Vapaa Sana, August 06, 1942

              f
B
„ m_ii rwlnh Eisenhower US:n voimien vlikoment aia Euroooan sotanäyttämöllä ja kenraaliluutn G L MeNaughton
loka kuvassa puhuttelee Clement Atleetä ovat mahdollisia tolien rintaman kenraaleja
fljllkeen kun Italian lascisiil
kttemmin mjöskln Saksan natsit
bkt hyökkäyksen Kreikkaan on
huomio kiintynyt tuohon
iiuiseen helleenien maahan
tikka taisteli urhoollisesti sortaji
i vaataan Ja sa koko sivistyneen
myötätunnon kunnlol- -
Eihan muuta voitu Kreikal- -
odottaakaan e kuuliainen
unhoille perinteilleen sillä vapau
i kehtoa tuuditettiin kakslkym
ntl-vtl- si vuosisataa sitten Kreikan
laarilla Ihanassa ilmanaiM- -
Silloin vielä el muu maailnu o- -
mut toivoakaan näin suuria asioi
Kreikan lahja maailmalle
atUnut koko ihmiskunnan velkaan
le Ja tämä ei ole ainoa millä hei-n- ut
ovat ihmiskuntaa ri kastu t
Xl
1
min Ja
oli
Jo
on
ta- -
siis paikallaan että tiedämme
-- kalainen Kreikka on meidän päl
liimme Ja minkälainen on sen hi&
ft Vaikka olemme paljokin luke
Irt Kreikan kansasta sivistyksestä
i kulttuurista tämänpäiväinen hei- -
-- ien maa on vähemmän tunnettu
i rajojen ulkopuolella
[Kreikka on pinta-alaltaa- n 130000
ilökilorretnä Ja asukkaita siinä on
milj henkeä Pääkaupunki on
fteena jonka väkiluku kohoaa lähes
pleen miljoonaan
I Kreikka eli Hellas Joksi kreikka
ko itse nimittävät maataan on
(usaolonsa aikana saanut kokea
knerdaisia valheiU Nykyisen
kan asukkaat eivät tosin oie
dullisestl samaa kansaa kuin anti'
a helleenit Eritoten keskiajan eri
ven-- a sekaantui vanhoihin asuk
kia vieraita aineksia Nilnra
Juhan 6 -- 8 vuosisadalla muutti
laasti slaaveja Ja 1300—1400 lu- -
-- t knstvttyjä albaaneja Jotka
r-ftiv- at slrtokuntla Ja Jotka huo
mattavasti ovat vaikuttaneet nykyis
'
tt' J-lkai-semme
10 pointia Itä
Frmjt
a c-ima-mme
Joka el me- -
I Osuuskuntamme oli helppo pe- - uii v i _ —- _a ou jksi uun KOKOUS
U kaikl inniliHUsnlt tlltt-- {
r-- JlaeruksL AjatUlimme että siten
aiuään aikaa
[ MeiUä t ollut osuusnäkomaa 1a
"-Tl-
JJc-Jcm nll vain nlm11lnen
Oljnne että emme TtlUl lhml
1 TJvata rahapyynnoillä
i4 JJLs-- ia
Valitaimm johtokunnan
koskaan vaihdettu
1 1-T ii n_i_m_it_ta_neei yn_vv„s- -
--e OSUUSkunnalrat mnbS Itm
a knnittäneet mitään huomiota
t:ÄCJeca mJlttmtn Vtiln
r'tä-e- a PeriaattfUiin Liike en
-- tti t--i- _
Me arjiomm luottoa jokaiselle
lgT~
"TOISEN RINTAMAN KENRAALEJA"
1BHCr35v' WbbbbLLbbh 3LfHilLvtti bbLbLbbbm
'IbbbbbbbbbbbS bbbbbbbbbbbbbbbbbbbIbbbbbbbbbbbbbbbLLv
Kreikka vapauden kehto
ten kreikkalaisten rotuomlnaisuuk- - tosin säilv Uivat kreikkalaisten pai- -
8iin kallisen itsehallinnon kaupungeissa
Miten pitkälle muinaisuuteen Krei-- I Mutta käskynhaltljain mielivalta JJ
kan niemimaan Ja saariston asutusta kapitalistien harjoittatia riisto he-voida- an
seuraU ei tiede vielä ole rättlvät kansassa
j-- _ raiKalssui iviviKauaen aiifttana un ijunjiiakc~i_i ninH%—lrM-1-lt#—1f AitS Wutrt(n ' „—
siellä Jo ollut asukkaita mutta van-himmat
tiedot ulottuvat n 3000
vuoteen e Kr
Kreikan hUtortaa
Varsinainen historiallinen aika al-kaa
v 776 e Kr Jolloin ryhdyttiin
merkitsemään muistin Olympia-ki- -
sojen voittajia Kävisi liian pitkäksi
ryhtyä selostamaan yksityiskohtai-sesti
antiikin Kreikan historiaa
mutta Joitakin piirteitä on siitä ma-inittava
Vuosisadat ennen ajanlas-kumme
alkua olivat poliittisten rii-taisuuksien
Ja yhteiskunnallisten
muutosten aikakautta Talonpoikien
maaosuudet pienenivät yhä Ja he
itse Joutuivat ankaraan velkapuris- -
tukseen
Kun Vähän-Aasia- n mantereella
semminkin Korintossa kauppa Ja
teollisuus olivat kehittyneimpiä niin
alkoi sinne virrata kreikkalakia Jot-ka
muihinkin Välimeren maihin pe
rustivat siirtokuntia Mutta kaupan
ja teollisuuden ohella narjoueuiin
Spartan Johdolla Peloponnesoksen
niemimaalla maanviljelystä Sparta
oli samalla sotilasvalta Joka naapu
vhä laajeni vilja on mutta „_ 1KIK ! maissia viUeUään Muisti
1kn-nt- i uanniinKivHiLinL nainak j —
tla keskenään jotKut paai- -
tävälset miehet ottivat vallan kä-siinsä
la rahvaan tukemina alkoivat
vaatia lainsäädäntöä Ja olojen rau
hallista vakiinnuttamista
Monia sotia Kreikan kaupunkival
tiot Joutuivat käymään uiKonaisia
vihollisia milloin persiaian-- a
milloin makedonialaisia Nas
taan Ajanlaskumme aiKUvuusina
roomalaiset tuhosivat Krc:kan itse-nHiwd- en
Ia maa muodostettiin roo
malaiseksi provinssiksU Poomalaist
Myytävänä vähän käyletty osuuskunta
kalla Jos sivumennen sanoen sa
tutte kohtaamaan tämän entisen
HikkeenhoitaJammov voisitte lähet
tää hänet meille takaisin an ni-mittäin
karkasi vieden mukanaan
600 dollaria liikkeen varoja
Me emme koskaan ostaneet ta- -
l r~ s varaa osuustuKKuniKKeesu - --
timme aina sieltä missä oli alennus
myynti
8 M käytimme osuuskuntaamme
mukavuuden vaoksi Milloin lanan
yksltyiskauppias tarjosi
luonnollisestikin os-timme
halvemmalla me
sieltä
9 Osanotto Jäsenkokoukslimme
oli pieni Kun liike edistyi hyrtri
meillä el ollut mitään sanotiaxaa j
kun se oli menossa päl" mani'1' se
olisi ollut liian myöhäistä
10 Me emme tutuanneet ra n ti -- - tin unin Vasvatustyohön — iiaiusi tnvnm TTi9TnK&aTi ic — - „
' lurkoltUa ostajia pois ett antaa ihmittn käyt- - em-ltelim- me — kuin kyia vapaaia """'''— --
r voivatko h mkm lasku meille halvempaa
ä i t tm meidän on
W oUms mv„nn m kUulneen kalulneen nt mtävänä f3 TärjT liikkeenholtajak J kun njt on jo 'wa Am! ane n tnm n sulkea oven niin myymme enkin
tsvt( _ - ju ionKa luona viry arai wm~„ rnrmiiK 10 prosenm a -- - -
AJll
NMn
TORSTAINA ELOKUUN 6 P — THURSDAY AUGUST S SIVU 3
tyytymättömyyttä
Lurlncon paisteesta vapaasta Iikkun
Ja mieten JärJeatämäsU
ne kuitenkin Ja tuhosi perinpohjin
sekä Ateenan että Pireuksen
Vv 3S3—1204 Kreikka vuorostaan
Joutui Bysantlumin eli Itä-Room- an
keisarikunnan yhteyteen Seuraavina
vuosisatoina osa Krekasta Joutui
milloin minkin vhtey-tee- n
kunnes v 1821 puhkesi vapaus
sota Ennlantl tuki Ja
päättyi Kreikan uuteen itsenäisty-miseen
Joutui Kreikka so-taan
1897 sekä viimeksi ennen ny-kyistä
v 1922 — Muuta-mi- a
vuo-l- a maa oh tasavaltana mut-ta
on taas viitisen vuotta ollut ku
ningaskunta
Kreikan pääelinkeinona on maan-vilJel- vs
Kuitenkin on viljelyksessä
vain 16 koko pintalasta Tämä vä
häisyys Johtuu maan vuorisesta
innntPtn Monin paikoin saadaan
viljelyskelpoista maata vain
penferryUämällä Mahdolli-suudet
keinotekoisen kastetun Järjes
tämiseen ovat rajoitetut kun monet
Joet kuivuvat kesäisin
Viljelyksessä ta maasta käy-tetään
60 pros viljan viljeykseen
vehnä myös rlensa kustannuksella (Tärkein
ni vuia
kunnes
sa laTarea
muodollisuuksilla
osuukuntamme
joka
Olemme
mikään
LUULCvta
Kaupallisessa suhteessa ovat arvok
kaimpia korintit KuitenKin
vaativat enkoisilmastoa
Karjanhoito ntinikäAn sangen
Sitä harjoittavat palo-asiassa
paimentolaiset kesäksi
ajavat karjansa ylävuorillc tal-veksi
laaksoihin
niinkään edullista lilkktenlekoa
että myyntitilaisuu-dessa
ette puhu mitään osuustoi-minnalta
yksinkertaisesti me-nesty
Meillä sdnä kokcniusta
—Farm Formun Facts
Lin jalehtien
Linjalehdet ovat väsymättömiä
dessä asiassa: vääristele-misessä
häväisemisessä mikä
tavalla koskee Suomea
asenoltuminer
Johtuu kokonaan halusta palvella
kiskJiöitä anneuaen
kostonhimoisuuden vuokal Suomi
joutunut- - nämä
ovat lujilla todellisen vihollisen
kanssa niin eikö ohsl paljon joh
dorjnukaisempaa virheen
tuUa totuuden kannatUjaki
tääristelyä
moraalittomuuj
Iilkkeenholtala suo- - lennu'"
ker-telemä-är
masimme ett luotolla myymin jvat hftvalu
että
lian
MtKmln uhriensa silmine
Sudbury Ont
Kv Luteerilaisella seurakunnalla
joll onnistunut ulkoilmajuhla
viime
Aamujumalanpalveluksessa
(sievoinen Joukko hartaita sanankuu
lijoita Sn Jälkeen
naisten toimesta sopiva
päivällinen Iltapuoll saatiin auttla
roomalainen päällikkö kukUU
nasta ojan
valtakunnan
jota
thidelleer
sotaa
vuoren-rinteitä
oleva
alkeelllsU
Jotka
kaiken
lakin
Vaisia
voimai
moraalitor
viskomista
hvvtn
seurakunnan
tilaisuuteen
Sulia
vietosta Illan tilaisuus lcaJtaio- -
sainen Ja suoritettiin vaihteleva
jelma Alkuvirren "Jumala ompi lin-namme"
jälkeen oli past Heinon
rukous Kaksiäänlsta laulua cituvät
Mrs Kottila Jihnson
Tervehdyssanat lausui Jusal Slielty
Sitten lauloivat Luther Liitot tytöt
Mrs Kottilan Johdolla Seuratuksi
lausui runon Mrs Pajala
seurasi pianosolo esitti Mrs
Edith Lehto- - Beveridge Mn
Johnson esitti vielä aolon fufietn
past Heino Sitten Jaettiin Hsto-J- a
Joiden tarkoituksen esitti lainne
Kaskela Jonak väliajan Jälkeen lau-loi
Mr VValtonen Sitten
runon Mrs Kuikka Seuraajaksi
Mrs Heinon kirjoitettu pube jor- -
luki Mrs Kottila Hän piti myös
sattuvin sanoin lyhyen puheeii Vi-imemainittu
Valtonei esit
tivät vielä dueton Lopuksi oli lap
silta ohjelma Johon sisältyi
liikkeitä Mrs Kottilan Jsjhdol- -
Juhla päättyi hymnillä siu-nauksella
fi-ittä- in
kiitollinen Mrs Kottilalle CaiilusU
Ji soitosta Jotka ovat rikastuttaneet
uiaLSUUKSiamme
ka ni Konnm ja Montrealiin niin toivomme munaus- -
KreiKKa urr ja jatkuvaa innostusta
kuin muu Euroopan ilt mä% ma ib ivuii oc nn pnn niä
Jotka
on
Ja
ole
Ji muisUkaa
Se ei
on
yh
sen
ja joi- -
ja su
m Tällainen
nli
tÄ Joiden
or
sotaan Jcs
nyt
sa
tunnusUa
latketaan
j—
U Ja O- -
—fiui se —— e)
unnuntilna Suomi-rainit- u-
I cli Jo
oli
li
on- -
A ja L
T Sitten
jonka
L
piti
W lausui
V
oli
ka A
ja Mr V
laulua
Ja A
la Ja
Seurakunta on
A
rrl rvu I-orna-nne
vi p i ka """""- - maa sa- - ta
t __ 'i tua nniwitoi ~ — m ti 1 v n -
j
a nn £ -- —-1
—
Mrs
i
ka mainitussa Juhassa esittnbt oh-ielm- aa
Ja Jotka ruuanlaitDJ1! tai
muuten pahelivat lahjoittivat tava- -
mitä ia suurta uharimieltä ovoilll
vat Korkein rakkautenne paatitko' n
Seurakuntamme taholta e-site-tttln
radio-ohjelm- aa vk 2S ja 29 p klo
9 ap Mrs A Kottila esitti laatua Ji
soittoa Ja pastori Heino pitE puheet
ja rukoukset
Jumalanpalvelus on kirkonsamm'
ensi sunnuntaina tk 9 p klo 10 ap
Kehoitetaan kansaa sanan &firen
saamaan sielun ravintoa Saman päi
vän Iltana klo 7:30 on kokouu Mr ja
Mrs NVälkkilän kodissa Girsoniaa
t--_i iitnn filtl iltana lelo 8 on
uutner uiion nurmujnui" _-- sa
SunnunUlna tk 16 p klo ap on
jumalanpalvelus kirkossa ja Jleiren
mUuntAkokous heti kirfcoxmeno--
jen jälkeen Siihen tilalsuute-- m k
holtctaan kalkkia seurakumiuan jä- -
teliä saapumaan JF H
Kummia sattumuksia
Lääkäri J A Jerm on kirjoittanut
kokemuksistaan ammatissaan raiin-k- i
ntolsen kirjan Joka on hrittinyt
Mkolsta huomiota
Niinpä hin kertoo miten "han pani
lampaan luuta erään pojan laQnnef
se#n Ja murtuneeseen reisiluiltaan yh-diitä- en
Inut metallisella siteellä
Kaksikymmentä vllil vuotta myöhem-min
kutsuttiin btn asettaniaiili tiloil
leen eräin chicagolaisen mittomienen
!a i katkennutta jalkaa Silloin aoisl nu XSES el tee 4U mahdo i metallin miehen redes
Useksi ja juuri e muoooa-u- m- - ruu --"- """ 7- tataaf fvvnr maiKrn -- _ 1 rnriTia isiaisiiriiiiiu
SSteSeTn lunan kuin jtoonsa lampaan luuta Meltäytyl
™ZZZt en1 silmäylcaeUä saatu hän maksamasta Ulkärln pallka Ja
lan sijoilleen asettamisesta
ka -
—
!
Churchillin poika ker
toi kokemuksistaan
Kapteeni Randolph Churchill En?-länni- n
ivrjinlsleiin 3 v ikäinen
poika on vieraillessaan hd)vulloir- -
sa kertonut kokemuksistaan
Hän sanoi että brlttllaiet olivat
ain neljannellaosalla valmiina tähän
sotaan kun sen sijaan suksilalset
oli at varutautuneet 20 vuotta Eng-lantilaiset
el1t in)okaän ole olleet
hu nerekkalta kuin saksalaiset
ltrittilltet oat olleet tahan saakka
amatöörejä mutta ho oppii at no-peaan
Ja tulevat voittamaan sodan
sanoi kapteeni Churchill
Hän toimi brittiläisissä laskuiarjo- -
joukoissa Kg)tlä vaan sul selkä-anpuiunurtum- an
autorikossa siellä
viime toukokuusa josa eräs sano-malehden
kirjeenvaihtaja menetti
litnkensä
Kapteeni Churchill sanoi olevansa
tohorlkas Esjptln taisteluun nähden
koska Rommel on kuluttanut Iskuvoi-mansa
ja se apu mikä häntlle-- voi-daan
lähettää lavt)- - ottaa Venäjän
rintamalta ja lian tuskin tulee sitä
saamaan kun sotatoimet Venäjällä
ovat kllhkelmmlllaän
1 lian sanoi että brittiläisillä on rat-loine- n
iinimii Ilmassa mutta
ha n mjonsl että tulokset eivät ole
tyl)ttäneet kotiväkeä sillä erä-maansa
el saa samoja tuloksia ilma-pommituksella
kuin muualla Siellä
on valkea osata mihinkään koka vi
hollien joukot oat hajallaan eikä
ole pitkiä potilasjonoja ammuttavana
Hän sanoi että saksalaisten S8 mil
limetrin tjkkl oli h)ln tehokas ase
muita brittiläiset oat saaneet run
saasti lisävoimia tkkejä Ja tankkeja
EKptln rintamalle joten voiton toi-veet
siellä ovat hyvät Hän sanoi
m) ds että sekalaisten siellä ka) Itämä
Messerschmltt 10M' on parempi kuin
Kk) piissä toimivat amerikkalaiset
taistelukoneet vaan amerikkalaisten
pitkän matkan pommituskoneet ovat
parempia kuin saksalaisten pomml-tuskonie- U
Rrlttllalsteii Spltflre 5 on
paras taistelukone Ja niitä on n)t
alkanut saapumaan E?yptlln
Gandhia syytetään
nw Delhi — Intian hallitus antoi
tiistaina Julkisuuteen Joukon takava-rikoituja
asiakirjoja Ja sy)ltl eä
Mohandas Candlit oli ehdottanut neu-voitelu- ja
Japanilaisten kanssa heti
kun Intia on apaa Asiakirjat kos-kettelh- at
(landhln toimenpiteitä tot-telemattomuus
liikettä varten britti-läistä
hallintoa vastaan
Jandhl myönsi syytöksessä olevan
perää ja sanoi olevansa valmis mene
mään Japaniin neuvolleni j-- Intia
tulee vapaaksi
Japanin riita el ole Intian kanssa
Se talstdeo llrltteln valtakuntaa vas-taan
Intian osallisuus sodassa el
ole kansan edustajien suostumuksella
Se on brittiläisten teko" sanoi han
ntHtiitälset nllrlt nimität (Sand
hln halun neuvotella japanilaisten
kanssa oli -- vain" kutsu Japanille
anastaa Intia)
Alahuone alaisessa
istunnossa
LONTOO Alahuone kokoontui
tiistaina uman ™i„vniH~Ir llmo—ite-t- -
tuun salaiseen Istuntoon jossa mah-- J
iinLMtl käsiteltiin Venäjän soti
laallista asemaa Ja britUlklaUn
suunnitelmia auttaa hädässä olevaa
lilttolalsU
Stalin Ja Churchill neuvottelevat
intr KautU Europan kierte
li vlikonjamassa uutinen että pää
ministeri Winston Churchin on len-tänyt
Venäjälle neuvottelemaan Jo-sef
Stalinin kanssa toisen rintaman
muodostamisesta
Tukholman uu tl toi m Isto kertoo
saan ersä tuollaisen tiedon Lissabo-nista
Vchy lainaa -- Britannian lä-hetystössä
emissä Sveitsissä lllk
! ii huhula" Ja Berliini lainasi
roomalaista lehteä Popolo a uajaa
joka vuorostaan lainasi Tukholmaa
Montrealin
Betania Seurakunta
Kokoukset hnoneustossa UM 8t
Antoine 8t Sunnunt Ja toriUlna
kello 8 Illalla — Tervetuloa!
ColMCCF:
johtoon
CCFpuoluetn edustajat valitshat
viime Ukolla puolueensa parlamentti-ryhmän
johtajan J M Coldellln
kausallUeksi presidentiksi rilesmen-nee- n
entisen pastorin Ja enslmälsen
presidentin J S Woodworthln ti-lalle
M J Coldw eli on ollut parla-mentissa
Jo seitsemän vuotta ja hän
on saanut ClT:n Jäsenistön luotta-muksen
siellä oloajallaan Ja osoitta-nut
tteila jolitajakykyjä Hän ou
hytfi puhuja ja on saanut hyvän kou-lusivistyksen
l'nf Fmnk Scott MC-(- S
III yliopistosta villittiin kansalliseksi
puheenjohtajaksi Ja AtiRUS Maclnnls
varapuheenjohtajaksi
CCFn vuosikokous eritti ohjelman
Jonka sanottiin olevan 'ohjelman voi-ton
saamista Ja sodanjälkeistä raken-nust)ot- ä
varten" Ja "että se on ai-noa
ohjelma joka antaa Cnnailallo
nialulolllsuudin autaa mitä suurim-massa
määränä voiton saamista ja
Joka samalla tulee laskemaan perus-tuksen
pys)illle Ja oikeudenmukai-selle
mulialle"
Vältettiin että Canadalta puuttuu
vitiä yhtenäinen suunnitelma mies-voiman
Ja tam aineiden tulolatiteiti
vertin Ja ttä ykslt)isten voitot Ja
monopolin hallitseminen estävät to--
liokkaan yhteistoiminnan Ja rajoitta-vat
tuotannon"
OliJ Iinassa on seuraava kohta so-tapolitiikasta:
"Canadan sotapolitiikan tulisi pe-rustua
seuraaviin asioihin: (1) mobi-lisointiin
täydellistä sotaa varten
(2) teollisuuden kansanvaltaiseen
hallintoon (3) maatalouden Ja kalas-tuksen
suojelemiseen (4) yhtelskun-nalllsee- n
oikeuteen (6) kansanvaltai-seen
sotapolitiikkaan
Tämän toteuttamiseksi ehdoteltu-jen
toimenpiteiden huomattuja kohtia
ovat: yleinen omistus Ja hallituksen
kontrolli kalkissa sotateollisuuksissa
rahalaitosten kansalllstuttanilnen
100 pros vero kalkille liikevoitoin
Jotka ovat enemmän kuin 4 proaent-ti-a
sijoitetusta pääomasta pakoill-eet
korottomat lainat suurille omai-suuksille
maataloustuotteista rllttä- -
vät hinnat farmareille
Toimenpiteitä myös ehdotettiin työ-läisten
suojelemiseksi työttömyyden
sairauden työkyvyttömyyden Ja van-huuden
valkeuksia vastaan
"Kl koskaan enkä pidä sallia käyt-tää
rahanpuutteen tekosyytä esteenä
y htelskunnalilselle uudelleenrakenta-miselle"
sanotaan ohjelmassa
T)öväen uniolden kokouksessa To-rontossa
Johon osallistui 157 edusta-jaa
A KL: n Ja Can Cnsress of Labo-rl- n
uniolsta hyväksyttiin päätöslau-selmat
Joissa keholtettlln Jäseniä tu-kemaan
CCF:n poliittista toimintaa
sekä osallistumaan en työn rahoit
tamiseen
Alavon Kiuvas- -
Sauna
avoinna perjantaina 2—12 lp
sekä lauantaina 1 I p — ? P- -
Puhelin 7-76- 13
Ml Antverp Ave Sudbury Ont
CITY TAXI
V KARI
(Sudburyn vanhin Ja tunnetuin)
Puh 5-52- 25
SUDBURY TAXI
(Undbergt)
Suomalainen Yail
Uuil Puhlln Numero
5-54- 32
udpury Ontario
Koivula9 s Bakery
Leivotaan parhaat lelTokiet
Ruokaleipä sekä Korput Ja
Koralelpa
UhetykMt tolmUetaan huoleUl-- eta
PopUr St — Puhelin 7
Box 113 Copptr Clin Ont
VAPAA SANAN TIUUSKAAVAKE
Vapaa Sana Pm Ltd 260 Spartaa Ave Toronto Ws 7121
Allekirjoittanut tilaa Vapaa Sanaa lv 6 kk 3 wc
Maksu seuraa mukana $
NIMI
OSOITE
TilaushinU: lv 3:75 - 6 kk 2:00 - 3 kk 1:00
Ulkomaille: 1 v 5:00 — 6 kk 2:50
M
m
m