Vapaa Sana, May 31, 1941

              i
J
J :i J I
-- 1
sUi 3
tf M W1J ~ n & -E
J
i 14 I 1
s
1 -
i -- a K
!'
f
n
--iivui LAUANTAINA TOUKOKUUN SI P — 3ATURDAY MAY 31 4
TtfAASANA
(FREE PRESS)
fndapandant Flnnlah-Canadla- n
Nawapapr
Publlshtd avary Tuaaday Thura-da-y
and Saturday by Tha Vapaa
ana lrta Llmlttd Toronto Ont
EINO UNHOLA Presldant
VAINO MALMIVUORI Managar
K G ASIALA Editor
PrIvata Addrcu of Preildent:
4 Soho St Toronto Ont
uslntsa and Editorlal Depar-tment:
MO 8padlna Avt Toronto Ont
Phono WA 7721
Reglttered aa aecond-clas- t matter
January 19th 1932 at tha Post
Offlca Department Ottawa Ont
8ubacrlptlon ratet In Canada and
United State: Per Year H75 SU
Montha 1200 Three Months 9100
Inother Countrlei: Pr Year 500
8lx Montha %2t0
Maanviljelijät ja
sota
Elävä elämä on sellaista jcsta Jo-kainen
pyrkii ottamaan vähintään-kin
sen mitä elääkseen Ja toimeen-tullaksee- n
tarvitsee Ja luonnonlain
mukaan jokaisella pitäisi siihen olla
täysi oikeuskin Jokaisella yhteis-kunnan
jäsenelleä täytyy olla niinä
suhteessa yhtäläiset oikeudet OI-koom- pa
kysymys sitten työjntajasta
tai työntekijästä omistavasta tai
omistamattomasta luokasta tehtaa-laisesta
tai kaivoksissa työskentele-mistä
kaupunkilaisista tai maalaisis-ta
Kun kerran Jokainen tekee alal
laan työtä joka pääasiassa lankeaa
koko yhteiskunnan hödyksi niin
täydellä oikeudella pitää tällainen
henkilö kiinni siitä että hänelle kuu-luu
mvbskin osa työnsU tuloksista
Farmarien asema nykyisessä yh-teiskunnassa
el ole lainkaan kadrh-tittav- a
täällä Canadnssakaan ja e-pällc- mättä
heillä onkin oikeus valit-tamiseen
silloin kun he selvästi nä-kevät
syytä sellaiseen Epäkohtien
kasaantuminen jonkun vhtclskuntn-luoka- n
harteille panee pakostakin
tuon luokin Jäsenet turvaamaan ole-massaolo-han
niillä keinoilla mitkä
lain suojassa ovat mahdollisia
Joku aika sitten klrjoitlmmo far-marien
epätoivoisesta asemasta ny-kyhetkellä
Osoitimme kuinka maan-viljelijä
Joutuu pääoman Ja kulut-tajal- n
armoilla rurlstukscen Josta
sillä el ole muuta ulospääsytietä
kun tuottajina Järjestyminen faima-ric- n
osastoihin ja liittoihin sekä o-suustolmln-nallisiin
järjestöihinsä
Huhtlk 14 p pitt maatalousminis-teri
J G Gardiner radiopuheen jos-sa
hän hallituksen kannalta katsoen
tuo farmarien asemaa esille Mika
tuossa puheessa on kuvaavinta on so
erilainen katsantokanta mikä on
maanviljelijöillä Kun taas ajatte-lemme
että Gardiner puhuu hall-ituksen
vastuunalaisena henkilönä
jonka puolestaan on valvottava hal-lituksen
etuja niin voimme hyv'n
ymmärtää ne vaikutteet miksi mi-nisteri
puhuu niin erilailla kuin mitä
I llllllUt T~~ 4 t1tl
niin useassakaan tapauksessa cl
asianlaita Sillä en että
suurtuottajat tehtailijat
omistajat ym
pitävät asianomaisten mlniateriensä
kanssa paljon paremmin puolensa]
kuin farmarit
Siihen nähden kun maanviljelijä:
valittavat että 'he Joutuvat ensim-mäiseksi
ei adaUUrl Gardiner yriUUciin dei
kumota aitl Sen sijaan hin klakea
farmarien katsoa missä on ayy Ul-la
laecn epäkohtaan ja hän sauno et-tä
syy on diktaattoreissa Jotka saat-toivat
maailmaan sellaisen tilanteen
kuin mitä se nyt on
Mr Gardiner sanoo että 1C28 oli
koko Canadan maanviljelystuotantu
yhteensä yli biljoonan dollaria Dik-taattorien
alkaman taloudellisen so-dan
seurauksena se aleni niin että
v 1Ö32 oli enään S377C00O0O jcsta
se taas 1940 mennessä kohosi $715-000GOO- :n-
Täliän nousuun Mr Gar-diner
sanoo olevan suurimpana teki-jänä
sen että demokraattiset mart
joutuivat tässä kilpailussa turvau-tumaan
toisiinsa josta seurasi uula
sopimuksia Ja vientimahdollisuuksia
Canadasta Britanniaan Ja Yhdys ai-toihin
Sen jälkeen vertailee Mr GTdi-ne- r
missä määrin tämän uuden jär-jestelyn
kautta kohosivat hinnat vl-meis- en
7 vuoden aikana Seuraa"at
vertailut käsittävät vv 1932-104- 0
Sika $4 66— $857 103 paunaa här-kä
$5 23— $768 voi 20 sentistä 20
senttiin Juusto 07 sentistä 15 sent-ti- n
Bacunla myytiin 1940 Britanni-aan
yli 20 kertaa enempi kuin 1932
Mutta sodan seuiauksena on muu-tamilla
aloilla farmarit joutuneet
todellakin kärsimään Esim ennn
sotaa lähetettiin canadalaisia omenia
Britanniaan 50 pros koko omena-sadosta
tänä vuonna ei voida myydä
lainkaan Seurauksena tästä on et-tä
Canadan hallitukselle maksaa yli
$2000000 vuosittain huoltaa yli viit-tätuha- tta
omenain kasvattajaa ja
heidän työläistänsä Annapolis Vai-leys- sa
sodan loppuun saakka
Tällaista selostusta seuraa pitkält
ministeri Gardlncrin puheessa mutti1
tila el salli tällä kertaa kajota siihen
pitemmälle Talaamme Josku3 myö-hemmin
vielä tähän
Keinotekoinen
Verisolujen tutkimista varten on jo
35 vuoden ajan käytetty mekaanisia
kojeita Jolta sanotaan keinotekoisiksi
svdämiksl Sellaisia on olemassa usei-ta
eri rakennelmia mutta viimeisim-män
ja parhaimman on laatinut New
Orleansin Tulane-vliopisto- n professori
Gerhard Katz Hänen kojeensa on en-simmäinen
Joka käyttää hyväkseen
mös valonaikoja soluja tn s foto3o-luja- )
Koje Joka voi lyödä satakin kertaa
minuutissa ei sisällä pieniä mootto-reita
eikä muitakaan nilhtn verratta-via
osia eikä verineste joudu koske-tuksiin
kumin vaan ainoastaan lasin
kanssa Veri lähtee liikkeelle Ilman-paineen
avulla Ilma tulee kojeeseen
yläosassa olevasta venttiilistä Jonka
avautumista ja sulkeutumista valoso-lu- t
ohjaavat
Ilmaa virtaa sisään kunnes verines-te
on laskeutunut ja taittaa kojeen
pohjasta tulevan sähkövalon Kun
veri on katkaissut valosäteen ryhtyy
valosolu toimimaan Ja sulkee Ilma-venttiil- iä
Ja sytyttää samalla sähkö-lampun
Tällöin tlmaventtllli taas
avautuu niin että "pulstn Ivönti'
svntyy Siten keinotekoinen sydän voi
tjöskennellä niin kauan kuin halutaan
Ja verisolujen tutkiminen kay helpom-min
päinsä
Kohteliaisuuden huippu
e iMnjjav ou va -- - Kräs ylhÄlncn eurooppalainen oli
tuksemme Ja sen yksityiset Jäsertt kutsuttu kiinalaisen kenraalin vie- -
raak1- - tässäkin etujen valvomisessa voisi- -' Kenraalin talon kohdalla rik- - ikoontui rikshan toinen pyörä huonol-v- at näyttää nivan ehdotonta pioluct- - la katuklvityksellä Eurooppalainen
tomuutta kalkellaislln tuottajiin nähi lensi kaaressa pahanhajuiseen kura- -
den niin eihän siinä niin erlnpahaa 'ätÄkkfn" KenraaJl monf mum
kiinalaiset jotka olivat vierasta vap-ailloin
olisikaan Mutta ikävä kyllä' tasaa kiiruhtivat apuun ja koettivat
el
tunnettua
esim Ka-ivosten
metsäparoonit
uhreiksi aodanrasituksissa
sydän
puhdisaa häntä Kun he eität siinä
kaikesta huolimatta kuitenkaan on-nistuneet
hyppäsivät he kenraalin-sa
Johdolla kuralätakköön Jotta
näyttivät yhtä likaisilta kuin vie-raskin
— Näin oli kiinalaista koh-teliaisuutta
noudatettu Ihan
Vaikka maailman kylmimmissä
palkassa Verkhojantklssa Siperiassa
vei olla rakkasta 94 astetta niin voi
lämpömäärä kesältä nousta siellä 102
asteeseen
raah
?-vä-
Lv?S 7
-- mV xaV
5
-
&V:--
M&tyr&~
H
% --9Lbbm a— LeatBaBEiHiLaLLaiBf ll m j Lv a b v
Savfctf amrari ""'" :'i Jr lKaJrV Jttc3Ktk KIBtfL aflTa "
'fak Jm 3haaMa!aM£ayTa1Ma%aaJaaMLManl fe-- wj? m r —— LBbBaW
&-JJ- Y M "tf i Ä'f? % "
_
'
"En voi tehdä mlVSän hänen kanttaan — nyt on kevät -
Rystalälttä tilastotiedettäpä
kertomatauiua
Suomen Sosialidemokraatin paki-noitsijalta
Mu!te-Maalal1lt- a onnis-tuimme
sakslttamaan seuraavan:
Armas Xikla täällä Helsingissä ai-kotna- an
tunnettu kommunisti nykyi-sin
venäläisissä lehdissä runoilijan
titteliä kantava kirjoittaa eraassa si-käläisessä
lehdessä mm:
"Kapitalistisessa Suomessa Jopa
sen porvarillisen tilastonkin mukaan
lukutaidottomien määrä ylittää puoli
miljoonaa henkilöä ksi kahdeksas-osa
Suomen kansasta on täydellisesti
lukutaidotonta Alkeiskoulujen luku-määrä
vähenee Jatkuvasti"
Luulemmepa että tilasto olisi sa-manlainen
vaikka se olisi tehty mar-xilalslttalnk- ln
Tilasto asiasta laaditaan Suomessa
Joka kymmenes vuosi suoritettujen
tutkimusten perusteella Ja viimeisin
valmis tilasto on vuodelta 1U30
Sen mukaan on täällä luku- - ja kir-joitustaidottomia
531000 henkilöä ja
tuohon lukuun perustuvat runoilija
Xikän laskelmat
Ja niin hau sitten huurtahtaakln
että täällä kahdeksasosa kansasta on
lukutaidottomia
Juu peratlpä kaameantatsta on
täällä sitten senkin jutun laita
Täällä kun el statianovleerata ei
mennä tempossa eteenpäin Iskun-vauhdill- a
eikä sadoilla ja tuhansilla
prosenteilla melnlukeja
Täällä kun vain tannenseerataan
lämmltään
palkoillaan ja kuu-lema
haudotaan munitaan ja kelte-tetää- n
penteleellislä sotakotkotuksla
Ihmekös sitten että vaiutusmeinin-kikl- n
on Jäänyt kokonaan retuperäl-le
ja että kansa istuu niin hirvittä-vässä
pimeydessä että eivät pikku-vauvatkaan
ofaa edes lukea heti maa-Ilmaa- n
rulrahdettuaan
Kerrassaan pöyristyttävää takapa-juisuutta'
Siihen 531000 lukutaidottomaan si-sältyvät
ntmlttutn myös alle 'vuoti-a- t
lapset ja aikuisia lukutaidottomia
on meillä 21337
Sellaista se on täällä meillä kurjas- -
sa Suomessa
Vallan toisin olisi tietysti jos tääl-läkin
olisi saatu kansanvallstusalalla-kii- i
jotakin aikaan
Silloin ne vauvatkin synnytyslaitok-sissa
limoille pulpahdettuaan heti en-sitöikseen
klrkulstvat että tatl tuon-pa
s kiireesti Sosialidemokraatti jotta
saamme lukea vieläkö se maalari
motkottelee meidän pojristyttä vasta
takapajutuudestamme
Juu Juu
Meillä et sattumatta ole käytettä-vissä
Xikiän uuden isänmaan tilastoja
juuri samalta vuodelta nimittäin 19'V
ja eräiltä muilta vuosilta niin ehkapa
nekin menevät mukiin
Pieni pätkä aluksi oppikirjoistakin:
Orpiklrjat ja opetusvälineet ovat
10 Jo)
Odessassa painettu kertomataulu o-ret- ta
lapsille että 4xs en 3u 4x9 on
26 jne (Pravda 14 1 s
Lukutaidottomuus on 6t4 prosent-tia
koko väestöstä (isvestlja 11 7
Z9) Huom- - vuonna 19:
Muutamissa Neuvostoliiton osissa
s
~"Zr~~ s ii VA
-- rrvVi
TSrv5fcsiC
VJ=--
J vf
nfw
Pakinajuttuja
eerovuoreiaisammattiyh-distyspampullises- ti
en lukutaidottomuus 'JO prosenttia
(Isvestlja)
Viisitoista miljouiiaa lasta jal kaik-kea
opetusta vaille (Komsomolskaja
Travda 30 7 29)
Hieman mjös ylioppilaiden valistus-tasosta
Trud-leht- i kertoi kerran eräästä si-käläisestä
vlioppilaiden kongressista
Jossa oli merkitty muistiin mm seu-raavat
poliittista tietotasoa osoittavat
vastaukset:
— Arlstlde Erland on Amerikan kei-sari
— 'HIndenburg on kommunistisen
tnternationalen pää
— Ford on Espanjan diktaattori
Oli tai ei meillä elvat ainakaan
vastasyntyneet sitä tiedä
Täsä nyt sitten oli tasapuolisuu-den
vuoksi sitä bolshevistista tilastoa
Se "korutont on kertomaa'' elka
kairaa lisäkkeeksi mitään meidän
Kotkotukslamme
Lopuksi sitten vain tuliset terveiset
proosallselta maalarilta runoilija At
klälle — Muste-Maala- ri
Kiittävät avusta
New York — Karjalan Avustusko-mitea
on smut vastaanottaa Suomen
Huollolta Helsinki seuraavaslsältol-Ee- n
kirjeen:
Helsinki 9 p toukokuuta 1941
iMr Antti Jaatinen
S9S Park Ave
New York USA
Suomen Huolto on vastaanottanut
Oy Pohjoismaiden Yhdyspankin vä-lityksellä
JS 33 S markkaa ja kiittää
lämrimästi teitä tästä tervetulleesta
lahjoitetut kummulla
toiv omuksenne mukaan Karjalan pa
kolaisten hyväksi
Amerikan suomalaiset ovat lähettä-neet
maahamme harvinaieu runsaas-sa
määrässä apua rahassa ja tava-rotss- a
Tällä avulla on voitu huo-mattavasti
auttaa monta puutetta
kärsiviä ja tukea kaikkensa menettä-neitä
uuden elämän alkuui pääsemi-sessä
Apua saaneiden kanssa on koko
kansamme suuresti kiitollinen lahjoit-tajille
Suomen Huollon puolesta
AK tajander
Elma Aalto
Sanomalehtimiehen rukous
Bombayssa Intiassa ilmestyv äs-sä
lehdessä 'Catholic Herald of In-di- a"
on seuraava sanomalehtimiehen
rukous Jonka lehti Julkaisee kalkkien
ammttlveljiensä Ja -- sisariensa huo-mioon:
"Varjele meitä pyhä Franciscus
Saksilainen meidän rasittavan am-mattimme
suojeluspyhimys Anna
meille sinun palvelijoilleni enem- -
melkein kelvottomia (Uab Oaseta 9 Imän arvostelukykyä mutta mfidän
lukijoillemme sitä vähemmän Alä
anna tilaajiemme huomata erehdyk-siamm- e
vaan anna heille riittävästi
kykyä huomata meidän ansiomme Ja
paina heidän mieleensä kunnioitus
täsmällisyyttä kohtaan niin että he
aina ajoissa suorittavat
Käynti uudella
rajallamme
Juna on juuri pysähtynyt Kauri-silä- n meijerin sa
lan raja-asemal- le ja muutamat ju- - muuten näyttää kauppala i-- y nan mukana tulleet lehtimiehet kat- - Hilialseloa eia 4 M '"" maunuii mi —- - -- j— - jonvl UJKS Jj
man niljaiseloa Asemalaiturina sei- - KasKysia sulkeut' a tas B i nniit mlavnrtlclfcntppnl KnrhftnTi te 1a sn taalim _„_- - r _„ - - ™- - ottaa sitten miehet hsivunsi ja pian W JJQ ( muuna Kuin ra lehejj
alkaa matkanteko kuorma-autoU- a
kohti äsken merkittyä rajaa Pistäydymme
l Päivä on mitä aurinkoisin Tvu- - rajanpinnassa
Ien viuha puhaltaa vasten kasvoja 1 katsomassa m
auton rorhaltaessa kapeata tietä c- - mä Ensinnä p
teenpäin Sivuutetaan Tohmajärven
ja Värtsilän pitäjien raja siirrytään
ikäänkuin huomaamatta tynkä-Värt-silä- n
alueelle Ihmisiä näyttää liik
ai jj
S -- 1
kuvan perin vähän Vain siellä ällä muille maille v ja y
— '4J
J k
vilahtaa jeku hahmo silbin tällöin ammattinsa rj y
„i„ i k i™r„„n„™-- „
lajfikatbij tciaa furLccfiiiiiii:ii I tuomittu ktvlo Ti )
--- — H-- v AaQ3 j kättä päähineeseen Matkaa on ku Kertoilee että r si Urkcta
lunut noin viisi kilometriä ja autom-me
pysähtyy yhtäkkiä töksähtäen
tielle vedetyn piikkilangan eteen
— Olemme nyt tulleet rajalle Tuo
piikkilanka merkitsee: tähän saakka
mutta ei pitemmälle selittää kap-teeni
Korhonen Tästä piikkilanka-aidast- a
varsinaiseen rajapuomiln on
matkaa 400 metriä ja kukaan el saa
astua piikkilangan toiselle puolell
Me nyt tosin voimme tehdä poik-keuksen
la mennä puomille saakkp
Tuskin hän on lopettanut lauseen Ja Pieni ka nurkUi
sa„ kun piikkilanat vetäytyvät syr-!Kulk- ee 'eletyn raja
jään ja astumme kalkki rinnan kohti
4C0 metrin päässä näkyvää puomia
Mielen täyttää Jonkinlainen pelonse-kainen
tunne Olemme siis todella
saapuneet alueelle Jossa on naapu-rien
välinen alta Tällä 400 metrin
vyöhykkeellä on useita taloja muttJ
niiden ikkunat katselevat paljaina
harvinaisia kulkijoita Talot ovat
tyhjänä Ainakin kuusi tai seitsemän
taloa on tässäkin kohdassa jäänyt
Juuri tuon vyöhykkeen sisälle
400 metrin matkan kävelee ihmi-nen
pian Ja kapteenin sanat: Mei-dänkin
matkamme päättyy tähän
herättää kulkijat turhasta unelmoin-nista
Olemme nyt siis saapuneet
äsken vedetylle rajaviivalle jossa
sinivalkoinen puomi ja toisaalta maa
Olaamaton puomi rajoittavat 20 met-rin
rajaviivan "Raja railona aukeaa'
nuo säkeet muistuvat mieleen kat-sellessa
mutkittelevaa rajarailoa
Pienessä levyssä näkyy numero G7
Olemme siis todennäköisesti Juuri
tämännumeroisen rajapaalun lucra
Allekirjoittanut hivuttautuu mahdol-lisimman
pitkälle yli puomin ja sil-mäilee
vasta äsken tuohon suoma-laiseen
metsään syntynyttä rajaau-kea- a
Se mutkil Ja kiemurtelee har-voin
näkyy se etsivän minkäänlaista
luonnonmukaisuutta- - Se näyttää
päinvastoin erottavan talon maistaan
Ja maat talostaan Tolsissa paikoista
raja ottaa talon päärakennuksen
naapurille mutta Jättää saunan meil-le
Tuolla näkyy ainoastaan pieni
ulkohuonerakennus jäävän Suomen
puolelle kun taas talo muine raken-nuksineen
Jää rajan tuolle puolen
Luomme katseemme eteenpäin
Noin 400 metrin päässä ehkä vähän
kauempana on Värtsilän asema
paikka jonne allekirjoittanutkin on
suunnannut toisinaan matkansa
lahjasta käytetään iMäen on Värtsilän kaup- -
pala Vahva savukiehkura kohtia
eräästä savupiipusta joka todennä-köisesti
on Värtsilän meijerille kuu-luva
Asemalla on rauhallista- - Siel-lä
ei suorastaan näe mitään liikettä
El kuulu kauppalastakaan mitään
Häntä Sielläkin siis todennäköisesti
nukutaan
—Kyllä asemalla ainakin kerran
päivässä pistäytyy Juna kertoo kap-teeni
Korhonen Junat muuten kuu-luvat
naapurissa huutavan samean
malliin kuin meillä laivat Raja on
rauhan palkka Ei pienintäkään
rauhanhäiriötä ole tapahtunut Ih-meen
pian näytti ät Värtsilän asuk-kaat
ottavan todeksi sen seikan et-tä
tässä kulkee raja tämä kuuluu
meille Ja tuo naapurille Ja ainoas-taan
kerran meillä on ollut tässä
kohtaus naapurien kanssa Ja kerran
olin mukana rajakamissionin Järjes-tämässä
tilaisuudessa Minä kun en
csaa venäjää niin tarvitsin luonnol-lisesti
tulkin Ja sellainen oli naapu-reilla
mukana Eräs Kallio-nimine- n
mies Joka näähdäkseni el osannut
kunnollisesti kumpaakaan kieltä —
Kapteeni lopettaa ptfreensa koputel-len
saappaallaan lujassa olevaa puc-mipyh&- stä-
Nlinl Siellä on VartailS lika nvt
päässä en puolueeton 20 metrin le
vyinen alue Jonka jälkeen naa-purin
maakamara Kiinnymme rols
Synkkäni pilveni kohoaa aavu Värt- -
ip-ipi-j- ti
-- kUUJl
tosi
Ka sijaitsee _sU„3
piikkilangasta ir~-- fl silälainen klvenh
siakkaansa ovat
-- _J!0
asutuksen turvin sd
paiKKa Meuia oi ::iut toisedti
io muna jaän)t phttjj
loiselle puolelle KukesU
ta emäntä hymy Usko
el ole mennyt
:Sa U-J-- V
nmt
kki
ja ma
Vx J
oli
ka
ie:
Toisessa talossa eisfcu]
saua ja uuiaiia paaperUa rJ
tyttö Naapurin perhekin on sA
talossa tilapäisen asunnon T1V1 ha peltoalue on Jäänyt naapu-a--
lelle ainoastaan 3 ha on nyt j ontt' r
alueen
varat
tä kertoilee ettei elämä riyi
Vlnlr!l!ln t n 1sl0ilf n oaiia m~uaiia UJlMai tultu kun miehet ovat 8at-w-t:
sätöitä 'Ja tullaan utl to=J
vastedeskin" kertoo emfcj
vain saadaan asua tässä oraan lossa"
lajouiuja jmiuanamaion ei
muuta kuin ihmetellä tä'1 ei
Ja ihmisten tyytyväisyyU
Suomi suorastaan kylpee ylti]
ohuessa naiuen inmis'tn a
verrattuna Venäläiset elivät i rajan lopullista mäaräiari j neet tässäkin talossa Nyt cd
sui taas sen oma omistaja Essj
tyytyväinen elämäänsä vaUui
lot ovat menneet huonekalut
missä mutta jälellä on hsja
elämään ja vankkumaton takbi
taa vastukset
Mutta allekirjoittaneelle M
neen kai tilaisuus vielä kera
nostaa sitä seikkaa että 1
men on ojennettava auttava tttd
rajan kansalle Nämä sanat
sivutetaan paännyokkäykJeM !
sitä ei pitäisi tehdä AlMuja
neen monet rajairatkat koko iii
lä raja-alueel- la ovat sanelleet m
puvaikutelmanaan Muu Suosit
rikoksen ellei se liiastaan i
le rajan kiroissa aivan rajan
tuksessa asuville heille W£'pu
saa
Tiedättekö
että suurin s?
neliä valtameret
länsipuolella m t
syvä
että maailman
larlnklrkko ltoo
että Grönlanti
saari
että HeMngin K
ilman rohioisii
että kdla oli
tylliä vain ien a '
että Suon:' i
Turkuun sei tci
että enslm
sa raapaistiin
pelius sai J
lahjaksi plenei
12 tulitikkua
un
t
e
f- -
(l It- -
TJ-- JI
n
i
se
e'ä
on
-- „
U
n
ys on otatti I
rw£4
itu50
IM"5
-- serfinl
SXHKDX TUULESTA
tvrivl
Icävtlimään
kehittämiseen
Unbl--i mrjfri J01"
Jopa ltrlmlon
kolmannen knpnrr-- a
tarpeesta
Esteetön pääv
cansä"2
-- ~iiHt riäst
nitsan rassia i
ssa
ca V J c
Tkt: S'1
i ajtoaa i
f
„s
'
TVn tnnr 3a SS-- ]
i atasiö
tl tu- - ?n vi1
K : on
VnV--t
_ tria E1
vat 4— a efc- - "--'
4 a V0lT''
Cana
-- j iiu
at w
rajalla käytännössä fj
liiittitrtia v&hennetty i
el ole enään Juuri
mtta heidin tarvitset ttl"~u
_- - „ t haskt1 tenua "' -- —
naapurin aluetta 8lsomme jlöllisTtodisteen ihf!- -
suomen Kamara vajaan metrin ipaasevat laKaisu- -
alkaa
c-Mt- -J
siirapista käyteUin
mlseen
anon
mnk
osan
en Me w „
ua -- --
vvi t3mii tui-tea-- a nt
A
w
=k'
~l
W
tti
ja
TPil