0119a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f 7 ii l! t I Sk 5- -' £ tr (!r ti ii £1 1 tov 5:i: t: 'i s i tr F Mvua TIIST HUHTIKUUN 24 P — TUE5DAY AMUL 24 NO 43 - 194& VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Flnnlsh-Canadla- n Newspaper Publlthed every Tueeday Thur-da- y and Saturday by The Vapaa Sana Preee Limited Toronto Ont EINO UNHOLA Pretident VÄINÖ MALMIVUORI Manager REYNOLD PEHKONEN Edltor Private Addreat of Pretident: 4 Soho St Toronto Ont Business and Edltorlal Departmenta: 19 Horon St Toronto 2 B Phone WA 7721 Reglstered as aecond-clas- s matter January 19tht 1932 t the Post Office Department Ottawa Ont Subscrlption rates In Canada and United States: Per Year 375 81 Months $200 Three Months 100 In other Countrles: Per Year 500 8lx Months $2-5- 0 Susien ulvonta lisääntyy Nyt kun liittoparlamcntin Ja Ontarion maakuntaparlamentin vaalit ovat ovella edelliset kesä-kuun 11 päivänä ja Jälkimäiset kesäkuun 4 päivänä niin poliittis-ten susien ulvonta saa entistä klihkeämmän luonteen Ylimmäi-senä tuossa kuorossa me kuulem-me canadalaisten kommunistien "yhtenälsyyskutsun" Tämän kommunistien touhun johdosta oli eräs ammattlunionlstl tarttunut kynään kirjoittaen e-rä- ässä englanninkielisessä lehdes-sä varsin äkäisessä äänilajissa Kun kirjoitus on erittäin kuvaa-va Ja suorasanainen niin julkai-semme sen tässä että suomalai-setkin pääsevät tietämään mitä monet toiskieliset tmmattlunloiden Jäsenet kommunisteista ajattele-vat Kirjoittaja käyttää nimimerk-kiä KAVR Ja lausuu: Minä olen lukenut kommunis-tipuolueen (LPP) Johtajien Ja seuraajien kirjoja Ja artikkeleita ja sama parku aina näyttää Itse-päisesti Jatkuvan nimittäin yh-tenäisyydestä työväen yhtenäisyy destä yhtenäisyydestä politiikassa yhtenäisyydestä Canadassa yh-tenäisyydestä maailmassa Ja kui-tenkaan cl koskaan ole ollut toista ryhmää taikka poliittista puoluet-ta Joka olisi aiheuttanut niin pal-jon epäyhtenäisyyttä kuin kom-munistipuolue (LPP) Minä ollen ollut CIO:n unloiden Jäsen var-sin monia vuosia nyt Ja kommu-nistipuolueen ainekset ovat aiheut-taneet enemmän epäyhtenäisyyttä hajoltustaktlikallaan palkallisten toimeenpanevien Ja Jäsenten Jou-kossa kuin mikään toinen työväkeä tukeva Järjestö Kommunistipuolue (LPP) cl ole käyttänyt ainoas-taan tätä taktiikkaansa työväen riveissä he ovat mäiskin koetta-neet aiheuttaa samaa epäyhtenäi-syyttä CCF:n puolueen tukijoiden ja Jäsenistön keskuudessa mutta hyvin pienellä menestyksellä Nyt Ikäänkuin viimeisenä keino-na meidän yhtcnälsyyspuolue koettaa hajoittaa CCFni panemal-la ehdokkaita niitä CCF:n Jäseniä vastaan jotka tulhat valituiksi viime vaaleissa Jos he ajattele-vat että Ontarion väestöä voidaan narrata heidän propagandal-laan vanhoillisten voittamisesta kommunistipuolueen ja CCF:n lii-ton kautta niin he ovat hyvin väärässä sillä Ontariota el johdel-l- a sellaisella syötillä CCF on kansanpuolue Jonka ovat rahas-taneet Johtaneet Ja hyväksyneet suuret Joukot Canadassa: farma-rit tehdastyöläiset Ja professio-naalinen väestö Me olemme laatl- - neet politiikkamme Ja ohjelmam-me emmekä me sitä hylkää sel-laisen sakin kuin kommunisti-puolueen vuoksi — KWR Kuten ylläolevasta huomataan nimimerkki siinä lyhyessä muo-dossa antaa hyvin nasevan vas-tauksen kommunististen poliittis-ten susien ulvonnalle Ja hän on aivan oikeassa siinä kun lausuu että mikään toinen ryhmä taik-ka puolue el ole matkaan saanut niin paljon hajaannusta Ja pa-haa kuin Juuri kommunistit Tuo kommunistien aikaansaama pa-hennus el ole kaiken lisäksi om-inaista vain Canadassa mut-ta aivan samanlaista ilmenee kaikissa maissa Joissa kommunis-teja löytyy Natsilalset Ja kommu-nistiset opit eivät olleet ainoastaan tämän verisen sodan aiheuttajina mutta niiden kirous tulee lepää-mään kansojen kannettavana vie-lä senkin Jälkeen kun rauha on saavutettu VANHA WIEN Wienin poliittinen Ja kulttuurilli-nen ilmapiiri oli vastakkainen opin kappale natseille Hapsburgit olivat vioistaan huolimatta olleet hapsburgl-laisi- a ensi tilalla ja saksalaisia toi-Bell- a tilalla Maa Jota he hallitsivat oli monien rotujen sekaannus ja Wien oli edustetuin kaikista Kuropan kaupungeista Maria Theresian Ja Frans Josefin varjot kävelivät yhä Horburgln Ja Schönbrunin palatseis sa Ja koko kaupungin yläpuolella leijailivat yleismaailmallisen musii-kin suuret traditsloonlt — Mozart Haydn Beethoven Schubert Ja mo-net vähemmän tunnetut Jopa "Ruu-sukavaljeeri- n" väistit kuulostivat vä-hemmän saksalaisilta kun niitä soi-tettiin Huropan ihailtavimman puis-ton Praterln puiden alla Tietä natseille kaiken tuon lopetta-miseksi tasoitti Engelbert Dollfuss tuo pienikokoinen diktaattori Joka kukisti sosialistihallituksen mutta joka itsekin sai turmansa natsien pyssyistä Juutalaiset pakenivat kau-pungista "Hell Hltler-"sana- t kaikui-vat kahviloissa Ja Itinsstrasse nimi-tettiin Josef Hnyckclln kaduksi (hän oli gauleiter) Itävalta tunnettiin vi-rallisesti nimellä Oslmark — Saksan Itäinen ulkovartlo Nyt tuo ulkova-rustu- s on joutunut venäläisten käsiin Se oli jo tapettu henkisesti natsien toimesta Varpio-puolis- ot pohjoi-sessa konserttimatkalla Tunnetut suomalaiset laulajat Ire-ne Ja V Varpio ja heidän säestäjän-s- ä Hugo Chatclaln tulevat tekemään konserttimatkan pohjois-Ontarloo- n toukokuun nlusa ollen heillä seu-raavissa palkoissa tilaisuudet: Klrkland Lakella toukokuun S päi-vänä kello 730 111 toukokuun 6 päi-vänä Iltapäivällä South Porcuplnes-s- a ja Illalla Tlmminslssä klo 730 Pohjoisen suomalaiset varmaankin rientävät Joukolla kuulemaan näitä suosittuja laulajia ja heldln mainiota planistlaan Hupo Chatelalnla Naiset keskenään "Ainakaan minä en ole kuullut kenenkään sanovan ainuttakaan pahaa sanaa Innasta" "Kn minäkään hytä ytävä Puhu-kaamme Jotakuita muusta" fa I JaV - NacawkMäsBna9 OKINAVVAN ASUKAS Kuvassa ylll nahdJän Oklnawan-saare- n vanha Japanilainen asukas icnka tyyppisi! alkuasukkaita amerl-kalals- et tapasivat saarella sinne Jatpanllalsen mustekalan lonkerolta Pakinajuttuja Miksi panetella Canadaa? Tämmöisen kysymyksen teki vii-me perjantaina torontolalnen Daily Star tolmltusklrjoituksensa otsikossa missä lehti sitten sutkl henkisellä kepillä selkään vanhoil-lisen puolueen Johtajaa John Brac-ken- la siltä kun tämä oli Orey Northin täytevaalien aikana ker-tonut sellaisen sortlttoman jutun että canadalaiset sotilaat olivat vlskelleet aseitaan yli laidan kun olivat matkalla meren taakse Juttu myöhemmin osoittautui sellaiseksi että yksi sotilas oli to-dellakin nakannut kiväärinsä me-reen mutta John Bracken el ole juttua sen paremmin koskaan oikaissut Tuo mainitun lehden otsikko kuitenkin tuo meidän mieleemme erältä toisia asioita ja me vuoros-tamme kysymme mainitulta leh-deltä aivan justiin samoilla sa-noilla että: Miksi panetella Ca-nadaa? Mainittu Toronto Daily Star ni-mittäin samassa kirjoituksessaan laina englanilaisen London Even-in- g Standardin kirjoitusta jossa mainittu lehti lausuu että: "Ca-nada on saavuttanut täyden ryh-din maailman suurten kansojen joukossa" Joka muuten onkin aivan totta Mutta jos seurailee mm mai-nittua Toronto Daily Staria ja sen kirjoituksia niin Canada on helk-karin kaukana "täyden ryhdin" saavuttamisesta maailman suur-ten kansojen joukossa mutta sen-sijaan maalimassa on vain yksi maa mikä on saavuttanut lehden mielestä "täyden ryhdin" Ja se maa on kommunistinen Venäjä Jota me suomalaiset kansankielet lä nimitämme Ryssänmaaksi Eikä tähän viekkaaseen Cana dan panetteluun ole tehnyt syy pääksi Itseään vain mainittu leh ti mutta sitähän harjoittavat suu Irella tarmolla monet muut sano ' malehdet Ja yksilöt Joka päivä me täällä Canadassa saamme kuulla "totuuksia" kuinka Venäjällä se taikka tuo Juttu on niin Ja niin hyvästi ratkaistu mutta meillä Canadassa laa Ihataan kaukana jäljessä Ei ok pitkää aikaa siitäkään kun näim I me aivan totena Juttuna kerrot ' tavan että terveydellisellä alalla 1 vena„j„aua on mm navluieu11y TuA-konaan taikka melkein kokonaan sukupuolitaudit mutta täällä Ca-nadassa ne rehoittavat suuressa mittakaavassa vaarana kansaiu- - 1 selle terveydelle On selvää että mainitut taudit ovat vaarana kansalliselle tervey-delle ja niiden ehkäisemiseen on i kiinnitettävä aivan vakavissaan 'huomiota mutta meistä on alna-)kl- n vähän liikaa ruveta välttä-mään että Venäjällä siinä suh-teessa oltaisiin päästy pitemmälle kuin me täällä Eihän meidän tar-vlt- se muuta kuin vertaamme ca-nadala- lsia ja venäläisiä lääkintä- - oloja lääkärien lukumäärää sa-iraaloiden lukumäärää Ja tehok-kuutta toisiinsa väkilukujen pe-rusteella niin me melkoisella var-muudella kkenemme sanomaan miten pitkälle kummassakin maas-sa on esimerkiksi sukupuolitautien ehkäisyssä päästy Tuollaiset Jutut Julkisen sanan palstoilla ovat selvää Ja suoraa Canadan panettelemista Sillä on tarkoituksena saada uskomaan että tämä meidän nykyinen systee-mimme el ole mistään kotoisin et-tä Ihmiset täällä ovat huonom- - katkotaan — Richmond Tlmes-Dispatc- h massa asemassa kuin Venäjällä ja pelastuksena tästä kurjuudesta" on vain siirtyminen hallitsemaan tä-tä canadaialsta kansaa saman-laisen systeemin mukaan kuin Ve-näjälläkin Tämän lajin saarnamiehiä meil-lä vilisee nykyään kuin Vllkkllän kissoja ja mainittu torontolalnen Daily Star on osallistunut noiden saarnamiesten kuoroon Julkaise-malla lukuisasti kirjoituksia jois-sa kuvataan neuvostojärjestelmä järjestelmänä perin ruusuisilla vä reillä — kauniimmilla väreillä kuin mitä kuvataan tätä meidän omaa Canadaamme- - Mutta esimerkiksi Canadan suo malainen tietää hyvin kokemuk-siensa perusteella että kyllä Ca-nadan ja Venäjän sisäisillä Jär-jestelmillä on sentään yhtä suuri ero kuin yöllä ja päivällä Niin suuri ero että el edes rumasulnen ja uppiniskainen suomalainen kommunisti vaihtaisi asuinpaik-kaansa ja mielisuosiolla läkslsi Venäjälle asumaan Klvlperän Pekka Äänestyslistat laaditta-va oikein Ottajasta ilmoitetaan että kalkil-le äänestyslistojen laatijoille on an-nettu tiukat määräykset merkitä vaaliluetteloihin kalkki äänestyskel-poise- t kansalaiset ja myöskin on an-nettu varoitus ettei äänestyskelvot-torni- a saa listoille asettaa Rikko muksista tulee seuraamaan ankarat rangaistukset Äänestyskelpoisten re-klsteera- ajat saavat seitsemän sent tlä rekisteeraamastaan äänestäjästä Ja kun Cartierin äänestysalueessa Jouduttiin tutkimaan vuonna 1913 väärinkäytöksiä niin muutamat re-klsteera- ajat salvat sakkoa 500 dolla-ria Ja toiset vähemmän ja toiset menettivät kokonaan palkkionsa Silloin huomattiin että laittomat li-säykset äänestyH?oihln oli tehty suuremman palkkion saannin toi-vossa Vain 25 vuotta erehdyksessä Portlamllsta Me Ilmoitetaan että sikäläiset palokuntalaiset olivat vain 25 vuolta TfliiljU-ess- ä aikoinaan KnjtlanhUsä valmistetun paloruiskun suhteen Käytettyään 25 vuotta mai-nittua ruiskua he hoksasivat että ruisku ei ainoastaan lähetä veslulh-ku- a mutta se myökln samatta voi vetää tankkinsa täyteen vettfc Ja palokuntalaiset olivat 25 pitkää vuot-ft- a il? vesiämrärelllä kantane?: tankkiin veden! Tämä el ole kyllä-kään tämän päivän juttu sillä tuon 1 Iloisen keksinnön tekeminen tapah tui vuonna 1S30 Rovaniemen asemakaava valmis HelslPplstä ilmoitetaan että prof Alvar Aallon Johdolla toiminut komi-tea oO saanut osapuilleen valmiiksi Rovaniemen kauppalan uuden asema-kaavan Suurin piirtein asemakaava Jää entiselleen mikuli tontit oTat ky-symyksessä mutta rakennusalaa muutetaan Ja asema tule siirtymään Kemiin päin Kuten muistetaan nat-sit polttivat Kotaniemen täydellises-ti periiotyessJän Suomesta Suomalaiset kunnostautuivat taiteessa mainiosti Sudburyssa oli äsken taidenäyttely hyvällä menestyksellä Sudburyssa järjestettiin äskettäin palkallinen taidenäyttely sikäläisellä Y's Men's Clubilla nllu hyvällä me-nestykse- llä että yleisöä näyttelyssä kävi noin 3000 henkilöä Näyttelyssä oli kaikkiaan 350 teosta näytteillä 19S osanottajalta ja olivat ne ryhmi-tetyt eri luokkiin ollen myöskin eri luokissa useita sarjoja Palkintotuo-marin-a eli taidearvostelijana oli tunnettu englantilainen Canadassa asuva taidemaalari Mrs Dawson Ken-nedy ja hän antoi erittäin kiittävän lausunnon ei ainoastaan Itsestään taidenäyttelyn järjestämisestä mutta myöskin kiitti useiden näyttelyyn o-sallistun-eiden töitä varsin arvokkaik-si Hän myöskin oli sitä mieltä että Sudburyyn pitäisi perustaa taiteili-jain yhdistys joka antaisi tukea nuo-rille ja lupaaville taiteilijoille kuin myöskin vanhemmille taiteenharras-tajille Hän oli hämmästynyt että Sudburyn kaltaisessa palkassa löytyy niin paljon ja niin lupaavia tatdeky-kyj- ä Paikkakunnan suomalaiset menes-tyivät tässä ensimmäisessä taidenäyt-telyssä varsin mainiosti Ja kun Mrs Kennedy arvosteli näytteille asetettu-ja teoksia niin hän selitti että mo-nissa tapauksissa hänen on valkeaa määrätä ensimmäistä palkintoa sillä niin hyviä ovat useiden teokset Ensimmäisessä luokassa alle 16 vuotiaille ensimmäisen palkinnon voitti Verchla Stewart alkuperäisellä taulullaan "Alaston maa" ja Kalevi Jcvjkanen niinikään alkuperäisellä taulullaan "Kolme suurta" Jossa kol-me mäntyä seisoo korkealla palkalla putouksen keskellä Miss Dorothy Shreeve sai kunniamaininnan taulus-taan "Metsämaan polku" Viimeksimainittu voitti tässä sar-jassa ensimmäisen palkinnon jäljen-nöksestään Trans-Canada- n maantietä kuvaavasta taulustaan Kunniamai-ninnan samassa sarjassa saivat Heik-ki Auvinen "Hiljainen vuoristo" Jäl-jennöksestään Ja Janet Robertson "Lumimaisema" Jäljennöksestään Ensimmäisen luokan toisessa ryh-mässä voltti ensimmäisen palkinnon Terttu Tenhunen mainiosta alkupe-räisestä lyijykynäpiirroksesta "tPnrl kenkiä" ja Joan Kedey sai kunnia maininnan samassa ryhmässä piir-roksestaan "Koulutyttö" Alokkaiden luokassa menestyivät suomalaiset myöskin sillä Mrs S Kamppi Copper Cllfflstä ja Mrs II R Johnson niinikään Copper Cllf-flstä salvat kunniamaininnan edelli-nen teoksestaan "Avonainen virta" Ja Jälkimäinen "Vapauden maa" Sar-jan voltti DIt Meredith teoksellaan "Talvinen auringonpaiste" Neljännessä luokassa Joka käsitti kaikenlalMa maalattuja esineitä toi-sessa ryhmässä voltti ensimmäisen palkinnon Mrs HE Johnson Copper Cllfflstä vaaleansiniselle kaakelille maalaamastaan mainiosta teoksesta "Johnny — nyt minä laitan Itseni nukkumaan" Lausumme onnittelumme erikoises-ti näille Sudburyn ja Copper Cllffln 9T33Sy' - - I JlKr~är9HUv KOTONA JÄLLEEN Kuvassa nlhdSXn Mrt Kathcrint Mcrr't VVashintoonista joka lapsi-neen pläsi vapaaksi Santo Tomas-leirll-tl kun amerikalattet valtasivat Manilan He olivat olleet yli kolme vuotta japanilaisten vankina Luut-nantti George Morris on vieläkin —+ VJl suomalaisille siltä että he na n nu niolla tavalla menestyivät n ttelys-s- ä Jossa oli niinkin mahtaa osaa-ott- o Näistä tuloksista nähdään ti kyllä meidän suomalaisten jceskuu dessa on kykyjä Jos mille aLt c kun han vain saadaan Innostusta aikaan yrittämään Toivomme heile edel-leenk- in menestystä taiteen i ' Steeledale Sask Viime talvena Torontossa tssanl oll niiden järklmlesten kanssa k-kust-elua että laitetaan ensi kesä-kuus- sa yhdestä Vapaa Sanas'a Juhl-anumero kun ukko Slmonson täyttää sata vuotta vaan hän sammui vahaa aikaisemmin kuin tämä aikuinus to-teut- ul On harvinaista että nykyajan Ihmiset saavuttaa niin korkean laa Henry Slmonson — vanhanmaan ni-mi Simontalval — kuoli 6 päivä viime maaliskuuta entisellä maatilallaan (nykyään poikansa hallussa) 99 vuo-de- n 9 kk ja 6 päivän ikäisenä Kaksi päivää oli hän vuoteen omana Hänet haudattiin Dunblanen suomalaisten hautausmaahan Hänen varhaisempi elämäkertansa löytyy S Ilmosen kirjoittamassa Suo-malalst- en historiassa vaan mainitsen siitä pääpiirteet tässä yhteydessä Tämä edesmennyt vainaja oli synty-nyt Pudasjärvellä Oulun läänissä Suomessa Siirtyi korjaan Vesisaa-reen v 1868 Kalasteli siellä jonkun alkaa Ja meni siellä naimisiin Sieltä muutti hän vaimoineen Yhdysvaltoi-hin Kuparisaarelle Michiganiin jos-sa työskenteli kaivannossa Vuonna 1877 siirtyi hän Cokatoon Minn maanviljelijäksi Siellä kuoli hänen ensimmäinen vaimonsa jonka kanssa hänellä el ollut yhtään lasta (Ma-tossa ollessaan meni hän toisen ker-ran naimisiin josta avioliitosta on elossa kaksi poikaa ja tytär Mrs An-na Koehler AVasbingtonln valtiossa August Glensldessa Sask ja Henry Dunblanessa Sask Toisen vaimon kuoltua meni hin kolmannen kerran naimisiin v 1SSS josta avioliitosta hänellä oli kolme poikaa yksi on kuollut jo aikaisem-min toinen Eli ou maanviljelijänä Steeledalessa Sask ja kolmas Fred on joutunut kadoksiin Venäjällä Hä-nen kolmas vaimonsa kuoli vuonsa 1929 Slmonson muutti Canadaan v 1S09 otti homesteadlmaan läheltä Puntia-ne- a Ja on hän asunut Canadassa siitä lähtien lukuunottamatta lyhyenpää ai-kaa kun hän asui Astorlassa Oregon Asuin useita vuosia hänen naapur-inaan Ja tulin hänet hyvin tuntemaan Hän oli rehellinen vanhankansan mies Jonka suusanalliset sanat olivat ainakin yhtä luotettuja kuin nykyajan kirjalliset dokumentit Hän cli tun-nollinen elämäntavoiltaan san i o-lleensa Jo neljänkymmenen vuotias kun ensi keiran maistoi sokea hän oli sitä mieltä että nykyajm uaat ovat lilaksi sokeroituja Kunnioitettu naapuri Ka 1 j t'1 muillesl! Mrs Kalle Linne on lelkufJ Sas-katoon- ln sairaalassa parant " " on hyvät toiveet Maaliskuussa oli hn-l-n k' - ' ' mat täällä aavlkollak n P ' kln näki Jo Joltain Ja Uvatp 3t lo pudottaneet siemenenkin v '& Tätä kirjoittaessa on taas !a ta)-s-l talvi luntakin on Jonkun v " Tämän paikkakunnan enne- - Wa harva asutus näyttää yhä vain -- ""e-nvan viime sunnurtalna Sr-- 1 kuuta oli lähtljälskekkert Vihf Kosken perheelle He mytv r suutena huutokaupalla ia " ' ' itään päin eivät he sek ~J tiedä mihin atettuvat Siis "- - matkalle! — M M OPTILLISIA UNSSEJX VAt-- V TETAAN SUOMESSA ' Helsingistä ilmoitetaan e'- - " a koin tullaan Suomessa ai optllllsten linssien valmistus a = net asiantuntijat sanovat c malatnen optillinen teollisuus ta menestyksellä kilpailemaan k sen optllllsen teoll!uuden ka" Silmälasien valmistus on jo a kotimaisesta lasista " -- rr£ Piin linsseihin täytyy r' '! tuoda neli ulkomailta matu suoritetaan jo Suomessa
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, April 24, 1945 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1945-04-24 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001431 |
Description
Title | 0119a |
OCR text | f 7 ii l! t I Sk 5- -' £ tr (!r ti ii £1 1 tov 5:i: t: 'i s i tr F Mvua TIIST HUHTIKUUN 24 P — TUE5DAY AMUL 24 NO 43 - 194& VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Flnnlsh-Canadla- n Newspaper Publlthed every Tueeday Thur-da- y and Saturday by The Vapaa Sana Preee Limited Toronto Ont EINO UNHOLA Pretident VÄINÖ MALMIVUORI Manager REYNOLD PEHKONEN Edltor Private Addreat of Pretident: 4 Soho St Toronto Ont Business and Edltorlal Departmenta: 19 Horon St Toronto 2 B Phone WA 7721 Reglstered as aecond-clas- s matter January 19tht 1932 t the Post Office Department Ottawa Ont Subscrlption rates In Canada and United States: Per Year 375 81 Months $200 Three Months 100 In other Countrles: Per Year 500 8lx Months $2-5- 0 Susien ulvonta lisääntyy Nyt kun liittoparlamcntin Ja Ontarion maakuntaparlamentin vaalit ovat ovella edelliset kesä-kuun 11 päivänä ja Jälkimäiset kesäkuun 4 päivänä niin poliittis-ten susien ulvonta saa entistä klihkeämmän luonteen Ylimmäi-senä tuossa kuorossa me kuulem-me canadalaisten kommunistien "yhtenälsyyskutsun" Tämän kommunistien touhun johdosta oli eräs ammattlunionlstl tarttunut kynään kirjoittaen e-rä- ässä englanninkielisessä lehdes-sä varsin äkäisessä äänilajissa Kun kirjoitus on erittäin kuvaa-va Ja suorasanainen niin julkai-semme sen tässä että suomalai-setkin pääsevät tietämään mitä monet toiskieliset tmmattlunloiden Jäsenet kommunisteista ajattele-vat Kirjoittaja käyttää nimimerk-kiä KAVR Ja lausuu: Minä olen lukenut kommunis-tipuolueen (LPP) Johtajien Ja seuraajien kirjoja Ja artikkeleita ja sama parku aina näyttää Itse-päisesti Jatkuvan nimittäin yh-tenäisyydestä työväen yhtenäisyy destä yhtenäisyydestä politiikassa yhtenäisyydestä Canadassa yh-tenäisyydestä maailmassa Ja kui-tenkaan cl koskaan ole ollut toista ryhmää taikka poliittista puoluet-ta Joka olisi aiheuttanut niin pal-jon epäyhtenäisyyttä kuin kom-munistipuolue (LPP) Minä ollen ollut CIO:n unloiden Jäsen var-sin monia vuosia nyt Ja kommu-nistipuolueen ainekset ovat aiheut-taneet enemmän epäyhtenäisyyttä hajoltustaktlikallaan palkallisten toimeenpanevien Ja Jäsenten Jou-kossa kuin mikään toinen työväkeä tukeva Järjestö Kommunistipuolue (LPP) cl ole käyttänyt ainoas-taan tätä taktiikkaansa työväen riveissä he ovat mäiskin koetta-neet aiheuttaa samaa epäyhtenäi-syyttä CCF:n puolueen tukijoiden ja Jäsenistön keskuudessa mutta hyvin pienellä menestyksellä Nyt Ikäänkuin viimeisenä keino-na meidän yhtcnälsyyspuolue koettaa hajoittaa CCFni panemal-la ehdokkaita niitä CCF:n Jäseniä vastaan jotka tulhat valituiksi viime vaaleissa Jos he ajattele-vat että Ontarion väestöä voidaan narrata heidän propagandal-laan vanhoillisten voittamisesta kommunistipuolueen ja CCF:n lii-ton kautta niin he ovat hyvin väärässä sillä Ontariota el johdel-l- a sellaisella syötillä CCF on kansanpuolue Jonka ovat rahas-taneet Johtaneet Ja hyväksyneet suuret Joukot Canadassa: farma-rit tehdastyöläiset Ja professio-naalinen väestö Me olemme laatl- - neet politiikkamme Ja ohjelmam-me emmekä me sitä hylkää sel-laisen sakin kuin kommunisti-puolueen vuoksi — KWR Kuten ylläolevasta huomataan nimimerkki siinä lyhyessä muo-dossa antaa hyvin nasevan vas-tauksen kommunististen poliittis-ten susien ulvonnalle Ja hän on aivan oikeassa siinä kun lausuu että mikään toinen ryhmä taik-ka puolue el ole matkaan saanut niin paljon hajaannusta Ja pa-haa kuin Juuri kommunistit Tuo kommunistien aikaansaama pa-hennus el ole kaiken lisäksi om-inaista vain Canadassa mut-ta aivan samanlaista ilmenee kaikissa maissa Joissa kommunis-teja löytyy Natsilalset Ja kommu-nistiset opit eivät olleet ainoastaan tämän verisen sodan aiheuttajina mutta niiden kirous tulee lepää-mään kansojen kannettavana vie-lä senkin Jälkeen kun rauha on saavutettu VANHA WIEN Wienin poliittinen Ja kulttuurilli-nen ilmapiiri oli vastakkainen opin kappale natseille Hapsburgit olivat vioistaan huolimatta olleet hapsburgl-laisi- a ensi tilalla ja saksalaisia toi-Bell- a tilalla Maa Jota he hallitsivat oli monien rotujen sekaannus ja Wien oli edustetuin kaikista Kuropan kaupungeista Maria Theresian Ja Frans Josefin varjot kävelivät yhä Horburgln Ja Schönbrunin palatseis sa Ja koko kaupungin yläpuolella leijailivat yleismaailmallisen musii-kin suuret traditsloonlt — Mozart Haydn Beethoven Schubert Ja mo-net vähemmän tunnetut Jopa "Ruu-sukavaljeeri- n" väistit kuulostivat vä-hemmän saksalaisilta kun niitä soi-tettiin Huropan ihailtavimman puis-ton Praterln puiden alla Tietä natseille kaiken tuon lopetta-miseksi tasoitti Engelbert Dollfuss tuo pienikokoinen diktaattori Joka kukisti sosialistihallituksen mutta joka itsekin sai turmansa natsien pyssyistä Juutalaiset pakenivat kau-pungista "Hell Hltler-"sana- t kaikui-vat kahviloissa Ja Itinsstrasse nimi-tettiin Josef Hnyckclln kaduksi (hän oli gauleiter) Itävalta tunnettiin vi-rallisesti nimellä Oslmark — Saksan Itäinen ulkovartlo Nyt tuo ulkova-rustu- s on joutunut venäläisten käsiin Se oli jo tapettu henkisesti natsien toimesta Varpio-puolis- ot pohjoi-sessa konserttimatkalla Tunnetut suomalaiset laulajat Ire-ne Ja V Varpio ja heidän säestäjän-s- ä Hugo Chatclaln tulevat tekemään konserttimatkan pohjois-Ontarloo- n toukokuun nlusa ollen heillä seu-raavissa palkoissa tilaisuudet: Klrkland Lakella toukokuun S päi-vänä kello 730 111 toukokuun 6 päi-vänä Iltapäivällä South Porcuplnes-s- a ja Illalla Tlmminslssä klo 730 Pohjoisen suomalaiset varmaankin rientävät Joukolla kuulemaan näitä suosittuja laulajia ja heldln mainiota planistlaan Hupo Chatelalnla Naiset keskenään "Ainakaan minä en ole kuullut kenenkään sanovan ainuttakaan pahaa sanaa Innasta" "Kn minäkään hytä ytävä Puhu-kaamme Jotakuita muusta" fa I JaV - NacawkMäsBna9 OKINAVVAN ASUKAS Kuvassa ylll nahdJän Oklnawan-saare- n vanha Japanilainen asukas icnka tyyppisi! alkuasukkaita amerl-kalals- et tapasivat saarella sinne Jatpanllalsen mustekalan lonkerolta Pakinajuttuja Miksi panetella Canadaa? Tämmöisen kysymyksen teki vii-me perjantaina torontolalnen Daily Star tolmltusklrjoituksensa otsikossa missä lehti sitten sutkl henkisellä kepillä selkään vanhoil-lisen puolueen Johtajaa John Brac-ken- la siltä kun tämä oli Orey Northin täytevaalien aikana ker-tonut sellaisen sortlttoman jutun että canadalaiset sotilaat olivat vlskelleet aseitaan yli laidan kun olivat matkalla meren taakse Juttu myöhemmin osoittautui sellaiseksi että yksi sotilas oli to-dellakin nakannut kiväärinsä me-reen mutta John Bracken el ole juttua sen paremmin koskaan oikaissut Tuo mainitun lehden otsikko kuitenkin tuo meidän mieleemme erältä toisia asioita ja me vuoros-tamme kysymme mainitulta leh-deltä aivan justiin samoilla sa-noilla että: Miksi panetella Ca-nadaa? Mainittu Toronto Daily Star ni-mittäin samassa kirjoituksessaan laina englanilaisen London Even-in- g Standardin kirjoitusta jossa mainittu lehti lausuu että: "Ca-nada on saavuttanut täyden ryh-din maailman suurten kansojen joukossa" Joka muuten onkin aivan totta Mutta jos seurailee mm mai-nittua Toronto Daily Staria ja sen kirjoituksia niin Canada on helk-karin kaukana "täyden ryhdin" saavuttamisesta maailman suur-ten kansojen joukossa mutta sen-sijaan maalimassa on vain yksi maa mikä on saavuttanut lehden mielestä "täyden ryhdin" Ja se maa on kommunistinen Venäjä Jota me suomalaiset kansankielet lä nimitämme Ryssänmaaksi Eikä tähän viekkaaseen Cana dan panetteluun ole tehnyt syy pääksi Itseään vain mainittu leh ti mutta sitähän harjoittavat suu Irella tarmolla monet muut sano ' malehdet Ja yksilöt Joka päivä me täällä Canadassa saamme kuulla "totuuksia" kuinka Venäjällä se taikka tuo Juttu on niin Ja niin hyvästi ratkaistu mutta meillä Canadassa laa Ihataan kaukana jäljessä Ei ok pitkää aikaa siitäkään kun näim I me aivan totena Juttuna kerrot ' tavan että terveydellisellä alalla 1 vena„j„aua on mm navluieu11y TuA-konaan taikka melkein kokonaan sukupuolitaudit mutta täällä Ca-nadassa ne rehoittavat suuressa mittakaavassa vaarana kansaiu- - 1 selle terveydelle On selvää että mainitut taudit ovat vaarana kansalliselle tervey-delle ja niiden ehkäisemiseen on i kiinnitettävä aivan vakavissaan 'huomiota mutta meistä on alna-)kl- n vähän liikaa ruveta välttä-mään että Venäjällä siinä suh-teessa oltaisiin päästy pitemmälle kuin me täällä Eihän meidän tar-vlt- se muuta kuin vertaamme ca-nadala- lsia ja venäläisiä lääkintä- - oloja lääkärien lukumäärää sa-iraaloiden lukumäärää Ja tehok-kuutta toisiinsa väkilukujen pe-rusteella niin me melkoisella var-muudella kkenemme sanomaan miten pitkälle kummassakin maas-sa on esimerkiksi sukupuolitautien ehkäisyssä päästy Tuollaiset Jutut Julkisen sanan palstoilla ovat selvää Ja suoraa Canadan panettelemista Sillä on tarkoituksena saada uskomaan että tämä meidän nykyinen systee-mimme el ole mistään kotoisin et-tä Ihmiset täällä ovat huonom- - katkotaan — Richmond Tlmes-Dispatc- h massa asemassa kuin Venäjällä ja pelastuksena tästä kurjuudesta" on vain siirtyminen hallitsemaan tä-tä canadaialsta kansaa saman-laisen systeemin mukaan kuin Ve-näjälläkin Tämän lajin saarnamiehiä meil-lä vilisee nykyään kuin Vllkkllän kissoja ja mainittu torontolalnen Daily Star on osallistunut noiden saarnamiesten kuoroon Julkaise-malla lukuisasti kirjoituksia jois-sa kuvataan neuvostojärjestelmä järjestelmänä perin ruusuisilla vä reillä — kauniimmilla väreillä kuin mitä kuvataan tätä meidän omaa Canadaamme- - Mutta esimerkiksi Canadan suo malainen tietää hyvin kokemuk-siensa perusteella että kyllä Ca-nadan ja Venäjän sisäisillä Jär-jestelmillä on sentään yhtä suuri ero kuin yöllä ja päivällä Niin suuri ero että el edes rumasulnen ja uppiniskainen suomalainen kommunisti vaihtaisi asuinpaik-kaansa ja mielisuosiolla läkslsi Venäjälle asumaan Klvlperän Pekka Äänestyslistat laaditta-va oikein Ottajasta ilmoitetaan että kalkil-le äänestyslistojen laatijoille on an-nettu tiukat määräykset merkitä vaaliluetteloihin kalkki äänestyskel-poise- t kansalaiset ja myöskin on an-nettu varoitus ettei äänestyskelvot-torni- a saa listoille asettaa Rikko muksista tulee seuraamaan ankarat rangaistukset Äänestyskelpoisten re-klsteera- ajat saavat seitsemän sent tlä rekisteeraamastaan äänestäjästä Ja kun Cartierin äänestysalueessa Jouduttiin tutkimaan vuonna 1913 väärinkäytöksiä niin muutamat re-klsteera- ajat salvat sakkoa 500 dolla-ria Ja toiset vähemmän ja toiset menettivät kokonaan palkkionsa Silloin huomattiin että laittomat li-säykset äänestyH?oihln oli tehty suuremman palkkion saannin toi-vossa Vain 25 vuotta erehdyksessä Portlamllsta Me Ilmoitetaan että sikäläiset palokuntalaiset olivat vain 25 vuolta TfliiljU-ess- ä aikoinaan KnjtlanhUsä valmistetun paloruiskun suhteen Käytettyään 25 vuotta mai-nittua ruiskua he hoksasivat että ruisku ei ainoastaan lähetä veslulh-ku- a mutta se myökln samatta voi vetää tankkinsa täyteen vettfc Ja palokuntalaiset olivat 25 pitkää vuot-ft- a il? vesiämrärelllä kantane?: tankkiin veden! Tämä el ole kyllä-kään tämän päivän juttu sillä tuon 1 Iloisen keksinnön tekeminen tapah tui vuonna 1S30 Rovaniemen asemakaava valmis HelslPplstä ilmoitetaan että prof Alvar Aallon Johdolla toiminut komi-tea oO saanut osapuilleen valmiiksi Rovaniemen kauppalan uuden asema-kaavan Suurin piirtein asemakaava Jää entiselleen mikuli tontit oTat ky-symyksessä mutta rakennusalaa muutetaan Ja asema tule siirtymään Kemiin päin Kuten muistetaan nat-sit polttivat Kotaniemen täydellises-ti periiotyessJän Suomesta Suomalaiset kunnostautuivat taiteessa mainiosti Sudburyssa oli äsken taidenäyttely hyvällä menestyksellä Sudburyssa järjestettiin äskettäin palkallinen taidenäyttely sikäläisellä Y's Men's Clubilla nllu hyvällä me-nestykse- llä että yleisöä näyttelyssä kävi noin 3000 henkilöä Näyttelyssä oli kaikkiaan 350 teosta näytteillä 19S osanottajalta ja olivat ne ryhmi-tetyt eri luokkiin ollen myöskin eri luokissa useita sarjoja Palkintotuo-marin-a eli taidearvostelijana oli tunnettu englantilainen Canadassa asuva taidemaalari Mrs Dawson Ken-nedy ja hän antoi erittäin kiittävän lausunnon ei ainoastaan Itsestään taidenäyttelyn järjestämisestä mutta myöskin kiitti useiden näyttelyyn o-sallistun-eiden töitä varsin arvokkaik-si Hän myöskin oli sitä mieltä että Sudburyyn pitäisi perustaa taiteili-jain yhdistys joka antaisi tukea nuo-rille ja lupaaville taiteilijoille kuin myöskin vanhemmille taiteenharras-tajille Hän oli hämmästynyt että Sudburyn kaltaisessa palkassa löytyy niin paljon ja niin lupaavia tatdeky-kyj- ä Paikkakunnan suomalaiset menes-tyivät tässä ensimmäisessä taidenäyt-telyssä varsin mainiosti Ja kun Mrs Kennedy arvosteli näytteille asetettu-ja teoksia niin hän selitti että mo-nissa tapauksissa hänen on valkeaa määrätä ensimmäistä palkintoa sillä niin hyviä ovat useiden teokset Ensimmäisessä luokassa alle 16 vuotiaille ensimmäisen palkinnon voitti Verchla Stewart alkuperäisellä taulullaan "Alaston maa" ja Kalevi Jcvjkanen niinikään alkuperäisellä taulullaan "Kolme suurta" Jossa kol-me mäntyä seisoo korkealla palkalla putouksen keskellä Miss Dorothy Shreeve sai kunniamaininnan taulus-taan "Metsämaan polku" Viimeksimainittu voitti tässä sar-jassa ensimmäisen palkinnon jäljen-nöksestään Trans-Canada- n maantietä kuvaavasta taulustaan Kunniamai-ninnan samassa sarjassa saivat Heik-ki Auvinen "Hiljainen vuoristo" Jäl-jennöksestään Ja Janet Robertson "Lumimaisema" Jäljennöksestään Ensimmäisen luokan toisessa ryh-mässä voltti ensimmäisen palkinnon Terttu Tenhunen mainiosta alkupe-räisestä lyijykynäpiirroksesta "tPnrl kenkiä" ja Joan Kedey sai kunnia maininnan samassa ryhmässä piir-roksestaan "Koulutyttö" Alokkaiden luokassa menestyivät suomalaiset myöskin sillä Mrs S Kamppi Copper Cllfflstä ja Mrs II R Johnson niinikään Copper Cllf-flstä salvat kunniamaininnan edelli-nen teoksestaan "Avonainen virta" Ja Jälkimäinen "Vapauden maa" Sar-jan voltti DIt Meredith teoksellaan "Talvinen auringonpaiste" Neljännessä luokassa Joka käsitti kaikenlalMa maalattuja esineitä toi-sessa ryhmässä voltti ensimmäisen palkinnon Mrs HE Johnson Copper Cllfflstä vaaleansiniselle kaakelille maalaamastaan mainiosta teoksesta "Johnny — nyt minä laitan Itseni nukkumaan" Lausumme onnittelumme erikoises-ti näille Sudburyn ja Copper Cllffln 9T33Sy' - - I JlKr~är9HUv KOTONA JÄLLEEN Kuvassa nlhdSXn Mrt Kathcrint Mcrr't VVashintoonista joka lapsi-neen pläsi vapaaksi Santo Tomas-leirll-tl kun amerikalattet valtasivat Manilan He olivat olleet yli kolme vuotta japanilaisten vankina Luut-nantti George Morris on vieläkin —+ VJl suomalaisille siltä että he na n nu niolla tavalla menestyivät n ttelys-s- ä Jossa oli niinkin mahtaa osaa-ott- o Näistä tuloksista nähdään ti kyllä meidän suomalaisten jceskuu dessa on kykyjä Jos mille aLt c kun han vain saadaan Innostusta aikaan yrittämään Toivomme heile edel-leenk- in menestystä taiteen i ' Steeledale Sask Viime talvena Torontossa tssanl oll niiden järklmlesten kanssa k-kust-elua että laitetaan ensi kesä-kuus- sa yhdestä Vapaa Sanas'a Juhl-anumero kun ukko Slmonson täyttää sata vuotta vaan hän sammui vahaa aikaisemmin kuin tämä aikuinus to-teut- ul On harvinaista että nykyajan Ihmiset saavuttaa niin korkean laa Henry Slmonson — vanhanmaan ni-mi Simontalval — kuoli 6 päivä viime maaliskuuta entisellä maatilallaan (nykyään poikansa hallussa) 99 vuo-de- n 9 kk ja 6 päivän ikäisenä Kaksi päivää oli hän vuoteen omana Hänet haudattiin Dunblanen suomalaisten hautausmaahan Hänen varhaisempi elämäkertansa löytyy S Ilmosen kirjoittamassa Suo-malalst- en historiassa vaan mainitsen siitä pääpiirteet tässä yhteydessä Tämä edesmennyt vainaja oli synty-nyt Pudasjärvellä Oulun läänissä Suomessa Siirtyi korjaan Vesisaa-reen v 1868 Kalasteli siellä jonkun alkaa Ja meni siellä naimisiin Sieltä muutti hän vaimoineen Yhdysvaltoi-hin Kuparisaarelle Michiganiin jos-sa työskenteli kaivannossa Vuonna 1877 siirtyi hän Cokatoon Minn maanviljelijäksi Siellä kuoli hänen ensimmäinen vaimonsa jonka kanssa hänellä el ollut yhtään lasta (Ma-tossa ollessaan meni hän toisen ker-ran naimisiin josta avioliitosta on elossa kaksi poikaa ja tytär Mrs An-na Koehler AVasbingtonln valtiossa August Glensldessa Sask ja Henry Dunblanessa Sask Toisen vaimon kuoltua meni hin kolmannen kerran naimisiin v 1SSS josta avioliitosta hänellä oli kolme poikaa yksi on kuollut jo aikaisem-min toinen Eli ou maanviljelijänä Steeledalessa Sask ja kolmas Fred on joutunut kadoksiin Venäjällä Hä-nen kolmas vaimonsa kuoli vuonsa 1929 Slmonson muutti Canadaan v 1S09 otti homesteadlmaan läheltä Puntia-ne- a Ja on hän asunut Canadassa siitä lähtien lukuunottamatta lyhyenpää ai-kaa kun hän asui Astorlassa Oregon Asuin useita vuosia hänen naapur-inaan Ja tulin hänet hyvin tuntemaan Hän oli rehellinen vanhankansan mies Jonka suusanalliset sanat olivat ainakin yhtä luotettuja kuin nykyajan kirjalliset dokumentit Hän cli tun-nollinen elämäntavoiltaan san i o-lleensa Jo neljänkymmenen vuotias kun ensi keiran maistoi sokea hän oli sitä mieltä että nykyajm uaat ovat lilaksi sokeroituja Kunnioitettu naapuri Ka 1 j t'1 muillesl! Mrs Kalle Linne on lelkufJ Sas-katoon- ln sairaalassa parant " " on hyvät toiveet Maaliskuussa oli hn-l-n k' - ' ' mat täällä aavlkollak n P ' kln näki Jo Joltain Ja Uvatp 3t lo pudottaneet siemenenkin v '& Tätä kirjoittaessa on taas !a ta)-s-l talvi luntakin on Jonkun v " Tämän paikkakunnan enne- - Wa harva asutus näyttää yhä vain -- ""e-nvan viime sunnurtalna Sr-- 1 kuuta oli lähtljälskekkert Vihf Kosken perheelle He mytv r suutena huutokaupalla ia " ' ' itään päin eivät he sek ~J tiedä mihin atettuvat Siis "- - matkalle! — M M OPTILLISIA UNSSEJX VAt-- V TETAAN SUOMESSA ' Helsingistä ilmoitetaan e'- - " a koin tullaan Suomessa ai optllllsten linssien valmistus a = net asiantuntijat sanovat c malatnen optillinen teollisuus ta menestyksellä kilpailemaan k sen optllllsen teoll!uuden ka" Silmälasien valmistus on jo a kotimaisesta lasista " -- rr£ Piin linsseihin täytyy r' '! tuoda neli ulkomailta matu suoritetaan jo Suomessa |
Tags
Comments
Post a Comment for 0119a