Vapaa Sana, January 20, 1937

              — 1937 KESKIVIIKKONA TAMM1K 30 P — WED JAN 20 MVU3
ienen puolella olisi
jos hän eläisi nyt
Kristus ei olisi voinut
vaan naitRaisien ja Roymcu iiutuzivn
1 keskuudessa
Espanjalaisen kirkkomiehen
"Varjuardia" niminen sanoma-lehti
julkaisee katelilaisen kir-kinmieh- en
cerdovalalsen J M
Callagas Rocafulln mielenilmai-sun
Espanjan tapauksista Hä
nen käsityksensä kntotilal:ena
:n seuraava:
Kenen ruolUa olisi Krisus los
uyPiCläl l Espanjassa? 011 iko hän
niiden p lelln Jotka o at loihtineet
solan nnhtavitn ukkalden herro-jen}
Ja etuolkettetmi ljokan puolella?
El ole epäilystäkään kiitä etu Kris-ta
vel olisi voinut seistä rikkaiden
--ivelssä vaan nSlkal~t:n Ja köyhien
hmhten keskuudessa
Kapitalismi joka orjuuttaa työväen-uoka- n
ja alistaa sen ikeen ä alle
alkä Leo Xlllmnen sanojen mukaan
aln vähän eroaa tavallista orjuu-est- ä
näyttelee nyt Espanjassa rat-alsev- aa
ctca Kapitalistit ovat e-lemmis- tönä
kapinallisten joukorsa
un sensijaan toisella puolella en me!-ei- n
yksinomaan työläisiä Jos kapi-alllr- et
voittavat niin pääoma tekee
alken työväenliikkeen mahdottomak--I
Me jotka janoamme oikeutta
mrae näe muuta tietä muuta keinca
aln Ilmaista myötätuntomme niille
)tka eivät millään tavalla puolusta
yljättäviä etuoikeuksia vaan yksin-ertahest- l
mahdollisuutta elää ihmi
n tavoin
Työläiset eivät tietysti sentähden
ttä he ovat työläisiä ch mitään py-imy- ks
ä Ja tänä hetkenä saattavat
ie tehdä hyljättäviä tekoja Ja epä- -
väkivallan töl
t -- t I ]
I Tämä esitetään todistuksena taalaan joka el ole so- -
aa vastaan Matta min-ill-e
tämä on
mitenkin uisl ja ratkaleva syy kul-:ea- ~
kansan mukana Tässä voidaan
taa apja vain siten että työväes-tä
herätetään täyden edesvastuun
innetta KtlHus on sanonut että
lvatteneet tarvitse parantaa vaan
ilräat
Vakavalla kristillisellä totuudella
n suuremmat menestymisen mah-oilla
Jet kansan keskuudessa kuin
Dlsella puolella Myös niiden kes-uadeir- a
jotka kutsuvat Itseään mar
ilaialksl vallitsee vilkas henkinen
lärnaj mikä ilmenee heidän ihanassa
olldaarisuudessaan siveellisessä mle-nlaiulussa- an
ja uhrautuvaisuudes-sa
n 'aatteensa vuoksi Heistä voi-aan- l
Pyhän Paavalin taioin sanoa
ttäne polvistavat tuntemattoman
umalan edessä
Ijqo XIII on vaatinut katolilaisia
leileinään kansan keskuateen mikä
olslasanoen rerkltsee el?-:uist- ä hel-an
Joukoäsaan eläytymistä helJän
attelsllnsa heidän asiansa palvele-list- a
kaikessa mikä on clkeaa hel-län
puolustamistaan heidän vlrhel-ens- a
osoittamista heidän omantun-ons- a
herättämistä heidän sielunsa
arantamlsta
Melle sanotaan että kansan voitto
Jies ja hänen veljensä vai-mo
tekivät
bTK 3 pnä poistuivat Somernle-seHft- "
asunnoistaan Kopllan talon
akm isäntäväelle ilmoitti vanan
nyöhemmlu Vihtori Hellbergin lapsi
ttl hänen isänsä oli lähtiessään hy
-- Satellvt lanslaan Kun pelättiin jota
lumessa jaijcx jonuvai
iheiaan Pltkojoen rantaan mistä
Sydettlln miehen lakki Ja
ryhdyttiin heti
öydettlln joesta Vihtori Hellbergin ja
lbbi Hellbergin
uläft lienevät
yyn§ rakkausaslat Viht&rl Hellberg
U 42 uioden ikäinen Jät-- 1
Hikeensä lasta Anti)
oh 27 vuoden ja
olnoen älli
Oravin kylässä huk
jKaloll h Laitisen vaimo Aino
Änen poikansa kanssa oi
Lin Järven Jäällä ja
oÖciansa lasten reensä Lisäksi huk- -
ulTemämä-- i veljen Vilho Holopaisin
aterl-nmlne- n 9-mo-tias
poika
seistä rikkaiden Hän juom
ja alusvaatteisillaan Jölille ja
laissodasta
arkoituksenmukalsia kanlktmkn
lausunto kansa
mcrklM i E panjan katollsrn kirkon
häviötä Jcs-- kapinalliset
niin kirkko ehkä ulkonaisesti sibl
tilapäisesti takaisin mene_ttäniänsä
alkutusvrllau Jälleen pantäisin toi-meen
Julilikulk:eita Ja nrvohenki-i- t
ottal ivat o:aa J malanpalveluk- -
iin Ja pyliln sai 1 iaikana tattlhuneessa MJtta us-konnollinen
tletämättönuys puut-cellins- n
uskonnolliseen elä
maallisten Ja ikuisten aialn
otkemlnen fiJinsa Jatkuisi edel-ee- n
Ja sa Johtaisi kirkon eroon va-liosta
Kirrotta tulisi huonoimmassa
m!elesä rikkaiden Mrlko Voimmeko
kristittyinä tällaista tolvca? Sensi-jaan
kaiaan toitto osclttalsl uskon-n:lllell- e
elämälle en oikean toimi-alan
KIrll:?mme olisi fcöyhä eikä si!-- ä
cli-- l muita varoja k'ln rukous ja
ihra ituuisuu ja tätä voitaisiin käyt-tää
uusien rielujen voittamiseen
Meille sanotaan ettei kansa tahdo
uskonnoista mitään että se
polttaa kirkot Ja tappaa papit Vall-tettavn- stl
tämä on totta Mutta mei-dän
on murrettava
muurit kansan ja uskonnon väliltä
Onnistuuko tämä meille jos teemme
laastaristamme linnoituksia hallituk-sen
joukkoja ahtaan Jos vaihdamme
pain kaatuu kansaa vastaan
sotilaan univormuun tai onnis-tuuko
se meille jos menemme kansaa
vastaan sylin Ja avoimin sy-dämin?
Vaikka kenraalien suunnitelmat o-lislvfl- tkln hät niin perustuvat ne
nisclnnussa katolisen opin kanssa:
Kapinaa laillista hallit ista vastaan
Katolilainen voi kirjoittaa ja pulua
ballltuta vastaan mutta hän ei saa
nousta aseelliseen kapinaan laillista
hallitusta vasttan
Fasclsmt Joka nojautuu sellaisten
Ihmisten kuin Rosenbergin Ja Gen-Ule- n
periaatteisiin on oppina
katolilaisuuden peri
aatteisiin Ja senvuoksi katolilaisille!
mahdoton hyväksyä
Espanjassa taistellaan siitä että
työäestön osallistuminen
asiain hoitoon tehtäisiin
mahdottcnnksl Me emme voi hyväk-- ä
marxllalsuitta emmekä köyhä-listön
dlktatJula mutta kun on' ky-symys
edistykses-tä
laajojen kansankerrosten aineelli-seksi
ja henkiseksi parhaaksi niin
oikeus Ja rakkaus? opettavat meitä
myötämielisesti arvcstetamaan sel-laista
liikettä ja sellaisia pyrkimyk-siä
joiden tarkoituksena on tasoit-taa
Ihmisten älistä kuilua Katolilai-nen
näkee kulussa Jama- -
lan käden Ja kun Kaikkialla on a -
välttävissä merkkejä työväenluokan
noasusta niin silloin on meidän ole- -
ettava ett! Jumiia kayttaa työväen--
luokkaa Ihmiskunnan pelastamiseksi
Saämlnglssä hukkui Hauklniemeil
kylässä mv Lauri Ikosen 16-vuoti- as
poika ollessaan potkukelkalla menos-s- a
Haukiveden yli
Sulkavalla hukkui LohikcskMli
ja poikaa
Kallaveteen hukkui Kuopion lä-hellä
luistelumatkallaan 12 vuotias
nuokolahden Dltäiässä vaiMi iälhln
taloll Toivo pienen tyttären-sä
kanssa oli viemässä ty- -
tärtaän kunnanläkärin luo
Ruokolahden Immolan kylissä huk- -
kul työmies VUho Tuus ajaessaan j
polkupyörällä järven jäällä Hän cli
perheellinen mies
A™iuiiu-i- r-to'aTta
työni Adam matkalle i
työpaikkaansa !
Hän lähti polupyörallä suoraan Jär- -!
ven yli mutta vajosi pian polkupyö-rineen
heikkoihin Jäihin Ja hukkui I
If-irli-- l- -- tl _ Ä- - --l(lo t-- J liiti 131'
j-t- iin w Il 1 uvMa j ju% y- -
keenrt ja aiaiUälstä '
Oulunjcellj valnul heikkoihin Jäihin
kaksi poikasta Jotka olivat kulkeneet
lilan kauaksi rannasta jään kestä- -
vyyttä koettelemaan Toisen poJ1
isä sai tiedon tapahtumasta rukku- -
Uutisia Suomesta
itsemurhan
mibnarnies Vihtori Hellberg sekä hl-- ! Jäihin työläisnainen Vera Hämäläl-- n
"'reljensä vaimo Anna Hellberg-- nen Häntä Jäi lähinnä suremaan nel- -
Jn rikoista olevan tekeillä lähti ta j kansakoulun kuudennella luokalla o
on Väki seuraamaan poistuneiden !
' ''a työmiehen poika Kalevi Kuos-Wd- i
jotka näkyivätkln selvästi vas manen
taneessa
naisen kä-inee- t
Naaraustöihln
ruumiit yhteen sidot
Kaksoisitsemuihaan
leskimies Ja
L seitsemän
leUberg ikäinen
lapsen
Hukkumistapauksia
tasalmen
j
pienen j
työntäessään
Espanjan
voittarat
kaikkein Jullien
osanc-U- o
mään
kuulla
vihamielisyyden
taiste-levan
avoimin
yh-ttenrplmat- on
yhteiskun-nallinen
yhteiskunnallisesta
historian
Hlitonen
Hlitonen
Markku
rikkihappotehtaalle
vaint0n - lasta
Kristiis
Espanjassa
rVefssäImassaolfssa£ ojaloin !
pääsi 1
I laudan avulla avannolle Nardcsään i
tsHtä vielä nousevan ilmakuplia työn- -
si hän kätensä veteen Ja sai omaa
poikaansa tukasta kiinni ja rostl tä-män
ylös Tämän pojan saikin lääkll-r- l
tekohengityksellä virkoamaan
Sensijaan toinen pojista S-vuo- tlas
Seth Sevon saatiin ylös vasta koi- -
men tunnin kuluttua jclloln henkiin
herttäminen ei enää onnistunut
Vähuuvvn mut'ohtt Suomen
kavpunjshta
Suomen kaupungeissa viime vuo
den kuluessa tapahtuneista väkiluvun
muutoklsta esitämme seuraavassa
nyt vuoden vaihteessa merkityn vd-kllukumlä-rän
sekä vuoden kuluessj
tapahtuneen lisäyksen tai vähennyk-sen:
Helsinki 290084 Iissä noin 600
Porvoo 512S väh 2C
Loviissa 38-1- 2 lis H
Hanke 7S01 väh H3
Kristiina 3152 väh 4?
Tammisaari 3859 lis il
Kaskinen 17S1 lis 7
Vatsa 2911S Us 370
Pietarsaari 6669 lis 53
Savonlinna 7925 lis 116
Lappeenranta 12673 lis 347
Sortavala (841 väh 74
Kctka -- 18399 lis 516 -
Kemi 4364 lis 115
Kokkola 8205 Us" 60
Hämeenlinna 0032 lis —
Pori 20342 lis 430
Turku 71873 lis 853
Lahti 23113 Us 682
Kuopio 24170 lis 10
Käkisalmi 5100 väh 27
Joensuu 5500 lis Ti
Tampere cnt alueella 61535 li
säystä 138' Lisäksi tulee tämän
vuoden clussa kaupunkiin liitettä-vien
alueiden väkiluku niin että
Tampereen koko väkiluku nyt vuo
den alusta tulee olemaan 74500
Oulu 25615 lis 475
Tcrnlo 2325 lis 67
Raahe 4199 lis 54
Kajaani 12198 väh 12
Viipuri 81486 lis 602 (väkiluku
Uuraassa n 5500)
Uusikaupunki 3071 vah 39
Naantali 746 väh 14
Uusikaarlepyy 1220 pysyi ennal
laan
Mikkeli 10312 väli 114
Rauma fl281 lis 56
Loimaan kauppala 2689 lis 112
Salon kauppala 1855 lis 75
Forssan kauppala 7643 lis 25
Rovaniemen kauppala 6599 lis -- -
Juna ruhjonut kaksi miestä
T k 2 pnä löydettiin Terijoen ja
Tyrisevän asemien väliltä radalta kah
den junan ruhjoman miehen ruumiit
joista toinen oli silpoutunut erittäin
pahastl RuhjCutuncet olivat lalolll
__ Paav- - Sui la suuari Ananlas
Ylbncn molemmat Uudenkirkon pi j „„ Vcmnelsuun kylästä Miehet!
olivat todennäköisesti olleet paluu
matkalla Terijoelta kotiinsa ja sa-iteas- sa
lumipyryssä jääneet Junan al-le
Onnettomuuteen lienee osuutensa
myöskin väkijuomilla sillä miehillä
oli mukanaan pullo Susi oli syntynyt
181 Ja Ylönen 1887 sekä molemmat
perheellirlä
85 palanut junan kul-kiessa
matkustaja-uzvhus- z
Hong Kcnp Kiina — Viime maa-nantain!
sai noin S5 henki-löä
surmansa kJn matKJStajavounu
Hang Kong pikajunassa yttji pala-maan
Junan ollessa kulkemassa Ju-nakuljctt-rja
ei tiennyt tulipalosta ml-Uiä- n
ennenkJn hän satul katsanta
maan taakseen Junan kulkiessa mut-kassa
Jolloin hän huomasi kolme kol-mannen
luokan tnat:tutaavaiinn o
levän tulessa Vaunusa olleet mat-kustajat
taittelivat epätoivoisesti
päästäkseen pakenemaan palava ta
vaunutta Viisikymmentä loukkasnu:
Volmenkymmenen käelleen lhäksl
Useimmat loukkaantuneina salvat
4nmoJa hypätesään kulkevasta J'
nagta
Neula ruumiissa 15 vuotta
FORKST O — Viisitoista vuola
sitten Burl Hune astui neulaan Joka
jäi hänen jalkaansa Äskettäin neula
poistettiin hänen varpaittensa alta
missä se oli ilmestyryt uudelleen
Hune kertoo ettei neula ole aiheut--
tanut hänelle mitään tuskia keko ci
kana paitsi vijncisen --ul'n cjaJa
IL dJmmk""M
La Pasf:onar5a
Kua st keskellä etualalla ileva nainen on kuulu sa Ii
l'a senarii - tullkakka Jonka olkea nimi oh Dolores
lliar ri Hän on espan'alalsen kaivostöläien tytär Ja hä-re- n
miehensä ammuttiin v 1934 Hän on hehkuvan into-fclmclne- n
aRitaattarl Jcsta hän en saanut lemplnlniensä-Ki- n
Ja hänellä en suuri osuus vapaaehtoisten saamisessa
E panjan hallituksen Joilkolliln Kuvassa hänet nähdään
Ta li-i- sa ml ä hän oli neuvottelemassa ulkomaisesta
nvusta E panjan hallitukselle
TIURILAISET
Suomalaista
Menneisyyden hämärään peittyvät
erään Suomen riuinaiskansan tiuri- -
laisten jäljet Paikannimien perus- -
teellä voimme päätellä että heidän
valtansa on käsittänyt aikanaan Kar
Jalan kannaksen merkillisen lukon
idän Ja lännen välillä Tiurinsaareta
Koiviston luona Turinlinnaan Räiä -
läss ja Tiurilain Sortavalassa on jää
nyt heidän muistonsa Ketä he ovat
olleet ja mihin heimoon kuuluneet on
vaikea enää päätellä Karjalaiset a-
Isuvat heidän pohjois- - ja itlpäuoiel
laan Inkerikot ja vatjalaiset heidän
eteläpuolellaan Heidän tullussaan
oli se vesitie jonka aikanaan Vuoksi
muodosti laskiessaan yhfaikaa sekä
Suomenvedenpohjaan että 1-aato-kran
Suomcnlihden ja professori
välille kana- - Wirth tshudi-var- i
pystyttäisi uljalm historiallisesti' sillä
man muistomerkin tamaii Kannak-sen
taisteluissa hävinneen hetrokun-sa- n
muistolle
Uuden Saksan eras mcrklllisnnnils
tä tutkijoita professori Herman
Virth On teoKessaan "Der Aufgnng
der Menschhelf esittänyt tietoja Tiu-rin
palvelijoista ol!sivat olleet
kotos'n noin C0OO v ennen Kr s me-ren
pohjaan njoinesta AMantis
valtakunnasta Josta Hcro'otos kcr--
täjä
voitu
sekä
Heiodoken mukaan kansainvaelluksen ajoilta Kun
Atlantis-saire- n ja perättäiset
näkyi Eig rahty"
CJlä manner-'j- a siellä kalkki
maldci riirtymtjri&an pervstuen
olettaa VVirth Atlantiksen oiken to- -
Hcroilotos
saarivaltakunnan
kohden
kutsutaan Ranskan Espanjan Ja Por--
tugalin länsirannikkoa francokanta- -
rannikoksi Tämän rannikon
piiriin liittyvät ne ihmeelliset luola-maalauks- et
jotka taiteelle ja
muinaistittcelle suurimpia arvoituk-sia
Toiset niillä
Ikää ainakin 50000 vuotta
yleens arvioidaan ne ainakin
11000 vuoden vanhoiksi
han on tehty taitavasti etel sei
laiseen nykyaikaiset taiteilijat kyne- -
( nii ja ne vielä lisäksi Jt i
' riistaa mammutteja alkuhrkll
ym jotka vuosituhansia sitten
suk-jpuuttoo- n kuolleet- - Wirth on löy
Jtänyt näistä maalauksista enempi
kuin muut — kirjoitusmerkkejä jot-ka
hin on eräiden
kuolleiden kielien avulla selittää '
Merkillisin on käsi-ää- n
kohottavan ihmlskuvion
hieroklyyfi Jonka lukee sanaksi i
Tiur Paljon mikkejä tul- -
kitsee Atlantisen alkukielellä
"kiuri kulkuri akka alku arkku
orkamo merkityksi
kuui klmare lihamo hamara
toisto merkityksessä leitaa)
Meistä tuntuvat nämä atlan
tiset sanat metkilliien tutuilta El
tarvitse olla kielten niitä ym-märtSäkse- en
On otettava vielä
ettei Virth osaa
juom-- a -- ikä hänelll mlnkäiinldi
sai kielemme cana=tcs'a tai
--Amrikkiudsta
Vlrth kuvittelee Tiurin o'lern
lantlkarskn mtrenjumala Ja hiin eu
raa t£män Jilklä Pohjcls-Sak-saa- n
saakka välittä heitä
tihudi
väittää Wirth nimityksen
leutsh-saks%!aln- en -- os
arkeologisten JUklS
jn todf-U-x
että edellä ruin''u
muinaiskancca
muinainen Puolakansa on ollut myös- -
kln taitava kuvanveistäjä Ja jhtunpiir- -
Usein töisluvana aiheena 'heidän
'taideesineissaän eläinten päaku- -
J kivikautisten csinel
lon löytöpaikkoja on seurata
pitkin rannikkoa Tanskaan Ruotsiin
I Koriaan ia Suomeen' saakka Kallio
piirrokset Norjassa ja
elälnpääaseet Suomessa olisivat siis
joko kaukaista kaikua tai toisten
'tutkijain kuten professori Kosinnan
mukaan ns magdalenikulttuurin suo
raralsta jatkoa mutta tanut Jatko on
ollut ytimeltään kantasuo- -
Edelläesitetystä valistuneelle lu
täll-- s nimellä tarkoitetaan ensimmäi
sen vuosituhannen J- - Kr alkuajoilla
aivan määrttyjä suomalaisia
niitä Jotka asuivat Karjalankannak- -
sen ja Peipusjärven tienoilla Ava- -
tammassa voitiin näihin vie
lä lukea viroialstekln jopa kaikki
suomenkieltä puhuvat heimot Yhtenit
näistä heimoista olivat alutta
tut tiurilalset
Tiurin heimon kukoistusaika aika
jämän ja maailman kaupan kehitty
mlsen mahdollisuudet vuosisadoiksi
—Rakennuttamalla kijaiie jo ettei
Laatokan suunnitellun Herman ole tulkinnut
Suomen valtio nimeä oikein
mä
too historiassaan nee
piti olla niin lähellä hunnien goottien hyök-raniikko- a
että se seka j käykset vasaroivat Välimeren
lantiin llspnnjaan Ns tuhottiin elinkeinoe- -
Suo- -
pan
ovat
ylöspäin
hän
muitakin
hän
t
terä Jne
ole
aina
Jos hän
kutsutun tshudelkl
johtuneen
seuraamme
fin
ovat
viot Tällaisten
Ruotsissa
puhaastl
helmoja
mielessä
selvinnyt
V "Kuluttajat"
t"T-II-t-- T V
ON JA NYKYAIKAISIN
£
ij00t
FaÖMHY
tynyt Nevan ja Laatokan rannlkotla
suunnattomia määriä voisipa sanoa
saavillislttaln On luonnollista että vii
kas kaupankäynti ia yhdysliikenne
j'
lännen Ja iilän välillä toi Kannakselle
paljon sek1 että lännen esineitä
Niinpä onkin Karjalankannas ja nU
menoinaan sen vanha tiurllalnen
'maaperä Suonien tuon ajan loydöis-jt- t
rikkain Ruotsalaiset tutkijat nä
niissä mielellään permaanlscn
! kulttuurin jälkiä jllkili oletetuista
sllrtckunnisic mutta uudempi suo-malaisina
Mutta el vain Kannaksel-le
vaan kauaksi Pohjanmaalle Vöy-rll- n
ja Kyröön ovat ulottuneet sa-man
kaupan jäljet Kuluneena kesänä
suoritetut kuivaukset ovat taas tuke-- !
neet sltj tosiasiaa ettei mlssliän pch
joismaissa ole kulttuuri ollut sen o-maperäif-em-mällä
ja kotkcammalla
tasolla kuin Suomessa viidennen j i
' yhdeksännen vuosisadan välillä j Kr
s aikana Jotn tan1 Kalevalan vuon
I na on ylpeinä sanottu virallisissakin
1 puheissa kaievaiseksi ajaksi
viisi vuotta takaperin rohkenivat vaiti
maallikot näin ajatella mutta njat o-v- nt
muuttuneet ja cikojen muka-n- a
Tiurilaistcn nimi mainitaan ensi
kerran historiassa v ['07 jolloin Nov
pcroilin ruhilnat Oleg teki 2000 so
joissa kussakin oli
miestä ja 40 hevosta suuren retken
ala Dnjester-virta- a Mustanmeren
kautta Konsfmtinopolla vastaan Täi
111 retkelli olleista suomensukuisista
mainitaan tshiuulit mcrjrlalset vat-jalaiset
ja tiurilalset Viimeisen ker-ran
historiassa esiintyy nimi Tiurin-linna- n
v 1411 jolloin Vii-puri- n
linnan herra vanhimman Klaus
Flemingin ollessa Suomen laamanni
na cli sen valloittanut venäläisiltä
venäläiset valtasivat sen tn- -
kaisin ja hävittivät Oliko silloin tai
onko enää alkuperäisten tiurilaistcn
jälkeläisiä Karjalankannaksella lie- -
nee vaikeata päätellä Khkä he ovat
niinkuin muutkin hclmmome
tyystin hävinneet siinä ankarassa
kamppailussa jota vuosisatoja on
käyty lännen Ja idän välillä Karja
lankannaksen vaiheilla
Liiidbcrfhit Britannian
kansalaisiksi
— KnU lontmbliifn sano-malehti
kirtco että Llndbcighlt ai-kovat
ottaa rrilannlaii kansalaisuu-den
ItHolleen Ja pojalleen Jonille Sa-masta
uutisessa kerrotaan myöskin
Mrs LlnätierKhln dnttavan lasta
Vanhat lirut löydetty
RUDAPKST - Muutoman raken
nuksen raunioisia Aqulncuniissa liu
tapestin esikaupungissa on löydetty
vanhat urut Jotka ovet 1703 vuotta
vanhat Uikulhln on merkitty ne vai
' rnlstetuksl J Kr Urut o- -
Vat korjatut ja niillä soittaa
yhtji hyvin kuin koskaan ennen Niis- -
!s'i on kaksi llmakammlota ja 52 tor-vea
Sirkkelisaha katkaisi jalan
LlndHuy - Viime lauantaina kun
Mait Harris Heavertonlsta oli työv
ikenleleinäSKJl I)oliertn sahalla flrk- -
T Restaurant
SCIIKIJKV ONT
Sudburyn
OSUUSMEIJERIN LVITO
on
Ehdottomasti Puhtain ja
Paras
Järkevät perheenemännät ostavat
ainoastaan osuusmeijerin maltoa ja
voita — Pyytäkää maltomiehcmme
tuomaan se kotiinne
della niillä paikoin kuir Silloin urabialai&et kalifaatlt siir- - I kelin iJona hänen vaen Jalkansa Ji
kertoo Hän väittää myösknl eltilsivät kauppansa pohjoisille reiteille ! osa äärulkln katkeäl kun hänen vaat-tämä- n
kulttuuil ole Volgan vesitietä Laatokan ja teensä Jotenkin Joutuivat oskefik-voinu- t
olla Jättämättä jäkiä Kuroo- - menlahden rantamia Niinpä slin kertaa mluiutlssa pyörfun
mantereelle Maantieteellisesti on 800-luvu- n arabialaisia rahoja löy- - sirkkelin kanssa
ibriseksi
ovat
tutkijat välttävät o
levän
mutta
Maalaukset
niin
esittävät
loa
luullut voivansa
näistä molempia
kuutamo ssa
kucll
kaksi
tutkija
huo-mlco- n
ol'enkaan
totoja
at
Sanasta
tutkimusten
vo'u
malalsta
on
m&lnl- -
101 ELM
idän
kevät
Vielä
me
talaivalla CO
valheissa
mutta
monet
Ixmt-- o
vuonna 228
voidaan
500
%!} n+++++++++-:- : 4-4'++++-- :-+++'t
PARHAIN RUOKAILUPAIKKA 4
KAUPUNGISSA — YSTÄVÄLLINEN PALVELUS ±
KOHTUULLISET HINNAT J
Avoin kalkille %
AUKI KELLO PUOLI KUUDESTA AAMULLA KKILO 12 VOLLA ±
♦♦♦♦♦♦♦♦''l-TTTyTVTTyVT-y
JOHN LAHTI & SONS
KOKSIA — KOLIA — PUITA
General Cartage
Konttori:
50 Lorne St — Puhelin 167G ja 1724
SUDBURY ONT
Sudbury P & C Co-Operati- vc Dairy Limited
231 SPRUCn STPEET PUHELIN 'ifil
- -- r-