Vapaa Sana, November 19, 1938

              irit iit anoneet Ne tain
1 ' vti'aa 3a JuhlalllaeitL
rVjnilacopeakellonytelenäa
a0t turtaan yi i f' t tehdä Jotakin hybdyllltta
ILtCirtt MMt'
tiedämme u"um
„M1 vkal pieni
™'J " ' _ tukka tl KUUIia lieuiu imu- -
"'mu-- o saadakseen uutta va- -
' itoa tiimiinsä
'"' ceakello huudahti silla
r „ tclmlttaneeni Jotakin
t iMti o Irntnffi
M- - I ia'Jl ovv Ia wla"=n tUUTtn
laitat jn kun voi tehdä h- -
I AlV2 t mlSfll
!!e
taa- -
liuisv
0Hi lsetl alkuunsa
G -- t 24-vuo- tIa pyörtyi
~]i en --"i vihkimlstllalsuudes- -
rir ~in-- n nyörtyminen ta- -
Ljul l-- a han lähti ktVele- -
alttaria '-c-htl
urkuJcn alsttua
Lrf h~ marssia Silta sel- -
r k!lv i lun alttarilla Ja sei- -
IrfociCbc siihen saakka kun
II i pitänyt sanoa: "Minä
U jolloin hän taas pyörtvl
Lrfniiu eäi muuta retnoa Kuin
Ijtiail Pomeo Juliansa kanssa
„ lonka jälkeen han Kykeni
Uin nuo tärkeät sanat: "Mlns
Vihkimisen toimitti pastori
-- Eul Joka oli päiv ansan- -
:ii
JX J'
'i
li& r%wtni im
if-JS- -
rKUNPlMENNYS Ylläolevat ku- -
a otetta Phlladelphlasa viime
--"Ms! a tapahtuneesta kuunpi- -
Ikisestä
'
-- A r
Karl Kautskyn
hautaus
Arvokkaalla Ja vaikuttavalla tavtl-l- a Hollannin sosialidemokraattinen
puolue saattoi viimeheen lepoor
Karl Kautskyn sosialismin ruuren
teoreetikon Joka oli kuollut maanan-taina
lokakuun 17 päivänä kb nel-jännestä
vailla kuuil aamulla S4 vuo
den Ja yhden päivän ikäisenä Brys-sellss- ä jossa parhaillaan oli koolla
Sosialistisen Työväen Interantlonalin
toimisto Internationalin puheenjoh-taja
de Brouckere lausui vainajasta
lämpimät muistosanat kunnioittaen
hän vainajan muistoa seuraavanakin
päivänä jcllon toimeenpanevan ko-mitean
istunto tlkol
Karl Kautskyn tirkun ääreen oli
kokoontunut työväenpuolueiden edus-tajia
useista maista Sosialistisen
Työväen Interritioralin toimeenpa-nevasta
komitersia olivat saapuvilla
puheenjohtaja Louis de Hrouckere
sihteeri Friediich Adler Camille
Huysmans JV Aloarda Ja K Vor-rin- k
HolHnista H Akerberg Ja A
Voukt Ruotsista E CvardJalcdze
Georgiasta Ja E Buchlneer Unkarista
Sitäraltsl oli saapuvilla Hollannlr
työväenliikkeen tunnettuja henkilöltä
Ja suuri joukko taksalaisla tovereita
mm Kautskvn peihetuttavat Paul
Hertz Ja Julius Drsunthil
Monilukuisten lippujen meri edslsl
hautajaissaattuetta Jcka kulki sato-jen
työläisten muodostaman kujan
läpi Hiljaa kohotetuin nyrkein työ-läiset
esittivät vainajalle viimeinen
tervehdyksensä Vcsterveldin kre-matorion
laaja marmorisali oli täyn-nä
yleisöä Lukuisten seppelten peit-tämä
arkkui laskettiin katafalkille
STI:n seppeleen nauhaan oli kirjoit-tett- u:
"Suurelle sisUlisUlle" Seppj
leilä olivat edelleen lähettänet Bel-gian
Tanskan Saksan Hollanln
Latvian: Palestiinan Puolan Venä-Jä- n
ja Ruotsin työväenpuolueet Vie-nilälse- lta
tovereilta Hollannin am-mattiliitoilta
Amsterdamin oslallde-mckraattlsll- tji
naisilta Hollannissa
olevilta maanpakolaisilta Ja Talnajan
ystäviltä oli myös seppeleet
Arkun ääressä puhuivat mm STI:n
puolesta toverit J Albarda ja Hollan-nin
sosialidemokraatlsen puolueen
puolesta toveri K Vorrink
Paras Joululahja
Paras Joululahja minkä voitte an-taa
Suomessa oleville sukulaisillenne
ja tuttavillenne on mennä viettämään
joulu heidän kansaan Tuhansissa ko-deissa
siellä kaipauksella odotetaan
teidän saapumistanne On ehk odo-tettu
vuosikausia kukaties vuosi- -
enää vaan
tänä vuonna
ensi vuonna se voi jo olla Ihan
Mitä tulee vuon-na
on linla
huomanneet
talviurheilun
matkarrent
maaliskuussa
pitkittäkö lopulta
odotusta kauemmaksi
cäättärää matkanne Ku-katies
mvöhäistä'
matkaan tällikin
Gdynia Amerikan Jarjes- -
Kanadan
Juoluhuvlmatkan
HELSINKIIN fc'
moottorilalval- -
Joulu- -
kuun 12
Helsinkiin joulukuun - - -
hytissä - Pääministeri Cham-Joulunvtet- on
Suomessa berlalnln harkitsevan
t_i o osnioot miitnaicn ' uoran lähettämistä
ehtld auttaisi vakuutamme ettei Saksasta
lykslln New l juuressa antaisi1
on Yhdysvaltoihin
ja ei
puolenyön viralllse-t- l
KUUDES
Saaritton Maaherra on kadonnut
HMtlailljat lääksivät Kreikan saaristosta hyvästijätöt oli j&telty
ä1 varmassa uskossa että syksyllä taa tavataan ra
clnnaiia iitxiibu -- ii hankalaa la pitkän ajan otti
f määränpäähän Suomeen saapuneet
- Perheen Isälle kummastelivat miksi tl aietta iuie ''-kirjoittiv- at
vissiin palkkaan Englantiin kysyen Oskarista tuli
Erikoisista tutklntopöytäklrjolsta Joista nähtiin tarkoitakaan
Aitoa huolimatta el ole saatu tietää mitään kohtalosta
auirhtn - i_ _ m) nitiamUtnkin tali wn suuria vsa im nanicnj j= —- - -
niin todenmukaiselta näyttää että maahena kapinassa saanut
- Ji ruumis hävitetty amoln kuin muldenKin surman """""
-iai-~To"i wsaaapjtuvniuuiJtiCM_nIl:lafc:taluSiitfcuKiAsCeUnUsluoaiuavemnntiuevnnai rr_mftauhnearraaoFii!nnitnKKipiÄyjnnöstä i [trttyjl vielä savuaviakin rauniolta TurkKiiaisev am K'!'! _ _ _ -- aoitTat rosvot olivat yllättäneet saariston itLliltntan V—Sfl—tf t Ja liitu ii ih o-n-i kuletettu pois ja
rayyy orjiksi jonnekin tuntemattomaan paikkakuntaan
4H inpul kolmaskin virallinen tiedonanto Josa Ilmoitettiin että
fi i -- _ _ kstv tnntta Enrlannln hallitus
— - uiuaisvus on ijrysiei -- - —
trin--i ivt t-- iia v-nrvau- ksen maaherran
ra "i—-vuftjicisu- n perMiKscsu '" — uouamiaesta s_amasta Kirjeim_aUasK ktu rv- - i" "— -- —-—
J--i- n onrst asukkaat olisivat kapinan nostaneet mutta kapinoitsijat
I -- ViT -- 41 LiiM -- I - 1J
toistua aurua ja suo-- seuraavat kirjeet asiakirjat synnyttivät
''t omaisten Joukossa uaKoiHn"— - -- - Jotka olivat tuosUl mltfi pathaimmassa sovussa
Hflml t -- ~u MKa suomaiaissyniyisien = -
JmiiB hävittäneet omaisuuden kaikkensa olivat
riUr1"i'°lcn auuamiseKsi siuoin_ kuu_i jtoitu " '—n tarvinnut
i ? Uur matkvutlviit saaristoon Heidän oli se matka helppo
Jolla he olivat tulleet M viti käyttämättömänä ™
_ 1 u -- ' raienutöHe oli Kauttnan ruukin puoiesia ratl—rlrs—l
J11 cli hä laivansa palveluksessa vaikka laiva saumassa
LAUANTAINA MARKA3K 19 f — SATURDAY NOV
päivien Tilillä Joten HeUlnklln saa-- 1 niiaan varmattl Joulukuun Ti pavun"'
aamuna Tämän matkan kuten Kalk
ki linjan aikaisemmatkin matkat suo-raan
Helsinkiin sen suomaai- -
'
nen edustaja Mr A Vuorinen To-- '
ronto Canada Jonka toittakymnen-vuotine- n
kokemus matkuttusalla on
takeena pätevästä huolenpidosta
Gdynia Axnerika Haja on muuten
ainoa laivalinja Joka Järjestää täl-laisia
suoria matkoja Suomeen mvos- - !
kin Jouluksi ien ovat ' I
amerikalalsetkln koskapa finne--'
tun bostonilaisen sanolraleden Ilo-- - !
ton Heraldin toimittaja Rieha d W
Dunlap eräässl klrJoitukessaan hll-- 1
Jattaln suositteli edellämainittua raat-- '
kaa myöskin niille amerikkalaisille j
turisteille Ja ystäville '
Jotka viime aikoina ovat ktnnostu- -
neet Suomeen Ja Skaudlna' ian mal- -
hln taMurhellumalna
On encä vajaa kuula s UV
töpälvSän ja siis aika palkat
lchaan Ja hommata
kuntoon Joiden suhteen voi kit3ntya
'oko lähimmin paikalllTsianlelien
suoraan lin'an knn terien pio
leen Niihin voi kirjoittaa t omen-kielelläki- n f m )
HENGENVAARALLINEN
AVIOVAIMO
Erään 32-uotIa-an
naisen Joka on
ollut vastaajana eräitssl oikeusjutus-sa
Lineolnshl Enrlannlssc sell- -
tetään olleen naimisissa viisi
12 vuoden aikana meni nai-misiin
axlomlehen N'o 1 kansa olles-saan
20-vuotl- as Mies kuoli Avlonvts
No 2 kuoli eräässä onnettomuudessa
Aviomiehet No 3 No kuolivat
niinikään Neljä vuota sitten nainen
meni naimisiin aviomiehen No 5
kanssa Mies Vuoti kaksi vuotta
SUURI LAIVA
i
VOCO tonnin kantolnen höyrylaiva
nererjHtla Joka kuuluu Cunard- - flfi
Vhlte Star linjan aluksiin tullaan fe
myymään Ja romuttamaan Se otet- - Äj
Uin pois Atlantin-liikenteest- ä viime S&
ja sen jälkeen tfi
maannut telakalla Aluksen alkupe- - {Jm
rälnen nimi oli Imperator teki )
neitsytmatkansa Saksan lipun alla v 5
puhjetessa
perator oli New Yorkissa Se Joutui ' ftf
llittolalsvaltojen käsiin Ja paa- -
tjttyä se tnnettlin Cunard-llnjall- e
MYRKKY LXXKKEENX
Arsenikki Joka on tunnettu erittäin
väkevänä myrkkynä piti 40- - au-toakuljetta- jan
Horace Albert Ueiior-Ii- n
elossa i3 ajan mutia tap- -
kymmenlakln Älkää pol hänet Mitenkin Heclfodil- -
la joka asui Lontoossa erltuin
m ha Ihotauti Se olisi vienyt hänet
kuolemaan ellei ve- -
rtnsä tullut puhdistetuksi J
pälvälsten arsenlkklannostcn avulla jZ
Vähä vähältä vaikutti kul-- 5
tänu Amerikan ja suoma-- 1 tenkln myrkyttävstl Ja vihdoin vei!
laisten SLOIIAAN miehen kuolemaan
tehdäln uuden-- 1 —
aikaisella ja nopealla Enj]antJ (ol00 YhdySTal-l- a
"EATORY" New Yorkista tain auttavan juutalaisia ja itiiftbu 13 pavä saa- -
puen 23 päivän
aamuna siis ajoin ennen LONTOO
alkamista Ilmoitetaan
taito vetoomuksen JUfhUl U'at taniM
todella sinne Jouluksi Seilaisit- - Yhdysvalloille tämä
le ole syytä epai- - juutalaisten poistamista
Laivan lähtöä orkista mittakaavassa Ja
siirretty 11 tuntia aikaisemmaksi heidän tulla asumaan
kuin alkujaan suunniteltu lali- - Asiaa ole kuitenkaan vlell tuotu
tee se heti jälkeen Ja 12 Julkisuuteen
LUKU
Ja
sitä
oHttfiin
upuakseen Olivat kirjoittaneet
Ja 'i'Siellä
että
Oskari Finnin
poisviet}"
on
tavata1
Ja osakst
wiuB1
ladut
4TsU
Firr--u imuun
-- n_
vtittAuksla
fin tVTTHPt?n
Ja
-- 'oitomuuttakln
olleet Lau- -
rnuidenkln nltaivat
Ja niiden Jotka
'"a nu
19
johtaa
Jo
vain
tilata
tai
essä
kertaa
Hän
Ja
ft
on
Se
1912 Maailmansodan lm- -
sodan Ä
vuoden
tätä
alkä
oli
nopeaan Panen
oli
11
rh
Ä"
$L
olisi joa- -
arsenikki
että
%
1S
]&TZ
u i £ IJ 'T "i V V f1 "" p f nrv'st "
Lcng
Ont
JA ONNEA JA
PARILLE ELXMXN
Antti Rtnta ja laptet
Mr Ja Mr G A Wilson
Helmi ja Bcb
Vargaret ja Vincent
Mr Jchn Ranta
Mr Ja Mrs A Stevtart
Eert Wilson
VVilbur Wilson
Tyyne ja Abel Kinnunen Ja perhe
Mr ja Mrt L Jones
Mr Ja Mr H Kennedy
Jlmmie Lily ja Cli'f Fielding
Chief Andrews and Fmily
Thelma A Bob Scott
Anna ja Arvi Miklnen
Irja Ja Urho Ahlgren
Mits Aino Mäkinen
Bcb Jenny & Elli Martin
Maria Martfnen
Alli ja Kutti Rinta
Edla Llrdttrom ja känkl
Signe ja Väinö Kinnunen Ja lapset
Hilma Ja Matti Harju Ja perhe
D Lcuden Chief Constble
J S McKestock
Mr & Mr H Yaekmsn
Matilda Ja Jack Punkarl Ja perhe
Mr Ja Mr M Lmbert ja perhe
Frank Wuorinen
Helen Hemming
Jallu Nykänen Ja hänen kultansa
Irja Ja Helen Koivula
Vlecti Ja UIJss Hänninen Ja perhe
Mr O Hill
Mr Arne O Mäkinen
Mr Walter
Mr Flno Kilpinen
Mr Eino Mikkola
Mr Veikko Ketola
Mr Onni Leppälä
Mr Gus Sontinen
Mr Jchn Lltja
Mr Tom Smith
Vuoden viimeisinä päivinä laskeutui matkustajien laiva satamaan Petäti
tolsellalnen oli satama ja kaupunki kuin silloin kuin he läksivät matkalle
Pari hätävaralsesti laudoista kyhättyä hökkeliä oh koko kaupungin ra-kennuksl- na
Kirkko oli katottomana Ja kellotapuli kaadettuna Ikään-kui- n
jonakin Ihmeenä oli sytytetty tuli sammunut ennen kuin cli polttanut
harmaat ajan suolaamat seinähirret Mahdollisesti olivat suolaiset meri-tuulet
satojen vuosien aikana suolanneet seinähirret niin että ne olivat
tulleet tulenkestäviksi mutta niin se kuitenkin oli että tämä
oli säilynyt Ja siitä oli tämän kesän aikana tullut
mantereenkin kristityille Isä Anttonlo oli kapina-alkan- a kadonnut Va-hintaka- an
tietoa el ollut minne oli Joutunut Kansa uskoi että hän o'i
saanut surmansa
Kun Laura ja Hdmt saapuivat saaristoon niin näytti ettk oli mahdotolntu
löytää ketään Joka olisi mitään tietänyt ihmisistä jotka olivat vielä vuosi
ttten täällä asuneet Kun mantereelle tuli tiedot että hävitys oli kohdan-nu- t
saariston asukkaita Ja he olivat perinnöltään hävinneet niin sil-loin
mantereelta suuntautui saaristoon kansainvaellus Uudet tulokkaat
anastivat maa-aluei- ta viinitarhoja vehnäpeltoja ja laitumia Anastettiin
riideltiin ja tapeltiin Viimein raatiin jonkinlainen rauha aikaan Jon-kinlainen
maan omistus myönnettiin niille onnellisille Jotka olivat saa-neet
omaisuutta Itsellään pysymlän Vanhoja asukkaita el enää muistettu
vaan kullakin omaisuudella oli uudet vanhoitta mlUän tleUmättömk
omltaJansa Kun nyt Laura Ja Helmi saapuivat kotinsa tartaan oli hetta
vastassa vieraita ihmisiä Jotka näkyivät vihamielisinä ailmillevän maalle
utuvla Kun äiti Ja tytär kuletcslvat tuttavilla poluilla seuraisivat uudet
asukkaat heidän askeltaan Viimein antoivat ymmärtää että vieraat hen-kll- öt
kulekselevat hitdän maillaan Ja puistoissaan
Kolmantena päivinä olivat Laura Ja Helmi atkä heidän saattajanaan
Forsb-rgl- n Oskari Ja SJööruusln Kalle kulkemassa Tuiskun Antin omitta-malla
maalla Ja sen kaukaisemmalla kulmalla Pälvi alkoi Iltaan kääntyä
Matkailijat tahtoivat Jo kääntyä takaisin satamaa kohden mutta silloin
huorraivat he ohuen savuklemuran kohoavan muutaman kallion kolosta
ilmoille Menivät katsomaan Koloon vei käytävä Jotamybun nelinkontin
konttlmalla pläsi luolaan mlsta savu kohosi Luolaan mahdollisesti kuului
partaalla oletien ruhelu koika luolasta alkoi kuulua liikettä Ja varota ttl
kehosi käytävästä harmaamuneiaen musien itiuuam nain pa unm:i! i
katsoi luolasta tulija ympärillä seisovia Helmi tunsi talmon Tämähän i
RX2iIJW1jH D9aDEBS4
Yhtyneet Elämän
Tovereiksi
Miss Vaila Ranta
Lahc Cnt
ja
Raymond Wilson
Sudbury
SUKULAISET YSTXVXT TOIVOVAT
MENESTYSTÄ NUORELLE
MERELLX
Marttila
£jP£ff£gra&tf
pyhlmyskap-pel- i
pyhllnvaellupalkka
Mr
Mr Leo Kilplnsn
Eta ja Harold
Mr Leo Hongsll
Mr Eino Mullola
Sulo ja Linne
Ellen ja Alphonte Rheault
Mr ja Mrr John Pynttarl
Mr ja Mrs J Halonen
Maire ja Tauno Salminen
Ted Kertle Ja Kay
Ida Ja Einari Jouppi
Helvi Riikka ja Ivar Virtanen
Judith ja Bennett Moxam
Mrt Lempi Salo
Mr ja Mrt Vaipat Hänninen
Martha ja Signe Mäki
Lester Alma ja John Refpa
Fanny ja Jukka Lehtelä
Helen ja Ruttell Moxam
Laina ja Harold
Oliver — Miriam Hill
K Kenttätä
William Peura ja perhe
Mr A NittiU
Mr Viljo Kotkl
V Mäkelä ja perhe
Malja ja Ilmari Mäki ja perhe
A Helin ja perhe
Edla ja Otto Kinnunen
Harvey Aino ja W Johnion
Aimo & Walter
Mr ja Mrt Ed Hill
Mr Ja Mrs Otto Tolonen
Elltctet
Mr Vie NittiU
Mr ja Mrt I Lehto
Bill Lammi
Hanna j Kaarlo Nittilä
Ed Johnstcn
I Männistö
Alin Mäkelä
Mary Warnikko
Sigre ja Jee
SIVU 7
wranaifl
ALLAN1MITETYT
MYRSKYISELLÄ
Mr ja Mrt A Rittanen
Mrt O Davidson
Mr ja Mrt U Kuuterl
Ida ja Jack Seppälä
Mr Vie Ahlgren
Mr Harry Mäki
Bertta Kaarlo ja mukulat
Mr ja Mrt V Hänninen
Mr Ja Mrt C Melin ja perhe
Mr ja Mrt E Ahola ja perhe
U S E ja A
Teddy Kotkl ja Nathan Uhby Ja
Bob
Saimi ja Mmnle
Laina Ja VainS Kallio
Mr Ja Mrt O Niemeli
Lempi Pajula
Aili ja Eino
Aune Ja Taitto
Mist Martha Lambert
Ruth ja Marie Hemming
Mrt Salonen ja tytöt
Sylvia Ja Sonny
Elvi ja Cecil Fieldlng
Hilma ja Armat Anderton
Mr ja Mrs A Majava
Mr ja Mrt S Purola
Mr Ja Mrt Y Mllklnen
Helmi Ja E Gylden
Mr ja Mrt Kannitto ja laptet
Mr ja Mrs H Perttula
Hanna ja Toini Poutanen
Mr Ja Mrt Kakkurl
Lllta ja Yrjö
Mrt Hongell ja perhe
Mr ja Mrt A Koivula
Helmi ja Taitto
Mii Violet Kivi
Toronto Ont
Min Milja Saari
Toronto Ont
Mr ja Mrt Arvi Mäkinen (Jr)
Toronto Ont
Long Lake Farmers Hall Marraskuun 12 p 1938
oli Marjatta vuohipaimen Marjatta tunsi myöskin Helmin Syliksi tarttui
Itki ja huuteli Helmiä Tunslpa Laurankin 1-a-ura
ci kuitenkaan ollut hä-nelle
niin tuttava kuin Helmi Helmi oli Marjatalle ollut auttajana monet
kerrat kuin Marjatta oli apua tarvinnut
Nyt salvat Laura Ja Helmi kuulla koko kauheuden mikä oli saaristoa
kohdannut N)t salvat he tietää mikä oli kapinaan aiheuttanut ja miten
se oli syntynyt Marjatta en tlel OH saarut Jotenkin tietää alkeet mutta
liian mvbhään että olisi päässyt tietoa viemään maaherralle Turkkllaltet
olivat tulleet ja iyötänect kaikki Marjattankln nallussa olleen lauman
elivät mukanaan vieneet Vanhan uuhen Ja tarl vuonaa olivat Jättäneet
kelpaamattomina mutta niillekään el jäänyt omistajaa Marjatta oti ne
korjannut ja oli vielä muutamia harhailevia saanut laumaansa joten hä-nellä
on nyt toistakymmentä vuohta Kun täällä kulki aina nälkäisiä Ja
rcsvoamismielisiä Ihmisiä niin että vanhuksen omaisuus tl suinkaan ollut
milloinkaan turvattuna niin häi keinotteli laumansa tänne suurem-paan
saareen Ja pakeni kauvas takamaille Jossa el maapalat enää olleet
niin haluttuja ja joilla voi omistamatoinkin laumaanpa paimentaa Tuolla
vuoriston rinteellä lauma nytkin päiväaikaan on pälvänkalveessa ja yöksi
Marjatta saattaa ne taas laitumelle Vuohista saamansa maidon Mar-jatta
tekee Juustoiksi ja juustot kuivanneina kantaa rantamalle myytäväk-si
Täällä luolassa on hänelle hyvä asunto Se on suojassa sateilta ja
tuulilta sekä pahoilta ihmisiltä
Mitäkö tietää Maaherratta? SUU el tiedä muuta kuin että pahimmat
vihamiehet olivat maaherran asunnon vallanneet Kiveä cl kivenpäälle
jäänyt Hytin on luultavaa ettk maaherra olisi itseään puolustanut viimei-seen
asti ja kun siinä olisi loppuun voimama kuluttanut niin sai surmansa
Ruumista ei oltu löydetty mutta el monen muunkaan ruumlta oltu löydetty
Ne poltettiin kai rakennusten mukana Se vaan oli ihmeellisempää kuin
asukkaat jotka olivat kapinan järjestäneet olivat kadonneet Jäljettömiin
Koko tlcdustusmatkata eivät tiedustelijat sen enempää hyötyneet Halli-tuks- en
virastostakaan el saatu enempää tietoa Hallitus tutkii asiaa ja kun
saa jotain selville niin kyllä se antaa sen tiedoksi Millään tavalla el halli-tus
voinut palauttaa takaisin Lauralle hänen miehensä omaisuutta sillä
olihan omaisuuden omistajat poissa omaisuudeltaan eikä heistä saatu mi-tään
tietoa ennen kuin se oli myöhäistä kun omaisuus cli jo muille
luovutettu— (Jatkuu)
f Hil
1
F'1
t : ki