Vapaa Sana, March 14, 1946

              i i
F--
A
m
rt
L
"SIVU 2
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlih-Canadla- n Netpaper
PublUhed every Tueday Jur
day and Saturday by The Vapaa
Sana Prett LlmitedTorontoJJnt
EINO UNHOLA Preldent
VaINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvate Addre of Preaident:
4 Soho St Toronto Ont
Buiinen and Editorial
Department:
19 Huron 8t„ Toronto 2 B
Phone WA 7721
Regietered ai leeond-eU- u matter
January 19tn 1932 at the Pott
Olfiee Department Ottawa Ont
Rbieriptlon ratet In Canada nd
United State: Pr Year 375: 81
Month J200 Three Month 100
In other Countrie: Ptr Year $500
81a Montht tf50
Canadan laivateolli-suus
on vanhaa
Kun toinen maailmansota puh- -
kesi syyskuussa 1939 Canadaa kut
suttiin valmistamaan laivoja taas
laivoja ja enemmän laivoja Kun
asiantuntijat alkoivat tutkimaan
tilannetta niin he huomasivat su-rukse- en
että lalvojenrakennus-teollisuu- s
Canadassa oli mennei-syyden
asia ja kaikkiin aikomuk-siin
ja tarkoituksiin nähden se oli
sukupuuttoon häviämässä kuin
kulkukyyhkynen
Lalvojenrakennusteollisuus Ca-nadassa
on ollut kuollutta tosia-siassa
jo niin pitkälle että suurin
osa canadalalsla ovat unhoittaneet
sen olleen kerran tämän maan yh- -
den pääteollisuuden Kuitenkin
yhdeksännentoista vuosisadan
myöhälsemmälli osalla 1870 i-a-nadala-lnen
laivojen rakennustaito
oli tunnettu yli maailman Ja tuo-na
aikana Canada todellisuudessa
oli kolmanneksi suurin laivojen ra-kentaja- mua
ja neljänneksi suurin
maa laivojen omistuksessa
Canadan rakennustaito tässä la-jissa
kantautuu melkein kaksi vuo-sisataa
taaksepäin jolloin cana-dalals- et
lalvatelakat Nova Scotlan
rannikolla ja pitkin St Lawrence-Joe- n
rantamia valmistivat kuului-sia
kauppa-aluksi- a jolta käytet-tiin
teekaupassa Ja yleensä kaup-paretkll- lä
yli maapallon
Nuo luonnollisesti olivat puisia
laivoja Ja kun niiden tilalle tuli
raskaammat Ja nopeammat teräs-lalv- at
Canaoa kirjaimellisesti ka-tosi
lalvanrakennuskuvasta La-hlmpl- nä
sotaa edeltäneinä vuositta
tässii maassa valmistettiin ainoas-taan
muutamia huvialuksia ja
kauppalaivoja Ja ainoastaan kou-rallinen
canadalalsla työskenteli
tässä teollisuudessa
Sitten maailmansota toinen o-so- ttti
kuitenkin ettei Canada ollut
unhoittanut taitoaan Ja että se le
Lakin on meriv aitio Laivanraken-nusteollisuus
muodostui yhdeksi
pääkohdaksi Canadan sotaponnls-- t
uksissa
Ensimmäiseksi rakennettiin saat-tolalvo- ja
auttamaan tuhoamaan
natsien vedenalaisten vaaran Sen
j&lkeen tuli huuto kauppalaivoille
niiden Ulalle jotka olivat mene-tetyt
valtameriltä vihollisen toi-minnan
vuoksi Nlita rakennettiin
Sitten kun Canadan laivasto kas
voi Ja otti aktiivista osia Atlanrun
taisteluun nousi raskas kvsvntä
laJvastoaluksllle Caaadalaiset lal-vatelakat
rakensivat ne f Ja sodan
viimeisten päivien aikana kun
syunnltelmat tehtiin hyökkäykselle
mannermaalle Canada sai vas-taanottaa
t Hautoen suurelle mää
rälle maihinnousua! uksia Ja Cana-da
hyväksyi tilauksen
Hyvin lyhyessä ajassa canadalal-ne- n
lalvalnrakennusohjelma kehit
tyi rannikolta rannikolle ulottu-vaksi
eikä se rajoittunut ainoas-taan
valtamerien rannikoille Lai-voja
rakennettiin kaukana sisä
maassa muutamissa tapauksissa
tuhansien mailien päässä mereltä
Vanhat lalvatelakat mitkä eivät
olleet nähneet telakkatyömlestä
vuosikymmeniin pian olivat tou-hua
täynnä kun laivan osia lähe-tettiin
niihin kokoamista varten
tehtaista yli maan
Tässä suuressa ohjelmassa olivat
osallisina yli 300 tehdasta Ensim-mäisen
kolmen kuukauden aikana
vuonna 1540 lalvarakennusteolli-suu- s
otU työhön 4000 miestä ja
naista Ja mainitun vuoden loppuun
mennessä työntekijäin lukumäärä
oli noussut 17000! Työ meni eteen-päin
ja kun ohjelma laajentui ja
yhä enemmän Ja enemmän tilauk-sia
tuli sisään työntekijäin luku-määrä
nousi Jatkuvasti kunnes se
vuonna 1943 saavutti huipun kun
yli 75000 canadalalsta työskente-livät
yötä Ja päivää laivojen lä-hettämisessä
merille
Näiden laivojen historia Ja mi-tä
osaa ne näyttelivät toisessa
maailmansodassa on hyvin tun-nettu
Canadalalset ovat ylpeitä
tosiasiasta että heidän perinnöl
linen lalvojcnrakennustaitonsa oli
hyvin tärkeänä tekijänä tyrannlu-de- n
voittamisessa Ja meidän cana-dalals- en
kansanvaltaisen elämän-tapamme
säilyttämisessä suurso-dan
melskeissä
Sudbury Ont
Ne Voiman mestaruuslUlhtokllpal-lu- t
ovat siis ensi lauantaina ja sun-tiUntaln- a
1017 p Sampo-haali- n luo-na
sekä Bunnuntai-lltapulväll- a mäen-laskukilpailut
l'eter fc't mäessä Kil-pailut
ovat kalkita niissä narjolssa
Jotka ovat h)väksytty ylels-canada-laise- n
hiihtoliiton saannoissa ni-mittäin
ikärajat ovat samat Tämä
riksi että pojat ovat olleet niistä
ennen epätietoisia Ja siksi ne on yh-täläistetty
Nyt on ii sellaisilla po-jilla
kun l Arkttander K Luoma J
Kallio ym tilaisuus näyttää niihin
Ke kykenet ät Voiman omi! kilpai-luissa
Näihin kilpailuihin osallistu-a- t
ainakin mäenlaskuun kalkki ky
Iän parhaat laskijat kuten K Sprou
le 1 Heikkilä E Mullolla ym Mur-tomaalla
tietenkin Heaver Laken po-jat
panevat parastaan sillä kysy-myshän
on tohtori Markkasen nui-jalta
Ja tietenkin Jehun tttäret tu-levat
näyttämään kaupunkilaisille
kuinka suksilla mennään Sanalla sa-toon
nämät kilpailut tulevat ole-maan
parhaat Ja viimeiset tänä tai-ta- a
Voittajille jaetaan hyvät pal-kinnot
Sli ken kynnelle kykenee
niin saapuu silloin kilpailupaikalle
Jos ei lunta saada lisää pyhään
mennessä (sitä on tilattu) niin siinä
tapauksessa kilpailut pidetään Suo-nilranna- lla
se on Iamr liken jääl-lä
Ji mäenlaskut Mullolan mäessä
jossa kuuluu olevan h) v asti lunta
Kilpailut aloitetaan lauantaina 5 ki-lometrin
yleinen sarja klo & lp ja
sunnuntaina klo 10 ap murtomaa-hiihdo- t
Seuratkaa kilpailukutsua
- Mainostaja
Kirkland Lake Ont
Suomi-Ompeluseur- an kahviatset
on maallsk 18 p kello 7 30 Mr &
Mrs Toivo Niemen kodissa Lebel
Ave Tarjoilusta huolehUvat rou-vat
T Niemi Ja Suuronen Toivo-taan
runsasta osanottoa Tervetu-lemaa- n
suurella Joukolla! — F J K
TimminsOnt
Ev Luth seurakunnan tavan-mukainen
Jumalanpalvelus on Har-mony-haal- illa sunnuntaina 24 p
maallsk kello 2 1 p Tilaisuudessa
puhuu pastori Koski Pitäkäämme
tilaisuus muistissa
TORSTAINA MAAL1SK 14 P
vK4H
rÖ
_C ftJMCKXl
Y£ ai AamCrJ
meinaa uuden sinfonian tiveleet
Pakinajuttuja
Lähettipä äkälsen kirjeen Suo- -
meen
Nimittäin Mrs Majander
Helmikuun päivän Suomen So-sialidemokraatissa
yleisön-osastos- sa
nimittäin oli seuraavanlainen
Mrs Majanderin allekirjoituk-sella
varustettu vastalause:
"Olemme lukeneet suomenkieli-sistä
lehdistä Canadassa Ilmesty
vistä sekä Yhdysvaltain puolella
että meidän suomalaisten Suomeen
lähetettyjä paketteja availtu
Suomen vesistöllä Ja otettu par-haat
tavarat pois kuin myöhem-mässä
valheessa varastettu ko-ko
paketteja
"Kuinka tätä on sallittu?
"Me tuhannet suomalaiset olem-me
lähettäneet vähistä vaatevaras-toistamme
sukulaisille ja tuttavill-emme
heidän hätää kärsiessään
siellä
"Allekirjoittanut esimerkiksi
lähettänyt pakettia omalta koh-daltaan
ja kaikkiaan olen postit-tanut
60 pakettia ja vasta kaksi
pakettia mennyt perille henki-löille
joille kuuluu!
"Voisitteko lehden kautta
kääntyä postihallituksen puoleen
tässä asiassa? Sitä mielestämme
voi sivuuttaa sivulta katsoen vaan
on käytävä toimenpiteisiin varkai-den
kiinnisaamiseksi Ja rangaista-va
hirttotuomiolla niin loppuu
maastanne tuo kataluus Josta on
kalkki teidän maanne lehdet täyn-nä:
varkautta Ja ryöstöjä Joiden
kertomisella on lehtiennc sivut
koristeltu
"Miksi Suomen postihallltus
takaa pakettireklstcerausta Cana-dall- e?
Me maksamme huikeat pos-timaksut
Ja varkaudet tapahtuvat
Suomen rajojen sisäpuolella niin
kertovat maan suomenkieliset leh-det
samoin yksilöt kirjoittavat et-tä
heidän pakettinsa varastettu
"Meitä on tuhansia tämän kir-jeen
takana Olisi toivottavaa et-tä
posti säilyisi sinänsä kun on
täältä lähetetty kun kerran tava-rat
ovat tullivapaat
"Tehkää tämä palvelus tälld
mantereella olevien Ja omassa
maassanne sukulalstemme Ja tut-tavlem- me
hyväksi että postiin tu-lisi
sellainen valvonta ettei ketkään
hln käsiksi Käännymme myös
asiaan kuulumattomat pääse nll- -
Tervehdys kiitos Suomen
kirkosta ystäville Canadassa
(Kirj ja lähettänyt
Lehtonen
Lähetän sydämellisen kiitollisen
tervehdyksen kalkille Canadassa
oleville Suomen Ja sen kirkon
täville Kiitos Teille rakkaat Ca-nadan
suomalaiset siltä että kir-jein
Ja lahjoin olette muistaneet
kotimaan Suomen ahdistettua
kansaa Moniin koteihin on tullut
tietoja rakastetuilta omaisilta Ca-nadassa
Suurta Iloa on myös tul-lut
koteihin Joihin saapunut
lahjapaketteja Täällä puutteen
keskellä missä esim siirtomaata-varoita
ollenkaan saa saadut
Canadan ystätäln lähetykset ovat
olleet erittäin mieluisia yllätyksiä
Etelä-Suomes- sa murtuu Jo taas
talven valta kohta Tulee taas
Pohjolan satumainen ihana kesä
Toivomme että niin myös sodan
pimeä aika raskaine seurauksineen
taas pian on ohitse Suomen pieni
kansa on työteliästä Ja sisukasta
Se rakentaa Suomen maan pian
kuntoon jos vaan saa rauhan
Jumala on Ihmeellisesti meltätä- -
— THURSDAY MARCH 14
w -- T M e uy
Ei
M
9
M
on
on
on
13
on
ne
te
ei
ei
on
se
Ys
on
el
tointua yhteen — Louisvllle Time
täällä postin puoleen — Mrs M
Majander
Kuten yllälalnattu kirje osoittaa
on kirjoittaja sangen suuttunut ja
esittää hän sangen pltkällemene-vl- ä
rangaistuksia paketUen var-kaille
nimittäin narun Jatkoksi
panemista
Ja me ymmärrämme hyvin kir
jeen lähettäjän suuttumuksen kun
on saanut kuukausimääriä odottaa
vastausta pakettien perille saapu-misesta
Jävällllä on ehtinyt tule-maan
senkin seltsemänlalsla Jobin-posteja
pakettien varasteluista ym
Mutta ehkäpä hirttotuomio sen-tään
olisi lilan raskas tuollaisessa
kin tapauksessa niin Inhoittava
kuin rikos onkin
Siinä toteutuisi vain se vanha
suomalainen sananlasku että "Pie-niä
varkaita hirtetään suuria ki-itetään"
Nähkää äskettäin Ilmoitti eräs
kauan alkaa Suomessa ollut ruot-salainen
kirjeenvaihtaja että näl-käiseen
Suomeen matkalla olleet
neljä viisi kokonaista sillilaivaa o-li- vat Itämerellä joutuneet "kaap-parien"
käsiin eivätkä mehevät
Norjan sillit olleetkaan saapuneet
Suomen hätääkärsivien nälkää
sammuttamaan
Jotta tällaisten "kaappausten"
rinnalla nuo pienten pakettien si-sällön
näpistelyt näyttävät sangen
vähäpä'ölsiltä Ja niin ollen hirt-totuomiot
voisivat olla toivottavia
aloitettavaksi siltä "isommasta
päästä" ketä sitten "sillikaapparlt"
lienevätkin
On kuitenkin joka tapauksessa
koetettava vaatia postilaitokselta
olipa kysymys minkä maan posti-laitoksesta
hyvänsä rehellistä pe-liä
Ja turvaa postlvarkauksla vas-taan
sillä eivät ne dollarit todella-kaan
täällä "puissa kasva" kuten
eräs suuttunut lukijamme kerran
kirjoitti että niitä kannattaisi tuh-lata
kalliiden pakettien lähettämi
seen ellei ole varmuutta että ne
Joka yksi menevät perille
Onneksi el kuitenkaan tähän
saakka ole vielä tänne Canaduai
saapunut moniakaan valituksia pa- kettien häviämisestä Ja kunhan
tiedot ehtivät pakettien saajilta
tulla voi olla niinkin että kadon
neiden määrä supistuu sangen ple
neksl
Kiviperän Pekka
Arkkipiispa Aleksi
Turku)
hän asU auttanut pimeyden lävit-se
Mutta raskaat ovat surut Mo-net
tuhannet perheet ovat kotia
vailla Kymmeniä tuhansia koteja
on kaipaamassa kaatuneita omai-siaan
Mutta "Herra lyö Ja taas
parantaa" Hädän aika koituu uu-den
armon ajaksi Jumala siunat-koon
runsaasti Canadan suomalai-na
teidän seurakuntianne Ja ko-tejanne
Hän palkitkoon Teidän
hyvyytenne Ja rakkautenne Suo-men
kansaa kohtaan
Turussa helmikuun 25 pnä 1946
Aleksi Lehtonen
Ylläolevan Johdosta: — Arkki-piispa
Aleksi Lehtonen kirjoitti
taas allekirjoittaneelle Ja lähetti
kalkille Canadan suomalaisille ter-vehdyksensä
On erittäin mieluis-ia
Ja rohkaisevaa saada tervehdi
kotikirkkomme pälmleheltä 'ja
seurakuntien kaitsijalta Muista-kaamme
häntä suuressa tehtäväs-sään
Ja rukoilkaamme hänen sekä
kansamme Ja kirkkomme puolesta
kotimaissa — J Yrttimaa
ja
Suomen "uudet
demokraatit"
Oli eräässä Suomen kirjeessä
niin mehevä pala Hertta kuusisen
turkeista y m asioista että teem-me
poikkeuksen tällä kertaa pe-riaatteisiimme
olla Julkaisematta
yksityisiä kirjeitä Ja tarjoamme
siis osan tuosta Turusta lähetetystä
kirjeestä lukijain nautittavaksi ja
Johtopäätösten tekemiseksi Hen-kilöiden
nimet Jätämme Ihan ko-konaan
pois sillä tässäkin kir-jeessä
mainitun Leinon ohranat o-v- at
valppaita Ja siksipä emme ha-lua
kirjeen lähettäjälle tuottaa
mitään ikävyyksiä emmekä liioin
anna kommunlstlohranalle viitet-tä
mistä hakea ilmoittamalla kir-jeen
saajan nimen Näin hän kir-joittaa:
"Kyllä kalkki sanoo että tämä
pikku hiljaa Neuvosto-Suom- i on
Äärimmäinen vasemmisto täällä
nyt vallan vehkoo ja pistää kalkki
asiat päälaelleen Viisaat saavat
vain katsella ja pudistella päätän-sä
Sotakorvaukset Jo yksistään o-v- at
niin valtavat että tuntuu
mahdottomalta sellaisista selvitä
Eikä se ole siinä kalkki ei lähes-kään
Kyllä ne meidän niin tyh-jäksi
lypsää ettei meillä muutaman
vuoden perästä ole sitäkään mitä
nyt on se on varma Nyt on uusi
verotuskin taas keksitty irtalmls- -
tovero Joka pöydästä Ja tuolista
mitä omistaa saa maksaa joka
vuosi
Tänään meillä on sitten se su-rullinen
tuomioiden julistamispäi-vä
nimittäin niin kutsuttujen so-tasyyllisten
Kyllä se kanssa yhtä
ilveilyä on koko homma Eivät he
mitään ole saaneet itseään puolus
taa kun kerran idästä vaaditaan
että ne miehet on pantava linnaan
niin sillä hyvä El oikeudella ja
lailla ole enää mitään voimaa
Hertta Kuusiset täällä nyt Jyllää
Ja ostelee hienoja turkkeja Osti
nimittäin sen paljon puhutun ka-valtajarou- van
Monthen-Nlsslse- n
minkkiturkin ja maksoi silti
1300000 markkaa Mutta mlkhr-o- n
ostaa kun on hetkutellut itsen-sä
Joka komiteaan Ja tuloja on
kuukaudessa siinä 250000 mark-kaa
Ja "papalla" (hänen miehel-lään
sisäministeri Leinolla) saman
verran Niin ne meidän "oikeat
kansan demokraatit" elää Sama se
näkyy olevan päämäärä kalkilla
"parhaimmistolla" niin nykyisellä
kuin entiselläkin mitäs muuta kun
minä vaan saan Ja se Hella Vuo-lijoki
on kanssa yksi oikein tosi
hunskeli Sen töistä voisi kirjoittaa
vaikka koko romaanin Ja tuollai-sia
meidän nyt täytyy kuunnella ja
pokata"
Eikös olekin mehevä kuvaus
Suomen "uusista demokraateista"?
Timmins Ont
''svirivketä mies ia yhteis
kunta tai suoremmin miesasiasta
ci ole paljoa puhuttu niin tärkeä
kun se onkin Tämän puutteen
poistamiseksi lausuttakoon silta
muutama sana Naisasia on meille
siksi tuttu ettemme me miehet sii-hen
kajoa sen asian ajajia on Jo-ka
maassa Vaan mr miehet ko-koonnuimme
TImeksessä oman a-sia- mme vmpärllle sankoin Joukoin
ja kutsumme kaikkia Timeksen
miespuolisia mukaamme Harmony-haallll- e
puolustamaan miesten
kunniaa kavalaa akkajoukkoa vas-tan
Kokouksemme on maanan-tain
t k 18 pnä klo 7:30 Illalla
Siellä alustetaan kysymys perus-teellisesti
sillä tämän paikkakun-nan
naiset vakuuttavat vaikkakin
salassa voittavansa meidät miehet
sarjajuhlien pidossa sekä ohjelman
laadussa että lopputuloksissa
Ellemme heti alussa ota asiaa
vakavalta kannalta he se myös te- kevät SUs Jokainen Joka pitää
Itseään miehen nimen arvoisena
niin kokoukseen — Se valittu
Kirkland Lake Ont
Kun Suomen Apu-ompeluseu- ra
saatuansa erikoisluvan lähetti Suo-men
Huollolle 1500 orpojen --ja okelt-te- n
invallldien huoltoon jat kassam-me
kovia pieneksi alin tuli ajatu
että pitäli saada suuret Juhlat ai-kaan
kartuttaakserame ka&saaame
niin että iollmme taas l&aettiä a-p- ua kua Ulalsuu tulee Päätimme
ii Järjestää Juhlaiitaaat easi keski-viikkona
:o p tk alkaen klo 730
Oraare hjualllla Sinne varmaan rien-tää
kaikki suomalaiset kuulemaan Ja
näkemiin aita aalset orat saaneet
alkuua Ohjelmana toimme jo matal-ta
että omien paikallUUa voimien
kuoroUalujea fm lisiktl olemme
JoUea kiellslltä onnistuneet saamaan
NO 31 - xm
Worce$ter Mass
amivTearäknäelilsäksaäieklektiäTeänäntäaviakkroihrjjaeoinistteanleäsmskapeöveäaäonli
nätys tälle päivälle nimittäin si
astetta yläpuolella nollan Kuita M ovat t„ää_llä v_ n„o_in_ parikhymoamuesntutä
päivää ennen keskiarvoa Kua:pi
nyt vain Jaksaisi pitää päälle niin tulisi kesään kerrankin mittaa va rataan kuitenkin Suoml-pakette:-h- ln vahvaa vaatetta kuin myöstij
jalkineita sillä ei siellä Suoinesia
varmaan talvi tällä lailla konstaile
Ja sitten vängälläkin tämä he-malse-va
kevään hempeys tuo rae
leen Jo kesärelssuja ja kaikesta
paatiaen reissua on nyt Jatketta
5-- 6 sadalla mallilla kun sinne Tt
mlnslln saakka täytyy poiketa ta-valllse-lta
raiteelta jota on tottu-n- ut tallaamaan Että kuka hittj
alkoi munkkia juhlapaikan kar-sa- ? Se tässä eniten tervaa kun oi
Pekan kuin Matinkin hyväksyr]
sen kerinnyt hankkia Joskin p-e-ta-rl
Jo pahaa ennustellen mainitsi
kalamiesten varmasti tyytymättö-myydestä
Sen verran lienee Pi-etarissakin
kala- - tai onkimiestä e-ttä
arvaa miltä tuntuu kun täyty) jättää joskaan nyt el lklpäivikst
tutut lohi- - ja basslpalkat ja vaih- taa ne niihin Jokelan Jussin hyi-klml- ln "ronttolhln" Minulla tosin
on uusi satsi Hellin ejä että luulen
pärjääväni joissakin tapauksesi
ollen rehti pohojolaanen myönnän
yhtyväni juhlapaikan muuttoon
Kesä on herttalsempl siellä ylem-pänä
pohjoisessa niine muhkeine
kukkulolneen laaksolneen ja jär-vineen
Etenkin torontolalsile täv-tyl- sl kelvata Teille se el ole p-itempi
kuin melllekään otetaan sa-ma
tie North Baysta Ja kartasta
kin päättäen se tarjoaa erinäisiä
nähtävyyksiä Ollen vallan kaivos-aluet- ta joltakin maanviljelijöitä
lukuunottamatta olen taipuisa us-komaan
että malnarlt vaimoineen
Ja tyttärinen Ja poikineen kykenee
juhlat Järjestämään siinä kuin toi-setkin
sillä mokkarl trammari po-raa- ja ja koneenkäyttäjä kaivokses-sa
on meiningeissään Jämerää
sakkia Nuoret tytöt voimistelussa
ovat olleet erikoisen eteviä ja niin
myöskin laulajat ym hyvin edus
tettuina että oikeastaan jos ky
sytte sitä minulta niin sanon et
tä mennään vaan Pohjolan suur
Juhlille Luulen että kulta-alu- e
rahallisestikin on hyvin onnistu
nu ajatus joten Matti ja monet
muut valitkaa Jo nyt ne pöksyt
jotka matrassin alle panette präs-siin
sillä silloin ollaan fiiniä kun
ollaan kulta-aluee- n suurjuhlilla
Nyt kun atomi on joutunut hiu-kan
syrjään urkinnalta niin mini
tässä ohimennen lupaan ja täytän-kl- n
lupauksen jos alkaa ja tilai-suuden
sUhen saan ja urkin kom-munistien
parissa miten teidän
Matti Pietari ja Labradorin äijä
rangaistaan so vaarattomaksi
tehdään Voisin tässä vähän ke-inoistakin
mainita Menen kuiskien
ja hätkähdellen valittaen arka-luontoista
tointani ja kovin tär- -
keltten yhteiskuntaa mullistavien
tietojen tuojana tahtoisin tavata
sitä fraktiaorgaanla että se kut-suisi
seksuunsn koolle Ja siellä
pääsisi solulle sanomaan mitä plee-nu- ml
on viimeksi päättänyt Ja mi-tä
lähitulevaisuudessa tulee päät-tämään
erikoisesti mikä koskee
teitä Ja muutakin kuten maali-manvallankumo- u?
Canadan so-vletolml- nen
Ja tärkeimmistä tSr-kei- n:
miten suorinta tietä tullaan
selviytymään soslallvaskistebta
sillä ne ja vaan ne ovat sovletoin-ni- n
suurin tsie Olenpa varma
että voin tuoda teille tarkat J
tuoreet tiedot saadaksenne va-lmentautua
ja Jos Joudun käpälä-lautaa- n
pääsen marttyyriksi Ea
ole Moskovassa ennen käynytkään
Keväisissä meiningeissä — Massaa
Vihtori
UhetttliU Jutila mennyt
Suomeen
New Vorklsta ilmoitetaan etti
Vahlnctonisa oleva Suomea laiet-tllä- s
Jutila oli matkustanut kkU
Suomeen Ja lienee saapunut loi' J5
tämän viikon alussa Suomen eto
kunnava valittiin pääministeri P"
Ikivl uudeksi presidentiksi Mais1"
helmin tilalle Ja huhuja on olla! et-tä
Jutila tulUl uudeksi pääsisi''-riks- i
hänen tilalleen
myös arvokasta apua kutea vix
soolon ukrainalaisten tyttöjen orke-teriesityks- et
Mrs Creirhtoa taa?-koulu- n
oppilailta esityksiä Jne
Pyydettyämme ohjelmaa myös mi
hiltä orat he lupautuneet anuaa5
meille oikein yllitysnnmeron Lopsi'
l on tanssia A Olvion soltoll Jo:
tervetuloa kaikki viettämläa ratil-ta
HU Ja samalta auttamaan Se
AL-mea — -
— j--
i
M