0034b |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
12 -I- M
teA O
"H
M M
MAANJÄRISTYKSEN TUHOJA CHILESSÄ
CWfc$
(uvnsa räkyy sskettsin Chilessä tapahtuneen tuhoja Chlllanin kaupungissa 10030 ihmisen
Lpungin 43000 asukkaasta ilmoitetaan kuolleen koko kaupunki tarjosi samanlaisen julman näyn
im tamakm kuva HVENÄMMÄA -
OHJOLAN MALTA
Asketuin julkaistiin eräässä amerikalaisessa aikakauslehdessä mie- -
enkiintoiren artiKKen Ahvenanmaan Kysymyksettä Kirjomaja en ni-mitäin
JOACHIM JOESTEN Julkaisemme seuraavasta kirjoituksen
kanaan sillä siinä ilmenee monia sellaisia seikkoja icista suomalal
lilla el ollut tietoakaan viime syyskuun kriisin aikana Yksi sellainen
aeahtuma oli Saksan ja Venäjän laivastojen kilpajuoksu Ahvenan
maalle Tämä kilpajuoksu yksistään antoi Suomen ja Ruotsin hallituk
sille contta kiirehtiä saarien linnoittamista ioka nyt on päätetty asia
la kaikkein ihmeellisintä asiassa on se että niin natsit kuin myöskin
konn-umst- it sekä Ruotsissa että Venäjillä vastustavat nyt saarien
Innaittamisia Mutta antakaamme Mr Joestenille puhevuoro
Suomentanut Reynold Pehkonen
Inna "i ertsooili sodalta Jota el
' ILiseolllnen Ja hämmästyttävä
:dl 4 ka clisl synnyttänyt maali-ta- n
malehdisä suuret otsikot
Mun- - in rauhaa olisi tullut Xt
n ti lsuus silta on muutamien
Itusv' Ien salaisuutena Poh--
Kurorasa jotka toivotat säilytti--
ii :--
?'jr omina salaisuuksinaan
un h-u- ksi Niinpä tnlki olisi voi- -
gtui JmmJIseksl hämmästytti- -
k i ukseksi toisessa maali--
l'c35 x menee nyt rykt pait ien Bi !sf nan lehlllle eräänä mo- -
s s'a tapahtumista
ssj luotsin Ja Suotuen ta-- r
lssä Itämeri haarautuu
'eramereen) Ja toinen
i Suomenlahti) ovat
s att Kallioineen
s Johon kuuluu el va-G- :
4 saarta karia ja
loista ainoastaan noin
- etuja sen 100 neliö- -
- io asutuksen ainoastaan
tulelle Jotka enimmalc-- '
asajU Ja pienvlljelljöl
ahvenanmaalaiset ovat
-- untsalaista alkuperää
ä lujuudessaan kuuluu
'ti tasavallalle
Uiiesen tilkan kulues--
' olioin kansainvälinen
1 'Slovakian tilanteen
t avuttamaislllaan rajuh--
mlnisteiiot Helsingls-- j
s: olit at erittäin ah-ss- a
yhdessä Oslon Ja
Hi tolatstersa kanssa
'omasta puolueetto-miisi
julkaistu samalla
vho!llsuudet manneri-ni
ijei neet
i viimelsli kynjnve
- kse -- n tehtiin alkoi-- '
'tiset tlrrata Pohjo- -
a i Toimien enns-ss- j
Ulielesa yhteis-- S
n"n ja lluotsln e-nmit- tlvat
toisiaan ra-k- a
hetki kävivät ai- -
niksi Kohtalokkaat
"Hutulrat cdovan aa-i- l
ornpänä kottranto-iva- t
uneksineetkaan
-- -j Puolueettoman o-i- an
rankana yata
] "maatit ennättivät
- "I i-o- jaan
- -- 3jlpaav JABBltvs
) sMcatlenaton
' '1 PHTSIt touv ra Svvsmmn
"llu' ersrksen
J- =- H- - u--
—es-A- y Ji - ?
r
rfl-- f 1V JbV h !"
'
että Tukholma tiesi njt että Ahve-nanmaan
saaret olivat utikaavan kaap-pauksen
kynnyksellä Ainoa jalella-olev- a
epävarmuus oli: Kuka ennättäi-si
ensimmäisenä kaappaamaan ne ve-näläisetkö
tai saksalaiset? £telästa
ja Idästä toisilleen vihamieliset lai-vastot
oliiat kiiruhtamassa täydellä
höyryllä saaristoa kohden kaikkiani
asettamaan jalkansa
saalille tuntia taUka rria en-nen
kilpailijaansa
Skar jlnavian aslantuntc fssa pii-reissä
ei ollut epäil)stakään etteiko
natsit aloittaneet ensimmäisenä tä-män
"iske Ja otV kilpailun Kriitltll-semmäll- ä
hetkellä jolloin uutiset Mu-nlchl- n
rauhasta sähkbteitse saapuivat
Pohjolaan Saksan laivasto oli lähem
pänä Ahvenanmaan saaria huolimatta
suuremmasta välimatkasta sen tuki-kohdasta
Mutta tenälalsH eivät ol-leet
kot Inkaan kaukana Jalessl Ih-meellisellä
reippaudella neuvostoltani-tu- s
oli saanut hajua suunnitelmasta
ja sen laiasto komennettu kiireellä
Kronstadtlsta nälttiin lianson seu-duilla
silloin kun kilpailu lopetettiin
Min Jännittyneeksi tuli tilanne --
Mu-nlchln
aattona erä sekä Suomi että
Ruotsi toimeenpani osittaisen
Ja suomalaiset kiireel-lisesti
IShettlvkt 4C" miestä Tur-kuun
Josta ne piti lähettää laloilla
liunolttamattomllle saarille kun "nel-iä
suulta" pääsivät yksimielisyyteen
Municuissa
Samalla alkaa Tukholman hallitus
J heidän suomalaisten liittolaistensa
rohkaisemina sotilaalisesta yhteistoi-minnasta
puolueettoman saariston
puolustukcesta oli Jo valmiiksi päät-tän- vt
lähettää apuJouk'ro'a Ahteaan-maall- e
niin pian kuin Helsinki liet-täisi
vlialils-- n veto-muksn- n vusta
nikl Munlchin
I ken rtul-s- a olisi tullnt kalkt pfcit- -
J tien yrskutin Z lvin asunnlehdl-t- i
ollsMte Mnet lakea sraunt
otsikot:
"5akslalaU (Ui venllr#li Jovk-koj- a
noassat maihisi AhrenBJI "
"niitlet ui saksalaiset poaa-ralttaae- et
MariaahasBlnaa "
"5aosaalalset kttntlHavsit Jatkaja
AaenaniaaaUe — liaoul tavan
apua'
"iliB Utetala fcr"iaat pao-inMtdul- U
alalaita" Ja
{ EMcäpa uattart tlatä oltairat biä-kn- nt
aainaBlaJeten wut Jaat- -
kori t?:fei - — - -
LAUANTAINA HELMIK 11 F — SATURDAY FEB 11 VP3
3!
-
iE
i
JT --:W # - f $ Ä J!
EV - I
r
' C"?
'lWTwr raW„ _ J1--"J
tM
maanjäristyksen
Kauttaaltaan
puolustamatto-mlll-e
liike-kannallepanon
yh1nnntola-ht- -
maailmansodan ensimmäisen päivän
tapahtumista
Suomi ja Ruotsi vieraan vallan
armoilla
Kertoaksemme totuuden tatkkapa
keskenjäänyt Ahvenanmaan kaappaus
syyskuun 29 pnä olikin kipuatuottava
isku Pohjolan hallituksille kukaan et
voi kuitenkaan sanoa että se tuli ai-van
odottamatta Useiden vuosien ai
kana Skandinavian Johta immat soti-lasasiantuntijat
olivat ennustaneet
hartinaisella tatkkuudella äkkinäises-tä
kilpailusta Ahvenanmaan taitaa-luiseks- i
Joka oli täydessä kiynulssi
tilloin kun Munich antoi pysahtymis-määräykse- n
Elka myöskään ollut val-keaa
ennustaa ett'l natsit voisit at en-simmäisten
tuntien aikana solan sy-tjtt- ä
Venäjän kanssa yrittää vallata
saaria Ja että tenälälset toisltat teli-!- ä
kaikkensa saadakseen etuotteen
taikka ainakin estää sellaisen liik-keen
"Sekä hyökkäs- - ett ptiolustusnäko-kannatt-i
Ahvenanmaan kontrolli si-sältää
yliherruuden koko Itämeren a-lue- ella
Itään Ilornholmasta (Länteen
tästä saaresta 'saksan yliherruus me-rellä
on kieltämätön)
Vilkaiskaapa kartalle Kuvitelkaa
että sakialaint äkkinäiseni kaap-pauksella
olisivat siepanneet saaris-ton
Ja järjestäneet kauaskantoisia tyx-kej- ä
sekä lentotukikohdat sille Mitä
olisi toluut olla tuloksena?
Kalkkein ensiksi he ollsitat saa-neet
kuristusotteen Kuitslsta Joka
seuraavana suurvaltojen Jälkeen on
kalkkein tärkein maa Itlmrsn alueel-l- a
Vällmata Ahvenanmaalta Kuotsln
-- anuikolle en ainoastaan 4D km mtka
tarkoittaa sitä että Tukholma ja tär-keä
Mälain laakso voisi olla saalille
asetettujen tykkien kantomatkan
päässä puhumattakaan lentomittauk-sista'
Ottaen huomioon sellaiset saa-ret
kuin Market laskär ja llosskir
Jot-- a kalkki kuuluvat Ahtenanmaan
saariin ja jotka voidaan helposti lin-noittaa
Huotsin rannikko usetlen sa-tojen
kilometrien matkan t oltaisiin
alistaa tykkitulen kantomatkan pii-riin
siihen kuuluen pääkaupunki hi:
ole Ihmettelemistäkään vaikka ruot-salaiset
samtatkin että Ahvenan-maa
on kuin tikari Joka on tähdätty
iieiiän maana sydäntä kohden
Enimmäkseen samat seikat pitävät
palkkansa myöskin Suomeen naaden
mihin suurimmalta saarelta on mat-kia
n s0 km rautu paljon tahraamaa
lakaMlta karHlU Suarl Napoleon klrjetfin minkä he n kirjoitti Alek-santeri
I: Ile r 1W teki seuraavan
aerokäaas hnomautoksen "Ottamalla
Suomi Ilmaa Ahvenanmaata toisi ol-la
samaa käin ottaisi arkaa minin tolla on aaln'° Tsaari ajatteli
mykin olla — Ja aikai baa otti Kttot-ali- u
molemmat maat Pradarlksaami-aa-n
raanassa
Skaarataa sotavikl Ahrfanmal-l- a
Toi siten pitää ya hyvn Hl-tink- il
kula Taknolmaakln kokoaaan
armoQlaan Saksa vohl aaaella haot
-- -' —s": :::::::: -
k - !'a'l efjj t jti--- 1 d
uralla onnistuisivat ylläpitämään puo-lueettomuutensa
Ahvenanmaa voisi
vielä olla ensiluokkainen tukikohta
saksalaisille- - Se olisi Ihanteellinen
lähtökohta hyökkäykselle Leningradia
vastaan Ollen asemmalla puolen
Suomenlahtea aivan samalla tavalla
kuin Da ro ja Oesel otat sen oikealla
puolen Ahvenanmaa toisi antaa lois-tavan
tukikohdan "korkata" enäjan
laivasto Krcnstadtlin Ja tielakin
enemmän niin Jos toinen saksalais-ten
maihinnousu samaan malliin uin
lokakuussa 1917 seuraisi 1)iwsm Ja
Ocselissa Ahtenanmaan valtausta
Kutitelkaa ntt jos tenätäiset olisi-vat
äkkinäisellä hokkäkellä kai-vautuneet
saaristoon Puhumattakaan
tosiasiasta että se toisi asettaa Suo-men
ja Kuotsln yhtä taaralllseen ase
maan sellainen liike olisi toivut ca
tuhoisa tapahtuma Saksalle Tosiasias-sa
nilasta vientisatamasta jta
Ruotsin kuuluisaa rautamalmia t ir
dän Saksan terästehtaisiin kolme
voidaan täydellisesti sulkea Lulea ia
Gätle) taikka ovat helpon lskumat
knn paassa saa-il- ta (Oxelosundi
Tasa yhtejilessä on hyvä plta1
muistissaan että Saksa v 1937 oli rup
puvaineu Ar i laskettuna arvon mu
kaan eikä Jonniston Jluotsin riuta
malmista a 46' 'r kaikesta matmi-t- a
mikä kulutettiin Saksan teollisuudes-sa
siihen laskettuna taloustuotanto
Itunsa'-t- l puolet 93""'i) tomun
mäirasta minkä Saksa kuljetti liuot
sista v 19'? laltnttlin näistä kolmes
ta satamasta loppu tullen NaiMkln
Xorjan 1 autta Voisi olla helppo asla
voimakkaalle tiholllselie Ahvenan
maalla lopettaa tämä liikenne ta siten
halvauttaa Saksan tärkeimmät teollt
suudet
Hieman Ahvenanmaan historiaa sekä
vanhaa että nykyista
Kttä Ahvenanmaan saaret ovat kiel-tämättä
yksi pahimmista vunranpests-t- ä
Luropassa on jo kauan tunnustettu
strateelstien ja diplomaattien keskuu-dessa
Tämän tuoksi on menneisyy-dessä
tehty monia yrityksiä kiskoa
piikki niistä pois
Saaristo oli ensimmäisen kerran Ju-listettu
linnoittamattomaksi alueeksi
kansainvälisellä sopimuksella v 1 Sali
sen Jälkeen kun Venäjä hävisi Krimin
sodan V 19uS kuitenkin tsaari Nikolai
julisti ns Pariisin sopimuksen mää-räykset
mitättömiksi Ja vuosien 191'-1- C
kuluessa saaret tenälälsten toimes-ta
vankasti linnoitettiin
Maailmansodan loppupuolella tapah-tui
er&snoItä Ahvenanmaan eplsoode-j- a
joka el koskaan tullut jleisollc tie-doksi
Kahdesti v 1917 kuluessa kei-sari
YVilhelm läliettl erikoisen lähetin
kuningas Kustaa Adolfin luokse tar-joten
hänelle-Ahtenanmaa- n saalia —
jos hän vain taltautulsi ottamaan ne
asevoimalla Onneksi Ruotsi hylkäsi
tämän avonaisen yrityksen houkutella
Itsensä sotaan
Sodan Jälkeen voimakas kansallinen
liike saarilla vaati saarien palautta-mista
takaisin ruotsalaiseen emämaa-han
Tämä johti diplomaattiseen yh-teentörmäykseen
Ruotsin Ja 'Suomen
välillä mikä tiimein sovitettiin kan-sainliiton
kautta Suomen tasataltan
suverlulsuus saarilla tunnustettiin
mutta ruotsalaiset saavuttivat kaksi
tärkeää voittoa suojattiensa hyväksi1
Kusiksi ahtenanmaalaisille annettiin
sisähalllntolaln alaisena t liCO tou-ko- k
C pnä kulttuurellineu ja hallin-nollinen
itsehallinta Toiseksi saaret
jälleen tulitat linnolttamattnmiksl ja
puolueettomiksi lokakuun "0 pna ir1 solmitun kansainvälisin sopi
mukeen nojalla
Pusi sopimus mikä allekljoltetnin
kymmenen tallan toimesta kansain-liiton
jllturvan alaisena — allekirjoit-tajina
ollen Tanska Viro Suomi
Ranska Saksa KnKlantI Italia 1-at-
-tia
Puola Ja Ruotsi — toimaansaat-to- i
Ahvenanmaan v lM aseman tie-läki- n
voimakkaampana Sopimuksen
lolmanneu kohdan mukaan Suomi on
kielletty yksityiskohtaisesti perusta-masta
tapka ylläpitämästä saarilla
minkälnUiua sotilas- - lalasto-- taikka
lentotukikohtaa missään muo Jossa
Sodan aikana saaristo Ja sen alueve-det
ovat tiukasti mlärltelty noatraa-lleks- l
alueeksi Josa ei misaäsa u-p- e
uktessa taa suorittaa sotllasllUU
toimintaa
Vuoteen 19: taakka tämä tyrdytt- -
vä ja viisas ratkaisu Ahtenanmaan
k ymyksessä jti raataansanomatto-maks- i
Lokakuussa v 19 kuitenkin
Suomen kansalilet piirit amiraali
Gustav von SchoulUin Joka on sk-ssli-ist- M
slkaprlä oleva Ultialainei
peroonl johdolla alkoivat suurisuun-taisen
kamppailun saarien Jallecnlin-niittambt- a
— (Jatkta ensi lauan-tain
nurreressa
Jätti yhdekzän miljoonan dol'
lorin omaiiuudtn
K4smeM)-- t Hrrf lrimer Satnr-da- y fvnlnt Kostin entinen totmltu
ja jätti jIkna I9T ' "5 arvosta
pe Toonallisra omaisuutta i-t-aiau
o--
jt _ r —!- - tefcetti
1 d'i' li" T n :i'l- - 1 i'
B an fJafkWsT ViVAsTirlfll fl atm
S SJTrÄ Pohjoisen Asukkaille S
SIIHifH J_B jjfl lrsffMatT1! II PohjoU-ontarlolalnf- n yhtiö tarjoaa S erikoispalvelustaan rakennustarve- - S] ~ tPtHBHfHRLML'' varusteiden alalla Pohjois Ja Keski- - =e
gg iJaEVLiBiBiBiBiB7 Ontarion asukkaille Tulkaa tapaa- - S S fl ar s jjr maan Lickley udburyu S konttorin hoitajaa S
I HILL -- CLARK -- FRANCIS LIMITED 1
asj52 LORNE STREET — Copper Cliff Road — SUDBURY 0NTJJ3
SIIIIIUIIIIII@l!llllillill[i]lllllii]ilHHII!l!!@lllllllllira
SOITTAKAA
PUH 3760
iaadaksenne Veightographilla punnittua
PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ KOLIA
TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA
Empire Coal & Lumber Co Limited
1 FROOD RD — ELM ST W SUDBURY ONT
STAR BOTTLING W0RKS 1
SUOSITTELEE TUOTTEITAAN
252 RECENT STREET
nm&&m&%mw&m&m&yiwim)mw
' " m-rmmm-Mvmmami-mzM
i W MATHESON COAL
— KOKSIA
Amerikkalaiita KiiRlantllalsta - Venäläistä sek!
koleja Pehmeää ja kotaa sj
Täsmällinen Palvelus — Puh 22
VV Matheson Coal Co — 177 Kathleen St Sudbury
I BLKaVJIlaVJalsli ! s lp i alLanaliSjii slLTtlisji
FINNISH PUR1TY
BAKERY
URHO RANTA
Puh 3770 382 Antvverp St
Ont
DR WOOD
HAMMASLÄÄKÄRI
CD vleressi
Puhelin 190
69 Durham SU — Ont
FELIX A RICAKD
RAUTAKAUPPA
Puhelin 2520
6 pros alennuksen
Jokaisesta käteisostosta
SCDDURY ONTARIO
Elgln Parturin Liike
Veitsiä terotetaan Parranajotälinelta
myydään Tupakkaa makeisia peh-tnel- ti
Juomia
E H LÄNSI
112 Elgln St Sudbury Ont
(Uannonln tleressä)
A Fournier Ltd
Perustettu v
VAKUUTUKSIA
Suomalainen vakuutuft-aiilamle- a
pa I vr I ukfM-ttft- a mnw
Iuhellmet
Konttoriin 2I'0
Kotiin 2123
1 S JODOCIN
11 Klm St K Sudlmry
UniversaI Garagc
Vastapäätä ' P II n asemaa
PUH 2891
Kaikkea koneala-t-otä- - ja auto-Uo- r
jauksla Patteri Iata iksta ja
lilttartta
— Vahittäismaktuehdot —
Kun tarvitsette
Muuttopalvelusta varastotilaa ta
I
varoille Mitä kuljetutta tahansa
soittakaa PUHELIN 1500 TCr
klmrre ovat valmiina muuttarraan
n iti hyvantl mihin mii
loin hyvlnsl
Delongchamp
CAUTAGn CO
Limited '
Phore T5C0 6udbur I
PHONE 940 SUDBURY ONT 3
KOLIA
Aina
Pocahontaa kolia
18Ö8
'X
feat
{f i}(sHttaBrta%
PUHELIN 2000
Suomalaisia hymnejä ja
1'arempl palvelus Ilman 0UU
rempaa hintaa Käyttäkää mei-dän
kappelia ei ylimääräistä
maksua
g
CO
tarastossa
Albertan
Sudbury
S-kaup-an
Sudbury
Anoamme
hyvänsä
lauluja
Sudbury Footvvear
Ainoa suomalainen jalklneliike
Sudburysta
E LATVALA
i Larch St- - King Edward raken
A NIEMI
VALOKUVAAMO
36 Elm St E — Sudbury
Valokuvatut} iitä kaikesta
lajista
i
-x-m-x-- x-m-ommx-:-":-
'{ H KAUHANEN ?
i RAATALINLIIKE A
! f Teen kalkkia työalaani kuuluvaa A
X385 ANTVVERP AVE SUDDURYX J PUH U80W f
iKuIuttajain Ruokala
I Avoin kalkille
Siisti Ja hyvä kohtelu
385 Eva St — Sudbury
Dr R L DesRosicrs
HAMMASLÄÄKÄRI
X-RA- Y Ja KAASUVAL'INEET
Erlkolshuoralo haromnstenlaltossa
Puh Konttori 27S7 Vastaanotto 9 6
Puh Kotiin 2i36
(Suomalainen pahel!uktesa)
67 Elm St E„ Ney Stevens Block
(Itegt-n- t teatterin Tleressä l
NYKYAIKAINEN
KONEPAJA
Rauta etstaa Au'karjaamo- - Ji
J leilien Bfeptä - AoTnt rakentaa
tai korjata mitai vania p-ius-ta
Ji
rauia!
ARTHUR REYNACRT
C3 SAMUEL ST — PUH 1475
PUH KOTIIN: 345 W
SU33URY ONT
w
L !
1
i
! i
:
1
{♦
t i
'
h
?
e
isl mIti1i
r
t--
ma
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, February 11, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1939-02-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7000537 |
Description
| Title | 0034b |
| OCR text | 12 -I- M teA O "H M M MAANJÄRISTYKSEN TUHOJA CHILESSÄ CWfc$ (uvnsa räkyy sskettsin Chilessä tapahtuneen tuhoja Chlllanin kaupungissa 10030 ihmisen Lpungin 43000 asukkaasta ilmoitetaan kuolleen koko kaupunki tarjosi samanlaisen julman näyn im tamakm kuva HVENÄMMÄA - OHJOLAN MALTA Asketuin julkaistiin eräässä amerikalaisessa aikakauslehdessä mie- - enkiintoiren artiKKen Ahvenanmaan Kysymyksettä Kirjomaja en ni-mitäin JOACHIM JOESTEN Julkaisemme seuraavasta kirjoituksen kanaan sillä siinä ilmenee monia sellaisia seikkoja icista suomalal lilla el ollut tietoakaan viime syyskuun kriisin aikana Yksi sellainen aeahtuma oli Saksan ja Venäjän laivastojen kilpajuoksu Ahvenan maalle Tämä kilpajuoksu yksistään antoi Suomen ja Ruotsin hallituk sille contta kiirehtiä saarien linnoittamista ioka nyt on päätetty asia la kaikkein ihmeellisintä asiassa on se että niin natsit kuin myöskin konn-umst- it sekä Ruotsissa että Venäjillä vastustavat nyt saarien Innaittamisia Mutta antakaamme Mr Joestenille puhevuoro Suomentanut Reynold Pehkonen Inna "i ertsooili sodalta Jota el ' ILiseolllnen Ja hämmästyttävä :dl 4 ka clisl synnyttänyt maali-ta- n malehdisä suuret otsikot Mun- - in rauhaa olisi tullut Xt n ti lsuus silta on muutamien Itusv' Ien salaisuutena Poh-- Kurorasa jotka toivotat säilytti-- ii :-- ?'jr omina salaisuuksinaan un h-u- ksi Niinpä tnlki olisi voi- - gtui JmmJIseksl hämmästytti- - k i ukseksi toisessa maali-- l'c35 x menee nyt rykt pait ien Bi !sf nan lehlllle eräänä mo- - s s'a tapahtumista ssj luotsin Ja Suotuen ta-- r lssä Itämeri haarautuu 'eramereen) Ja toinen i Suomenlahti) ovat s att Kallioineen s Johon kuuluu el va-G- : 4 saarta karia ja loista ainoastaan noin - etuja sen 100 neliö- - - io asutuksen ainoastaan tulelle Jotka enimmalc-- ' asajU Ja pienvlljelljöl ahvenanmaalaiset ovat -- untsalaista alkuperää ä lujuudessaan kuuluu 'ti tasavallalle Uiiesen tilkan kulues-- ' olioin kansainvälinen 1 'Slovakian tilanteen t avuttamaislllaan rajuh-- mlnisteiiot Helsingls-- j s: olit at erittäin ah-ss- a yhdessä Oslon Ja Hi tolatstersa kanssa 'omasta puolueetto-miisi julkaistu samalla vho!llsuudet manneri-ni ijei neet i viimelsli kynjnve - kse -- n tehtiin alkoi-- ' 'tiset tlrrata Pohjo- - a i Toimien enns-ss- j Ulielesa yhteis-- S n"n ja lluotsln e-nmit- tlvat toisiaan ra-k- a hetki kävivät ai- - niksi Kohtalokkaat "Hutulrat cdovan aa-i- l ornpänä kottranto-iva- t uneksineetkaan -- -j Puolueettoman o-i- an rankana yata ] "maatit ennättivät - "I i-o- jaan - -- 3jlpaav JABBltvs ) sMcatlenaton ' '1 PHTSIt touv ra Svvsmmn "llu' ersrksen J- =- H- - u-- —es-A- y Ji - ? r rfl-- f 1V JbV h !" ' että Tukholma tiesi njt että Ahve-nanmaan saaret olivat utikaavan kaap-pauksen kynnyksellä Ainoa jalella-olev- a epävarmuus oli: Kuka ennättäi-si ensimmäisenä kaappaamaan ne ve-näläisetkö tai saksalaiset? £telästa ja Idästä toisilleen vihamieliset lai-vastot oliiat kiiruhtamassa täydellä höyryllä saaristoa kohden kaikkiani asettamaan jalkansa saalille tuntia taUka rria en-nen kilpailijaansa Skar jlnavian aslantuntc fssa pii-reissä ei ollut epäil)stakään etteiko natsit aloittaneet ensimmäisenä tä-män "iske Ja otV kilpailun Kriitltll-semmäll- ä hetkellä jolloin uutiset Mu-nlchl- n rauhasta sähkbteitse saapuivat Pohjolaan Saksan laivasto oli lähem pänä Ahvenanmaan saaria huolimatta suuremmasta välimatkasta sen tuki-kohdasta Mutta tenälalsH eivät ol-leet kot Inkaan kaukana Jalessl Ih-meellisellä reippaudella neuvostoltani-tu- s oli saanut hajua suunnitelmasta ja sen laiasto komennettu kiireellä Kronstadtlsta nälttiin lianson seu-duilla silloin kun kilpailu lopetettiin Min Jännittyneeksi tuli tilanne -- Mu-nlchln aattona erä sekä Suomi että Ruotsi toimeenpani osittaisen Ja suomalaiset kiireel-lisesti IShettlvkt 4C" miestä Tur-kuun Josta ne piti lähettää laloilla liunolttamattomllle saarille kun "nel-iä suulta" pääsivät yksimielisyyteen Municuissa Samalla alkaa Tukholman hallitus J heidän suomalaisten liittolaistensa rohkaisemina sotilaalisesta yhteistoi-minnasta puolueettoman saariston puolustukcesta oli Jo valmiiksi päät-tän- vt lähettää apuJouk'ro'a Ahteaan-maall- e niin pian kuin Helsinki liet-täisi vlialils-- n veto-muksn- n vusta nikl Munlchin I ken rtul-s- a olisi tullnt kalkt pfcit- - J tien yrskutin Z lvin asunnlehdl-t- i ollsMte Mnet lakea sraunt otsikot: "5akslalaU (Ui venllr#li Jovk-koj- a noassat maihisi AhrenBJI " "niitlet ui saksalaiset poaa-ralttaae- et MariaahasBlnaa " "5aosaalalset kttntlHavsit Jatkaja AaenaniaaaUe — liaoul tavan apua' "iliB Utetala fcr"iaat pao-inMtdul- U alalaita" Ja { EMcäpa uattart tlatä oltairat biä-kn- nt aainaBlaJeten wut Jaat- - kori t?:fei - — - - LAUANTAINA HELMIK 11 F — SATURDAY FEB 11 VP3 3! - iE i JT --:W # - f $ Ä J! EV - I r ' C"? 'lWTwr raW„ _ J1--"J tM maanjäristyksen Kauttaaltaan puolustamatto-mlll-e liike-kannallepanon yh1nnntola-ht- - maailmansodan ensimmäisen päivän tapahtumista Suomi ja Ruotsi vieraan vallan armoilla Kertoaksemme totuuden tatkkapa keskenjäänyt Ahvenanmaan kaappaus syyskuun 29 pnä olikin kipuatuottava isku Pohjolan hallituksille kukaan et voi kuitenkaan sanoa että se tuli ai-van odottamatta Useiden vuosien ai kana Skandinavian Johta immat soti-lasasiantuntijat olivat ennustaneet hartinaisella tatkkuudella äkkinäises-tä kilpailusta Ahvenanmaan taitaa-luiseks- i Joka oli täydessä kiynulssi tilloin kun Munich antoi pysahtymis-määräykse- n Elka myöskään ollut val-keaa ennustaa ett'l natsit voisit at en-simmäisten tuntien aikana solan sy-tjtt- ä Venäjän kanssa yrittää vallata saaria Ja että tenälälset toisltat teli-!- ä kaikkensa saadakseen etuotteen taikka ainakin estää sellaisen liik-keen "Sekä hyökkäs- - ett ptiolustusnäko-kannatt-i Ahvenanmaan kontrolli si-sältää yliherruuden koko Itämeren a-lue- ella Itään Ilornholmasta (Länteen tästä saaresta 'saksan yliherruus me-rellä on kieltämätön) Vilkaiskaapa kartalle Kuvitelkaa että sakialaint äkkinäiseni kaap-pauksella olisivat siepanneet saaris-ton Ja järjestäneet kauaskantoisia tyx-kej- ä sekä lentotukikohdat sille Mitä olisi toluut olla tuloksena? Kalkkein ensiksi he ollsitat saa-neet kuristusotteen Kuitslsta Joka seuraavana suurvaltojen Jälkeen on kalkkein tärkein maa Itlmrsn alueel-l- a Vällmata Ahvenanmaalta Kuotsln -- anuikolle en ainoastaan 4D km mtka tarkoittaa sitä että Tukholma ja tär-keä Mälain laakso voisi olla saalille asetettujen tykkien kantomatkan päässä puhumattakaan lentomittauk-sista' Ottaen huomioon sellaiset saa-ret kuin Market laskär ja llosskir Jot-- a kalkki kuuluvat Ahtenanmaan saariin ja jotka voidaan helposti lin-noittaa Huotsin rannikko usetlen sa-tojen kilometrien matkan t oltaisiin alistaa tykkitulen kantomatkan pii-riin siihen kuuluen pääkaupunki hi: ole Ihmettelemistäkään vaikka ruot-salaiset samtatkin että Ahvenan-maa on kuin tikari Joka on tähdätty iieiiän maana sydäntä kohden Enimmäkseen samat seikat pitävät palkkansa myöskin Suomeen naaden mihin suurimmalta saarelta on mat-kia n s0 km rautu paljon tahraamaa lakaMlta karHlU Suarl Napoleon klrjetfin minkä he n kirjoitti Alek-santeri I: Ile r 1W teki seuraavan aerokäaas hnomautoksen "Ottamalla Suomi Ilmaa Ahvenanmaata toisi ol-la samaa käin ottaisi arkaa minin tolla on aaln'° Tsaari ajatteli mykin olla — Ja aikai baa otti Kttot-ali- u molemmat maat Pradarlksaami-aa-n raanassa Skaarataa sotavikl Ahrfanmal-l- a Toi siten pitää ya hyvn Hl-tink- il kula Taknolmaakln kokoaaan armoQlaan Saksa vohl aaaella haot -- -' —s": :::::::: - k - !'a'l efjj t jti--- 1 d uralla onnistuisivat ylläpitämään puo-lueettomuutensa Ahvenanmaa voisi vielä olla ensiluokkainen tukikohta saksalaisille- - Se olisi Ihanteellinen lähtökohta hyökkäykselle Leningradia vastaan Ollen asemmalla puolen Suomenlahtea aivan samalla tavalla kuin Da ro ja Oesel otat sen oikealla puolen Ahvenanmaa toisi antaa lois-tavan tukikohdan "korkata" enäjan laivasto Krcnstadtlin Ja tielakin enemmän niin Jos toinen saksalais-ten maihinnousu samaan malliin uin lokakuussa 1917 seuraisi 1)iwsm Ja Ocselissa Ahtenanmaan valtausta Kutitelkaa ntt jos tenätäiset olisi-vat äkkinäisellä hokkäkellä kai-vautuneet saaristoon Puhumattakaan tosiasiasta että se toisi asettaa Suo-men ja Kuotsln yhtä taaralllseen ase maan sellainen liike olisi toivut ca tuhoisa tapahtuma Saksalle Tosiasias-sa nilasta vientisatamasta jta Ruotsin kuuluisaa rautamalmia t ir dän Saksan terästehtaisiin kolme voidaan täydellisesti sulkea Lulea ia Gätle) taikka ovat helpon lskumat knn paassa saa-il- ta (Oxelosundi Tasa yhtejilessä on hyvä plta1 muistissaan että Saksa v 1937 oli rup puvaineu Ar i laskettuna arvon mu kaan eikä Jonniston Jluotsin riuta malmista a 46' 'r kaikesta matmi-t- a mikä kulutettiin Saksan teollisuudes-sa siihen laskettuna taloustuotanto Itunsa'-t- l puolet 93""'i) tomun mäirasta minkä Saksa kuljetti liuot sista v 19'? laltnttlin näistä kolmes ta satamasta loppu tullen NaiMkln Xorjan 1 autta Voisi olla helppo asla voimakkaalle tiholllselie Ahvenan maalla lopettaa tämä liikenne ta siten halvauttaa Saksan tärkeimmät teollt suudet Hieman Ahvenanmaan historiaa sekä vanhaa että nykyista Kttä Ahvenanmaan saaret ovat kiel-tämättä yksi pahimmista vunranpests-t- ä Luropassa on jo kauan tunnustettu strateelstien ja diplomaattien keskuu-dessa Tämän tuoksi on menneisyy-dessä tehty monia yrityksiä kiskoa piikki niistä pois Saaristo oli ensimmäisen kerran Ju-listettu linnoittamattomaksi alueeksi kansainvälisellä sopimuksella v 1 Sali sen Jälkeen kun Venäjä hävisi Krimin sodan V 19uS kuitenkin tsaari Nikolai julisti ns Pariisin sopimuksen mää-räykset mitättömiksi Ja vuosien 191'-1- C kuluessa saaret tenälälsten toimes-ta vankasti linnoitettiin Maailmansodan loppupuolella tapah-tui er&snoItä Ahvenanmaan eplsoode-j- a joka el koskaan tullut jleisollc tie-doksi Kahdesti v 1917 kuluessa kei-sari YVilhelm läliettl erikoisen lähetin kuningas Kustaa Adolfin luokse tar-joten hänelle-Ahtenanmaa- n saalia — jos hän vain taltautulsi ottamaan ne asevoimalla Onneksi Ruotsi hylkäsi tämän avonaisen yrityksen houkutella Itsensä sotaan Sodan Jälkeen voimakas kansallinen liike saarilla vaati saarien palautta-mista takaisin ruotsalaiseen emämaa-han Tämä johti diplomaattiseen yh-teentörmäykseen Ruotsin Ja 'Suomen välillä mikä tiimein sovitettiin kan-sainliiton kautta Suomen tasataltan suverlulsuus saarilla tunnustettiin mutta ruotsalaiset saavuttivat kaksi tärkeää voittoa suojattiensa hyväksi1 Kusiksi ahtenanmaalaisille annettiin sisähalllntolaln alaisena t liCO tou-ko- k C pnä kulttuurellineu ja hallin-nollinen itsehallinta Toiseksi saaret jälleen tulitat linnolttamattnmiksl ja puolueettomiksi lokakuun "0 pna ir1 solmitun kansainvälisin sopi mukeen nojalla Pusi sopimus mikä allekljoltetnin kymmenen tallan toimesta kansain-liiton jllturvan alaisena — allekirjoit-tajina ollen Tanska Viro Suomi Ranska Saksa KnKlantI Italia 1-at- -tia Puola Ja Ruotsi — toimaansaat-to- i Ahvenanmaan v lM aseman tie-läki- n voimakkaampana Sopimuksen lolmanneu kohdan mukaan Suomi on kielletty yksityiskohtaisesti perusta-masta tapka ylläpitämästä saarilla minkälnUiua sotilas- - lalasto-- taikka lentotukikohtaa missään muo Jossa Sodan aikana saaristo Ja sen alueve-det ovat tiukasti mlärltelty noatraa-lleks- l alueeksi Josa ei misaäsa u-p- e uktessa taa suorittaa sotllasllUU toimintaa Vuoteen 19: taakka tämä tyrdytt- - vä ja viisas ratkaisu Ahtenanmaan k ymyksessä jti raataansanomatto-maks- i Lokakuussa v 19 kuitenkin Suomen kansalilet piirit amiraali Gustav von SchoulUin Joka on sk-ssli-ist- M slkaprlä oleva Ultialainei peroonl johdolla alkoivat suurisuun-taisen kamppailun saarien Jallecnlin-niittambt- a — (Jatkta ensi lauan-tain nurreressa Jätti yhdekzän miljoonan dol' lorin omaiiuudtn K4smeM)-- t Hrrf lrimer Satnr-da- y fvnlnt Kostin entinen totmltu ja jätti jIkna I9T ' "5 arvosta pe Toonallisra omaisuutta i-t-aiau o-- jt _ r —!- - tefcetti 1 d'i' li" T n :i'l- - 1 i' B an fJafkWsT ViVAsTirlfll fl atm S SJTrÄ Pohjoisen Asukkaille S SIIHifH J_B jjfl lrsffMatT1! II PohjoU-ontarlolalnf- n yhtiö tarjoaa S erikoispalvelustaan rakennustarve- - S] ~ tPtHBHfHRLML'' varusteiden alalla Pohjois Ja Keski- - =e gg iJaEVLiBiBiBiBiB7 Ontarion asukkaille Tulkaa tapaa- - S S fl ar s jjr maan Lickley udburyu S konttorin hoitajaa S I HILL -- CLARK -- FRANCIS LIMITED 1 asj52 LORNE STREET — Copper Cliff Road — SUDBURY 0NTJJ3 SIIIIIUIIIIII@l!llllillill[i]lllllii]ilHHII!l!!@lllllllllira SOITTAKAA PUH 3760 iaadaksenne Veightographilla punnittua PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ KOLIA TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA Empire Coal & Lumber Co Limited 1 FROOD RD — ELM ST W SUDBURY ONT STAR BOTTLING W0RKS 1 SUOSITTELEE TUOTTEITAAN 252 RECENT STREET nm&&m&%mw&m&m&yiwim)mw ' " m-rmmm-Mvmmami-mzM i W MATHESON COAL — KOKSIA Amerikkalaiita KiiRlantllalsta - Venäläistä sek! koleja Pehmeää ja kotaa sj Täsmällinen Palvelus — Puh 22 VV Matheson Coal Co — 177 Kathleen St Sudbury I BLKaVJIlaVJalsli ! s lp i alLanaliSjii slLTtlisji FINNISH PUR1TY BAKERY URHO RANTA Puh 3770 382 Antvverp St Ont DR WOOD HAMMASLÄÄKÄRI CD vleressi Puhelin 190 69 Durham SU — Ont FELIX A RICAKD RAUTAKAUPPA Puhelin 2520 6 pros alennuksen Jokaisesta käteisostosta SCDDURY ONTARIO Elgln Parturin Liike Veitsiä terotetaan Parranajotälinelta myydään Tupakkaa makeisia peh-tnel- ti Juomia E H LÄNSI 112 Elgln St Sudbury Ont (Uannonln tleressä) A Fournier Ltd Perustettu v VAKUUTUKSIA Suomalainen vakuutuft-aiilamle- a pa I vr I ukfM-ttft- a mnw Iuhellmet Konttoriin 2I'0 Kotiin 2123 1 S JODOCIN 11 Klm St K Sudlmry UniversaI Garagc Vastapäätä ' P II n asemaa PUH 2891 Kaikkea koneala-t-otä- - ja auto-Uo- r jauksla Patteri Iata iksta ja lilttartta — Vahittäismaktuehdot — Kun tarvitsette Muuttopalvelusta varastotilaa ta I varoille Mitä kuljetutta tahansa soittakaa PUHELIN 1500 TCr klmrre ovat valmiina muuttarraan n iti hyvantl mihin mii loin hyvlnsl Delongchamp CAUTAGn CO Limited ' Phore T5C0 6udbur I PHONE 940 SUDBURY ONT 3 KOLIA Aina Pocahontaa kolia 18Ö8 'X feat {f i}(sHttaBrta% PUHELIN 2000 Suomalaisia hymnejä ja 1'arempl palvelus Ilman 0UU rempaa hintaa Käyttäkää mei-dän kappelia ei ylimääräistä maksua g CO tarastossa Albertan Sudbury S-kaup-an Sudbury Anoamme hyvänsä lauluja Sudbury Footvvear Ainoa suomalainen jalklneliike Sudburysta E LATVALA i Larch St- - King Edward raken A NIEMI VALOKUVAAMO 36 Elm St E — Sudbury Valokuvatut} iitä kaikesta lajista i -x-m-x-- x-m-ommx-:-":- '{ H KAUHANEN ? i RAATALINLIIKE A ! f Teen kalkkia työalaani kuuluvaa A X385 ANTVVERP AVE SUDDURYX J PUH U80W f iKuIuttajain Ruokala I Avoin kalkille Siisti Ja hyvä kohtelu 385 Eva St — Sudbury Dr R L DesRosicrs HAMMASLÄÄKÄRI X-RA- Y Ja KAASUVAL'INEET Erlkolshuoralo haromnstenlaltossa Puh Konttori 27S7 Vastaanotto 9 6 Puh Kotiin 2i36 (Suomalainen pahel!uktesa) 67 Elm St E„ Ney Stevens Block (Itegt-n- t teatterin Tleressä l NYKYAIKAINEN KONEPAJA Rauta etstaa Au'karjaamo- - Ji J leilien Bfeptä - AoTnt rakentaa tai korjata mitai vania p-ius-ta Ji rauia! ARTHUR REYNACRT C3 SAMUEL ST — PUH 1475 PUH KOTIIN: 345 W SU33URY ONT w L ! 1 i ! i : 1 {♦ t i ' h ? e isl mIti1i r t-- ma |
Tags
Comments
Post a Comment for 0034b
