Vapaa Sana, April 12, 1947

              - + v " #- - j-r--
at &$ T&rrimM--- - wW- -
} if (wi n—="" - '_" viv "
-- - V
h
f7?k
i i #%i'! g£
fVc K'VAn® #~-#- # #i# - --c _
f
JlGMCMlCU-iUa- Sl JL{sU2&nuAA£L ——=Ksfe
Näki suden ja ampui sen
h
t
h 2ii
M'
H ff s
i
I
t
s
t
i
I VI l
-
11
w
Jt k
V
Us P-S- t1
Np fnlisir
SUOMEN HISTORIAA
C117 Signe Prattis
Kustaa Vaasa Uskonpuhdistuksen tulo Ruotsiin
ja Suomeen — Erämaiden asutus Suomessa
— Kahdetkymmenet luku —
Kutoa Vaasa aloitti haMtuksena
aritt mrkMiBpltn olojen vaHltest
Maa cli pitkällisten aotlen haviltama
Uafcelnot kituivat ja aankkaat oi Irat
ksitatjraeU sitäpaitsi oU valtakunta
velansa ja otllaavalmat raitioil-ta
Kaakelit kaikkea tätä rahoitti rlk-kaaa- a
katolinen kirkko Sn bailuna
M noHnaaoaa valtakannan aluUa J
motita ae oli vallan vapaa M utu
kirkon omaluUm Ja etuoikeuksiin
el ikArnvt kajoaminen niin kauan
kata wal oli kirkon paimlehena
Tilaan taas suhtaenaa ol kultnnkln
naaMamaaaa Martti lutlr oli v
1617 arkanut taistelu na paavin weh-(tjrkai- t
Ja valtaa vaalaan Ja hänen
oppinsa 1vlal pian iiohjolstnalhlnkln
Kaataa Vaaaa aaoal alatta pitäen
latarta oppia Ja autl esteratn
valtiopäivillä v 1M7 pättyksl -- tt:i
taVM iMfhdaata oppia ltl ktrkolaaa Ja
koatalaaa ojteouaitn eka myos-kl- a
Hi kirkon liika omaisuus oli
valtioa Uraisiin käytettävä Tainan
aojnlla nyt suurin aa kirkon ornal-audwt- a
Ja tuloitta pakkoJuivutetttln
valtioa huoataan Kuusiston linna
IMtrcUilD muthan Ja luostarit lakka-iva- t
olematta alnu-ulja-n
Naantalin
luostari vlela Jonkun alkaa vietti ki-tuvaa
lantaa Kirkolta pikkoiuovu-trttuj- a
rikkauksia käytti Kustaa Vaa-aa
valtiovelkojen maksamiseen Ja so-talaitoksen
parantamiseen Maan 11-Jely-sta
hän edisti perustamalla malli-tlkij- a
Ja Pohjois tiineeseen Pon-Jui- s
Savoon ja Oulunjärven tlonollle
hln toimitti savolaisia uudisasukkai-ta
NanU seudut tulivat siten vlljel- -
Ijrksl Ja muuhun Saameen liitetyksi
Kotimaisen kaupan kohottamiseksi
murrettiin Hansa liittolaisten kaup-pavalt- a
Itämerellä Ja Vantaanjoen
suuhun perustettiin Helsf-k- l v 1550
lllntalkaln oli Kustaa Vaasa jotenkin
omavaltainen toimissaan multa sa-malla
lian piti huolta alamaisistaan
niinkuin Isä laptlstaan Ja koetti pa-kottaa
ttaokkältä Ja väkivaltaisia vir-kamiehiään
)hte!stt hyvää palvele-maan
Taatapa syystä kiitollinen kan-sa
maaratl että Kuotsln kruunu oli
aaa en auvussaan aina menetä Isalta
vaaaimm-il- e pojalle pnrlnnoksl Kus-taa
Vaaaa kuoli v 1560 Hln oli pe-uittan- ut
Kuotslln lujan kunlngasval-la- a
palauttanut Järjestyksen Ja tuo-nut
raUtertUUe opin valtakuntaansa
Kaania Mäen multtotleen
Erämaiden atutut Suometta
Kaataa aaaa H o(aut AuolMtu-Mitt- a
sanaa etu Sujmen Itäisillä Ja
Snajjotetlla aarllLt leviävät sauret era
t )ylvat aaamattonilaa kokapa
sallalaina Jalsivftt INilllsen anas
tUavtkl Ja tuottivat alituista vaa-raa
Saotnea Jo asutuille seuJuiUe
ItM pUHti senraoksi ierustaa tuille
nnuUle pysyvän asutuksen Tahan
teatavttän olivat savolaiset kuin iuo-tnj- ö
kan aaaivat rajaeramaiU
läMntnä Ja olivat vaajastaan tottu-neita
uadlsasakkaan elämään Ja sll
hae kouluvaan Vaskltvohdn Savossa
oli irhalllaankin kamäsä hiljainen
siirtymistuke pohjoiseen pata pitkin
vesistöjä Kuninkaan tarvitsi vain
jouduttaa Ja Järjestää asutustyotä
seka suojella uudisasukkaita viholli-sta
Ja erämaan entisiä retkeilijöitä
rastaan Jos he yrittäisivät uutta asu-tusta
häiritä Knslksi alettiin asutta-maan
Savon erämaita nykyisen Kuo-pion
kaupungin lähiseuduilta Sune
rakennettiin Tävlsatmen kuninkaan-kartano
Johon sijoitettiin sotaväkeä
uudisasutuksen turvaksi Vuonna 1551
seisoi Kuoplonnlemellä valmiina Jo
ensimmäinen erämaan kirkkokin
Kymmenisen vuotta myöhemmin
mainitaan tämän uuden Tavisalmea
pitäjän asukkaina olleen 33$ talollis
ta lama pltaja käsitti koko nykyisen
Pohjola-Savo- n Tavisalmea kirkon
valmistumlaen aikana asettui Savon-linnan
päällikön Kustaa rlnken toi-mest- a
joukko savolaisia uudisasuk-kaita
Maanaelän taikae Oulunjärven
nohjoiarannoille A utua kuului aluksi
Mmlnnan pitäjään mutta 1559 oli
nalliakin uudisasukkailla jo oma pap
pi ja kirkko Joka oli rakennettu Ma-namanaalo-on
Nain alkunsa saanut
Oulunjärven pitäjä el ollut alaltaan
pienen pieni alinen kuului koko ny
kyinen Kajaanin kihlakunta Siten
oli Itaitiln raja e ram a Ihln kylvetty a-antuk- aen
sienten Ja luotu valtakun-nalle
etuvarustus
Kuninkaan huomio kiintyi nyt Ha-meen
erämaihin tnutta kun hämäläi-set
itae elvat olleet halukkaita Jat-tarrraa- n
rakkaita k (peltojaan Ja
Iäkseen asettumaan kaukaisille era-Tnaakappaleille- en
niin kunlnpag ar-velematta
kutsutti sinne Savon liik-kuvia
klrvea- - Ja sukstmlehlä Kustaa- -
kuninkaan kuollessa oli ltaliameen
eramaasai toistasata- - taloa Ja nltlla
oma kirkkonsa Rautalammilla U5GD)
Tahan Itautalammin pitäjään kuului
koko nykyinen itlpuohjols-llam- e eli
keHkl-Sm111- l Kranuan asutus pystyi
njt Itsekseenkin kasvamaan Ja iaa-jeuema- an
Into tarttui Satakunnan
miohiinkin Jotka alkoivat asuttaa
1'irkkalanpohjaa Ja v 151 perust-ilat
sinne lluovrden suuren pitäjän
Mutta Mistäpäin tuli tännekin savo-laisia
uudisasukkaita kuten Keu-ruun
seuturen asukkaiden kieli Ja
sukunimet vieläkin todistavat In
tioin alkoi savolaisia uudisasukkaita
tunkeutua vedenjakajan yli Keski-1'ohjanmaa- n
Järville Ja Jokien lat-voille
Kannikon asukkaat alkoivat
taydelli syyllä kutsumaankin taka-maitaan
-- Savoksi- Knnen tuon suu-ie- n asutusvuoslsadan loppua oli esi-merkik- si
Siikajoen latvoille synty-ny- t
Siika-Savo- n kylä joka täytti
monen nykyisen pitäjän alat Savo-laiset
olivat uskonpuhdistusajan sllr-tolalsheim- oa heitä siirtyi silloin Ja
myöhemminkin suuret Joukot maas
ta jnls Inkerinmaalle Ja Keski-lluotsi- n takalistoille missä viimei-se- t
suomeapuhuvat saloasukkaat nyt
Jo lienevät ruotsailalstuneet Oman
maan erämaiden asuttamisessa ovat
savolaiset kuitenkin suorittaneet
paljon tarkeammän t)on Jota histo-riassamme
iatl muistetaan
Mikael Agricola hänen opitkelunta
ja kirjallinen toimintanta Suomalal- -
ten klrjallituuden alku
— 21 luku —
Ani Kurjen kuoltua oli Suomi u-sei- ta
vuosia Ilman piispaa Tämän
Johdosta lutherilalnen oppi Jota en-simmäisena
meidän maassamme
saarnasi fietari Särkilahti sai taal-la
esteettomastl edistyä Nasta v
15 asetettiin Martti Skytte Suomen
piispaksi lian oli tosin katolilainen
munkki mutta samalla valistunut M
lempeäluonteinen eikt vastustanut
uuden opin levittämistä Lahetttpa
vtela nuoria miehiä Saksanmaalle tä-tä
oppia tutkimaan Näistä nuorukai-sista
oli Mikael Agricola merkillisin
Apricola oli köyhän kalastajan poika
1'ernajasta Kotimaan koulut käyty-änsä
pääsi hän Martti Skytten Avul-la
u Ittenberttlln uskonpuhdistuksen
lisäpaikkaan opintojansa Jatku-maan
Tultuansa siellä maisteriksi
palasi han takaisin kotimaahansa
Taalla hän nyt nimitettiin Turoa
koulun rehtoriksi Samaan aikaan al-kaa
Agricolan varsinainen vaikutus
Luther opetti että jumalanpalvelus
oli suoritettava kansin omalla kie-lellä
ja että Jokaisen pitäisi itsekin
naa t S ' :aaF
taT' mm jb I
Laaaaaaaaaaaaaaaaaaaaam
abbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbt
bLbbbbbbbbbbbbV bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbI
liiaar frfÖt fiaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBaaBBBBB J ''{&+' -- PL k Jv" jMb1bSHF!bbL?bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbI
HHaBBBMaaaMc JLbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbV Mr
KuSxxälabk tSOaBairik
''mSn S&säiat AV"tT£3 lirfJMti Jw& k 7 "MV - 'ja'nBvBBL I ffi t §xZ
Irf --t Ft- navSSamTMu N inl' ' - BBraa¥35THaw!&v rS&m
Mrs Archle Patterson näki ensimmäisen kerran elämässään
suden lähellä VViardonla Ont ja kun hänellä sattui olemaan koto-naan
seinällä 22 kalifcerln pyssy niin hän ojentl sen sutta kohden
100 Jaardin matkalta Ja sinne se hukka jäi Susia on sangen run-saat- ti
alueella
lukea Jumalansanaa Mutta kirjoja
ei vielä suomenkieleni ollut Tata
epäkohtaa ryhtyi Agricola korjaa-maan
Han julkaisi Aapisen Ja Ku-kousklrj- an
ynnä muitakin teoksia
suomenkielellä Ja Uuden Testamen-tin
suomennos ilmestyi v 15IS Kun
oli epäilty olisiko soveliasta puhu-tella
Jumalaa suomeksi niin Agrico-la
kirjoitti rukouskirjansa alkuun:
"Kyllä se koole Sojme kiele Joca
ymmerte kalke mlele" — uomia
1551 Kustaa Vaasa korotti Agricolan
Turun piispaksi mutta asetti samal-la
Taavalt Juusten'ln ilpuriln Itä-suomen
piispaksi Kauan ei Agrico-la
kultenkaas nyt enää saanut isän-maatansa
palvella Paluumatkalla
Moskovasta Jossa oli käynyt neuvot-telemassa
Kuotsln Ja Venäjän välil-lä
solmittavasta rauhasta Kun rau-ha
oli solmittu palasivat lähettiläät
Suomeen Tällä paluumatkalla kuo-li
Agricola Kyrönniemellä liputin
läänin Uudenkirkon pitäjässä huhti-kuun
9 p:nä 1557 Iltnel haudattiin
Viipurin tuomiokirkkoon Suuri Ja
tarkm on Mikael Agricolan elämän-työ
Hän vata lopullisesti pani us
konpuhdistuksen maassamme toi-meen
Ja suomalaiselle kirjallisuu-delle
hän laski perustuksen
Suomalaisen klrjallituuden alku
Kirjailija Kyösti Vilkuna oa sat-tuvasti
kuvannut sitä hämmästynyt
tä mielialaa mikä vallitsi Lutherin
kaupungissa Wlttenbergissl oplske
lvan kolmen käyhän suomalaisen
ylioppilaan Agricolan Teitin Ja Si-mon
ma'apaikissa kun eraan valhe-rikkaa- n
palvan paatokseksi Aarlcola
veti kirstustaan esiin papeiln Ja al-koi
lukea Matteuksen evankeliumin
yhdenne&takolmatti luvusta: "Ja
cutn he lehestult lerosalemit la tu-lit
llethphagen Oliomaen tyge Sil-loin
Jeesus lehettl cal opetuslasta
satioden heille Menget kyleen loca
on teiden edhessene ta cocta te
leuhdet asltamman sidhottuna ta
varsan henen cansans pasteket ne
la tokat mlnule Ia ios locu teille lo-utein
sanopl niin sanocat Herra nll-t- e
taruiue io cocta hen laske hei-den"
— Heti hänen ensimmäisiä sa-noja
lukiessaan pudotti lavitsalla le-päävä
Teittl Jalkansa lattiaan Ja yrit-ti
kavahtaa selsoalleen mutta Jäi
sitten siihen asentoon Han läheni
poytaa ja yritti sanoa Jotakin mutta
ai-- Mi-ti vain pari "muttaa" Ja ku-martui
sensijaan Agricolan olan yli
katsomaan paperiin Simo noudatti
hänen esimerkkiään Ja alkoi toisen
olan yli tähystää tuota merkillistä
paperia Agricola otti hanhenkynan
käteensä Ja aivan kuin olisi opasta-nut
tovereitaan kirjalle osoitti han
silla sanoja edelleen lukiessaan
Agricola kertoi että han eräänä
iltana oli lukenut tohtori Lutherin
saksalaista raamattua Juuri MaTTeuk-se- n
21:stä lukua Ja että hänelle sil-loin
oli valkähtänyt mieleen Kysy-(Jatko- a
7: neliä sivulla)
Kiraffien "kattohinnat" myöskin ylös bbsKBbIV
BBsmPfaLSlBBKa'fl
AtBBBBBBBBBBBBBBBBTXBSssVE BBB sBBBBBBBBll
BBBBBSBBBBBBLnBVSBBBBBBBBBBBBBBBT JPm asBBBslSBSBBBBsl
aBSBSBSarTaSBSBSBSBSBSBSBSBSBSBSBSBBBSBr säVL SBtBtBSBBBBBB
Bt sBSsBBBBsBBBSBBBBBBnsBSJBsB"KkS3i£ail i 'BSfBflBaSVBaKBBBBBBasli
William Cully Swopc Park cUTintarhan titrehtSSri on havain-nu-t
etu kiraffien "kattohinnat" ovat myöskin nousseet silti nykyi-sl- n
vaaditaan hyvästi kiraffista entisen 4000 dollarin asematta jo
20000 dollaria Europasta ovat jälleen eläintarhat auki Ja kyty nti
on suuri ja siksi kiraffien metslstljat ovat nostaneet hintoja
Neuvostokasvatti
Ensimmäinen kirja: Lapsuus
VKNXIJilSTA MIILUA 'A
VENÄLÄISIÄ OPETTAJIA
Laaksovirran Johtamassa kDulussa
meille oli tietysti opetettu enajaa-ki- n
mutta kovin heikkoa oli sen opis-kelu
Huolimatta vastarinnasta isä
siirsi minut venäläiseen kouluun ja
alussa se oli aivan tarpeeksi katke-raa
Meitä oli kolme suomalaista tyt-töä
jotka yhdessä sinne siirryimme
Ja enslmalsen päivän päätyttyä me
Itku kurkussa palasimme kotiin Kie-mull- a
meidät oli otettu koulussa vas-taan
mutta siinä riemussa oli ollut
pilkan katkera sivumaku mehän pu-huimme
niin vastustamattoman hui-lunkurise- stl
Neljankj nimenen pojan Ja tytön
loukossa on kuitenkin aina muutamia
luonnostaan hyväntahtoisia sieluja ja
ulinpa oli heissakln neljä venalilsta
tjttoa Jotka ystävällisesti ottivat
meidät tulokkaat hoiviinsa Luokassa
dl pitkät mustat kolmenhencen pul-petit
Ja meidät suomalaiset sijoitet-tiin
kukin istumaan keskelle venäläi-nen
kummallekin puolelle Minun to-vereikseni
tulivat Klasha Ja Narja
ftlasha oli aivan mustalaisen naköi-ne- n
hyvin köyhästä kodista Hänen
Isansa oli ollut aliupseeri Joutunut
maailmansodan aikana Saksaan sota-vangiksi
ja mennyt siellä uusiin
naimisiin Varja oli kaikessa hauen
vastakohtansa: hyvin vaalea vailla
tempperamenttla varakkaan nepma-nl- n
tytär
Sellaisen venäjän kielen oppimi-seen
että me lapset tulimme keske
nämme toimeen meni pari viikkoa
Sellainen venäjä taas jolla saattoi
puhua opettajille vei melkein koko
vuoden Välitunnilla solkattiin va-paasti
mutta tuli hirvittävä ramppi-kuume
kun pttl puhua luokan edes-sä
Krlttalnkln minun oli mahdotonta
ymmärtää sanojen Jakoa kleliopitli-sli- n
sukuihin 011 mahdotonta käsit-tää
mlki7 pöytä (stol) oli miessukua
Ja kirja (knlga) oli naispuolinen
Opettajien oli myöskin vaikerta selit-tää
minulle tätä asiaa sillä he olivat
tavallisia venäläisen provlnsslkaupun-gi- n
opettajia Jotka eivät Juuri osan-ne- et vieraita kiellä Ja Joilla siis ei ol
lut kykyä paneutua vierasmaalaisen
ajatusmaailmaan Vasta hankalien
selvittelyjen Jälkeen opin ymmärtä
mään että Jos sana päättyy kerak-keesee- n
niin se on miehinen Ja taas
a:han paattyessään on naispuolinen
Mutta sittenkin kesti kauan ennen
kuin opin että "minun poytanr on
venäjäksi moi stol eikä maja stol
koska maja on feminiininen muoto
ja minä Itse olin feminiini niin tie-tysti
lo?likkani oli seiva Opettajat
kuitenkin suhtautuivat nreihin sangen
herttaisesti ja odottelivat karslvalll-est- i
kielitaitomme parantumista
Koulun Johtajana oli venäjän kielon
opettaja Andrei Petrovitsh — hänen
sukunlmeaan enempää kuin muiden-kaa- n opettajien es muista sillä Ve-näjällähän
tuo mukava lsannlmen
käyttö syrjäyttää sukunimen Niin
kuin olen Jo kertonut suomalaisessa
Koulussa oli poltlikka ollut kalkki
kaikessa Suomalaista kirjallisuutta
ei siellä juuri opetettu eikä kirjaili-Joit- a opittu tuntemaan Aleksis Ktvea-kl- n oli kuvattu vain Poliittisesta na-kokulina- sta
Ja useimmat muut olivat
poliittisesti niin sopimattomia ettei-vät
ne mahtuneet opetusohjelmaan —
Maiju Lassila oli harvoja poikkeuksia
Täällä venäläisessä koulussa todel-l- a opittiin Venäjän kirjallisuutta
Andrei Petrovitsh oli hyvä opettaja-persoonallisuutensa
voimalla hän sai
meidät innostumaan aineeseensa niin
kuin Kekkonen oli saanut matema-tiikkaan
lushkln Lermontov Gont-sharo-v
Turgenjev Ostrovski uelins-k- l
avasivat minulle aivan uuden
maailman Ellei itselläni olisi ollut-kaan
harrastusta kirjallisuuteen
nila helposti olisin voinut saada tar-tunnan
Klashasta Joka ©11 Andrei
IVtrovltshia lempilapsi
Oma tyyppinsä oli matematiikan o-retu- sai kVrsi lvaovMsa Urjjtto
man kankea herra ote
vinsslkaupungin pedag -
keutumisensakin oli fc
vuotta ajasta jäljessä
takki Ja kovat kauluk--n- l
rusetti Selän takan„
tlin kisimlrrlksi vaikku
kaan sopinut hänen
aaii-- J
'ki'O
'Oi ii
ei (tt
2 Ulriac
Han oli tavattoman auo ja Ui matiikan laskut olivat a „seM
najalsunena Läksyjä cl i„ ulia c3
tapana lUKea riitti kui -- aunvuj
si Kirjaa välitunnilla e- - s hokuja
menoa Meillähän oli a! kotna td
tua ja syotya kiire koK ksiin
venai suuren ajan ja jf T
neenjarjesio Kun kot kysrta
oliko läksyt luettu ni ummj
merKitsi vain oliko -- temau1
laskut laskettu Ja las-e't- u Be j
olla silla tuthaan odote" n sia s?
hea yaiioin Arsenl Ivan nsh B talsi tarkastaa laskuviho:
Politlikk3a ei tletyst an ijl
naan unohdettu venamisessaU1
koulussa Meillä oli yhteiskuntaoppi
jota opetti Jakov (Jrlgoi vitsh f
oli opettajista ainoa puuiueea
lannan Kaanin uoisnevikUc a nt
oli elämänsä paihaat vu de kultrj
nut maanalaiseen tyohon a n)t Tt!
hana Ja Invllidina opa-- M meia J
1n-itllmlannil- An M I
Qkn liithntlt tl % 1
sesti raafimaton Ja omaa etuanstt!
voittelematon on in hAvamaits J
na'alt1 i j no osa uemnin ua_'J
likvidoitiin vuotien 3 suuin'
puhdistuksissa ?
1 Han oli ainoa opettaja Joia ztti
hln oppilaisiin nähden poikkesi ftb
gogityylista Enkä uskokaan etu tui
ennen vallankumousta oli ollut o?e'
tajana Hän suhtautui meihin tovef 1 llsestl tai sanoisinko setamiisml
mutta se ei ollut sellaista liloitteleTti -
toveilllisuutta Jollaisella Laakjotir]
ta pyrki ostamaan suosiota l uha
ten alentuvaa teeskentelevää aa!
tumista Minä pidin hanea ali'
taan silla suomalaisessa pioneeria:
Jarjesto"ssa olin onnlnnf nnit
Joten minun oli helppo s urati l:rM
luentojaan [
Eraan Jaknv riripnrtarittiu ii- -
mulsUn ikuisesti Oli selostetta pcoij
een kuuluisaa toista konpesMt"
Jossa hyväksyttiin pao!
een ohjelma ja Jossa puola:
nimi syntyi enemmistöä an rp
In sanomaan bolshevlkeKst (bolsif
nistvo — enemmistö) Si:-- a pionee--- S
ympäristössä missä olin kasu2ii
olin Jo aikoja sitten kuui at as'
tarinan En vielä mirloljkaaa oCt
houiussa viitannut valklfi olisittsi
osannut vastata sillä minua oli j
tanyt kauhea ramppikuir e Mii]
kun tämän luennon Jalkec oli $A
lytunti Ja Jakov tirigorje tsh 7irj
miten bolshevikit Ja mcn- - clkltoj
[lil-- "at 'i " II mi1n~_a1Kin vinta r0J
—No Irja keholtti opef a nyV
Ien
Kurjalla venäjälläni eslis?
miskuume vielä ahensl a Ma
kasin että Leninin o! r 3 {
että piti myöskin t puolum
Jossakin Järjestössä eikä uin j
maksavana jäsenenä Ja uksi ?'
mautln: i
~Vot Uk stal bolshevlk 1 tnsJf j
viki
Bumm
imi
Tämä kovin yksinkertt mta '
nansä oikea mutta el ehkä kieltopa
mukainen loppuponsi synry && t
sa naurunpurskahduksen Mc l U3
tl itkemään Ja päätin lui 'i
enää Ikinä vastaa Mieltäni kili W
kan hyvitti kun kuulin Jak t Griff
Jevltshin sanoneen perähucneia '
yi veae--aa-n nsti sei j_a a- v
naan on yksi suomalalne o?? f
vastannut
Mela muistan yhden K
Pjotr Ivanovltshln lAulutamit ofv
suomalaisessa koulussa vieJra
hanminnkln aikana olleet nyria Ttf
tenmiellsli pojt ojjt niiti i&
sineet elvatka te meltl tyttöjtf8 j
olleet mlellytuneet Mutta Oj
( Jatkoa T-ae- lli slr=lU) re