokan "edustajat», sos.dem. va
itsijamiehet äänestämään kolmatta porvaria, Hytiä.
Kaiken tämän he. tekivät siitä huolimatta, että StShl-berg.
Mantere ja Ryti eivät mitään muuta ole kiiin ta­vallisia
valkaäuomalaisuudeftfe uskollisia korkeita "vit
uuniehiä.' Lakeijapalv^usta siis Suomenkin -sos.demo-craatit
koettavat parhaansa tniikaan tehdä, tiiinkaudn
cuin fascistit sallivat heille sen «kuhnien».
Wieniläinen lehti «Hote Fahne"
mainitsee lisäksi, monista varuste-iutoimenpiteistä,
* jotka puolestaan
puhuvat varsin selvää kieltä. Äs-
Jcettäin matkusti Wiemn läpi jouk-
JcD Wrangel-5otilaitar Kysyttäessä
'vastasivat nämä . saapuvansa Lyo­nista
j a -olevansa matkal^ Bulga-
Jiaan. Sotilaita seurasi itävaltalai­sia
vahtikonstaapeleja, joiden teh­tävänä
ilmeisesti oli estää, ettei so­tilaita
,'pnbnteltu. Belgradista taas
ilmnitetaan, että Wrangel valmis­telee
joukkojensa mobilisoimista
Nenvnsto-Venäjää vastaan. Tunnet­tuja
venäläisiä vastavallankumouk­sellisia
on saapunut Jugaslaviaan ja
pitäneet konferensan serbialaisten
upseerien kera; tilaisuudessa on
pohdittu offensiivia neuvostovaltaa
vastaan. Romaniassa oltanee 1900
-^1903 ikäluokkien mobUisoimis-hankkeissa.
Rumanian^ kansallis­pankin
Englannista havittelema lai­na
kohonnee 7 biljoonaan Itävallan
Ja*uanuun.
Neapelista ilmoitetaan lisäksi, et­tä
siellä on pysäytetty 50 vaunu-nen
lehti Svobodna Rjetsh ilmoit­taa,
että hallitus on päättänyt jä^
tää edustajakanmrille ehdotuksen
mnntoksesta^ valtion suojelnsta 'Vä­ittelevään
laknn, mikä mnntos te­kisi
mahdolliseksi ankarammat toi­menpiteet
kommunistista lehdistöä
vastaan.
Kakkialla tehoketaan siinmuo-dodn
toimenpiteitä .luokkataistelun
kannalla olevia työläisiä j a neuvos­tovaltaa'
vastaan. Tällaisessa vaa-rallisssa
tilanteessa on kaikkien työ-
Iäisten varottava, etteivät anna so­sialidemokraattisen
lorpötyksen
rauhasta. hämätä itseään, vaan l u ­jittavat
järjestäjään voidakseen
torjua kansainvälisen taantumuksen
rynnistyksen. •
ammusteh^aan^' hallintoneuvotossa.
Tässä tehtaassa' valmistetaan vuor
osittain puoli miljoonaa kranaattia
ja 5Ö0 tykkiä.
Turkkilainen lehti iaas puoUsiaaii
lisää,.että salainen sopimus Balka-^
nin maiden ' välOlä on tulos viime
kuukausien neuvotteluista bolshevis-tivg^
taisen yht«isrintaman luomi­seksi.
I
^ miden ilmoitusten johdosta , kir­joittaa
Steklov laveatijassa: "On
vafkfeata sanoaj missä määrin ilmoi­tukset
ovat täysin oikeita, mutta
sen nojalla mit^ olenune saaneet
tietää mainittujen; hallitusten viime­aikaisista
toimista; on meidän ole­tettava,
että turkl^aisen lehden tie­dot
ovat suuressa määrin todenmu­kaisia.
Tiedämme, että nykyinen
Englannin hallitus valmistelee kaut­ta
maapallon hyökkäystä meitä vas­taan."
Buharin huomauttaa myös
Rumanian ' lainaneuvotteluista Lon­toossa.
Uusi presidentti Relander.
ei ole «kansan valitsema». Hänen takanaah olailla
puolueilla on ainoastaan Suomen väestön kymmenens
nen-osan kannatus, eli noin viides-osa äuiivaltaisten
lukumäärästä. Mutta hän on maalaisliiton jäsen ja
niin ollen «tavallista tyhmempi mies». Siiniä ne kakai
oqiinaisuutta,. joidei^ tdcia oikeistoporvarit valitsivat
hänet, ja jotka takaavat, että he hänestä saavat sopivan
välScappaleen vainojen jäämiseen vallaidnimöuksellis-ta
työväenliikettä vastaan. Fascistit aina koettavat saa­da
agraaripuolueen nidcoille poliittisen vastuunalaisuu­den
omista työväkeä vastaan teke-mistään
konnuuksiista.
Tokko enää Unrinnftval *M.aeino*
kraattien Ukeij«p«lveluk»U?
Voitokaan oikeiston vaaleista te
kemän johtopäätöksen ilmaisee
si Suomi" leimaamalla tärkeimmäk­si
voitoksi sen, että se ehdokas, jota
SOS. demokraatit äänestivät, jäi tap­piolle.
Senpä nojalla lehti lausuu
toivovansa, että- sos-demokraattien
vaikutusta maan asioihin vastaisuu­dessa
yhä enemmän supistetaan.
Tuon johdosta - eräs sos.demokraatr
thien lehti jo kirjoftaa? «Taantu-muksen
valtaannousu tulee siis ta­pahtumaan
sos.demokraattjen kukis­tamisen
merkeissär arvatenkaan <ei
kommunlstivaaralla ' jrelotteleminen
enää kylliksi tehoa."^
"Muutamia parvia myöhemmin
riensi "Hufvudstadslladet" Brjot-taiuaan
m. "m.:
''Periaatteellinen erotus sos.de-mokraattifen
ja kdinmunistien välillä
On Sivuksen-hieno'^'i~ Aikaanme olor
suliteet välttamatiämäse -vaaövat
kalkki yhteiskuntaa säilyttävät voi­mat
;iiittymään ryhteistdiimntaah ha­jottavia
ja hävittäviä voimia ^vas­taan.
Ne, jotka, «ivat tätä,tajua,
vaan häilyvät, näiden''kaitd€n -tonn*
nan välillä, ehdottomasti vahmgoit-tavat
yhteiskuntaa j a , ajan niittaan
myös sitä puoluetta, mihin kuulu­vat."
Näyttää siis silta kuin eiyät Suo­men
. porvarit enää tarvitsisi; sos.de-mokraattien
apusi., ^Voi noita po­loisia,
jos he eivät- saa; tilaisuutta
hankkia itselleen oikeita Nosken-:
kannuksia!
patruunaa, mutta että hallitus on
päästänyt lähetyksen menemään
saatuaan tietää, että ne olivat mat-k:
alla Latviaan. Niin hyvin Latvi-assa
kuin muissakin reunavaltiois­sa
lujitetaan' edelleen sotavarustuk­sia,
täälläkin,^ kuten Balkanilla, neu­vostovaltaa
vastaan.
Näiden tietojen lisäksi, jotka kos­kevat
suoranaista . sotavaryatelua,
saapuu ilmoituksia tehostetusta ter­rorista
kunkin maah omia työläisiä
vastaan. On kysymyksessä, oman
maan oppositionin nujertaminen en­nen
alkavaa sotaretkeä työväenval-tiota
vastaan.
Jugoslaviassa kärjistyy hallituk­sen
ja oppositionin välinen kon­flikti
kärjistymistään. Oppositio
syyttää ' hallitusta, että tämä oii-väärentänyt*
vaalituloksen ja siten
saanut niukan enemmistön — 9
ääntä. Levottomuuksia on puhjen­nut
Bosniassa ja Herzegovinassa.
Maan oppositiolehdistö on takava­rikoitu.
Hallituksen väittämä vaaA
lirauha oli suuri bluffi. Hallituk­sen
toimeenpanema vaaliterrori vaa­ti
uhrinaan 12 kuollutta, 40 vair
keasti haavoittunutta ja 400 lie­vemmin
haavoittunutta sekä 6,000
vangitsemista. Täten saavutti Pa-sit9h
"voittonsa,"
Bulgariasta saapuu . samanlaisia
tietoja. Niinpä "lennätetään Sofi­asta,
että 52 bulgarSalaista kommu­nistia
-on tuomittu "salaliiton" joh­dosta
kaikkiaan 137 tvuodeksi kuri­tushuoneeseen
ja suunnattomiin
sakkoihin, että Aleksandrovin kyläs­sä
on samasta syystä, vangittu
seita: kommunisteja, näiden joukos­sa
Narodna Bobe4a-lehden päätoi­mittaja.
Muudan Godetshin ka­hakkaan
osaaottanut kommunisti' on
teilattu ja 24 siihen osaaottanutta
vangittu.
"häiden lisäksi saapuu varsin .va­laisevia
tietoja fascistiterrorin l i ­sääntymisestä.
Sofialainen vlralli-
Pöjiäkirja
tehty K.-0. piiritoimikunnan
kokouksessa maaliskuun 4 p.
1925. Saapuvilla olivat: Ol­ga
Asiala, Avg. Kannisto,
K V. Nurmi, V. Lehti. A.
Vaara j a sihteeri.
ai Sub. District komiteaan
tov. A. B. ,MäkeIä.
Kokous lopetettiin.
^ Kokouksen puolesta.
H. Elimen, aj^--^
Olemme tarkastaneet yflädeS
pöytäkirjan ja huomanneet~B(^?
täpitäväksi kokouksessa teh^»
esityksien,.keskustelujen ja
sien kans;^
Aug. Kannisto. "^^ctor Lehti
Pöytäkirjan tarkastajat
Eri paikkakonmlta
^ SOINTULA, B. C
K. F. Sointnlan osaston kokont'
sessa helmikuun 15 päivänä ia.
kusteltiin kysymyksestä: Onko yjj.
maan kulkevista puhujista vasta».
^ 1 pyk. Kokouksen avasi K. Nur-lastiUista
kiväärejä ja 8 miljoonaa f Luettiin j a hyväksyttiin edelli-vaa
hyötyä, niihin suuriin kustaa.-
nuksiin katsoen. Päätökseksi toK
että pääpaino tulisi panna tnpaajj.
taattoreihin, h e k u n voisivat men.
nä sellaisiin paikkoihin, joihin ä
ylimaan kulkevat puhujat niinkjäa
voi mennä," kuten metsäkämpiUe y.
m., ja siellä levittää sanomalehtiä
ja kirjallisuutta, j a muutenkin 1».
rätellä pohjajoukkoja asemastaan
tietoiseksi!^ Mutta ylimaan knlb.
vat puhujat ovat myös tarpeelliset
' Pauatkaupän. kokous «li 28
helmikuuta. Sieltä ei ole paljon
muuta sanottavaa, kun että tilin,
tarkastajien lausunnosta kävi sej.
ville, että - kaupan tila on kulq.
neeri vuoden aikana parantunut.
Sitte seurasi voittojen jako. Ja-ettava
voitto oli noin 1,500 dolli:
ria. Yleisiin tarkoituksiin annet-:
tiin: 6 prosenttia hautausmaan ra-vaukseen
ja 5 prosenttia Sointn-r
lan kirjastolle.
Osuuskauppa on aina joka vuori
myöntänyt kirjastolle varoja ja kir­jastomme
on sen ansiosta kasvanut
1,600 nidettä käsittäväksi Sielli
on kaikenlaisia historiallisia ja op-,
pikirjoja . y.m. Mutta siiuri osa on
ajanviete lukemista. Onpa viime
kien neuvottelukokouksen pitämis- vuosina sinne erehdyksissä päässyt
sen kokouksen pöytäkirja.
.2 pVk. Luettiin puolueen keskus-toimeenpaneyan
komitean lähettä­mä
kirje, jossa he ilmoittivat ei
voivansa suostua Sudburyssa pide­tyn
neuvottelukokouksen päätösesi­tykseen
Beaver Laken asian suh­teen.
Ei antanut aihetta enempiin
toimenpiteisiin koska kirjeestä sel­västi
kävi ilme ne ehdot, jotka täyt­tämällä
Beaver Laken osastolle
myönnetään puolueen lupakirja. .
^ 4 pyk. Luettiin ja hyväksyt­tiin
sihteerin lähettämä kirje Sault
Ste. Marien osastolle, heidän lähe^
tämänsä vastalauseen johdosta, kos­l
a Beaver Laken asian suhteen
6 pyk. Hyväksyttiin neoivottelu-kokouksessa
tehty esitys piirin ke­säjuhlien
vietosta heinäk. 1 pnä
Greighton Minella ja samalla aikaa
myöskin Sault Ste Mariossa. . Sih­teeri
velvoitettiin ryhtymään lä-hempiin
toimenpiteisiin kumpaisenr
kin osaston kanssa juhlien järjestä­misessä
j a avustamisessa.'
" 6 pyk. Sihteeri-iimoit^-. että pii­rissä
on useampia osastoja, jotka
eivät ole noudattaneet viimeisen
piirin edustajakokouksen päätöstä
iltamien pitämiseksi piirin agitatsio-nirahaston
hyväksi. Näille osastoil­le
päätettiin huomauttaa vielä, et­tä
heidän on -tehtävä velvollisuu­tensa
tai muussa tapauksessa on
heidän suoritettava jäsenkohtainen
verotus, jonka piirin edustajakokous
on määränn]^ 92.00 jäsentä kohti
vuodes8'a.
7 pyk. Päätettiin kehoittaa o-sastoja
viettämään vappua toukok.
1 pnä Samalla päätettiin kääntyä
osastojen puoleen saadaksemme tie­tää
jos osastoissa on henkilöitä joi­ta
voitaisiin käyttää' puhujina ym­päristön
osastoissa. >
8 pyk. Suomalaiseksi edustajak- j
pujahtamaan' lahtarimielistä kirja]«
lisuuttakin. Sisällissodan jälkeen
on Suomessa S3mtynyt kirjailijoita
kuin sieniä sateella ja sotkeneet ;
yksin puhtaasti maantieteelliset ku­vauksetkin
punikkien solvaamisella,
joten täytyisi olla tilaajat niin e*;
rinomaisia kirjallisuuden tuntijoita
että ei erehdyksiä tulisi. Mutta ;
nyt ei me enään tilata mitään Snjr •
men porvarillisilta' kustannasliik-..
keiltä. T^män , ladsun siksi,
ei muualla tehtäisi samoja erehdyk- ^
siä. t
'Maalitknun 1 päivän kokoabem
oli paljon asioita. Yhtenä; tärkeim­pänä
oli "kysymys Suomen Tiedon­antajan
avustamisesta; Osastomme
päätti luovuttaa kassastaan 25 dol­laria
tähän tarkoitukseen, ja aaa-miehet
velvoitettiin tekemään pav.
haansa hankkimalla tilauksia lehdel­le
ja sen kevätjulkaisulle ja ketiär
mään nimiä vappuonnentoivotuksiin ,
sen palstoille. Onhan Suomen köy­hälistö
uhrannut asiansa eteen jo
kaikkensa. Siksi on meidäii ekdo*
ton v^elvollisuutemme ojentaa ant-
•tava kätemme sen uudestaan noose-miselle.
Sillä asianamehan on kaik-:
kialla yhteinen.
'Meillä t)n nyt'todella ryhdyt^'
kommunistiseeh kasvatustyöhön ok
Neuvosto-VeDäjän jioliittiset m§l
Neuvosto--Venäjä on herättänjrt
itseään kohtaan niin paljon vihaa
ja rakkautta, ihmiset ovat niin eri­mielisiä
' polse;rismi-kysymykseen
nähden; että e^hnakkoluuloissaan
myötä ja vastaan, kuvitteluissaan
ja pettymyksissään-, heiltä jää asi­allinen
totuus huomaamatta. Tie­donannot
Venäjältä arvioidaan tar-i
kotuksenmukaisuuden perusteella,
katsomatta " niiden todenperäisj^y-teen.
Voidaanko jotain seikkaa,
totuudenmukaista tai valheellista,
käyttää Moskovan vahingoitlamisek
nauttia liikuntovapaudesta ja mo­nen
polsevikki-vastaisen henkilön
seurasta, jotka antoivat heille/ run­saasti
tietoja. Siitä huolimatta he
kannattivat kommunisteja ja kään­nyttivät
anarkisteja, polsevikkien
puolello^ Toisin sanoen: jos oletre
^Neuvostovallan --puolella, näyttävät
poliittiset vangit ja vankeus vain
Idrkkaassa kilvessä ilmenevältä sur-kuteltav^
ta tahralta; jos tunnette
pettymystä, muuttuvat samat seikat
Vei(äjää vastaan' käydyissä avoimis­sa
taisteluissa käytettäviksi aseiksi.
si, voiko Sf estää ihmisiiä huomka^- Kieltämättä vuonna 1920 oli
masta polseviikkien ansioita taidan- enemmän syytä poliittiseen vainoa-tamasta
heille . tunnustustaan? Sil- miseen-knin nyt. Neuvostohallituk-iöin
'sitä oij. toitotettava laajalti, sen joktr puolella vilisi vihollisia.
Menshevildtoyat tässä.suhteessa oi- Mutta tseka oli armotoUi laajoilla
leet- erikoisen toimeliaita, josta hei^
dän välhetnhransä Georgian (Gruu­sian)
suhteen on yhtenä esimerkki-;
nä.
Anaarkii^t ja konunnnistät -eroa­vat
välttämättä niin paljon toisis^
taan kuin: musta, punaisesta. Ba
kuriih Ira läarx eivät koskaan voi o l ­la
samaa hieltä. Voidaan ais hel-
Lpjtsä ^yn]imärtää,mmkätahden Bert­rand
ItttSBtäl saaip Veuäjäne, näM,
ja kiitettävällä'^hellisyydellä pa-heksni
tiäkeniäänsä. Hntta Emma
Goldman ja Alexander Berkman
kulkivat erikoisjunassa ' harjottaak-seen
propagandaa Tlkrainan pol6e-viil^
ejä vastaan. Vuosina 1920 ja
1921, jonoin Tie oBvat ^Venäjällä,
bli siellä/aseampia poSittäma van-köja
kuin nyt ja kohdeltiin nntä
huonommin. Berkman seka Gold­man
tiesivät tämän, sillä he saivat
valtuuksilla varustettu terroristinen
järjestö, ja se suoritti tehtävänsä
ehkä suuremmalla ankaruudella
kuin tilanne olisi vaatinut; Jotkut
polsevikitldn ovat sitä mieltä. Mut-ta
tsekan^ menettelyihin Inultayasti
oB dlloin" samassa > suhteessa ylly­kettä
:kutn nykyisellä. valtiollisella
poliisilla on nyt lievempään menetä
telyynsä yllykettä.
: ^Neuvostohallituksen Ja -poliittisten
rikollisten välinen •kysymys }jakau­tuu
kahteen osaan: ensimälsenä
vankeus j a maanpako, toisena halfi-tukseo
suhtautuminen poliittadin ri-k
o k ^ ynnä poliidn menettefy
vangitsemisissa, : epäluulon-alai^
karkotuksessa ' jne.
J^Tiedonannöt "poliittisten" vanki­en
lukumäärästä- vaihtelevat. :Hno^
lellisen arvion mokaan on niitä ko­ko
Venäjällä 3,000 v a n k i l o i n ja
1,500 karkotuspaikoissa, mutta toi­set
väittävät lukumäärän korkeam­maksi.
SyTcsyllä V. 1924 kävi kan-sainväli6en|
rautatletyöläisten nnion
sihteeri Edo 'Pimmen, joka ei ok'
kommunisti, Moskovassa, ja häneBe';
annettiin lupa tutkia vankiloita.
Tässä on ote hänen Venäjältä läh*
dettyään tekemästään selostuksesta.
' (Kaikkein enite^ halusin näl^
dä Gotzia (sosiali-vallankumo-,
• nksellisten- johtajaa, joka tno-mittiÄ
kuuluisassa vuoden
1922 oikeusjutussa pitkäaikai-
' seen' vankeusrangaistukseen).
Kysyin, "onko mahdollisto saa-
• da nähdä Gotzia?" He vastfr-
, sivat: "Hän ei ole tää.llä." Mi-nä
hämmästyin. "Kuinka?*
•Missä hän sitten on?" T
'Hän",
>*'a8uji
vastattiin ininiillft:=
vanhempiensa h«»*|
eräässä niaalaiskartanossa M<*};
kovan nIkopuoleUa." — « i ;
mäalaiskartanossa?" —
parantaakseen terveyttään^!
KummalltBta; Sain tuon ksr^
tanon osoitteen ja menin
meA Tapasimme toiseniio^|
Asia oli todellakin niin, e^;^
hänet oli päästetty vapanteöi*|
ja hän nautti kaikista raitta»|
ilman eduista sekä vanhempiöli
sa huolenpidosta;
UseimmiUe huomatuista nyt «iK
Inloissa olevista sösiali-vallanktnno"
.jiksellisista annettiin kuukauden I»-
inä viime keisänä. Monta heistä «»,
axQnahdettn."'. !
' Eräitä viikkoja Benjm^^^J^
Savinkovin kuoremantuomio n>°^j
fön kymmenen vuoden vankend*:
«i, näin hänen kävelevän
Moskovan jrilkasfiikkeisiiDniäus ^
dulla^' seurassaan ainoastaan
henkilö. Huomautttessam