Vapaa Sana, July 24, 1975

              Äv 1 — Vapa Un
No60 1973 -- Torl hiMfc24 p Thurttfry JlyJ4
O%VJT AIf7& AAA M a m f A Pvbttahad verv
Vapaa Sana
AINA
Tuesday and Thurada
Presa Limited Toronto
URHO VERANKO Mamge
AUfl rCMVIAlNEN Edittx
Rsynotd Pehkonen CM n~
4U0 (Jueci St VV Toronto Ont M5V 2A6 Phone 36S-772- 1 368-958- 1
g las ni registmiiuii minlt UJA
d J S
#IM ox Mvmn $850 Three Month Sa
xng Dlstance Number: 416—363-77-2
Single Coples 20c
SUOMALAISTEN YHTEINEN
TOIMINTA KASVAMASSA KANADASSA
Katsaus suomalaiseen seura --ja yhdistystoimintaan Kanadassa
osoittaa ettei se suinkaan ole taantumassa vaan päinvastoin
kasvuvaiheessa
Kanadan suomalaisen kulttuuriliiton tutkimuksessa josta laati
raportin maisteri Ben Järvenpää pyydettiin vastauksia 94:ltä eri
yhdistykseltä seuralta seurakunnalta harrastusklubilta urhei-lukerhoilta
ym
Tirduvtchiun on vastannut 45 seuraa Joiden yhteinen jäsen-määrä
oh 9934
Kaksi kolmatta osaa näistä vastanneista seuroista oli perus-tettu
toisen maailmansodan jälkeen mikä osoittanee että 50-luv-un
siirtolaiset ovat nykjään kantavana voimana suomalaisten
ihteisessä toiminnassa Kanadassa Joukossa oli myös vasta muu-taman
vuoden toimineita harrastusklubeja jotka ovat keskitty-neet
niiden perinteiden ja harrastusten säilyttämiseen jotka niiden
jäsenet toivat mukanaan Suomesta
Tutkimukseen osallistuneista vanhin ' olt Pyhän Timoteuksen
seurakunta Copper Clifflssä (perustettu 1897) ja Suurimmat Fin-landia
Club of Port Arthur (1700 jäsentä) seka Vancouver Finlan-dia
Club (800 jäsentä)
Vii puolet elt 23 seuraa ilmoitti jäsenmääränsä lisääntyneen
viimeisen viiden vuoden aikana 13 ilmoitti se pysyneen ennal-laan
ja 3 ilmoitti sen laskeneen
Toiminnan kasvulle löytyi seuraavia selityksiä: nuorison mu-kaantulo
kiinnostuksen lisääntyminen seuran menestyminen
jollain alalla uusien harrastusmuotojen aloittaminen ja uusien
siirtolakien mukaantulo
Laskusuunnassa olevien seurojen selityksenä olivat vanhem-pien
jäsenten kuolema vähentyvä siirtolaisuus pätevien johta-jien
puute Suomeen tapahtuvien matkojen yleistyminen ja Que-becin
kielilaki
Ne seurat jotka olivat lisänneet ohjelmavalikoimaansa ilmoitti-vat
jäsenmääriensä nousseen Yli puolet vastanneista ilmoitti
myös osallistumisen lisääntyneen eri tilaisuuksissa joita oli tar
jottu yleisölle
kulttuurin arvojen
Nämä
elämää ja
(FREE FUSSj
aatteiden historian sailytta-- J
seurat tekevät myös aktiivisest n
fyysistä kehitystä ja hyvinvointia Q
ilmaisten luokkahuoneiden saan- -
Vastanneiden seurojen toiminnasta ja periaatteista kävi ilmls
etta 17 seuraa ilmoitti säännöissään toimivansa Suomen kielen5
perinteiden
miseksi ja vaalimiseksi
rlnnlsh-Canadta-n
ja
tyota nuoremman sukupolven saamiseksi tyotaan jatkamaan n
Viidentoista seuran tarkoituksena on edistää suomalaisteta
siirtolaisten henkistä
Kolmetoista seurakuntaa palautti vastauslomakkeen Suurin!
osa niistä korosti isien uskon ja perinteisen seurakuntamuodon
vaalimista ja muutamat näkivät tehtäväkseen henkilökohtaiseen
uskoon johdattamisen
Vain kolme seuraa piti päätehtävänään suomalaisten siirtolais-ten
auttamisen uuteen kotimaahansa sopeutumisessa ja kuusi
seuraa piti velvollisuutenaan suomalaisten yhdistämisen Kana-dassa
Englanninkielen (käyttö oli yleistä 60 prosentissa vastanneista
seuroista seuraavista syistä: englantia tani taan kirjeenvaihdossa
ei-suom&lai- sten seurojen ja viranomaisten kanssa runsaasti
englantia puhuvia jäseniä muutamien seurojen pöytäkirjatkin
kirjoitetaan yksinomaan englanniksi
Kokonaista 17 seuraa ilmoitti ettei englantia käytetä missään
seuran toiminnassa Nämä ovat ilmeisesti muodostuneet täysin
ensimmäisen polven suomalaisista ja heidän toimintansa ei
suuntaudu ulospäin joten englannin käyttö on tarpeetonta
Jos kaikki 94 seuraa olisi vastannut se ci olisi ehkä muutta-nut
kokonaiskuvaa mullistavasti
Suomalaisilla seuroilla ja yhdistyksillä on tärkeä paikkansa
Kanadan 60000:n suomalaisen ja seuran toiminnasta kiinnostu-neiden
ei-suomala- isten keskuudessa Ne palvelevat lisääntyvästi
suomalaissiirtolaisten Sosiaalisia ja psykologisia tarpeita
Tutkimus antoi pohjaa vain laajemmalle ja yksityiskohtai-semmalle
selonteolle jossa olisivat mukana kaikki
Kuitenkin analyysin tekijä Ben Järvenpää suositteli lisäänty-viä
kontakteja kanadalaiseen yhteisöön aktiivisempaa yhteistä
esiintymistä ja harrastus-- ja kulttuuritoiminnan ohjaajakurssien
suunnittelemista
Suomalaiset poikkeavat monista muista etnisistä ryhmistä siinä
että meillä ei ole selvää pyrkimystä voimien keskittämiseen
joitakin määrättyjä tavoitteita varten kuten useimpien muiden
ryhmien kohdalla
Muiden ryhmien taholta pommitetaan alahuoneen jäseniä hal-litusta
ja kunnallisia viranomaisia jatkuvasti vaatimuksilla jotka
liikkuvat määrätyn henkilön nimittämisestä johonkin virkaan
lentoyhtiöiden laskuoikeuksiin
nista iieiikouluille ja historianopetuksen täydentämiseen
Suomalaiset ovat jossain määrin enemmin syrjissä kuin monet
muut pienemmät tai suuremmat siirtolaisryhmät suhteessaan yh-teiskunnan
koneistoon ja kanadalaiseen yleisöön
Ruotsalaiset tanskalaiset ja hollantilaiset ovat astuneet vaivat-tomimm- in
englanninkielisen toiminnan piiriin nähdään OISEn
(Ontario Institute of Education) kielitutkimuksessa Hollantilai-sista
lukee omaa lehdistöään lähes puolet kun skandinaaveista
vain 23 prosenttia
Hollantilaiset edustavat ehkä ihannetta siirtolaisen elämän
rikastamisessa: tarmokasta ja ujostelematonta osanottoa kana-dalaiseen
yhteiskuntaan ja samanlaista kiinnostusta omaa etni-sen
palstansa hoitamiseen Heihin verrattuna moni meistä suo-malaisista
on vain elinikäisellä ulkomaanmatkalla
Sydänsairauksia
naorfmmUlaf
enemmän keuhkosyöpää
Wiesbaden (DaD) — Noin 66
prosenttia kaikista länsisaksalai-s- h
ta kuolleista vuodessa oli me-nehtynyt
joko sydän- - ja verisuon-ten
sairauksiin tai syöpään
Tämän totesi tilastorirasto
VViesbadenissa julkaistessaan
kuolinsyyt Länsi-Saksas- sa Ti-lastosta
käy ilmi että neljässä
vuodessa on sydäninfarktein
kuolleiden määrä noussut vii-denneksellä
ollen 71000 Lisäys-tä
oli naisten kohdalla 23
miesten 17 prosenttia Yhteensä
65% sydänkuoileista oli miehiä
Pahimmin uhattuina ovat 45—
50-vuotia-at
miehet Ja 55— 60-vuot- laat
naiset Myös nuorem-pien
kohdalla nousua on ollut
viiden prosentin paikkeilla
Tästä ryhmästä miehiä on 90'
Syöpäkuolemat olivat seitsen-kymmenluvun
alussa noin 20°'
kaikista kuolinsyistä Miehet
ovat tällöin suuremmassa vaa-rassa
kuin naiset heitä on kol-mannes
enemmän syöpäpoti-laista-
Pahimmin on lisääntynyt
keuhkosyöpä ja sen kuollei-suusluvut
V 1972 syöpään kuol-leista
miehistä lähes joka kol-mannella
oli keuhkosyöpä Toi-saalta
kummankin sukupuolen
osalta todettiin että mahasyö-pä
on vähentynyt huomatta-vasti
viime vuosina samoin
maksa ja sappi ovat olleet vä-hemmän
alttiina
Yrjö lyhennelmä hänen Thun-de- n
28 75 esittämistään kommen-teista
lähiviikkoina Ilmestyvästä" historiateoksesta:
I
Lähteitä: 1) Kanadan Suoma-laisen
Historiaseuran Sudburys-s- ä
oleva arkisto Yli
vuoden aikana seu-ra
on kerännyt erittäin huomat-tavan
Kanadan suomalaisia
koskevan materiaalin mikä Jcä-sltt- ää
pöytäkirjoja valokuvia
ja noin 30000 sivua luokiteltua
ainehistoa Materiaali on jär--
jestettV' kolmeen pääluokkaan:
d) kirkkohistoria b) asutus- -
historia ja c) kulttuurihistoria
Tärkein osa arkistosta on mik--
rofilmattu
SllwtllT MritSn „„„ cudhu--
ryssa ia on aivan korvaamaton
Kanadan suomalaisen työväen-liikkeen
historian kannalta-Arkistoss- a
on "Vapauden 'ja-"Liekin- "
täydelliset vuosikerrat
järjestön toimesta ja kustan-nuksella
mikrofilmattuna Mais-teri
Virtanen ori mikrofil-mannut
suuren osan tätäkin
arkistoa Erityistutkimus Ka-nadan
suomalaisesta työväen-liikkeestä
olisi jritettivä saa-da
aikaan
3) Suomi Collegen arkisto
Hancockissa Michiganissa Ka-nadan
suomalaisia koskeva ma-teriaali
on verrattain niukka
Muuten arkisto on erittäin ri-kas
Siinä on huomattava ko-koelma
Kanadassa toimineiden
pappien ja Suomi-Synodi- n vä-listä
kirjeenvaihtoa mikä olisi
syytä tutkia
4) Ethnic Archlves
koskeva
on jokseenkin
5) Statistics Canadan (Kana-dan
tilastollinen päätoimisto)
tilastot Suomalaiset esiintyvät
omana rvhmäni mainituissa ti-lastoissa
1901 lähtien Statis-tics
Canadan suomalaisia kos-kevat
luvut ovat luultavasti
luotettavampia kuin särtolais- -
viranomaisten Jälkimmäisten tie
doissa suomalaiset
joskus ennen
1918 ia USA:sta ennen 1926
Kanadaan muuttaneita suoma-laisia
ei sisällytetty suomalais-ten
lukuun Edelleen osa Suo-mesta
muuttaneita saatettiin si-sällv- ttJä
ruotsalaisiin Suoma-laisina
pidetiln tilastollisen
päitoimistoa taulukoissa niitä
joiden oma tai isin äidinkieli
on (oli) suomi Tiedot ulottu-vat
jopa maalaiskylien tasolle
ja niiden avulla voi tarkoin
SBdfere A ortot
m v ZZ-- rfmj--- :& VEääV
iki] f LLMaMhHirf'fii
RWH§?ÄL
wjm--m
_ jt-- 'r' mr r y-v- : m &
Xk v""J A UnMC —a
MEAK Afnoai SARDINIA
CREATED BY CONVERSION
PHOOF£ANNlCAANNCt7S0NMTB „
JohmAOTBR1£N Ciasii93t3
was an American seaman -
S3 Y£ARS' A m CAPTAN jam usA?ijimbSkfi Vi-mlT
e#aTl#aaT#ay##yN#s#-##j##i- # Pakinapalsta
Seuraavassa rov Raivion laatima
Bayn hlstoriakonfercnsslssa 6
KANADAN SUOMALAISTEN
HISTORIA
kolmen-kymmenen
r--
Keijo
Ottawassa-Suomalais- ia
alkupe-riismateriaa- ll
niukka
v
esiintyvät
venäläisinä v
v
kVäH
tf
Tapahtuu sitä kesälläkin
Amerikkalaiset ja venäläiset
ovat puristaneet kättä toista
sataa mailia Elben yläpuolella
kuten aikanaan saman joen
rannalla kolme vuosikymmen-tä
sitten — ikäänkuin vahvis- -
yWffQEX3tESl
seurata suomalaisasutusten
muutoksia koko kuluvan vuo-sisadan
ajan
6) Lakeheadin ja Laurent ian
yliopistojen tarkoituksena on
kerittä suomalaisia koskevaa ai-nehistoa
ja mahdollisesti ke-hittää
jonkinlaisia- - tutkimus-keskuksia
Alkuperäistä mate
riaalia kummassakin on toista!- -
sesi vahan Suomalaista kar
jallisnutta on kerätty molem- -
pien yliopistojen kirjastoihin
Laurentian yliopistossa on
muutama tuhat suomenkielis-tä
kirjaa Rouva Maire Piiro-nen
on innokkaasti kerännyt
niitä Sellaisella kokoelmalla
voi tietenkin olla merkitystä
vain Suomenkielen harrasteli-jalle
Varsinaiseen tieteelliseen
tutkimukseen se el riitä
7) Kirjat ja muut julkaisut
Sanomalehdet Suomalaisia on
ollut Pohjois-Amerika- n man-tereella
noin sadan vuoden
ajan Tämän vuosisadan kulu-essa
on julkaistu suuri määrä
erilaisia hengentuotteita Aina-kin
Kanadassa suurin suomen-kielinen
julkaisija on ollut Va-paus
Publishing Company Sud-burys- sa
Sen toimesta julkais-tut
tuotteet on laskettava sa-doissa
On luonnollista että
nämä ovat etupäässä vasem-mistopoliittis- ia
Iluomatttaa
historian tutkimuksen lähde
ovat olleet kalenterit joita sel-laisiakin
on toimitettu monia
ja erilaisia ryhmiä' kiinnosta-neita
9) Suulliset haastattelut Ka-nadassa
elää vielä ensimmäi-seen
siirtolaispolveen siis en-nen
v 1914 maahan muutta-neita
kuuluvia Heidän rivinsä
harvenevat nopeasti Tämän
kirjoittaja ei ole voinut tur-vautua
haastatteluihin materi-aalia
kerätäkseen Aika ei sal-linut
sitä
10) Tohtori Armas KE Hol-mi- on
jonka olisi tullut kirjoit-taa
Kanadan suomalaisten his-toria
eräät käsikirjoitukset
olivat joutuneet Historiaseu-ran
omaisuudeksi ja sitä kaut-ta
allekirjoittaneen käyttöön
Näistä käsikirjoituksista oli
erittäin suurta apua Valitan
sitä että tohtori Holmio ei voi-nut
saattaa hänelle uskottua
tehtävää loppuun
Teoksen sisältö: 1 Kanadan
Suomalaisen Historiaseuran vai-heet
Tämä lyhyehkö luku sel--
KA
XGifflM
UUHI
WITH
EARSAS
LONG AS yMt)TH0SE
OFA
D0NKEY
r % tm ta 'rt t an
taakseen maan jakamisen
toistamiseen
Paljon ön muuttunut Juri
Gagarinfn ensimmäisestä ava-ruuslennosta
jolloin syntyi
venäläinen vitsi:
"Kumma mies tuo Juri
kiertää nyt maailmaa kolmeen
kertaan ja laskeutua takaisin
Neuvostoliittoon"
Sen verran tämä kasku vai-kutti
että ensimmäisellä ava-ruuskävelyllä
ollut kosmonaut-ti
teki kuperkeikkansa tarkal-leen
Neuvostoliiton yläpuolel-la
Viime viikon avaruuslennon
saivat venäläiset nähdä omis-ta
televisioistaan ensimmäisen
kerran alusta loppuun ja sa-maten
näkivät amerikkalaiset
venäläisten Sojusin lähdön ai-emmin
niin tarkoin varjellusta
Nl:n avaruuskeskuksesta
Eikä vainoharhaisella KG-B:l- !ä
ollut mitään sanomista
siihen että kosmonautit viet-tivät
mukavia päiviä eri puo-lilla
Yhdysvaltoja
Ei myöskään kestä kau-an
ennenkuin presidentti Ford
ja Leonid Brezhnev puristavat
käsiä miltei yhtä kaukaisessa
paikassa — "Helsingin Finlandia-t-alossa
33:n vähemmän
mittavan valtiomiehen somas-ti
kehystäessä kuvaa Paavi-kin
tulee
Kysäisin huvin vuoksi Kana-dan
suurimman sanomalehden
Toronto Starin ulkomaan o-sast- on
päältä John Milleriltä
vi t tää pääpiirteissään seuran
historian (Tiedän hyvin että
suomenkielessä Kanada on kir-joitettapa
Kiila eikä C:llä
Täyttä johdonmukaisuutta ci
kuitenkaan voi noudattaa täs-sä
kysymyksessä Esim Seu-ran
virallisessa nimessä maan
nimi kirjoitetaan C:lla)
II Historiallinen maantieteel-linen
ja luonnontieteellinen
johdanto
III Suomalaisten asettumi-nen
Kanadan eri paikkakun-nille
Tämä luku on n 90 sivua
laaja ja sisältää Statistics Ca-nadan
taulukoista otettuja tie-toja
Kirjan kuivin ja raskas-soutuisin
osa Ne j''a eivät
ole kiinnostuneita pelkistä asia-tiedoista
ja tilastoista voivat
sivuuttaa Imun ainakin tois-taiseksi
Arvelen kuitenkin et-tä
tulevaisuudessa ollaan kiin- -
nostuneita näistä tiedoista ja
kiitollisia siitä ettei itse tar-vitse
poimia niitä tilastollisen
päätoimiston julkaisuista Lu-kuun
sisältyy useita karttoja ja
graafisia diagrammeja mitkä
antavat selkeän kuvan suoma-laisten
saapumisesta Kanadaan
ia asettumisesta paikkakun-nille
rannasta rantaan
IV Kanadan suomalaisten
uskonnollisten yhdyskuntien
vaiheet Uskonnollisia yhdys-kuntia
käsittelevä luku on ii
120 sivua pitkä Päähuomio
kiinnitetään evankelishjterilai- -
(Jatkoa 3:lla sivuna)
millä tavalla Star aikoo ko-kouksen
noteerata
Kaksi miestä lähetetään pai-kalle
ja eniten kiinnostaa se
että samalla kerralla nähdään
palkalla niin monta valtion-päämies- tä
— enemmän kuin
sitten Wienin kongressin tois-ta
sataa vuotta sitten Jonkin
Verran kiinnostavat myös ko-kouksen
julistukset mutta
entä isäntämaa itse? Eipä juu-ri
lainkaan
Tosiasiassa suurlehticn toi-mittajia
matkustaa näihin
konferensseihin parittain ja
kolmittain siksi että niissä
voi aina tapahtua jotain "to-della
kuumaa" — panttivan-kien
kaappaamista sabotaa-shej- a
mielenosoituksia ym
Toista miestä tarvitaan tapah-tumapaikalla
ja toista parti-oimassa
poliisiasemilla ja sisä-ministeriössä
Ja jos ei mi-tään
tapahdu ainahan sitä voi
kertoa ikuinka terveeltä tai
sairaalta Brc?hnev näytti ja
kompastuiko presidentti Tord
lentokentällä
Mahtaisiko auttaa jos Anne
Pohtamo nimitettäisiin apu-lälspre&ipääflik-öksi
kierrät-tämään
lehtiväkea vähän muu-allakin
kuin Marskin ja Finla-ndia-
talon väliä
Seuraamme mielenkiinnol-la
voiko Star selostaa koko-ukset
mainitsematta Suomen
nimeä lainkaan johon miltei
pystyttiin Helsingin Salt-keskusteluj- en
aikana
Euroopan rajat ja ihmisten
välisten yhteyksien paranta-minen
ovat tietysti pääasia
mutta olisi joskus hauskaa
kuulla muidenkin kuin urhci-- (
lutoimittajien kommentteja
isäntämaasta itsestään
Kaksinaamaisuus on van-hastaan
korkeimmille arvos-tettuja
hyveitä ulkopolitiikas-sa
-- Oma ulkoministeriömme
on melkoisen mestarillisesti
uinut kohtuullisen menestyk-sellisesti
ulkopolitiikan sa-meissa
vesissä mutta Toron-ton
rikoskongressi oli sem-moinen
katiska johon nilja-kaskin
kala jäi kukkiin
Kysymys oli koko ajan sii-tä
millainen myrsky nousisi
Palestiinan vapautusjärjes-tö- n
edustajien saapumisesta
tarkkailijan asemassa YK:n
kongressiin Torontoon
Vaihtoehdot olivat seuraa-vat:
kongressi hyväksytään
karvoineen päivineen tai kiel-letään
palestiinalaisten osal-listuminen
Ja annetaan YK:n
päättää pidetäänkö kongressi
Torontossa vai cl
Hallitukselle olisi ilmeisesti
ollut vahingollisempaa hyväk-syä
palestiinalaiset kuin tor-jua
heidät Tällainen yksloK
koinen ratkaisuasettelu oli
kuitenkin liian karkeata mei-dän
hienostuneille silmänkään-täjillemme
He päättivät ly-kätä
kongressia ja hyväksyä
palestiinalaiset siihen mu-kaan
tietäessään ettei se ko-koonnu
täällä
Logiikka on sama kuin Ka-nadan
päätöksessä ensin vas-tustaa
YK:n yleiskokouksessa
-- e- "p- - cfc -- ej' sto-- -- -
SAULT STE MARIE ONT
Pyhän Marian luterilainen srk
Seurakuntamme viettää 70
vuotisjuhlavuotta Juhlat kir-kollamme
ovat 19 20 ja 21
pnä syyskuuta 1975 Toivotam-me
kaikkia suomalaisia osan-ottajiksi
näille junuue Junia-ohjelmas- ta
ja puhujista ilmoi-tamme
myöhemmin Tämä tu-lee
tiedoksiantona aikaisemmin
että on mahdollisuus järjestää
asiansa siihen malliin että voi
ottaa osaa näihin tilaisuuksiin
Onhan tämä kirkko ehkä van-hempiesi
tuella perustettu
Olet kuka hyvänsä niin olet
sydämellisesti tervetullut näil-le
yhteisille juhlille Tätä pyy-dämme
yhteisesti valtuuston
kanssa —Puolesta VM
Suomen ainoa penisilliini
tehdas lopttaa toimintansa aina-kin
toistaiseksi Tcrmion Oy
aloitti toimintansa vasta runsas
vuosi sitten Hangossa Tehtaan
kilpailukyky heikkeni huomat
tavasti energiakriisin puhkeami-sen
jälkeen Raaka-aineide- n ja
energian hintojen nousu on nos-tanut
tuotantokustannuksia Val-miin
penisilliinin mailmanmarkki
nahinta ci ole noussut samassa
suhteessa Nykyinen 120 tonnin
vuosituotanto olisi pitänyt nostaa
kolminkertaiseksi jotta yhtiöllä
olisi ollut kilpaumahdollisuuksia
olisi ollut kilpailumahdollisuuksia
nuksiin Yli 90" tehtaan tuotan-nosta
meni vientiin Suurimpia
ostajamaita ovat olleet mm Ruot-si
J3 Englanti Suurimpia penisil-liinin
tuottajamaita ovat mm
Hollanti USA ja Irlanti Irlannin
voimakkaasti laajentunutta tuo-tantoa
pidetään yhtenä Fermion
Oy:n vaikeuksien syynä
tarkkailijan osan antamista
palestiinalaisille ja tämän päi-vän
ilmoituksessa ettei tätä
asemaa esitetä Kanadan toi-mesta
poistcttavaksikaan
Maailmanjärjestö vähät vä-littää
Kanadan suosituksesta
kongressin lykkäämisestä suo-tuisempa- an
ajankohtaan vaan
pitää sen jossain muualla
Allan Lawrence nosti omia
osakkeitaan kutsucssaan hal-lituksen
menettelyä "heikko-polvisek- si
pakoiluksi" Kana-dan
hallitus allekirjoitti sel-vän
sopimuksen kongressin
pidosta ja perui sanansa kun
sieltä täältä alkoi kuulua nu-rinaa
palestiinalaisten osallis-tumisesta
Miksi ci esitetä
kansainväliselle olympiako-mitealle
myös olympiakisojen
siirtämistä suotuisempaan
ajan kohtaan? Vastustetaan-ha- n
niidenkin pitämistä Mont-realissa
milloin mistäkin syystä
New Yorkissa on maailman
suurin ja vaikutusvaltaisin
juutalainen vähemmistö Is-raelin
ulkopuolella ja juuta-laisten
puolustusliiton pää-maja
ja kaupunki kesti itsensä
Jasser Arafatin vierailun
Hallituksemme on yksin-kertaisesti
kieltäytynyt pelaa-masta
YK:n säännöillä mut-ta
haluaa silti esiintyä maa-ilmanjärjestön
kulmakivenä
Vähän liian liukas kulmaki
vcksl
—Vatupassi
Kohonneet kusiannuksei pakottavat
nostamaan lektemme hintaa
El ole mikään uutinen kenellekään kun kerromme että
kaikki hinnat Ja maksut ovat nousseet viime aikoina huo-mattavasti
Sen tuntee Jokainen pussissaan kauppaan men-nessään
ja mihin tahansa rahaa käytäessään
Kirjapaino- - Ja lehtiala eivät ole jääneet sivuun tästä vali-tettavasta
hintojen kohoavasta kierteestä Kalkki alan tar-vikkeet
paperi painovärit kuvalaatat kirjasinmetalli sähkö
kunnossapltokulut ym menot ovat nousseet jatkuvasti
osa hinnoista on melkein kaksinkertaistunut lyhyen ajan
sisällä Indeksin kohotessa on palkkojakin ollut pakko
tarkistaa
Nämä kalkki huomioiden 01 ohtokunta vuosikokouksen
valtuuttamana Joutunut tekemään päätöksen tilausmaksu-jen
korottamisesta elokuun ! päivistä lähtien Uusi tilaus-hintamme
tulee siltä lähtien olemaan $1800 vuosikerralta
J 1000 puolelta vuodelta Ja $600 kolmelta kuukaudelta Hei-näkuun
loppuun mennessä meille tulleet uudet tilaukset Ja
uudistukset annamme entisellä hinnalla
--Lehtemme edellinen tilaushinnan korotus nykyiseen JI3:-ee- n
tapahtui marraskuun 1 päivänä 1973 Emme ole siten
pitäneet kiirettä kuten monet muut julkaisut tilaushin-tamme
korottamisessa Nyt sen tekoon on kuitenkin pakko
Uskomme hiMJalmme tämän tietäen suhtautuvan asiaan
sen Ikävyydestä huolimatta myönteisesti