Vapaa Sana, March 17, 1945

              u
i
M
'I
iu' m 'iIvl'iBnl"HrI
i uin l ' #W r --—-a — r
K
w 'II 21: ™v " tt _ _ _ m _
h
Kirj
(Jatkoa)
VII
Katsellhan se emäntä Justiina vä-hän
syrjikarlin sitä ompelukonettaan
kun se tuotiin taloon kuten oli kat-sellut
aslamlesläkln silloin kun hän
tä kahvit-teli
isännän käskystä Tällainen uusi
suhtautuminen mieheen Joka Jo muu-tamia
kertoja oli melkein hätlstele-mäll- i
hätistetty talosta pois tuntui
hänestä lilan Ihmeelliseltä Mutta se
nyt oli se asiamies sitä lajia miestä
että se tuli vaan uudestaan talsi tie-tää
jotta kyllä siitä lopulta kaupat-kin
tulee Pianhan tuo palasikin taas
ja nyt vieraana pidettiin Ja kestittiin
Kyllä sen onnettoman suu kävikin
Taikka vähemmälläkin olisi sen rak-kineensa
kaupaksi saanut kun näkyi
sekaantuvan ajatuksissaan vanhem-miten
tämä Tuavettlkin Joka oli niin
elvänuottinen mies ennen
Semmoisia so Justiina Itsekseen
intoili mutta mikäpähän siinä auttoi
muuta kuin ota poii se kone Pian
ro sen homnuislkin asiamies Ja opet-ti
konstinkin samaan vähittäismak-suu- n
Mutta planpa se naisväen pää kään-tyy
vaikka häntä sitten olisi nais-ihminen
hyvinkin tlmakkaj olevi-naan
minkä tämä Justlinakln Kun
hln tuli huomaamaan Jotta tämähän
taykln kuin luominen tyo riihen i-- n 1 1
noen hvppyspellln verrattuna niin
Jopa meni nauruun emäntä Ju-ttllna- n
mu pieli Ja hän alkoi kyläläisillekin
kertoa jotta tämä se onkin etuha
vehe tämä ompelumasllna sillä pyö-rä)
tt11 miehille paidan hdessä tou-haikses- sa
Sukslevän Tuavettl Tarvaista alet-tiin
pltiiä melkein kuin Johtavana
miehenä tässä Hirvijärven eteläplän
Aluuralsen Ja osittain Pienen Tallu-kankin
kulmakunnilla Sillä oli tällä
Tuavetilla ollut se nuoruuden aika
vähän rekaista silloin kun se vaan
tavallisena Sukslevän Tuakkona Isän-sä
eläessä kyllä Juoksi Ja pientä il-keyttä
Uki mutta työmies se oli oi
lut alra sitä et voinut kukaan kiel-li- ä
Ja sehän se on pääasia Mitäpä
1uoti vaikka vapaana aikanaan vä-hän
hempahtankln eihän se Jokai-sella
ole veri yhtä vakainen Ja mikä
luossa vaan Ile Jotta n'lstä nuoruu-den
hurtista tulee ukeinkin rempsel
tä miehiä sellaisia eteensä katsovia
J-- v vähän kauemmaksi näkeviäkin
kuin tämä tavallinen nuhjottaja Jo-ka
pyörii vaan koko Ikänsä stlnä yk-sillä
Jalknlnsa sljolPa eikä vie maa-ilmaa
eteen Joshan ei taaksekaan
päin Jotta talsi vaan olla eduksikin
että se entinen Sukslevän Tuakko oli
riin vetreä siltä luonnoltaan
Varsinkin tämän koneen oston Jäl-keen
pidettiin Tuavettla eturivin mie-heni
ihan kuin llopurolalsta etelä-Markkulas- sa
Ja Sipukan Pekkaa Jolla
kuului olevan kanssa separattorlkln
pitäjän pohjoispäässä Olisihan tässä
Hirvijärven rannalla ollut
mutta se oli sellainen e-nem- män
Itseensä sulkeutunut turja-V- e
vaikka kohta sen päässä liikkui
kalkellaista uudenaikaista eikä siltä
Herkosta koskaan oltu puhuttu pal-jon
hyvää eikä pahaa niinkuin tästä
Tuavetlsta oli liikkunut Juttua mo-nenlaista
Siinä se kekottt ompelukone kaikes-sa
komeudessaan Sukslevän tuvassa
jo rulstalkoon aikana Niitä vaan oli
riittänyt Ilmoja vielä rukilnkln kor-juuksi
Parahiksi ennätti heinänteon
lopettaa kun Jo: el muuta kuin ala
ottaa sirppi käteesi Jottei karise-maan
pääse alkaisin Joutunut ruis
Harvoinpa iti oli ennen näillä main
tunnolle keritty saada ruis kuhilaille
ennen Laurin pii Josta alkoi uu-ie- n
siemenen kyntö e kun oli tässä
pitemmin alkaa pitänyt semmoisia
rttnppakesll mutta kyllä nyt kerit
tiin aumaankin asetella Olisi vaikka
passannut Euk-levässäk- ln uutisella
siementää mutta sillä oli Tuavetilla
siemenet varattuna viimevuotisesta
Tosin oli pitänyt ostoviljaa käyttää
lisänä sillä eipä tahtonut näissä
Markkulan taloissa
oinasta takaa vielä riittää vuoden
ympäriinsä mutta siemen sentään
aina varattiin
Itulstalkoohan se toki pidettiin elo-kuussa
Joka talossa ja potattitalkoo
sitten syyskuussa Ja Joskus kun sat-tui
korjuun kanssa kiirettä pakkaa-maan
vähän multakin viljoja tai
koolla talteen otettiin Siinä on tassi
talkoossa sellaista yhteistyön Ja toi-sensa
auttamisen henkeä Vuoron pe-rään
käydään seutukunnan taloista
toisissaan niin jotta niitä riittää tal-koita
Joka päiväksi mkllnlelkkuunkln
aikana Se salmikin talkootyö eri
vauhdilla kun siinä vähän niinkuin
klIvoltel'a?n Jotta kuka se on oikein
parempi toistaan
Ja orhan niitä aina talkoossa mul-takin
vMiäfykVä Ks kun se el tämä
savolainen Jonka talot turvoln ovat
yhdessä rvsmässä niinkuin niitten
rlntamaalalsten us!n pitempiin ai-koihin
pääse naapurinsa pakeille Ja
kertyyhän sitä toki hänellekin asioi-t- a
kielen alle kertjy niinkin No sil-r- ä
kun on talkoossa koolla koko seu-tukunnan
väki niin passaa naisväen-kin
säklattää ne säkHtyksensä Ja va
pai f a siltä tunnonvaivasta Jotta
kun el ole kunnon pnhetoverlat silli
mitäpä tuota lie Juuri juttelemisia
näitten oman talon nsukkalten kans
a Jotka aina tuossa silmän alla
käpsäkchtlvät Ja niinpä ne vaan
ukon-kantturatk- in alkavat käydä har-vapuheisiksi
joravkslksl Jos aina ko-tijoukkoon
parissa mököttävät Jottet
' kuvalle sanaa suusta saa muuta kuin I omat metkunsa Joka asialle Nyt on
hiiiikoukun kanssa haravoimalla
Mutta annas kun pääsevät talkoo-tee- n
niin kytfl kieli piittaa No
mikäpä on liplat aersakaan kun siel-lä
vertairiarsa löytävät Ja saavat sit-ten
raivata Ja Justecrata kaiken maa-l:na- n
asiat ihan cv at vaivattavat
kuin p&hoja akkoja silloin Se on
niinkuin kihupyhä tämä talkoo mut-ta
kun se on kokonaan maallista me-noa
riln sillä on vielä retevämpl
luonne kuin kirkkckhauksllla
--Vi!n 'a entäs sitten nuoret nehän
ne toisiaan tarvitsevat Kyllähän sitä
Joutllaamplm aikoina osataan jarjes
teili ta!sse'a Ja mi!a h"ppl'älslä
TuttR j!r'csin lieltA kcaiä kun
on kiire tön t-rn-hu
Sitä cl silljin
va'htm:ran väen ta olta fatsilla hv-vill- a
silmillä nuerten rlekkujalsia
IljpelVööt palvilusihmlset sitten rii-vit!
on aikana saroi t talon Isäntä-väet
kun on oma aikansa nyt pltäi
tupen heilua 'a omat pidetä n muuten
kurissa Onhan raita sitPpaltsi talkoi-ta
tästfp"olln mrlkeln 'oka päivä
Jotta tottapa no niissä tulevst liotet-uiksi
asiat työnteon ohella Ja mikä-päs
sen -- omempaa
Tuntuupa niille veres'yneenkln yh-tä
Ja toista nuorille Nämä ovatkin
"nslmmälset tslkoot tärä vuonna
srkslevän Tuavettl p3äM etun-"ää- n
Siitäkin sen näkee Jotta se on kohoo-mass- a
pitä'än bkymtehn aemaan
Tähän asti re ovat useimmiten tuolla
Pölöklss kun niillä ovat rellot päi-värinteenä
ehättk eet enslmmäls'k
I m"tti l 8 tun l?'-dlnn- yt pölökkl
lä'nerkä?n ny vain anoi sukslevä
niel'e Mba Niin tuntuu ol?van kll-ref- a
kerrostavia nuorilla koskapa
rlialrfn sch'n- - Ja loMra kuuluu
iHM" parves'3 S''l!1 leikkaavat
ytlön8 la poIVansa k'lpas Tässä
työssä se rivakka rnlse'ä ä'ln pysvr
miehisen mlehpn rlnraUs melkein
on toisinaan piHs-Vm-ikl- n käsistään
Varhempi naisväki on s'telemäsä
l" ukoista useimmat kuhilaita pystyt
televät
— S"' ä se o Ja pyssyv eikä tae
I oja tarvpa — sanoo harvapuheinen
"ejkkn Tlssailnen kun enimmä!sel
'e knhllslle hatun päähän panee —
höystykööv vuan Sukslevän Tuavetln
pelto!
Niin niin taikojapa taikoja Niistä
alettiin päästä jo Mrkkulan pitäjäs-sä
Tahi olla se Altto-ukk- o viimeinen
suurempi taikoja sillähän nuo olivat
M MNt' ~~r4l
f iinj_jmj fiVlfMiFfllltlitllifa
#riVi'ft #~
äL£uciucU-iU(-m
Veiei VanUaa
MAALAILUJA SAVON MAALTA
Heikki Välisalmi
porstuanpohjakanimarlssa
tenahar-jjlalnenkl- n
klvikkopeltolslssa
kaiketi siltäkin luonto mennyt kun
käräjlin joutui rapsut sat sen pahai-set
ja kelmiksi tuomittiin Istunuthan
tuo on sen Istumisensa Ja nyt vaa-inpäivil- lt
kotonran kbköttelee mut-ta
eipä ehkä ukko lähde enää hau-taan
kuolleen päänahkaa nylkemään
niinkuin teki vielä tä3sa vuosi muu-vaht- a
takaperin josta se sitten kun-ta
meni 4a linna peri Tapahtuuhan
sitä vielä nytkin jctta jotkut akan
öpköt tolstea navettoihin työntäy-'"vl- t
elukoiden nahkasta lampäreltä
'"lkke!eirään mutta lähtö tulee tal-jojen
tekijöille Jos talonväki vaan
sattuu huomaamaan Ja kuuluvathan to käräilnkln rrnhiH sianeen Se
'- - ~fi vvt o J-k'e?-
?kln yleisesti
katsoa llkeyleksl talko'en teko mo-i"- i
vaikka tolselhan noita vielä
r-ftärä-kln
mukamas Tolomulan
vanhi emänäkään ei kuuVsima saa
fin lpon elk päivän rauhaa kun
rlln kammoa? taikojen voituna mutta
-- eh?n tro muutenkin on vielä niin
v-tnhano-t-tlnen
Ihmlren Ja taitaisi
Itsekin taikoa joi rohkeutta riittäisi
Tämä Hlrvlärven ra' ta Ja Koko muu-kin
läheinen ruollknrti on kuitenkin
vapaa sellaisista höpsbtykslstä
Klkä slina Suksle'änkään leikkuu-pelloll- a
tarvittu multa taikoja kuin
riskiä Ja rivakkaa liikkumista niin
tvll katkesi kaunis vll'a Ja sitähän
'M sitä työn Iloa varsinkin kun näin Hn askareissa Pehuttiin Mikä slt-- ä
Ile 'otta toiselle e työ ilmainen-'-'- n
maistaa jaremmin kuin kotona?
J- - onhan se syömiset Ja Juomisetkin
"-J- nä niinkuin valinnan perästä Ja
niorella väellä on ainakin sitten lllal- -
' la tiedossa pieni tanssin rlvau kai
ken vaivannäön päälle
Ne n"o'ten aht nehän ne kellitty
" p"issä talkol3a hyvää hytyä
'lllä kannalla nuo lienevät sitten
Vlrärlpln Jälkeen olleet esimerkiksi
ämtn Suklevän t-tt-ären
Emman Ja
'"vellahen Mapettl "olan valu ritä
r"-- t on sivullisen vaikeata Ihan riku'-lee- n
snoa mu'ti jos niihin oli sil-loin
jäänyt Jotain keskentekoista niin
kvllä ne nyt tänä talkoopäivänä pii
sevUt semmoiseen riiaa JoM-- i e'
muuta kuin lumpsiuta kansi kPnn'
kuin volvakkasren Sen näkee so!v3--t- l
kummankin naamasta Katsohan
nyt eslmetklksi tätä Kaimaa vaikka
häntä lujastlkln leikkaisi Ja mlejltn
linnalla rlehkaselsl niin el se paljaan
(Jatkoa vlmelsellä sivulla
yhdysvaltalainen Hiihtajomestari Voitti Kilpailut
--ÄÄ-MikrVTBjJl
_Ä TTSi £tubäte--
w iä
fCevditudt fCatlfUiu- -
Siiloin kun ensimmäiset voikukat
(dandellons) näyttäytyvät teiden var-il'- a
on se merkkinä että uusi odo-tettu
kevät on saapumassa Samalla
ne ovat myöskin huomauttajtna ple-l'l- e
kotipuutarhojen omistajille et--"
tä nyt olisi aika ryhtyä tarkastele- -
nan että mitä oW ensinnä tehtä-ä-- ä
kolin phamaalla Ja puutarhas-- a
Jollei hedelräpulden etenkin van-hempien
yleistä siivousta kuten re- -
euncfen oksien 'a lilan puun kas-r-- n
yleistä harvennusta ole tehty
--dtsl se tehtävä nnenkuln kasvu
vtfa alkaa Samaten niiden ylelses-- 1
k ytetty lime sulphur (Llme Sul-phu- r)
talvi puhdlstusrulskutus Jos
ann suinkin on mahdollista olisi
leikkauksen Jälkeen kiireisesti ten-ava
Useasti kylläkin hedelmäpuiden
harvennukset Ja leikkaukset Joko vä-lineiden
tahi asian harrastusten puut-teessa
laimin lyödään Täten hedel- -
npuut p"äevät villiintymään Jn
nnpe tumaan Ja saadaan niistä vain
olarvolsla hedelmiä Etenkin perslk- -
ki eli peath hedelmäpuille Ja varsin-'i- n
länsi-ranniko- n kosteassa Ilmas-tossa
en välttämättä annettava 2
Perinpohjaista Bordeaux Mlxture tahi
ime sulphur talvirulskutusta estääk-seen
niiden lehtien käpertymlstaudln
"rurb leaves" Ilmaantumista Näitä
'neiti on Jokaisella paikkakunnalla
lmen Ja feed kaupoissa ohjeineen
aatavirsa
Vanhat ruohon'rmet kodin raken-- n
sten piirissä useasti kaipaavat uu-'lstus- ta
Ja parannusta Parhaiten voi-daan
toimittaa se leikkaamalla vanha
heinä mahdollisemman lyhyeksi Sa-maten
haravoida Jäljellä oleva kuollut
rlnä 'a sammal tarkkaan pois Kyl-vf- ä
heinän Juurille ohut kerros seu-lottua
rikkaruohoista vapaata mul-taa
Jota Hj('et8än helpommin heinä-pelloista
et kasvitarha maasta Jos
sammalta haravoitaessa on Ilmestynyt
Ulan suuria aukkoja nurmen keskelle
ovat aukot tietysti korjattavat kylvä-mällä
niihin samanlaista heinän ale-- i stn vilm-Mne- n Ja hyvin tär--
mHiJ - ntMif --m icKTl-- f HvWc
r äv m!mkt myw$
'IH -- ' '" - "mWw-W'1- _ -- 3K-5V r%ti - -k-u- U
-
i i - i t
1 —
v
a
" "
-- K!i
_ ÄTSJji
HlihtäJltyttö Paula Kann velttl Itkettiin tlmln mantereen naisten mestaruuden yhdiitetyiU kilpailutta johon oaatlittul kuutitoltta
muuta canadalalata ja yhdytvaltalaltta naltkllpallljaa Kuvatta vate mmalla nlhdUn hänet kiitävin mäkeä alat pujottelutta ja oikealla
nihdJln hlnet tepllmla! voittolneen kilpailun Jälkeen Miu Kann on kotsltin North Conmaytta N H Ja on harjoittanut hiihtoa kuuden
vuoden tkaitettl taakka Hln on nyt 23-vuot- tat Pujottelun volttaml telia hln voltti yhdlttetyn Canadalatnen näitten joukkue tenaljaan
voltti joukkuemettaruuden
keä tehtävä on puhdistettu nurmiala
peittää ohuesti kuivalla kanan laati
la tai palaneella muulla lannalla M
den maalatsatnelden puuttuessa n
saman asian vielä helpommin toit
-- tK —tarkoitukseen sopivalla tfua
nalla Jota ohuesti sadepäiväni 1
men päälle kylvetään Sitten kun h
väfset sateet ovat aikansa noras
hoitoaluetta huuhdelleet voi lana:
tähteet haravoida pois Ja tilalle a kasvanut kaunis vihreä nurmi
Pienemmässäkin kotipuutarha
tavallisesti löytyy useita moni tms
sla kukkia Ne ovat talven tultua p
nen huolimattomuuden vuoksi voint
Jäädä vähän niinkuin "oman onnela
huostaan" Nyt olisi aika katkaista
kuivat maanpäälliset varret pnnäa-ta- a rikkaruohot Juurista maa ym
riitä muokata Ja lannoittaa Jos ti
ovat vanhoja Ja suuri juurista kahde-lla
talikolla voisi juurimohkäleet
kaa pienemmäksi Täten ne nuora--
vat Ja uudistuvat ja kasvavat emin
uhkeamman kukkavarren El mt
kään pldS unohtaa ajoissa tilata ma
tamien yleisemmn käytettyjen id
kukkien siemeniä kuten asterien I
Jonankidaii krassien matalan freid
marlgoldtn ym Matalat marl?ol£i
voi suorastaan kylvää avomaalleb
reunakukikst mutta asterit ja H
nankidat jotka kasvavat hitaamss
olisivat taimet kasvatettavat lartUM
koissa laslveranoilla tai lavoissa Ot
nistumlsen pääedellytyksenä on eri
saavat runsaasti raitista ilmaa Ja
vät kasva litan tiheässä laatikoissa
Veden pisarat ja vanhat peli
niumlt tuodaan nyt kellareista pälvi:
valoon Uudestaan Istutetaan voisit
kaaseen multaan Katkaistaan pltca
piä oksia etenkin pelargolumla rs
vähintäin 23 osaa kaikesta kaimn
lyhentää pois Uusi kasvu saadaan
ten voimakkaammaksi ja runsau
min kukkivaksi Veden pisarat taa:
saadaan paljon tuoreemmiksi ja k
nelmmlksl Jos vanhat lehdet tili
kalkki nypitään pois Paljas jonka
verran typistetty runko pestään t&
lä johon on sekoitettu gallonaa k- o-
2 teelusikallista "Blackleaf 40" u$
puavaahdon kera- - Siten saadaan ci
tä mahdolliset pienet valkohyontee
ja muut tuholaiset Toistetuiksi
El myöskään pidä unohtaa gladioE
sipulien puhdistusta ennen mialt
istutusta Gladlolien yleinen vlnoS
nen on pieni musta hyontesa
"thrip" Ne voidaan paralten slpuk
ta saada tuhotuiksi Jos ne 2- -J 3
koa pidetään voimakkaassa UpvU
llinin hajussa Tavallisesti noin 1
sipulia kohti heitetään kouralla'!
naphtalllnnt hiutaleita ipulien
kaan pusseihin tai laatikoihin Jofc
vain pieni ilma-aukk- o on Jätetty
Daallat saadaan kasvamaan Pfl
muhkeammiksi Jos niiden Juuri Cj
kulat huolellisesti halkaistaan n
nemmlksl kuitenkin huomioon ott-eetta
Jokaiseen halaistuun u4
kasvupiste eli silmä Yleenä ' ''
kään maa daaliollle ole laan
kasta
On sanottu että peoonSt orat 1&
kauneimpia kukkia ruusujen JÖ"
Hvvln nspln npoonlen on ist}1
väkseen huomaavat etti "!
peoonlnsa eivät kuki Yleiseni irP
rn että no liW f n-- nt Istutetut
ränn mlk1 vika helnostl W'
Jos niiden maanpäällinen van
vähääkään Jatkuu lapuokll rint ronnt I tvkkää mu'-- '
tnto(a mutta räil kevaiDi
tolvoakseen sen kesällä kukil
viisainta kalvaa liika maa 1'
nen raana ja smeu —
keen nostaa koko kasvi luotnol
korkeuteensa
Htuhernetti (8vrtft l]
vi va-- 8 halnavat k''
Ainoa salaisuus niiden onnista
katvatuksetsa on että kastur- -
Johon ne kylvetään ous
syvään muokattava "
rr-i-t Vnn tallden Tolmaki"
kasvavat "' i- -_ Iflliuiua tiihuvbi-is-n
alaspäin Ja mltl syvempään
_ _ neiaan mauuu i vn—tua $
taampl kasvu Ja kukkana8
h
h
I
ui
3
T
rr
a
ui
n
cr