0138b |
Previous | 1 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
rVV frgu I jinfi ifa-- M SECOSD SECTION TOINEN OSA Regiitered M 2 md cl a1u9trhafatter Jan VAPAA DemocTrhaeticOnlFyinnish Ottawa 1932 Ont at ANA Nwspaper Canada in SUOMALAISEN YHTENAISYYSVAEN ÄÄNENKANNATTAJA 0 50—1946 TORONTO — TIISTAINA HUHTIKUUN 30 P — TUE5DAY APRIL 30 VOLUME XV Puhuva varis juo kermat pois Kaksi aav H aHiB ~ & aaw ä BBBBBBBBBBBBBBBäBKK BBBBBV 1-s-ws'kiWr BBBBBBBi bbbbKL ---_ f~7zy 7 £ "vJryL' bbbbW r LBBBLm (jr'uC 1 UMEP'Mav fcWi ifi?2%l mA frJli 'bbbbbBbbbBbbBbbBbbBVVm fIHBBbBMWBVkvSk' j%T-I-Tfsli #' % _'jBÄvSk BBBBBBm aflflr W IhbbK VlBptfS V P JbT b 'VaT A S?BBEV v jr Jr jJK KH i'f --"BBKjit jST dr Vk Bft i j&' Jm ifciBBBa BBa ?r!nk?h j$& m t t a ibbbbbI fM I jkV - ♦oBL( BbbbbbV VaäV t 2mf "Jm 'II' Ibbbbbbw Bam ( flBV I I JBBBBBBBBBBB BBBbB '4RaFi --aW av' M :i 'ävKSBr ' jdav M t l I ' t Puhuva varii "Doc" on nuoren Mi Shirley Jonesin elitti Stratferdi Ont Neljä vuotta itten e otettiin variktenpesXsM ja en jilkeen e on oppinut anomaan: "Doc vant a eraeker" Se aat-ta- a Utein ittentl vaikeuktiin muun talonvJen kan ia ieppaamalta korkin poi pullon uulta ja pis-telemX- lli kerman maiden päiltä tuihinta Osuustoimintavaen tietoisuutta syventämään "Suuri osa osuustolmliUaväcs-tänim- e ei ole vielä tictoiUa Hik-keesit- ne yhteiskunnallisesta luon-teesta" selittää supcrlolalsen Krs-kuiosuuskun- nan kirjeenvaihto-kurssi- n Johtaja VS Alanne "He cvat mukana ainoastaan tarkoi-tuksella saavuttaa osuuskaunan kautta välittömiä aineellisia etuja I Tällainen aines on ainoastaan puo-- ! llnaisesti osuuslilkkeensä takana ! Se on valmis juoksemaan "halpo-jen hintojen" perään Ja milloin yksltyiskauppias llmolttamLstar-koituksss- a tai osuuskauppaa a- -j hlngoittaakseen tarjoaa Jotakli 1 tavaraa halvemmalla kuin osuus-kauppa kiirehtii tällainen aines heti käyttämään tilaisuutta hyväk-seen" Tuonlalsessa tilanteessa osuuä-kaup- pa kykerce kunnolla pitä-mään puoliaan vain ikäll mikäli sen Jäsenistö Ja kannattajjplirl on tietoista liikkeensä yhteiskunnalli-sesta luonteesta Ja tietoista siltä mistä tämä yksllöyrlttäjien kilpailu todella Johtuu Ja mitä se merkit-see Tätä tietoisuutta taas el vol-r!- a osuusliikkeen Jäsenistöön Juur-ruttaa muuten kuin Jatkuvan Ja ohclunmukalsen vallstustsvn kaut-- a Tehokasta osuustoiminnallista valistus- - Ja neuvontatyötä voi h?r-'liM- aa ainoastaan osuustoimlnnal-I- I ien keskitetty valistusjärjestö Meillä on Ontariossa viime vuosina s suomalaisten Johtamissa o-uniliik- keissä kalkissa valiteltu 0- - 'toiminnallisen kasvatustyön heikkoutta Eri osuus-- k tinat kyllä valitsevat valistusko-mite- it mutta tulokset eivät ole suuria Miksikä? Siksi että valh-tiety- ö on paljon alkaa Ja sitkeyt-tä kvsyvää puuhaa Siinä tarv-ita myös Innostusta asian syv-ällä harrastelua asian tuntemusta ' ennenkaikkea varoja Vaikeus tässä suhteessa on ku-iski- siinä että tuo heikoin ai-- e osuustolmlntaväestä Joka el Hetoista liikkeensä yhtelskun-"- 3 -- esta luonteesta Ja sen kauem- - 'ahtaavista päämääristä vas- - taa keskittymlspjTkimykslä tai f oua antaa niille tarpeeksi ar-v- oa ja sama aines myöskin pitää kkitttyä Ja jatkuvaa osuustoi- - nAllirta valistustyötä tarpeettom? t na koska sn ylläpitäminen mer- - kltscc pientä aineellista rasltuita heidän kaupalleen Fi oi harvi-naista taata osuuskunnan liik-keenhoitajiakaan Jotka ajattele vat osuustoiminnallisesta vallitus -- tjostä tällä tavalla On osuuskauppoja Joiden sään-nöissä on pykälä että osa ylijää-mistä on pantava kasvatusrahas-too- n mutta Jotka eivät ole tehneet yritystäkään käyttää tätä valistus-rahasto- a siihen tarkoitukseen mlti varten se on koottu Tällaisissa 0-suuskati- DOissa johtokunnan Jäse net ja liikkeenhoitaja saattavct valitella ja Ihmetellä sitä että hei-dän Jäsenensä ovat niin herkkiä heilahtelemaan siiin ja tänne Heille on valkea saada päähän rl-- 1 tä totuutta että ainoa 1'iäke ta-- 1 mänlalsen epäkohdan polstamlsek-- 1 sl on juuri tehdokas kasvatustyö ] On myöskin huomioon otettava ! että valistustyöstä on osuustoimln- -' talilkkeelle suoranaista taloudellis-takin hyötvä että se ei ainoastaan syvennä osuustoimintavaen tietoi-suutta vaan auttaa heitä möskin suoriutumaan kulutustarpeiden Ja- - kelussa vähemmillä kustannuksilla Vallstyöllä voidaan osoittaa mm velkakaupan turmiollisuus: Ja os-tovoiman keskittäminen säästää o-- 1 suustolmlntaväelle senkin erän ml- - kä muuten menisi el-osuustol- mln-' nalllsille tukkukaupoille Aineellista hyötyä on osuustoi-mintaliikkeelle keskitetystä a Jär-kiperäisestä valistustyöstä myöskin sen kautta että se siten vo' no-peammin ja tehokkaamln koulut-taa itselleen kyvykkäitä toimitsi-joita Kunnollinen liikkeenhoitaja tai muu liikkeen palvelija on o-suuskun- nalle elinehto Ja sellaisen saamiseksi kannattaa sen hyvin sl-Jot- taa Jonkinverran kasvatusrahas-tolhl- n joiden avulla voidaan yllä-pitää vakituista nt-uvonantotoimls-- toa Ja toimeenpanna osuustoimi-nnatpa kursseja kunnollisten toi-mitsijain kouluttamiseksi Tämän väitteen on muiden kehittyneim-pien maiden osuustolm lllkkeei kokemns ehdottomasti todistanut paikkansa pitäväksi Meidän ei lainkaan tarvitse hakea esimerk-kiä sen kaukempaa kuin öuperio- - rlsta Keskusosuuskunnasta Samoja todisteluja propagandan puolesta on täynnä nykyään kaik-kialla ympärillämme Kun myydään vlctorybondeja Järjestetään sitä sarten monipuolinen myynMpropp-cand- a Hallituksissa toimii erikoi-set propagandaministerit Radios-sa "myydään nykyään osuustolm vastaista propagandaa Pian kui-tenkin kuulemme päinvastaistakin Suomesta kirjoja Toimituksen pyödiille Toimitus on äskettäin taanut pake-tin Suomelta - kerran nltnkin päin! Sen lähettäjä on Huomen maatalon-i!e]lei- t o?uutoimlnnan keskuijär jetin IVller-o-S'ur- an kustannuxo asto Kun lukijakin ehkä mielellään haluakl tietää minkälaista Vaunokir-jallNuutt- a Soomssa nykyiMn lue taan teemme furaavaxsa lyhyeni! lkoa iiaamlttamme teokslnta Hilja Valkeapää: TALO PUIOEN VARJOSSA 2TS Mvua ! palkinto 1'ellervo-Sei-i ran talonpolktliromnjnikllpjilusa Maria Pajarin hennon mutta voima-kastahtoUe- n naiden avioliittotarina empaa lukijan vastustamattomasti mukaan Minä on hehkuvaa lämpöä ja nuoria toiveita tukahduttavan katkera pettymys Ja uljata sanaton-t- a mukautumista elämään Tapahtu-mille antavat väriä ja raikkautta karjalainen ympärltto ja kanan ta-vat ekä juhlista että toa Tekijä on piirtänyt tämän ulkonaisesti arki-te- n mutta rUälloltäan sitä monivi-vahteisemman naiskohtalon herkällä ädelU Hän käsittele aihettaan e-lols- asti ja uwella aulantuntemuksel-l- a Ja kuvaukset patriarkaalisista fuurprheU samoinkuin monista huvittavan omalaatuisista henkilö-yplt- ä antavat teokselle historial-lista arvoa Martta Hiatanen: EILISPaIVaa El ENäa OLE 1 Ivua II palkinto edellä maini-tussa romaanikilpailussa — Teoksen räähe-ikll- ö on nuori Ja kukoistava nainen kun h=in Tasta nhlttynä avio-- - aimona ottia Ulon eminnyyden käsiinsä Onnelliset mMUurat ael-pois- ta päivistä suuren tilan raltUt- - neuvo oli — Samuli-sFt- ä ei ollut aivan ykslnäl ten asukas -- täällä kylän aidasta ulnkuln Aleksi metsästä pain tulles-ma- n luuli Sle]lä leplston takana ole-valla tasaUella taphualia oli hänellä naapureitakin i-am-inlalli pikku mökklUMä kuin hän Itsekin oli YkM l-ls- tä oli Samulin ystava suutari -- Ke-nokki häneltä oli Samuli saanut nas-kalin pikilankta ynis vaikka Samuli kunnon miehenä el halunnut Kenoktn ammattia vahlnsolttaa korjaamalla l muille kenkklä vain omiksi tarpelk- - een hän sitä teki Olihan Samulilla oma ammattinsa millä sat vaatimat-toman elatukensa se oli pärekorien Ja multien pienten talouskalujen teke-minen taloihin jotka tarpeita hank-kiessaan ainii muistivat panna kuor-maan polttopuita Samulillekin Klpl siis ollut orret päreistä tyhjinä Samu-lin mökissä eikä takka kylmänä pui-den puutteesta Toinen naapurinsa oli kylän hiero-ja Veetrllkka Joka korkeasta Iästään huolimatta yhä hieroskeli kylän e-män- tiä Ja sairaudesta rutisevia muo-ria lämpimillä saunanlauteilla — Kol-mas naapuri oli kehräaJa-Karollln- a jonka rukki aina ahkerasti surisi var-sinkin niinä aikoina kun kaupoista ei saanut Juuri mitään ostaa — Neljäs nuorin heistä kaikista oli Kiina Hän oli toimekas ja tanakka nainen joka nuorempana talolsa piikana oltuaan oli saanut palkastaan senverran säls-löfl- n että rakennutti Itselleen mökin Kiina kävi kuitenkin yhä vieläkin tv 'ollUllla aputöissä mutta kulutti n-m- an aikansa yksinään mökissään Kipä siis ollu oikeastaan Ihme että iHnen Iltansa tulivat toisinaan Ikä vlksl: sillä Kiina oli vasta puollvälls- - ä viittäkymmentä Ja verrattain nuo-ri lähinaapuriinsa verrattuna Suuta-tl-Kenokklk- ln oli hänestä kymmenen tuotta vanhempi ja toiset vielä siltä-kin paljon vanhempia Usein iltamyöhällä llkkul tuli ve la Kiinan ja Kenokin ikkunoista kun Veetrllkka palasi hleromarelssulltaan tart-n- a häipyvät olemattomiin ensim- - mäioena arklnälvänä jolloin vanha-isänt- ä selvästi osoittaa ettei hän jlo sallia mitään muutoksia oleviin oloihin Juuri tiitnä palkoilleen pysäh-tyneen vanhuuden Ja rohkean kehl-'yshaluise- n nuoruuden välinen risti-tiit- d or Innoittanut tekijän luomaan pysyvän muistomerkin viisaalle ja uhrautuvalle suomalaiselle naiselle Joka tuntien vastuunsa tulevien su- - kujolven edessä Jännittää voiman- - ! sa ja valaa Innostustaan ymplrls- - t(önä Iaijuus el hänessä merkitse 1 vetäytymistä yksinäisyyteen vaan 1 puollolden välinen ymmärtämys Ja vilpitön rakkaus kasvavat vuosien varrella ja kirkastuvat valkeuksissa VIoIj Kuoku: KOTIPIHTTI 1!)7 flvua III samassa talonpoikaisromaa-- ' rikllpailussa - Kirjan tekijä ham-maslääkäri Vlola Kuoksa kertoo saa-punee- na systalvella 1911 autioon e--j vakkokotllnsa jonne hän oli saanut I aln yhden "Instnimentelstaan" klr--i toltuskoneen Hän oli Istunut Wytän-t- a aareen Palvilla hän oli huoman--I nut lehdistä Ilmoituksen Pellervo-Seura- n ' ta Ja tämä oli kummasti sykähdyttä-nyt bänen sisintään saaden kotl-lka- - rän tulvahtaen Jälleen täyttämään I mleln Valkoinen paperi kiertyy ko-- ! nfM-e- n Kirjoittaja keraa muistojaan ! ja rafkutelmiaan kertoo Perä-1'ohjo- - la n raivaajakansasta en ponnlstuk-- I sHta ja kamppallusu Ja sen sitkeä tä pvrklmykstä paasta osalliseesi ( Bykyalkaien yhteiskunnan tarjoa--) ~ _ i i: V ! niistä eiuisu laivan ja "" -l-u- ssa valmistui KOTIPIHTIN' luku toisensa Jälkeen Ja kllpalluvsa teot sai UI palkinnon Urho Karhumäki: KYLÄ JÄRVEN RANNALLA 2! Uua Tolnn UI palkinto — Teok#n päihakllö oa talanaut rintaaalta invailldlaa Ja pl-- Kainoa (IcMarfatuUita Samuli-Sedä- n parhain Kirjoittanut Susanna Savtmaa talonpolkalsromaanlkllpallu ' malle mokllli-e- n han pani merkille m varsinkin lauantsl iltasin ja hän dl ollut huomaavinaan että Kiina Is-tui Ikkunan luona ja tähyili runok-kia joka suutaroltsi tuvassaan Ja Veti Ilkka ajatteli miksi hän viitsii katselle tuollaista Joka on kuin mi-käkin tuppUuu eikä saa sanaa suus-taan jos jolloinkin sattuu kylaan poik-keamaan Samaa lienee Ihmetellyt Kiinakin sillä Kenokkl oli joskus käy-nyt hänenkin mokissaan palyillyt ympärilleen kuin peljästyneenä ja sit-ten mennyt r-o-l Yksin mökissään Istuen ja hiillosta kohennellen kul-ki Kiinan ajatukset usein nuoruuden aikoihin Miksi el minua kukaan poi-ka koskaan huomannut Tolsia pii-koja he talojen tuvissa Iltakaudet katela kllllttellvät vieläpä pimeän Hiilen heidän luokseen kömpivät Ja f Itten tietysti halailivat Näitä kalkkia niietUkell Kiina mieli hiukan katkerana että el hänen sänkyynsä kukaan knkaan yrittänyt "Klpa silti että olisin heitä päästänytkään riettaita!" Jatkoi Kiina mietteitään mieli harmistuneena Muistipa hän kostaneensa muitakin keinoja po-lkien huomion herättämiseksi oli mennyt tanssiaisiin toisten piikojen kanssa Mutta eipä ollut siellä enem-ä- ä kuin kotonakaan kukaan häntä huomannut oli saanut penkillä vain Istua kun toi da likkoja oli liehuteltu II tullut kukaan poika Kiinaa tans-Ii- n kanssaan pyytämään vaikka oli lltä varalta yksin linnassa opetel-lu- t kun oli ollut ruumenia noutamas-sa Missä mahtoi olla vika? Sitä Ki-ina yhä Ihmetteli Kl han tosin ollut kaunotar mutta eipä luinakaan oli toantavulllnen arkipäiväinen työlhml-ne- n ja eivätpä ne toiset pilatkaan mitään kuvankauniita olleet mutta poikia heillä olisi ollut vaikka viisi joka sormelle Ihme Ja kumma! Talven kevääseen kallistuessa oli Kiinalle tullut Ihmeellinen kalpauk-e- n tunne Kuullessaan sammakkojen Kenokin mökin takana olevassa lam-mikossa kurnuttavan Ja sirkkojen fu-ihlkos- sa lusevän oli Kiina hima-iä- a mökissään Istuessaan kuvitel-lut jonkun istuvan mökkinsä lattlilli olevassa kiikkutuolissa siirtynyt lä h minuksi istujaa Ja alkanut talle Mi-ia puhelemaan: 'Tulitpa sinä vihdoin-kin minä ol-nki- n niin odottanut Tulinhan minä parempi myöhäänkin kuin el koskian Ja mehän olemme Jo vanhoja ihmisiä Knpä minä ole vielä vllttäkymmentäkään vastasi taas Kiina mikä vanha sellainen slell on Kl e olekaan e minulle ainakaan joka en ole Itsekään poika-nen enää mutta vlelahän sitä voi suussa sulaisi Jos Oletpa sinä fiksu mies muistutat suutarl-KenoV-kl- a mutta et sinä ole hän koska o-a- at noin mukavasti puhella eihän se nokkl saa sanaa suustaan M-itäpä s Kenokkl osaisi kun el ole 1-k- ina likkojen kanssa aikaansa kulut-tanut siihenkin tarvitaan oppia Ja taitoa - oli vieras puhuvinaan — Taitoahan siinä tarvitaan myönl laen vammansa takia Useaan huo-nompana multa suhtautuu epäluuloi-sesti vanhoihin ystäviinsä Kylän In-nmllln-en opettaja aaa kuitenkin lan-- t vähitellen mukaan kalkkiin rientoihin ja ennen pitkää Martti on kskeena henkilönä nuorten puuhissa Kiihkeän jännittäväksi Muuttuu tilanne kun pitäjän Itseval-tias johtaja rikas Kytän isäntä a Nttuu julkisesti vastustamaan kaik-kea mihin aloite on tullut Martin taholta Kirjailija tuo henkilönsä Il-mi elävinä lukijan eteen heidän pu-heensa pulppuile luontevana Ja vauhdikkaita tilanteita syntyy lak-kaamatta Itse mukana eläen lukija feuraa päihnVllöldn valheita Ja löytää monia omia kokem uksi aaa teidän Iloistaan ja huoli ta a Kiina mutta luulisi sen muutenkin käyvän Jos mieleisensä näkisi No enpä tekisi sitä koskaan en alentuisi sellaiseen vaikka tänapalvana yksi-näisenä kuulutin Nain Jatkui pu-helu mutta aina johti Kiina sen suu-tari Kenokklln Jota moitti Ja vlkoj kaikenlaisia räkl Kiikkutuolissa Is-tuva "olento" koetti omaa sukupuol-tansa puolustella etsien lieventäviä asianhaaroja Nain kuluivat Kiinalta ha mä i ii t kevätlllat ja kauniit valoi-sat kesäyötkin kunnes tuli syksy pl-mel- ne lltoineon Ja myrskynineen K-rfiä- nä syksy-n- ä sunnuntaina tuli Veetrllkka tervehtimään Kiinaa - No päivää Kiina! Yksin se Ilkka täällä vain on ja elelee — Päivää Veetrllkka tule tänne H)vlän toiseen päähän pannussa oa vielä jotakin kuumaa lientä hörpin sitä jo tässä pari kupillista - - Kiitosta kiitosta) vaikka en mi-nä tullut tänne nyt ohrakahvia man-kumaan vaan otkeen tärkeälle asial-le niin Mikäs se niin tärkeä asla sitten Puhemiehenä ininä tässä kuljen Ilmoitti Veetrllkka salaperäisenä - Vai puhemiehenä Kenelle kuka nyt emäntä kxtselee vai katseleeko emännät Isäntää? Vai kuki Kukas muu 'kuin suu-tailmenta- rl Knokkl Makela Siinäpä onkin mies josta saa Ilkka li y van ja kelpo miehen Ki ole viinaan menevä i Ikä hameväen perässä juoksentele-va vaan ahkera säästäväinen kir-kossa käypä lakia pelkäävä sanaa kunnioittava mies Mistä luulisi pa-lemni- an 'miehen saavansa kukaan? Keiiokllla on lisäksi ammatti joka elättää vaimon Ja muutamia lapsia-kin Jos Herra niitä miehelle suo enää ~llnä Klssä voisipa kyllä mielien puo-lesta nuoriakin Jos e vaan vaimo o-li- sl Illan vanha Mitäs sinä Veetrllkka nyt oikein puhut ketä suutari tarkoittaa? No ketäs muuta kuin sinua Kii-na Sinua sanoi Ja kauan katselleen-sa Ja Ihmetelleensä ettei sinua niin kelvollista Ihmistä ole Jo aikoja sit-ten nypätty - Minua! Minuako se suutari nie naa? No sinua sinua Ketäs muuta sanoi vlela että Jos slna asiaan suos-tut hakevansa kihlat vaikka Jo huo-menna Jotta saisi jouluksi muijan Jouluksi muijan! Nl Iin jouluksi muijan Suutari mielellänsä muuttaisi lopputalveksi vaikka tänne sinun mokkiisi kun sa-noi omansa olevan sellaisen hataran rottelön että sielu saa vallaan kuo-lena- n taudin mies raukka Hä Vai minun mokkiini han toi--- I kenkärajansa lestlpusslnsa Ja pl-ken- sä veiptinkkunsa Jossa liottelee haisevia nahkoja Ja kenklkuluja! Oh-oh Tolslpa hän muutakin — alkoi Veetrllkka selittämään - toisi tl'-nl- s tlnsä eikä tarvitsisi sinun enää käy-dä päivätöissä taloissa KelttelMt sain Ke noki lie velliä Ja korvlkekah-vi- a oleskelisit lämpimässä pirtissä ja rakastaisit Kenokkla Sanovat suuta-liil- a olevan vidä rahojakin säästössä kukapa tietää vaikka olisi tuhansia sellainen nuuka mies kuin on Klämä-nikans- a tehnyt työtä: ja nyt kun ih-miset tuovat leivät lihat Ja perunat työpalkoista Jotta kaikenlaista sääs-töä ja hyvyyttä sillä on Johan olisit hullu jos et huolisi saadessasi Ja van-hapa sinustakin kerran tulee mikä on silloin edessäsi muu kuin vaivaistalo kun sinulla e ole lasta vanhuudestasi -- uoMlmassa niinkuin minulla niitä on shlmerkiksi kuusi ja aina h sentään vanhaa äitiään vähän muis-tavat Mutta kuka yksineläjästä mi-tään välittäM enkä usko etä suutari-Kenokklkaa- n välittäisi Joi kosintaan-sa halveksit tuskinpa apua antaisi vaikka kuolemankiellssä vaikeroit-slsl- t — Niinkö Veetrllkka luulee? (Jatkoa S:ne]lä sivulU) tf
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, April 30, 1946 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1946-04-30 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001579 |
Description
Title | 0138b |
OCR text | rVV frgu I jinfi ifa-- M SECOSD SECTION TOINEN OSA Regiitered M 2 md cl a1u9trhafatter Jan VAPAA DemocTrhaeticOnlFyinnish Ottawa 1932 Ont at ANA Nwspaper Canada in SUOMALAISEN YHTENAISYYSVAEN ÄÄNENKANNATTAJA 0 50—1946 TORONTO — TIISTAINA HUHTIKUUN 30 P — TUE5DAY APRIL 30 VOLUME XV Puhuva varis juo kermat pois Kaksi aav H aHiB ~ & aaw ä BBBBBBBBBBBBBBBäBKK BBBBBV 1-s-ws'kiWr BBBBBBBi bbbbKL ---_ f~7zy 7 £ "vJryL' bbbbW r LBBBLm (jr'uC 1 UMEP'Mav fcWi ifi?2%l mA frJli 'bbbbbBbbbBbbBbbBbbBVVm fIHBBbBMWBVkvSk' j%T-I-Tfsli #' % _'jBÄvSk BBBBBBm aflflr W IhbbK VlBptfS V P JbT b 'VaT A S?BBEV v jr Jr jJK KH i'f --"BBKjit jST dr Vk Bft i j&' Jm ifciBBBa BBa ?r!nk?h j$& m t t a ibbbbbI fM I jkV - ♦oBL( BbbbbbV VaäV t 2mf "Jm 'II' Ibbbbbbw Bam ( flBV I I JBBBBBBBBBBB BBBbB '4RaFi --aW av' M :i 'ävKSBr ' jdav M t l I ' t Puhuva varii "Doc" on nuoren Mi Shirley Jonesin elitti Stratferdi Ont Neljä vuotta itten e otettiin variktenpesXsM ja en jilkeen e on oppinut anomaan: "Doc vant a eraeker" Se aat-ta- a Utein ittentl vaikeuktiin muun talonvJen kan ia ieppaamalta korkin poi pullon uulta ja pis-telemX- lli kerman maiden päiltä tuihinta Osuustoimintavaen tietoisuutta syventämään "Suuri osa osuustolmliUaväcs-tänim- e ei ole vielä tictoiUa Hik-keesit- ne yhteiskunnallisesta luon-teesta" selittää supcrlolalsen Krs-kuiosuuskun- nan kirjeenvaihto-kurssi- n Johtaja VS Alanne "He cvat mukana ainoastaan tarkoi-tuksella saavuttaa osuuskaunan kautta välittömiä aineellisia etuja I Tällainen aines on ainoastaan puo-- ! llnaisesti osuuslilkkeensä takana ! Se on valmis juoksemaan "halpo-jen hintojen" perään Ja milloin yksltyiskauppias llmolttamLstar-koituksss- a tai osuuskauppaa a- -j hlngoittaakseen tarjoaa Jotakli 1 tavaraa halvemmalla kuin osuus-kauppa kiirehtii tällainen aines heti käyttämään tilaisuutta hyväk-seen" Tuonlalsessa tilanteessa osuuä-kaup- pa kykerce kunnolla pitä-mään puoliaan vain ikäll mikäli sen Jäsenistö Ja kannattajjplirl on tietoista liikkeensä yhteiskunnalli-sesta luonteesta Ja tietoista siltä mistä tämä yksllöyrlttäjien kilpailu todella Johtuu Ja mitä se merkit-see Tätä tietoisuutta taas el vol-r!- a osuusliikkeen Jäsenistöön Juur-ruttaa muuten kuin Jatkuvan Ja ohclunmukalsen vallstustsvn kaut-- a Tehokasta osuustoiminnallista valistus- - Ja neuvontatyötä voi h?r-'liM- aa ainoastaan osuustoimlnnal-I- I ien keskitetty valistusjärjestö Meillä on Ontariossa viime vuosina s suomalaisten Johtamissa o-uniliik- keissä kalkissa valiteltu 0- - 'toiminnallisen kasvatustyön heikkoutta Eri osuus-- k tinat kyllä valitsevat valistusko-mite- it mutta tulokset eivät ole suuria Miksikä? Siksi että valh-tiety- ö on paljon alkaa Ja sitkeyt-tä kvsyvää puuhaa Siinä tarv-ita myös Innostusta asian syv-ällä harrastelua asian tuntemusta ' ennenkaikkea varoja Vaikeus tässä suhteessa on ku-iski- siinä että tuo heikoin ai-- e osuustolmlntaväestä Joka el Hetoista liikkeensä yhtelskun-"- 3 -- esta luonteesta Ja sen kauem- - 'ahtaavista päämääristä vas- - taa keskittymlspjTkimykslä tai f oua antaa niille tarpeeksi ar-v- oa ja sama aines myöskin pitää kkitttyä Ja jatkuvaa osuustoi- - nAllirta valistustyötä tarpeettom? t na koska sn ylläpitäminen mer- - kltscc pientä aineellista rasltuita heidän kaupalleen Fi oi harvi-naista taata osuuskunnan liik-keenhoitajiakaan Jotka ajattele vat osuustoiminnallisesta vallitus -- tjostä tällä tavalla On osuuskauppoja Joiden sään-nöissä on pykälä että osa ylijää-mistä on pantava kasvatusrahas-too- n mutta Jotka eivät ole tehneet yritystäkään käyttää tätä valistus-rahasto- a siihen tarkoitukseen mlti varten se on koottu Tällaisissa 0-suuskati- DOissa johtokunnan Jäse net ja liikkeenhoitaja saattavct valitella ja Ihmetellä sitä että hei-dän Jäsenensä ovat niin herkkiä heilahtelemaan siiin ja tänne Heille on valkea saada päähän rl-- 1 tä totuutta että ainoa 1'iäke ta-- 1 mänlalsen epäkohdan polstamlsek-- 1 sl on juuri tehdokas kasvatustyö ] On myöskin huomioon otettava ! että valistustyöstä on osuustoimln- -' talilkkeelle suoranaista taloudellis-takin hyötvä että se ei ainoastaan syvennä osuustoimintavaen tietoi-suutta vaan auttaa heitä möskin suoriutumaan kulutustarpeiden Ja- - kelussa vähemmillä kustannuksilla Vallstyöllä voidaan osoittaa mm velkakaupan turmiollisuus: Ja os-tovoiman keskittäminen säästää o-- 1 suustolmlntaväelle senkin erän ml- - kä muuten menisi el-osuustol- mln-' nalllsille tukkukaupoille Aineellista hyötyä on osuustoi-mintaliikkeelle keskitetystä a Jär-kiperäisestä valistustyöstä myöskin sen kautta että se siten vo' no-peammin ja tehokkaamln koulut-taa itselleen kyvykkäitä toimitsi-joita Kunnollinen liikkeenhoitaja tai muu liikkeen palvelija on o-suuskun- nalle elinehto Ja sellaisen saamiseksi kannattaa sen hyvin sl-Jot- taa Jonkinverran kasvatusrahas-tolhl- n joiden avulla voidaan yllä-pitää vakituista nt-uvonantotoimls-- toa Ja toimeenpanna osuustoimi-nnatpa kursseja kunnollisten toi-mitsijain kouluttamiseksi Tämän väitteen on muiden kehittyneim-pien maiden osuustolm lllkkeei kokemns ehdottomasti todistanut paikkansa pitäväksi Meidän ei lainkaan tarvitse hakea esimerk-kiä sen kaukempaa kuin öuperio- - rlsta Keskusosuuskunnasta Samoja todisteluja propagandan puolesta on täynnä nykyään kaik-kialla ympärillämme Kun myydään vlctorybondeja Järjestetään sitä sarten monipuolinen myynMpropp-cand- a Hallituksissa toimii erikoi-set propagandaministerit Radios-sa "myydään nykyään osuustolm vastaista propagandaa Pian kui-tenkin kuulemme päinvastaistakin Suomesta kirjoja Toimituksen pyödiille Toimitus on äskettäin taanut pake-tin Suomelta - kerran nltnkin päin! Sen lähettäjä on Huomen maatalon-i!e]lei- t o?uutoimlnnan keskuijär jetin IVller-o-S'ur- an kustannuxo asto Kun lukijakin ehkä mielellään haluakl tietää minkälaista Vaunokir-jallNuutt- a Soomssa nykyiMn lue taan teemme furaavaxsa lyhyeni! lkoa iiaamlttamme teokslnta Hilja Valkeapää: TALO PUIOEN VARJOSSA 2TS Mvua ! palkinto 1'ellervo-Sei-i ran talonpolktliromnjnikllpjilusa Maria Pajarin hennon mutta voima-kastahtoUe- n naiden avioliittotarina empaa lukijan vastustamattomasti mukaan Minä on hehkuvaa lämpöä ja nuoria toiveita tukahduttavan katkera pettymys Ja uljata sanaton-t- a mukautumista elämään Tapahtu-mille antavat väriä ja raikkautta karjalainen ympärltto ja kanan ta-vat ekä juhlista että toa Tekijä on piirtänyt tämän ulkonaisesti arki-te- n mutta rUälloltäan sitä monivi-vahteisemman naiskohtalon herkällä ädelU Hän käsittele aihettaan e-lols- asti ja uwella aulantuntemuksel-l- a Ja kuvaukset patriarkaalisista fuurprheU samoinkuin monista huvittavan omalaatuisista henkilö-yplt- ä antavat teokselle historial-lista arvoa Martta Hiatanen: EILISPaIVaa El ENäa OLE 1 Ivua II palkinto edellä maini-tussa romaanikilpailussa — Teoksen räähe-ikll- ö on nuori Ja kukoistava nainen kun h=in Tasta nhlttynä avio-- - aimona ottia Ulon eminnyyden käsiinsä Onnelliset mMUurat ael-pois- ta päivistä suuren tilan raltUt- - neuvo oli — Samuli-sFt- ä ei ollut aivan ykslnäl ten asukas -- täällä kylän aidasta ulnkuln Aleksi metsästä pain tulles-ma- n luuli Sle]lä leplston takana ole-valla tasaUella taphualia oli hänellä naapureitakin i-am-inlalli pikku mökklUMä kuin hän Itsekin oli YkM l-ls- tä oli Samulin ystava suutari -- Ke-nokki häneltä oli Samuli saanut nas-kalin pikilankta ynis vaikka Samuli kunnon miehenä el halunnut Kenoktn ammattia vahlnsolttaa korjaamalla l muille kenkklä vain omiksi tarpelk- - een hän sitä teki Olihan Samulilla oma ammattinsa millä sat vaatimat-toman elatukensa se oli pärekorien Ja multien pienten talouskalujen teke-minen taloihin jotka tarpeita hank-kiessaan ainii muistivat panna kuor-maan polttopuita Samulillekin Klpl siis ollut orret päreistä tyhjinä Samu-lin mökissä eikä takka kylmänä pui-den puutteesta Toinen naapurinsa oli kylän hiero-ja Veetrllkka Joka korkeasta Iästään huolimatta yhä hieroskeli kylän e-män- tiä Ja sairaudesta rutisevia muo-ria lämpimillä saunanlauteilla — Kol-mas naapuri oli kehräaJa-Karollln- a jonka rukki aina ahkerasti surisi var-sinkin niinä aikoina kun kaupoista ei saanut Juuri mitään ostaa — Neljäs nuorin heistä kaikista oli Kiina Hän oli toimekas ja tanakka nainen joka nuorempana talolsa piikana oltuaan oli saanut palkastaan senverran säls-löfl- n että rakennutti Itselleen mökin Kiina kävi kuitenkin yhä vieläkin tv 'ollUllla aputöissä mutta kulutti n-m- an aikansa yksinään mökissään Kipä siis ollu oikeastaan Ihme että iHnen Iltansa tulivat toisinaan Ikä vlksl: sillä Kiina oli vasta puollvälls- - ä viittäkymmentä Ja verrattain nuo-ri lähinaapuriinsa verrattuna Suuta-tl-Kenokklk- ln oli hänestä kymmenen tuotta vanhempi ja toiset vielä siltä-kin paljon vanhempia Usein iltamyöhällä llkkul tuli ve la Kiinan ja Kenokin ikkunoista kun Veetrllkka palasi hleromarelssulltaan tart-n- a häipyvät olemattomiin ensim- - mäioena arklnälvänä jolloin vanha-isänt- ä selvästi osoittaa ettei hän jlo sallia mitään muutoksia oleviin oloihin Juuri tiitnä palkoilleen pysäh-tyneen vanhuuden Ja rohkean kehl-'yshaluise- n nuoruuden välinen risti-tiit- d or Innoittanut tekijän luomaan pysyvän muistomerkin viisaalle ja uhrautuvalle suomalaiselle naiselle Joka tuntien vastuunsa tulevien su- - kujolven edessä Jännittää voiman- - ! sa ja valaa Innostustaan ymplrls- - t(önä Iaijuus el hänessä merkitse 1 vetäytymistä yksinäisyyteen vaan 1 puollolden välinen ymmärtämys Ja vilpitön rakkaus kasvavat vuosien varrella ja kirkastuvat valkeuksissa VIoIj Kuoku: KOTIPIHTTI 1!)7 flvua III samassa talonpoikaisromaa-- ' rikllpailussa - Kirjan tekijä ham-maslääkäri Vlola Kuoksa kertoo saa-punee- na systalvella 1911 autioon e--j vakkokotllnsa jonne hän oli saanut I aln yhden "Instnimentelstaan" klr--i toltuskoneen Hän oli Istunut Wytän-t- a aareen Palvilla hän oli huoman--I nut lehdistä Ilmoituksen Pellervo-Seura- n ' ta Ja tämä oli kummasti sykähdyttä-nyt bänen sisintään saaden kotl-lka- - rän tulvahtaen Jälleen täyttämään I mleln Valkoinen paperi kiertyy ko-- ! nfM-e- n Kirjoittaja keraa muistojaan ! ja rafkutelmiaan kertoo Perä-1'ohjo- - la n raivaajakansasta en ponnlstuk-- I sHta ja kamppallusu Ja sen sitkeä tä pvrklmykstä paasta osalliseesi ( Bykyalkaien yhteiskunnan tarjoa--) ~ _ i i: V ! niistä eiuisu laivan ja "" -l-u- ssa valmistui KOTIPIHTIN' luku toisensa Jälkeen Ja kllpalluvsa teot sai UI palkinnon Urho Karhumäki: KYLÄ JÄRVEN RANNALLA 2! Uua Tolnn UI palkinto — Teok#n päihakllö oa talanaut rintaaalta invailldlaa Ja pl-- Kainoa (IcMarfatuUita Samuli-Sedä- n parhain Kirjoittanut Susanna Savtmaa talonpolkalsromaanlkllpallu ' malle mokllli-e- n han pani merkille m varsinkin lauantsl iltasin ja hän dl ollut huomaavinaan että Kiina Is-tui Ikkunan luona ja tähyili runok-kia joka suutaroltsi tuvassaan Ja Veti Ilkka ajatteli miksi hän viitsii katselle tuollaista Joka on kuin mi-käkin tuppUuu eikä saa sanaa suus-taan jos jolloinkin sattuu kylaan poik-keamaan Samaa lienee Ihmetellyt Kiinakin sillä Kenokkl oli joskus käy-nyt hänenkin mokissaan palyillyt ympärilleen kuin peljästyneenä ja sit-ten mennyt r-o-l Yksin mökissään Istuen ja hiillosta kohennellen kul-ki Kiinan ajatukset usein nuoruuden aikoihin Miksi el minua kukaan poi-ka koskaan huomannut Tolsia pii-koja he talojen tuvissa Iltakaudet katela kllllttellvät vieläpä pimeän Hiilen heidän luokseen kömpivät Ja f Itten tietysti halailivat Näitä kalkkia niietUkell Kiina mieli hiukan katkerana että el hänen sänkyynsä kukaan knkaan yrittänyt "Klpa silti että olisin heitä päästänytkään riettaita!" Jatkoi Kiina mietteitään mieli harmistuneena Muistipa hän kostaneensa muitakin keinoja po-lkien huomion herättämiseksi oli mennyt tanssiaisiin toisten piikojen kanssa Mutta eipä ollut siellä enem-ä- ä kuin kotonakaan kukaan häntä huomannut oli saanut penkillä vain Istua kun toi da likkoja oli liehuteltu II tullut kukaan poika Kiinaa tans-Ii- n kanssaan pyytämään vaikka oli lltä varalta yksin linnassa opetel-lu- t kun oli ollut ruumenia noutamas-sa Missä mahtoi olla vika? Sitä Ki-ina yhä Ihmetteli Kl han tosin ollut kaunotar mutta eipä luinakaan oli toantavulllnen arkipäiväinen työlhml-ne- n ja eivätpä ne toiset pilatkaan mitään kuvankauniita olleet mutta poikia heillä olisi ollut vaikka viisi joka sormelle Ihme Ja kumma! Talven kevääseen kallistuessa oli Kiinalle tullut Ihmeellinen kalpauk-e- n tunne Kuullessaan sammakkojen Kenokin mökin takana olevassa lam-mikossa kurnuttavan Ja sirkkojen fu-ihlkos- sa lusevän oli Kiina hima-iä- a mökissään Istuessaan kuvitel-lut jonkun istuvan mökkinsä lattlilli olevassa kiikkutuolissa siirtynyt lä h minuksi istujaa Ja alkanut talle Mi-ia puhelemaan: 'Tulitpa sinä vihdoin-kin minä ol-nki- n niin odottanut Tulinhan minä parempi myöhäänkin kuin el koskian Ja mehän olemme Jo vanhoja ihmisiä Knpä minä ole vielä vllttäkymmentäkään vastasi taas Kiina mikä vanha sellainen slell on Kl e olekaan e minulle ainakaan joka en ole Itsekään poika-nen enää mutta vlelahän sitä voi suussa sulaisi Jos Oletpa sinä fiksu mies muistutat suutarl-KenoV-kl- a mutta et sinä ole hän koska o-a- at noin mukavasti puhella eihän se nokkl saa sanaa suustaan M-itäpä s Kenokkl osaisi kun el ole 1-k- ina likkojen kanssa aikaansa kulut-tanut siihenkin tarvitaan oppia Ja taitoa - oli vieras puhuvinaan — Taitoahan siinä tarvitaan myönl laen vammansa takia Useaan huo-nompana multa suhtautuu epäluuloi-sesti vanhoihin ystäviinsä Kylän In-nmllln-en opettaja aaa kuitenkin lan-- t vähitellen mukaan kalkkiin rientoihin ja ennen pitkää Martti on kskeena henkilönä nuorten puuhissa Kiihkeän jännittäväksi Muuttuu tilanne kun pitäjän Itseval-tias johtaja rikas Kytän isäntä a Nttuu julkisesti vastustamaan kaik-kea mihin aloite on tullut Martin taholta Kirjailija tuo henkilönsä Il-mi elävinä lukijan eteen heidän pu-heensa pulppuile luontevana Ja vauhdikkaita tilanteita syntyy lak-kaamatta Itse mukana eläen lukija feuraa päihnVllöldn valheita Ja löytää monia omia kokem uksi aaa teidän Iloistaan ja huoli ta a Kiina mutta luulisi sen muutenkin käyvän Jos mieleisensä näkisi No enpä tekisi sitä koskaan en alentuisi sellaiseen vaikka tänapalvana yksi-näisenä kuulutin Nain Jatkui pu-helu mutta aina johti Kiina sen suu-tari Kenokklln Jota moitti Ja vlkoj kaikenlaisia räkl Kiikkutuolissa Is-tuva "olento" koetti omaa sukupuol-tansa puolustella etsien lieventäviä asianhaaroja Nain kuluivat Kiinalta ha mä i ii t kevätlllat ja kauniit valoi-sat kesäyötkin kunnes tuli syksy pl-mel- ne lltoineon Ja myrskynineen K-rfiä- nä syksy-n- ä sunnuntaina tuli Veetrllkka tervehtimään Kiinaa - No päivää Kiina! Yksin se Ilkka täällä vain on ja elelee — Päivää Veetrllkka tule tänne H)vlän toiseen päähän pannussa oa vielä jotakin kuumaa lientä hörpin sitä jo tässä pari kupillista - - Kiitosta kiitosta) vaikka en mi-nä tullut tänne nyt ohrakahvia man-kumaan vaan otkeen tärkeälle asial-le niin Mikäs se niin tärkeä asla sitten Puhemiehenä ininä tässä kuljen Ilmoitti Veetrllkka salaperäisenä - Vai puhemiehenä Kenelle kuka nyt emäntä kxtselee vai katseleeko emännät Isäntää? Vai kuki Kukas muu 'kuin suu-tailmenta- rl Knokkl Makela Siinäpä onkin mies josta saa Ilkka li y van ja kelpo miehen Ki ole viinaan menevä i Ikä hameväen perässä juoksentele-va vaan ahkera säästäväinen kir-kossa käypä lakia pelkäävä sanaa kunnioittava mies Mistä luulisi pa-lemni- an 'miehen saavansa kukaan? Keiiokllla on lisäksi ammatti joka elättää vaimon Ja muutamia lapsia-kin Jos Herra niitä miehelle suo enää ~llnä Klssä voisipa kyllä mielien puo-lesta nuoriakin Jos e vaan vaimo o-li- sl Illan vanha Mitäs sinä Veetrllkka nyt oikein puhut ketä suutari tarkoittaa? No ketäs muuta kuin sinua Kii-na Sinua sanoi Ja kauan katselleen-sa Ja Ihmetelleensä ettei sinua niin kelvollista Ihmistä ole Jo aikoja sit-ten nypätty - Minua! Minuako se suutari nie naa? No sinua sinua Ketäs muuta sanoi vlela että Jos slna asiaan suos-tut hakevansa kihlat vaikka Jo huo-menna Jotta saisi jouluksi muijan Jouluksi muijan! Nl Iin jouluksi muijan Suutari mielellänsä muuttaisi lopputalveksi vaikka tänne sinun mokkiisi kun sa-noi omansa olevan sellaisen hataran rottelön että sielu saa vallaan kuo-lena- n taudin mies raukka Hä Vai minun mokkiini han toi--- I kenkärajansa lestlpusslnsa Ja pl-ken- sä veiptinkkunsa Jossa liottelee haisevia nahkoja Ja kenklkuluja! Oh-oh Tolslpa hän muutakin — alkoi Veetrllkka selittämään - toisi tl'-nl- s tlnsä eikä tarvitsisi sinun enää käy-dä päivätöissä taloissa KelttelMt sain Ke noki lie velliä Ja korvlkekah-vi- a oleskelisit lämpimässä pirtissä ja rakastaisit Kenokkla Sanovat suuta-liil- a olevan vidä rahojakin säästössä kukapa tietää vaikka olisi tuhansia sellainen nuuka mies kuin on Klämä-nikans- a tehnyt työtä: ja nyt kun ih-miset tuovat leivät lihat Ja perunat työpalkoista Jotta kaikenlaista sääs-töä ja hyvyyttä sillä on Johan olisit hullu jos et huolisi saadessasi Ja van-hapa sinustakin kerran tulee mikä on silloin edessäsi muu kuin vaivaistalo kun sinulla e ole lasta vanhuudestasi -- uoMlmassa niinkuin minulla niitä on shlmerkiksi kuusi ja aina h sentään vanhaa äitiään vähän muis-tavat Mutta kuka yksineläjästä mi-tään välittäM enkä usko etä suutari-Kenokklkaa- n välittäisi Joi kosintaan-sa halveksit tuskinpa apua antaisi vaikka kuolemankiellssä vaikeroit-slsl- t — Niinkö Veetrllkka luulee? (Jatkoa S:ne]lä sivulU) tf |
Tags
Comments
Post a Comment for 0138b