Vapaus, January 14, 1922

              Laimntalna» taimmk. 14 p. - Satnrday, Jan. 14.
VAPAUS itesdan saomslsisfiQ tydvaestdn ääiten&8nnattai3,.ii3ie2'
Ip.Ssdbuirjrfisa, Q o , , joka tiistai, t<MStai.ja lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP .
Vaataavii toknltfaij». Toimitujgifeteen.
V A P A U S '
(LAerty^ , ^ ^
3!h« only oigaa a f - P i n n i t Woifc«a in Canada. . P o ^
Sisbed In Sodbuiy, Önt, every ToeiÄy, Kiursday^nd
Heiotnflhinta 40ö,pilstatnumalta. •— Alin hidta ierta-ihootaksesta
75e.-—Kuolemanilmotcksat $2.00
vixssm 50c. kBtt»län iisaksl), — KiHaua- ja avioliifcto
i l m o t ^ hinta 92Js9, nimennuuifa»^. (mnoteo JccJn
avivMiöoiJmotttEteniiiJeydesi^ $2.00 Isaatta.kmeteA-CDOtnkaet
$2.00 keita .<2 kertaa $3.09. — SyntytaMiBO-
. tttktet $2.00 kerta.—-JQalutaan lieto k />soiteiln}9talsiet
11.00 J»rta (3 kertoa 112.00). — Kaääata ilmotukd^JQ»
Io ista el ole soainiB8t«.^lee,iahan Bcarate.mnkaaa. AdmUsing latei -Mte.per col. inch. Minlmum ehaifs
dbr «ioile insertion 76e. 'Diseoont on stostling advorttss-neat
Kie Vapaus i> tfesibest advertising<s3edium &tmis
^>gtenigx Pcople i a Oaaada.
\
mmmmkT. ,, ,^
Caiudaan yksi vk. $4.00, puoli vk. %Wö, Mm kk:
iSfUO järisi k L 76c „ /
<SlmsvnSltoihin Ja Sosaieen, yksi vk. $5.'50, >pnoli .vk.
l^iOO j a kolme kk. $1.7$.
mtalfM, JoiU ei seaeaa raha, el tulla tShettamMn,
titsr^iarefesten Joilto <w^^^
Jos ette milloin tabanaa saa vastausta ensimaiseen
Edrjeeseenne. klrjottakaa osdelläen liikkeehoStoJan per-i
eoQsallisella-iömellä. -
J . V . KANNASTQ^Liikkenhoitaja.
V;apauden konttori Ja toimitus Liberty Building,
Xonid k , Pub^n 1038. ^ - Piatiosote: \
M Ottenva, as
tfsoondtflassmattaar, t
Eapltelistieii iiiiansea.«rikoistuntija
VepäjäBlS '
Kuuluisa araerikalaisten, kapitalistien talouetieteel-
Ifsten, rahallisten j a k8tipalh'sten asiain tuntija ja kapi
talistien yhteinen tilasto» j a jmarkkinafietojen välittäjä
Hogcr Babson, kun häm^ haastateltiin äskettäin M i l -
vaukeessa, Wi8., lausui Venäj&tä seuraavaa: «Minä
voin flueluummtn luottaa Venäjän tulevaisuuteen kuin
Banskan, Italian, tai Saksan. Meidän putitaat pankki-liikkeemme,
niihin kuuluen I . P . Morgan & Co.; I^e^
Higginspi) & Co., j a National City Bank lausuivat 1916,
«ttS VenSjSllä on suurin tulevaisuus mailmassa. Saraa
pitää paikkansa vielä tänäkin päivänä. Venäjällä^ on kiis­tämättä
suurimmat luonnonrikkaudet. Kaii&katla sitä­vastoin
ei ole t u ^ i n mitään.» Näin Babson. Ja fiän
yleensä tietää mitä puhuti kapitalistien kannalta.
Sangfen laati IWWm TFE. mustan
, manifestin
«^nity Bulletiiiissa», jota julkaisee IWW:n entisistä
huomatuista toimihenkilöistä kokoonpantu «Työväen­luokan
väliaikainen yhdistämiekomitea», johon kuuluu
«Lm. ']fWW;n viimevuotisen t p. k. puheenjohtaja
Roy Brown'jo viimevuotinen sihteeri Geo Hardy; pai-
; jästaa sen seikan, että John Sangren, joka tsaarilaisken-
,raali Wrangelin hommia puolustavien kirjoitubiensa
takia e/otettiin viime vuonna «One B i g Union Month-lyn
» (nykyisin «Industrial Pioneer») loiraituksesto,
pn laatinut'IWW:n toimeenpanevalle komitealle sen
lausunnon, joka julaistiin Punaisen Intemationaleen
suhtautumiskysymyksessä. Tiedustelut j a tarkka tut­kinto
oh tuonut päivänvaloon, että Saiigren kirjotti
julistuksen alkuperäisen konseptin. Lausunto kuuluu o l ­leen
niin «raaka*, että yk^ln tQsqtumugjäsenetkään ei-
>vät voineet eitä vatm ennettiin
lausunto Industrial Solidarityn toimittajan Crookerin
Bievisteltävöksi ja puhtaaksi kirjoitettavaksi. '
Täinä paljastus on työläisille siinä suhteessa hyödyjli-nen,
eitä nyt tiedetään, että Punaisen Intemationalen
vastustajat IWW:saä ovat Venäjän tsaarilaiskenraalien
ifeUlijain herfdsesti holhoomia. Tämän pitäisi j o pan­na
arvelemaan kantansa oikeudellisuutta niidenkin, jot­k
a vietä kannattavat IWW:n toimeenpanevan komitean
- Punaista Inlemationalea vastustava kanta.
Mutta muutomissa ryhmissä lienee niin lujassa f a -
, naattinen viha, että olisivat holukkaat näkemään vaikka
tsaarivainaan jälleen Venäjän valtaistuimella, jos vain
voisivat sen kautto kukistaa vallankumouksellisen kom-munistisen
liikkeen j a sen kanssa käsikädessä toimi­van
työväen unionistisen liikkeen.
Kreikan proletariaatin ktiristustila
Ateenan taantumukselliset vallassaolijat ovat juhli-neet
.Venizeloksesta saamansa voiton vuosipäivää teolla,
joka ei missään suhteessa jää jälkeen tsorismin aikaan'-
saannoksista. Sota-oikeus on muutamia tunteja sen
jälkeen, kun joukko työväen eturivin miehiä o l i vangit-tu
marraskuun lakon johdosta, tuominnut syytetyt 5-20
vuoden vankeusrangaistukseen.
Lienee syytä muutamin sanoin kuvata lakkoon johta­nutta
tilanneita.
Kreikan proletariaatin ahdinkotilan osoittamiseksi
ruttaisi Ateenan j a Pirean työläisten palkkataulukon
julkaiseminen. Jos sitä verrattaisiin Kreikan rahayli-myslon
sodan jälkeen korjaamiin voittoihin, niin olisi
^ u l u s kerrassaan pyörryttävä.
Enemmän kuin muut helleeniläisen proletariaatin
ryhmät ovat suurten kaupunkien työläiset saaneet kär-fiia
ensin Vemzeloksen j a sittemmin hänen vastustajain-sa
hulluuden nnehnista. -Lukuisat, melkefn kaikilla
aloilla puhjenneet lakot ovat omiaan kuvaamaan K r c i -
kan proletariaatin aineellisten ehtojen tasoa. Työväen-luokka
on kolmen vuoden ajan ollut yhtämittaisessa
käymistilassa Leivän puute on auttanut käsiltänman,
ettei porvarillisten puolueiden «reformeista» ole pie
mmmaksikään huojennukselcsi työläisten asemaan
Samoin kuin Ateenan tansaHisten liikennetvöläisten
ammaliijärjestöön kuuluvien työläisten j a virkailijain,
oli royos Ateena-Pirea linjan rautatieläisten j a mcka
nikkojen, ;jtotka isännisto,. hallilukBen kanssa yksiesa
juonin, o l i anonin ottein pettäzret, ryhdyttävä lakkoon.
Liikenne sähtyi marrask. 22 ;pnä. Mutta samana
päivänä asettui hallitus julkisesti yhtiöiden puolelle
ja selitti, että lakkoa pidettiin kapinana j a tähdättynä
sotatilassa olevan maan.turvallisuutta vastaan.
Ja nyt alkoi todellinen terrori. Sotilaat miehittivät
Ateenan. Sbtilaslnsinoörit j a laiistston spesialistit yrit
tivät saada Ikäyntiin liikennettä j a «ähko- j a kaasulai
tobia, mutta turhaan. Samou o6 iit^ysti poliisilaitos
työnantaj£un käytössä. Kaikki axumatillisen liikkeen
j a kommonsitipuolueen jobtohenkiJQt ».vangittiin kapi
nallisina. Kommunistisen Rizospa^isUehden levittämi
nen kiell^tiiii, j a ybinpä lehden kantäjapojatkin pidä­tettiin.
Ja ^^araavona päivänä tuosmtä^otaoikeus 63
syytettyä edeKämainittuihinrangaisbisäiin.
Sitten antoi Siallitus julistuksen, (dtS ikeikkien'lakko­laisten
o l i heli ryhdyttävä töihin VäKai Aasian rinta'
malle lähettSmitten uhalla! Tähän h a l M s e n v ä k i v a l -
Qan iskuun päoEyi työläisten vastarinta.
Täten olivat |)orvarit antaneet näytteaa raakuudes­taan,
joka on boinopuheinen todistus sea jpohjättomais-t
s sivistymättomy^estä.
o
YalSieet Anatole Francea
J%}Fvarillisten l ^ i e n reportterit ovat S^^lhit
Anatole Francea hänen Tukholma-matkallaan l u ) n |)ai
«äjabet Useiromas^ tapauksessa ei hän alymiehenä
qle «anonut heille mitään. Mutta mitä hän taas heistä
eroon fiäästäkseen on lausunut, sen ovat näiden huija-uslehtiesi
toimittajat tulkinneet oman häijyn haikintan-
«a mukaan. Tietysti « Jinatole France ole mikään
kommunisti! Tietysti haa tuomitsee Venäjän, vallanlcu-mouksen!
Ainoa mitä porvarislehdet eivät ole uskal­taneet
tehdS tyhjäbl, on kunnioitus Leniniä kohtaan.
«Lenin on t^ro», on Anatok France sanonut. Mutta
se on v a i n m u k a suuren mestarin salonkivallankumouk-scAlisuutta.
Leninin tunnustaminen ei ole Venäjän val­lankumouksen
eikä vallanlcumouksen tunnqstamista
yleeosä!, Niinkuin ei olekaan, eikä meidän tehtävänäm­me
ole tuhlata painomustetta vSrjätäksenune jonkun
yksilön sulat tuon tai tämän värisikei. Mitä Anatole
Francen tule^ olemme häntä tuotantonsa perusteella
oppineet pitämään ystävänämme, joskaan emme m i ­nään
aktiivisena liikkeemme jäsmenä. Kaikebi va­kuudeksi
on Anatole France Tukholman Politikenin
toimesta tutustutettu juttuihin mitä porvarilliset lehdet
ovat hänestä Nobel-palkinnon: yhteydessä levittäneet.
J a tällöin vanhus, joka ei tietysti ole voinut seurata hä­nelle
vieraskielisten lehtien sepustuksia, o l i lausunut
niiden johdosta syvän paheksumisensa, j a kerta kaikki­aan
vakuuttanut, ettei hän ollut ruotsalaisten porvaris-lehtien
toimittajien kanssa lausunut halaistua sanaa­kaan
kommunistisesta liikkeestä. «Olin y l i k a b i k y m -
mentä vuotta Ranskan vanhan sosialistipuolueen jäsen,
lausui France. Puolueen Toursin kongressissa hyväk­syttyä
Moskovan ohjelman j a omaksuttua kommunis­tisen
nimen, selitin jääväni puolueeseen, koska se on
minun käsitybcni mukaan ainoa; joka seuraa Jauresin
jälkeistä jaloja perintätapoja j a pyrkii päämäärään,
minkä hyväbi hän työskenteli. Olen mitä jyrkemmin
tuominnut keskustalaisten käsityskannan j a politiikan,
mistä huolimatta he kutsuvat itseään sosialisteibi. E n
ole kellekään kieltänyt taikka missään määrin miedon­tanut
poliittisia käsityksiäni.»
Suuren ranskalaisen meälarih oman vakuutuksen mu­kaan
olisi hän siis ei ainoastaan ystäväntoe vaan myös
yksi meistä!
Kaunis japanflalnen esimerkki
Erääs Berliinissä, Pariisissa j a Lontoossa oleskele­vat
japanilaiset oppineet j a taiteilijat ovat anunattivel-jiensä
j a tuttaviensa piirissä panneet alulle avustuske-räyben
Venäjän hädänalaisten hyväksf sekä samalla
japanilaisissa lehdissä julkaisseet avustuskehoituben,
missä vaaditaan suurisuuntaisen avustustoiminnan a l -
kuunpanemista venäläisten hyväksi Japanissa. Nämä
lännessä oleskelevat japanilaiset ovat j o muistaneet
proletaarimaan nälkääkärsiviä huomattavalla joululah­jalla
j a ovat he yhteistoiminnassa Berliinissä sijaitsevan
proletaarisen ulkömaanavustuben keskuben kanssa.
Mitä ulkomaiseen proletaariseen avustustoimintaan
muuten tulee, käyvät amerikalaiset proletaarit siinä
loistavasti kaikkien muiden edellä. «Venäjän Ystävät»
olivat jo joulukuun puoliväliin mennessä saaneet ke-rätybi
1/4 miljoonaa dollaria j a varustaneet neljä
laivaa nälkäisten hyväksi, j a tämä voimaperämen toi­minta
on edelleen täydessä vauhdissa!
]Wff:n toinKenpamran kondtean raosta
juBstDs
Kommunistinen Internationale on proletaarisen vai
lankumouksen j a proletaarisen diktapiurin kansainvä­linen
puolue.^ Sillä e i ole muita päämääriä j a tehtäviä
kuin itse työväenluokan päämäärät j a tehtävät. Kom­munistisen
intemationalen hengelle <jvat vieraita j a v i
banuelisiä pienten lahkojen tavotteldt, lahkojen, joista
kukin omalla tavallaan aikoo pelastaa työväenluokan.
Se ei laadi mitään ylt^yleisiä reseptejä j a manauksia,
se nojautuu työväenluokan maailman kokemukseen
menneisyydessä j a nykyisyydessä, se puhdistaa tämän
kokemuksen sen virheistä j a hairahduksista, yleistyttää
sen saavutubet. tunnustaa ja omaksuu vain ne vallan-kumoubelliset
kaavat, mitkä ovat joukkoliikkeen kaa­voja.
'
Ammatillinen järjestö, taloudellinen j a valtiollinen
lakko, boikotti, eduskunta- j a kunnallisvaalit, eduskun­nan
puhujalava, laillinen j a laiton agitalsiooni, salai­set
tukikohdat armeijassa, osuustoiminnallinen työ,
barrikaadi — yhtäkään työväenliikkeen kehityben luo­mista
järjestö- j a taistelumuodoista ei Kommunistinen
Internationaale hylkää eikä se myöskään mitään y b i -
tyistä niistä pyhitä kaikki paranlavabi yleislääkkeebi.
(Kommunistisen Intemationalen II :n Kongressin Mani­festi.)
«Eteenpäin» kirjottaa;
ValtioBlsta toimintaa ja luokka
tajstelun valtiollista luonnetta vas­tustavat
piirteet ja yksipuolisen te­ollisen
toiminnan esittämiset seka
muut pintapuoliset ja vaistoihin pe­rustuvat
^tjsoraakset L W. W. lii­ton
keskuudessa, jotka ovat vuosien
varrella antanet tavattoman pai-jon
puheen aohetta, ovat nyt johta
neet siihen, liiton toimeenpane­va
komitea vindlisesti j a avoimesti
jnlistauton maaihnan. vallankumonk-seliisessa
eturintamassa olevien liik­keiden
todeUiseksS -vastustajabi vi
hollisieksi.
l. W. W» liiton yleisp^aatteelli-set
käsitykset eivät loskaankaan 'ole
olleet luottamasta Iterättävät, mutta
tämä liitto on kaikesta huolimatta
töiiniitut käytänntöllisesti^ l u o ^ t a i sr
teluiiikkeessä ja • taistelhit toisinaan
sankarillisena, t e o l l a . Se johtui
vainon alaiseksi ja vihattayabi. Se
joutiai-tähän asemaan aiitS syystä
että se teki jotain ja toimi tar­mokkaasti
l a k o i s s^ ja tySrii.
äoissa. M o n t a k e r t a a nämä
ovat rajoittuneet p a i k a i 1 i s i K si
talslteluibi jä ovat ne koskeneet etu­päässä
raaka-aihe tuotantoaloja^
mutta lie ovat olleet luonteeltaan tn.
Itsia ja; s i b i herättäneet. suuttumus­ta
hallitsevissa piireissä. I, ^ . W.
sodanvastainen kanta johti sen vai-noämiseen
ja sen parhaimpien ja
ti^toisimpien edustajien tuomitsö^^
se^n ja vangitsemiseen sodan aibna.
Kaikki nämä seikat yhteensä levitti­vät
käsityskantoja, että I. W. W. ön
eheä, todella tinkimättömästi ja jat­kuvasti
vallankumoubellinen liike.
Mistään ei ole enempää puhuttu
kuin L .W. yj. yallankumoubellisuu-destä.
Mihinkään ei ole muutamis­sa
tySläispiireissä luotettu niin pal­jon
kuin tähän väitteeseen. Ja ta­keena
siitä, että se pysyy vallanku­mouksellisena
on esiitetty etupäässä
se seikka, että se on puhtaasti teol-lisuustydläisten
järjestS ja sellaiset
järjestön käytähnöllistä toimintaa
koskevat seikat, kuten se,, että vir­kailijoita
ja töiinitsijoita vaihdetaan
joka vuosi..
Tätä mainetta ja luottamusta on
I. W. W. koettanut ylläpitää y l i
caiken. Se on jättänyt mieluummin
työläiset hajanaiseen järjestäytymi.
seen ta! kokonaan tilsipäisjärjestö-jen
ja «delegatehienj- varaan, kuin
ubpuhut propagandasta, joka takoo
työläisten mieleen ja sydämeen kä­sitystä
liiton oikeaoppisuudesta/ ja
vallaiikumoukselliauudesta.
Tässä; ovat I. W . W i nykyiset joh­tajat,
jotkia ovat ilmeisesti heikom­pia,
kokemattomampia ja kehitysky-vyttomämpiä
Jciiin ;8eri entiset toi­mitsijat
olivat, joutuneet turvautu­maan
kieroilevaan politiikkaan. Me
olemme huomanneet siitä kuinka ne
ensin koettivat sanoa Venäjällä t a ­pahtuvan
kaikki juuri L W. W. ^ re^
aeptin mukaisesti ja kuinka he en­sin
: koettivat selittää., itsensä Kom-muhistiseh
kansainyätisen kannat-t
a j i b i ja sitte taäa Punaisen Talou.
delliseu Intemationalen kannätta-j
i b i . Kaikesta - tästä wät he siU
temmin joutuneet teeskennellen ja
viheliäisesti kieräilleii perääntymään
ja syömään sanahsai Näin on ta­pahtunut
siitä syystä, että'he Ovat
fanaattimaisessa uskosia erehtymät-tömyyteepsä
luulleet inaäilmantäyr
tyyäii kulkea prikulleen rataa, johon
he ovat inielikuVitubessaan sien ku-lun
asettaneet. :• : :
jKiin erittämattöttiän selvästi tuli
tiedoksi Venäjän vällankumouben
luonne ja proletaarisen valtion mer­kitys,
niin häiden sokeiden L W* W.
johtajien edessä ei ollut muuta mah:
dollisuntta kuin äskeisen Venäjän
vallankumbuksen aatteiden tunrius--
tamisen sijasta alkaa niiden .parjaa­minen.
Ja selvää on, että tall&inen
täytyy suorittaa perinpohjaisesti,
jotta kyettäisiin ottamaan takaisin
edes «uskollisten Seuraajien» nuelis-sä
ne tunnustubet mitlcä ennemmin
poliittisissa manoveerfeissä ja val­heellisissa
lupauksissa tulivat näille
aatteille ann^tubi. Tämä koskee
myöskin Kolmatta kansainvälistä ja
P. T. Intemationaleaii \
Kun nämä 1. W. W. johtajatvai-kansa
olivat kieräilleet, etsiskelleet
itselleen kannatusta 'branchien piih-distaniisTen,
Väärion tietojen levittä^
misen ja yleensä puoliväliin pysäh­tyvän
teeskentelevän propagandan
kautta, niin vihdoin sitteh ivilliam-sin
raportin kautta asetuttiin tuon
«perinpohjaisen» politiikan kannalle.
Meille eilullut yllätyksenä I. W . W .
toimeenpanevan komtean lausun­to
. P . T. Idesta, silla me olemme
tunteneet' noiden keltaisten aikeet
ja tarkoitukset. Monet työläistöve-rit
eivät ole tahtoneet ottaa. usko­akseen,
että mätä' I W. W. liitossa
olisi näin pitkälle päässyt Ja sen
takia jotkut ovat pitäneet pahana
sen arvostelua.
Venäjän kommunisteja, joita en­nen
teeskennellen ja työläisjoukko­jen
kannatuksen saamiseksi ihaiJtiia»
solvataan nyt jokaisessa "sopivassa
yhteydessä. Moskovan viimekesäiset
kongressit ovat vain petosta ja Me-räjlyä.
Pelkkää poliittista vehkei­lyä
i e niissä näkevät. Masiinatem-puilla
ja vääryydellä politikoitsijat
hankkivat ylivallan kongressissa.
Tässä solvausten ja syytösten sar.
jassa lähennellään moraalia, joka
muistuttaa santarmien toimintata­paa.
Williamsin raportti lyö pohjan
tälle kaikelle ja L W. Wni t. k. v i ­rallisessa
julitubessaan seuraa sa­maa
latua. Nämä ovat mustia nsia-kirjoja.
L W. W. on ensimäinen taloudel­linen
järjestö Amerikassa joka eroit-taa
jäseniä, uniosta siksi, että no
ovat kommunisteja, l. W. W. on
ensimäinen unio Amerikassa, joka
julistaa avoimesta vastustavansa P.
T. I:lea. L W. W. on ensimäinen
unio Amerikassa, joka kieltää kes­kuudessaan
propagandan P. T. Iden
puolesta.
Tämän liiton taantumuksellinen
johto pelkää tällä haavallj^ kaikkien
enimmin kommunisteja, iilistä syys­tä?
Kommunistit ovat kolme vuot­ta
jokaisessa maassa koko maapal­lolla
muodostaneet todella taiste­levan
joukon. Kommunistit ovat
vuodattaneet vertansa tuhansia ja
mUjoonia käsittävissä taisteluarmei-joissa
kaikkien maiden yhdistynyttä
imperialismia vastaan. Kommunis.
tit ovat pelastaneet Venäjän vällan­kumouben
koko maailman yhdis­tyneen
kapitalismin kauheilta hyök­käyksiltä.
Mutta juuri näitä ei L W. W. toi­meenpaneva
komitea voi suvaita.
Se ei edes lupaa neuvotella asiasta.
Se julistaa irti itsensä näistä, jotka
muodostavat ainoan, todella maail­man
laajuisesti järjestyneen voiman
kapitalisinia vastaan. Se julistaa
nämä epärehellisiksi keljuiksi, pe­tollisiksi
vehkeilijöiksi/joissa se ei
näe mitään hyvää. '
Näin tekee L W. W. liiton toi­meenpaneva
komitea, järjestön joh-tOr,,
jota on ihailtu vallankuoinuksel-lisen
solidaarisuuden ja taistelun
edustajana. Suurempaa haaksirik-koa^
kuin »ämä on ei lienee milloin­kaan
tapahtunut työväenliikkeessä
Milloinkaan eivät vallankumoukselli­seen
liikeeseen tunkeutuneet petkut-tajat
ole. kylväneet. myrkyllisempääi
kylvöä koin nämä L W . W i johtajat
nyt tekevät.
• Häpeän puna poskillaan- vaikene­vat
I. W. W virallisen kannan edus­tajat
laajoista selostuksista , tässä
asiassa. Niinpä-: hiiden suomalainen
äänenkannattaja luikertelee kuten
selkäänsä saanut koiran:penttu pääs­täkseen
piiloon sen tubmioh edessä,
hfinkä joukot heilie julistavat. He
Eittävät .salata sitä pääasiaa, ^ettö
he ovat asettuneet noskeläisten vas-tavlalankumouksellisten
piskuisiksi
avustajiksi/ kaikenlaisilla sivutein-puiila
ja mitättömillä jutuilla koske­va
Amerikan edustajien valtakirjoja
Moskovassa jne. Mutta tästä huoli­matta
L W. W. toimeenpanevan ko­mitean
julistus on riittävä vetämään
rajat selviksi.
^ Selvää oft, että sutiri osa L W. W.
jäsenistä ei tule telcemään' itseään
syyllisiksi; toimeenpanevan komite­an
kannaii hyväksymiseen. Jos "asia
tuleb yleisäänestybeUeyniin on P
T. I:n kannattajien, suorin velvolli­suus
toimia ripeästi siellä missä vai­kuttavia
tämän järjestön osastoja
on olemassa! saadakseen ääniä t. k.
kannan tuomitsemisebi. Suuri jouk­ko
I. W. W. liiton parasta ainesta
pn poissa liiton jäsenyydestä, mutta
niillä ja'sen sympatiseeraajilla on
vaikutusta kaikesta huolimatta l i i .
toh politiikkaan. Nämä työläisai-nekset
ovat •rilpittömiä ja tosivallan-kumonbellisia
ja lie voivat paljon
tehdä hävittääkseenJiitosta sen taan-tumnbeliisen
koplan, joka nyt on
avoimesti i>aljastamit itsensä.
Jos tätä ei kyetä tekemään, niin
seurauksena'on ^tilanne, jossa I. W.
W. siirtyy lustoTiaan mitä merkilli-
;semmäk^ Icysymysmerloka ja tule­vien
tutkijoiden tajrkastettavabi
mitkä kaikld seikat yhteensä oVat
aiheuttaneet sen iaamean haaksirik-kötttnmisen,
jonka xihribi se jou­tui.
Voi olla myösl^n seuräubena
se, että hajaantumisen kautta, jo­ka
prosessi muuten jo on ollut käyn­nissä
kauan aiVaa, joudutaan siihen,
että pieni koplakunta' jää syndikalis-tisObi
^niobi, joka yrittää elää jä
olla olemassa muiden-unioiden rin-iialla,
mutta joka: ei Ameribn yh­teiskunnallisen
elämän suomien mahi
dollisuuksien mukaan voi saada ai­kaan
muuta kuin häiriötä ja pienar-voisia
sivunäj^öksiä siinä taistelussa
missä Amerikan radikaaliset työläi­set
ovat ja liikkuvat eteenpäini
• _ — _ o — .—
g|!IifUIIiIllllililiilfiHlfUffflinUll!IIUftlflfilfillHl||Hliif((niii
= LÄHETYSKUSTANUUKSETt
1 Postissa 15c kailriHa suhmiilta. Sähköianom^ $3^50. kaiimta eiaaai. ^
s Kysykää, eriikois!kttrssia siiuriUe a u m i ^ .s!
5 . Toiminta nopeaa ja perillemeno vanha. '5
s Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla. &
S Lähetetyn rahanarvo tähän mennes^ tällä vuodella.vU 8nn nfir».. ai
§ EahaaväUtetään myöskin &aikädin\Snoo^en ^^^^^^^
g; Kaildri rahavälityksemme numeroon 869 Osti ovat nanirVi I
S ilmotuben mukaan jaetut Helsingistä asianomaisille VARS»^*
S jille jouluk. 20^ p. "»«anotta, a
|Box 69, Sudbury, Ctaj. I
1 Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A . T. Hill i?7 &>• ^
s l a i r A v e . ^ , - : • 177 BeHe-s
Tähän mennessä ovat seuravat osastot meille iliiiottaneet h. I-levansa
toimenpanemaan kirjäiltamat Vapauden hyväksi: S
TIMMINS I
SUDBURY r
SOINTUU .5
WEBSTER CORNERS -
SALMON ARM s
pUMBLANE, SASK. 1
I4PPI, ONT. 5
TOy. VAPAUDEN KONnORi |
BEAVER LAKE, ONT.
CÖBXLT, ONT.
FORT WILLIAM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PÖRCUPINE
THORHILD, ALTA. ,
COLEMAN, ALTA.
Kuka on seuraava?
Kuumassa
nappinsa
mAUKSENNEi
Suomen porvaristo ei ole koskaan
mitään oppinut, eikä se tule ilman
opetusta mitään oppimaankaan. Ty­peryydessä
se pn kehittynyt niin pit­källe,
että tuskin minkään muun
maan porvaristo siinä pystyy .sen
kanssa kilpailemaan, olkoonpa sitten
kuinka taloudellisesti alkuperäisellä
asteella oleva maa tahansa. vEi ole
vielä kulunut montakaan vuotta sii-tä
kun se luuli hurjassa murhain-hossaan
voivansa hävittää sukupuu^
toon- koko Suomen valyeutuneen
työväenluokan. Miten raa'asti, hä-vittömästi,
ilman pienintäkään ihrair
syyden tunnetta se raivosi, kaataen
Suomen työväenluokan jäseniä koi-rakuoppien
reunoille, miten surkean
kuilluisat vankUavirkailijat ja Valko­set
murhaajat toivoivat vankileiri-kurjuudella
voivansa täydentää sitä,
mitä sisällissodassa ei ehditty teke­mään,
siitä on meillä todistuksia
enemhiän kun tarpeeksi. Laskut pet­tivät.
Vallankumoubellinen, veljien­sä,
siskojensa ja kohtalotoyereitten-sa
kärsimybet nähnsi;! työväenluok.
ka ei hävinnyt, se nousi kostamaan
murhattujeh j a kidutettujen tovereit­tensa
polesta. Se nousi uudella
innolla luomaan iyöväenliikettä, jon­ka
porvarit ja oikeistososialidemo-kraatit
olivat prostitueeranheet ka-pitalistiluokan
palvelubeen..
Ja vaikKa 'porvarit, noskeläisten
suosiollisella avUStubella tekivät
parhaansa tukahduttaabensa Vallan-^
kumouksellisen liikkeen kelijjttymi-sen,
kytkemällä vankilan 'komeroihin
Suomen työväenluokan parhaita
poikia, tovereita, jotka olivat yari-noutuneet
taistelemaan elaraäh ja
kuoleman kamppailua Suomen ve­renhimoista
porvaristoa vä^an;
nousi tuon joukon riveistä aina uu­sia,
jotka astuivat tyhjäkö jäänei­siin
aukkoihin toimittamaan samaa
tehtävää kun edeltäjänsäkin —: Itas-yoi
työväen voima yhä huoinattavam.
min^ Ei siis puhettakaan siitä, että
porvariston harjottama miitä pirulli­sin
sorto olisi estänyt Suomen työ­väestön
vallanl^umoubellista housu^
mutta se vain lisäsi tulta tapptttoi-hin,
se antoi sysäyksen toisensa jäl­keen
j a teki mahdollisebi yhä l a a ­jempien
joukkojen heräämisen kä-aittamäah
niistä on kysymys.
Edellämainittu ei ole ainoa tuhka-pisti,
minkä Suomen porvaristo iiut-tiamattomassa
typeryydessään on'
tehnyt. Se on tehnyt monta muuta
nolosti päättynyttä koetta. ' M u i s ­telkaamme
vain hiita <StttUr-Submi»
unelmia, joita Suomeii porvaristo
hautoi mielessään ja muistakaamme
miten nolosti ne kaikki päättyivät
Mitä saavutti Suomen porvaristo
Aunuben retkellä ja mitä se on
saavuttanut jokaisella re^ellä, joU:^
ka se on alottanut tarkoituksella l i i
sätä alueitaan . Neuvosto-Venäjän
kustannuksella? Se on osoittanut ei
ainoastaan Suomen bnsalle ja eten-.
dn sen työtätekevälle kestolle, mut­ta
myöskin koko maflman proleta­riaatille,
että se typeryydessä, Iqrke-nee'
kilpailemaan minkä ma!itn porva­riston
kanssa tahansa.
kuuluisaa Suomen valkoista porfa-ristoa,
ei se: ole mitään oppinut, vaair
sensijaan, että se olisi jotain koJte-mubön
kouluissa tullut tnntemaan,
on: se; valmis suinpäin syöksymiäir
samaan bdotubeen, josta se ontm
naurettavan nolosti takaisin palan­nut.
Mutta nyt taas. Taaskin Suo­men
porvariston kynsiä syhyy, Xälii
kertaa sen sormet syhyy Karjalaa
korpikuusien ja luonnonrikkauksiett-kimppuun,
eikä ihmekään, sillä on- ;
han tuohon kamaraan, jota tällä het.
kellä iiallitsee ja vallitsee Karjato'
työläisistä ja talonpojista niuodostit
nut Kommuuni, kätkettynä mitUj-mattomat
määrät rikkauksia, jota .
ei niin vain ilman mitään saisi luo- ;
vuttaa työtätekevän <roskaväen>
käytettäväksi. Paha asia tässä on
nyt vain se puoR, että tuo alue,
jossa niin satumaiset rikkaudet sa-hbtäan.
sijaitsetran on «Valkoisen
Suomen» rajojen ulkopuolella. Suo­men
ij^erän kiapitalistiluokan kp-net
eivät.siihen ylety, mutta sitten­kin
siitä pitäisi päästä osalliseksi.
Mietitään,' tuumataan. Pidetään sa­laisia
neuvotteluja. Neuvottelujen
tuloksena lähetetään muutamia kym­meniä
pahankurisia poikia nostatta­maan
Karjalan kansassa epäluotta­musta
Neuvosto-Karjalan työläisten
ja talonpoikain hallitukseen.. Saa­daan
sitten puolen tusinaa karjalais­ta
kannattajaa ja nyt voidaan neu­vottelujen
toinen näytös alkaa, lah-kääh
pahaa, aiVan kun ainakin poi­kaset/
Räjäytellään siltoja, polte­taan
rakennuksia jne. Suomen por­vareille
alkaa selvetä, että voimat
ovat liian pienet. Värvätään apu­joukkoja.
Saadaan niitäkin ja taas
hybrrellään käsiä. Mutta asia ei
olekaan vielä suoritettu. Vielä eivät
Karjalan kuuset kätkee valkoisen
porvariston liikevoitoksi. Mutta tuli
kuitenkin,-syttyy. Syttyy pahempi
kuin alussa aavistettiinkaan.
Näyttämölle ilmestyy Venäjän pu­naisia
sotureita. Ja Valkoisen Suo­men
ulkoasiain ministeri löytää I l ^
nänsä edestä paperin, ukaasin jos.
sa Suomi pahaselle opetetaan kym­meniä
käskyjä, selitetään kuinka
tehtyjä; sopimuksia noudatetaan. Ja
Valkosen Suomen ulkoasiain minis-
1«ri.: kynsii korvallistaan, herättää
pääministerin, vieläpä presidentin­kin.
Nyt aletaan neuvottelu, tie­tysti
taaskin salainen, sillä eihän
asian todellista luonnetta voi^ i l "
maista kolo mailman silmäiltäväis-
Neuvottelu on päättynyt. Valkoisen
Suomen'ministerit ovat päättäneet,-
että koko juttu selitetään pahanko-riöten
poikain aikaansaaifiaksi, aivan
kuten "oli suunniteltiikin, motta «a-mälla
kertaa kuitenkin sovitaan, et­tä
pojilla teetetään edelleenkin pa­haa.
Ukaasin vastaukseksi lähetetään
kömpelö-sanainen fa*eräilevä plakaat- •
ti, jolla toivotaan voitavan asia pi­mittää.
Mutta sepä ei onnistukaan.
Sensijaan, ettäSuomen porvanston
konnuudet olisivat saaneet sinna^-
sensa, • Umestyy minislenen etee
husi asiakirja,.tällä kertaa jyrpera'
hä,jyrickähä ja uhkaavana. J ^ n
taan,, että ellei Suomen hallitas
kykenevä -pahankurisia po-^j^"
rissapitämääii, niin sen tulee
— .taaayiiMua^") - — _ jirffleija-
J a vaikkakin kolahdus toisensa mään Venäjän punainen .
jälkeen on seurannut tuota surkearMutta tämäkään varoitus ei P.-