Vapaa Sana, August 14, 1975

              $ivo 6 — Vapaa San No 6 - 1975 TortUi Uit 14 ThMrsday Aumat 14
TÄMÄ ON
Ruth Gordon
(Canadian Scene) — Metro
Torönton keskuskirjaston kieli- -
keskus tarjoaa lukemista noin
60 kielellä ja opintokirjoja 130
kielellä Kirjojen määrä on kas- -
anut 52000 ja keskus kiertää
toista 42000 kirjaa eri puolilla
Metroa Täällä ovat kaikki aar--
teet lainaksi ilmaiseksi alueen
asukkaille ja kuitenkin tämän
huomattavan palvelun takana
oleva mies Leonard VVerthci- -
mer sanoo ettei sitä käytetä
tarpeksi johtuen tiedotuksen
vajavaisuudesta Kuinka monet wrwnoiucn irPeisia mP-tietäv-ät
esimerkiksi cttä kieli- - Puen- - Jotcn n-- t harjoitetaan
keskus on liikkunut aikojen tarjoilijattarien ja pikakeittä- -
mukana ja hankkinut kirjoja
kuudella Itä-Intia- n kielellä?
Tietävätkö kanadalaiset jotka
puhuvat multa kelH kuin eng- -
lantia ja ranskaa ctta vnmc
vuonna kun YVerlheimer ka- -
vi Frankfurtin IciriamarkHnn I- -
Ia hän palasi mukanaan 3000
kiriaa monilla kielillä Leonard
Vcrthcimerin unelma on - ja
siitä tulee luultavasti todelli- -
suus kun katsoo hänen saavu- -
tuksiaan — on luoda komitea
ehkä Pohjois-Amerikass- a tai
Saksassa kokoamaan tietoja
kirjoista joita julkaistaan eri
puolilla maailmaa ja sitten lä--
hettää tiedot keskuksiin joissa
se voitaisiin kääntää ja jakaa
edelleen Sillä aikaa kaikki
Metron kultuuriyhteisöt voivat
levittää uutisia kielikeskuksesta
The Orford String Quartet
muodostettiin kymmenen
vuotta sitten Mount Orfordissa
Quebecissa Sen jälkeen sen
jäsenet — Andrew Davves ja
Kenneth Perkins viulu Terence
Helmer alttoviulu ja Marcel St
Cyr sello — ovat saaneet kan- -
sainvälisen maineen Vuonna
1974 he jakoivat ensimmäisen
sijan Itävallan Schubert Quar-teti-n
kanssa Euroopan radioyh-distyksen
kansainvälisessä kil-pailussa
Tukholmassa Tänä
vuonna kvartetti menee suu-relle
kiertueelle esiintyen Ruot-sissa
Jugoslaviassa Romanias-sa
Espanjassa Italiassa ja en-simmäistä
kertaa kaksi viikkoa
Neuvostoliitossa Kiertueen on
järjestänyt Conccrts Canada
Canada Council järjestön kier-tueosasto
VYomcn in Training on ohjel-ma
joka on suunniteltu British
KUUNTELE CCC:n
suomenkielisiä puhelinuutlsia
Sault Ste Marie 949-901- 1 Sudbury _ 692-362- 8 Thunder Bay _ 344-849- 4 Tlmmlns „ 267-411- 2 Toronto 221-341- 7
Vancouver 438-337- 6
vVIndsor 966-337- 0
Canadian Christian
Communlcators Inc
Lougheed I
nAUTAUSTOIMISTC
232 Reeent St S at Hazel
Puhelin 673-959- 5
LOUGHEED KUKKIA
252 Reeent St S at Hazel
76 Durham S'
Larch St kulma
Puh 673-959- 5 Sudbury Ont
Langen Glass Service
461 John St ITiunder Bay
Ontario
Puh 345-642- 4
Auto-- Ja Akkunalaseja
KANADA
Columbiassa auttamaan naiiia
j'"a olil muuten vaikeuksia
päästä työmarkkinoille Sen
järjestävät hdesä Manpovver
BritMv Columbian Opetusmi- -
nisteriö ja NMKY Ensimmäl- -
set kurssit olivat tarjolla kiina--
laisille naisille ja vuonna 1974
itä-intialaisil- le naisille ja tänä
syksynä portugalilaiset naiset
tulevat saamaan saman tila!- -
uuden Etusija annetaan les--
kiilt" yksityisvanhemmille ja
talou'dellisissa vaikeuksissa ole- - "
Jk aksi 16 viikon kurssia
a'"aa toukokuussa ja syyskuus--
sa
siirtolaisuus- - _ Unded b
rant -- Viisumin sai 43448 hen--
keä tämän vuoden kolmena en--
samaisena kuukautena joka
ol1 A2 P™ttla vähemmän kuin
uodcn 1974 402 henkeä sa--
maan aikana- - 9'124 henkeä tai
2}"Q 0i Englannista J 3835 tu- -
' Yhdysvalloista Portugalista
saaPui 2-67-
2 henkeä 2372 Inti--
asta' 219S Hon8 Kongista 1974
Filippiineiltä 1967 Jamaikalta
1132 Cuv:inasa -- °°8 Italiasta
Ja "° Trindadista ja Tobagos- -
la" Loput tulhat muha mai$:
w m m-- s surio meni
Ontarioon British Columbia oli
toisena saaden 15°-- ja 135%
meni Quebeciin
Ensimmäiset 285 islantilaista
uutisasukasta Manitobassa saa- -
puivat sata vuotta sitten Tä--
män vuosijuhlan kunniaksi iS- -
lantilaisesta traditiosta kiinnos- -
tuneet tulevat kokoontumaan
VVinnipegissä lokakuun kahden
ensimmäisen viikon aikana Mo--
kevään on'
Suomen ulkoministeri
tellut julki
puheissaan ydinaseiden
maanpuolustusta
mikä aiheutta- -
vaih--
raamaan asiasta käytyä
kustelua kun uskon että har- -
vemmilla olevilla
laisilla
asioita vanhan maan
olen kirjoitukseeni koetta--
nut eri asiantuntijain
KERRALLA HAJUTONTA
PESUN KESTÄVÄÄ
slsusvatmlatukslra akkunat
kiaplt Kustannusarvio vapaasti
CO
John St Puh Thunder
esittämään Wlnnipegin äimfo
niaorkesteri Plero Gambln joh-tamana
ja filharmoonisen kuo-ron
laulamana
KIRJOISTA
Stress NVithout Distress
Hans Selye McClelland k
kart 165 sivua J695
kanadalainen tutld- -
Han$ yrittää aut--
aa kohtaamaan itressia
IIman ahdinkoa Hän u$koo
cttä ihmj$en eijjn tulisi pe--
ymmärrykseen ihmisen
reaktioista stressiin ja jatku- -
y---
m muutoksiin Hän näkee tä--
män ainoana ienä 20 vuosisa- -
daQ
micipUeitä oikcaw ja vaäräs
tä( oikeudesta ja vääryydestä
viidakosta jossa arvomme
vat kadonneet
Monet teknilliset muutokset
$ösiaaliset muutokset perhe--
ransamme miesten
naisten oikeuksissa työssä
Jota nyt tarvitaan johtuen kau- -
punkilaistumisesta joka olen
nähnyt omana elinaikanani ovat
panneet ennenkuulu- -
m%ttrrr%iw niiriAon i-stV-iiV-Aan
„
Kuten kuuluisa kanadalainen
lääkäri William Osler totesi
tön tärkeyden niin Selye
$anoo meidän on
aloitettava siitä että ymmär--
rämme olevan biologisesti
välttämättömän Kysymys ei
0]c sjjtjj pitäisikö meidän tehdä
lyBtä vai ej( vaan minkälainen
työ sopii meille parhaiten
lantinen maailma jatku--
vat vaatimukset vähemmästä
työstä ja enemmästä rahasta
Tämän saavuttaminen ei ole
tarpeeksi Stressi liittyy
laiseen työhön mutta ahdinko
ei Meidän on kysyttävä itsel-tämme:
vähemmän työtä saa-daksemme
enemmän mi-hin?
Enemmän rahaa ostaak-semme
mitä?
Sen sijaan että huolehtisin-- -
aseilla ole mitään merkitystä
edes maanpuolustuksen kan
naita Näin ollen yksinomaan
tufvallissuusnäkökohtien varal- -
ta vastuussa olisi syyVa
tarkistaa kantansa mainitsee
eräs asiantuntija Kun
kin jotkut yhä lisäävät
maanpuolustustaan täytyy nii- -
dcn n-s- - "vanhojen asei--
dcn merkitykseen" mahdollisen
ydinasesodankin mahdollisesti
alkaessa
Mutta ehkäpä suurvaltojen
välinen yhteenotto ei olekaan
niin rajoittamaton? Luonnolli- -
se$tikin ne koettavat tuhota
vastustajansa tärkeimmät
ja suurimmat kohteet Tämä
taas suuresti mo-lempien
voimavaroja jolloin
voimasuhteet siirtyvät sivusta-katsojai- n
eduksL toiselta
puolen Washington Nevr York
Chicago jne ja toiselta puolen
Moskova Leningrad Muur-xnans- ki
jne orat maan tasalla
asukkaineen päivineen ja jos
Suomi Skandinavia ovat kos-kemattomia
mahdollisia har
nicn kiintoisien tapahtumien me nousevista hinnoista lakko-joukoss- a
tulee olemaan kana- - jen uhista vallankumouksista
danislantilaisen taiteilijan Emi-- ja sodista olisi viisainta kään-l-e
VValtersin näyttely ja Hall-- tyä tämän itävaltalalssyntyi-grimu-r
Helgasonin uuden kan-- tiedemiehen uusimman
taatin ensi-ilt- a Kantaatin tulee kirjan puoleen ja alkaa elää
MAANPUOLUSTUS JA
TURVALLISUUSPOLITIIKKA
Eri lähteistä koonnut K
Yleismaailmallisia näkökohtia Osa I
Viime aikoina tapahtuneet lausuntoja asiasta jonka uskon
atomienergiakaupat mm Ka- - heitä kiinnostavan jo sen ajan-nada- n
ja Intian sekä Saksan kohtaisuudenkiri vuoksi
ja Etelä-Amerika- n kesken ovat Ulkoministerin vie
saaneet osakseen huomattavaa lä mennäkseni hän mainitsi
huomiota Tullaanko niitä to-- cttä mahdollisen ydinasesodan
dellakin käyttämään kuten on syttyessä Neuvostoliitto Yl-ivakuutettu
yksinomaan rau-- dysvallat sanelevat sen menon
hanaikaisiin tarkoituksiin on eikä pienillä valtioilla ole asias-kansainvälisesti- kin
ottaen sa "nokan koputtamista"!
vaikeata kontrolloida joten voi käsittää
pelko ja asiasta käyty vain siten että mahdollinen
asiallinen arvostelu on varmaan suursota on niin rajoittamaton
paikallaan ettei ennen käytössä olleilla
Kuluneen aikana
koske- -
kahteen otteeseen
sissa
käyttöä ja
puolestaan on
nut runsasta mielipiteiden
toa puolesta ja vastaan maan
lehdistössä
Olen ollut tilaisuudessa seu- -
kes- -
ja
täällä suoma- -
on tilaisuutta seurata
lehdistös-tä
kerätä
KEM-TON- E
IHME-SEINÄMAA- U
rXITTAA — — 8JULYYU
Teemut böyllystyötS ortrt
yjn
WANS0M LOTtlEl LTD
277 345456 ly
Ste--
Kuuluisa
ja Trf
j
viidakosta vastakkaisia
o--
sekaantuneet ja
ja
ja
yhteisölle
tri
"Mielestäni
työn
kohtaa
kaiken
aikaa
olevien
kuiten--
valtiot
uskoa
ensin
vähentää
Jos
ja
—
sen
Lindman
puheisiin
ja
san- - Ha-gen
nen lausuntosa
julkinen
Jj0BMJf_JMfJufjJMfJMfJffuJ-fHJfgJ_pMPS0fipBjMJfgJB- Jmf' JfJfJfJfJfJfJfJfJfJfJfJfJfJfJfJfJfjajt --- — -- _BJBfJJffJJffJJfJffJJffJJffJJpfJjHfJMfJBfJJffJJffJJffJJffJJffJJfJffJJffJJffJJfMJfBJJftJ&fJlfMJfl_BMtP'
p äiHkjr fBvaVBSHariBBBHJajBai w
ajfjfjfjfjfjfjfjfjajfjfjfjaBjfjFpjajfjK ™U'£v iyaa'ap!iHLiaaaaaaaaaiaaaaaaaaaMiMaaaaaaaiaaarjwaaaaaaaaagw
BjjfjfjfjfjfjfjfjfjfjfjfjfjfjajfjBjRg: VlVlsRl 14 4naK7BiiaiH IliiiBKTäK 'VjwjwjwjwjwjwjramK lLnlSi --i3Bar-
Biv!s BOKPMrHT 'ISHe
BBBBBBBBBBBBBBbBhBBb kH BBBbkkj X2-'ISi9KBTH3H-BPBBf
T9 BBaBv98BT KJ&dälBBBi
awaVr wawawavaBHHSBM LvAlk J0Bbk i9P irKjJBÄi fljLSjttiMH
'BB-ISbBBBBHHbiBIbSbH- Rk
"-"BBBBaB- BBBH
HaVBtkll JhBHB&&PBBHBSBVBVBKäBVBBT i
£il£iäflBBBiBBHBBBKM9BBV
BBBBBBBBBB Bm Jtwy' 'vL'-J7TrtiiKP'B- Mi ''aBBBBBBBBBBBBBBBBar SBb BbvBbbt i isySdf-jtaEa- w Taaa BBBBs£Stev!9BavavavavayBBiaBavaiaHBavavaBH
4l?BBBBBBBBBv aTavHv jBBflTliBBBaHBakavaMvBBlBHaiDYaBIHEBaBBBBH
AäfBBBlHsSkflBMBrPaBBBKJ
- ''SbVbV # r BVIvaTBaflBVBy& £-i-BT-PWaa
™EjtfJ %?_ fawB9E?£lmEBVHHBBnHBBBVB¥
aBIL7V 'SBHavaBvajvbavvBjbvBvpjTbavirVjbaVTaKrKQIMR xb'bl mw avaBBBPrTVPJHPwytrraaMa£sraBVjaw TsMP-HavBavavavBpT- aj jaraTBMTaTf aTaTaTaTaTaTaTaTaTaaa7AAjir jaEiWf" v sTarararar j-- k ag fc rari
{"JBBaTBBEV aBfVBBBBBDK"#FIv BMC äaB?v'aBll - 4r iwyaBy'JaSHaBBaaaBH
yfsw1HBV- -
aa"-"~-K s y' ffarWi ttJCMöSFlHaTBi Mi £ BPfBBBäT WM)(Ml $ v-- xv
W 'RjLj MaTaTLPBVSU 4Baa3fr?K aMMaK9ixMlBJ IBfaTaTaTBH
--~ jt #ffr%#afaW T % raavBaau BvfiHflBr raBBavBl mm iiaTanaiTli ' — itimi' "1
tlUfwWL - --pjpjpj- BjMpMi fPraTaraV' bhHH iaT It SKrHlffs UK
r£s JMyfhy'-0& S~WMmif aBcT wk kTbQbI 1 BBnrSBVlfiaw' aLVhS - ~ry IH mK" oaäVi VJaaVl S BaHBJa¥aflHBaKf daHBJai
_ (Vaaraan _rS -- zul i i~ aBa BlK aa aBBBBBBMajSisBaaKfaMai MHBBBBBMaa - w_+- - }9aaaraiwja_Vrawi aaa w"v aBjMaaHj BMajjJjBjlBjjHajt£SP aAaaapmaaraaaaraaaBa _ - v bb ~ V' f HpffJKffrJ% #f%'k TTaaaai m BBaaaaTaaa2vMaatatHaSa?aaTaaaTvaaTfaalBaST£ ''Mattaaaaal
tl }& ' s " 3Uf qBCH aaaBaaBBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaBaaS aaaBBBaBaBaBaBaaai & ¥k afi1aÄ fZ—$ " 'm ' afllHI jr )mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmml aaflBVaaflBVaaH -- - bbbi aaaaaaaaaasaaaaaaaasK aasaaaaaaav
Stuttgart (DaD) — Pian viete-tään
viisivuotisjuhlaa Länsi-Saksa- n
pienimmässä koulussa
Kääplökoululsta" maaseudul
la se erottuu vain siksi että
sen alla on pyörät ja se voi
halaukauksia tai --pudotuksia
lukuunottamatta — näiden val-tioiden
käytössä olevlen_ns
"vanhojen aseiden" tarve mah-dollisten
hyökkäyksien tai ra
jaioukkausten sattuessa ei ole
suinkaan vähentynyt
Tuskinpa ns "puolueettomat
maat" Ruotsi mukaanluettuna
ovat niin järkeä vailla että li-säävät
maanpuolustustaan tur-haan
entisiä tunnettuja aseita
lisäämällä? Jokaisen ihmisen
käsittäessä ydinasesodan mie-lettömyyden
kahden suurval-lan
käytäessä voimavarojaan
pääsemättä ratkaisuun kumpi
on vahvempi ydinasesodan syt-tyminen
näyttää epätodennä-köiseltä
Tuskinpa kummalla-kaan
valtiolla on erikoista ha-lua
sen aloittamiseen? Ei aina-kaan
omien mantereittensa
alueella Sen osakäyttö muun
sodankäynnin ohella on tieten-kin
mahdollista kuten sodan
nopea lopettaminen vastusta-jan
joukkokeskitysten täydel-linen
eliminoiminen jne Tuo-reessa
muistissa lienee vielä
Yhdysvaltain suorittama sodan
lopettaminen atomipommien
pudottamisella Hiroshimaan ja
Nagasakiin? Tämäntapainen
ydinaseinen käyttö on mahdol-lista
mvös tulevaisuudessa
mutta se ei sulje pois ns van-hojen
aseiden käyttöä Joka ta-pauksessa
käytettäköön ydin-aseita
joko totalitäärisenä so-dankäyntivälineenä
tai yhtenä
nopeasti ratkaisevana voimana
joko vihollisen voimien tai ko-ko
maan hävittämiseen ei se
varmaan kaikissa tilanteissa
voi vaikuttaa samalla tavalla
Näin ollen asioita ei voida
yleisää sanomalla että varsin-kin
pienten valtioiden on tur-ha
varustautua koska vain
Neuvostoliitolla ja Yhdysval-loilla
on ydinasevalta käsissään
Saatta tapahua varsin yllättä-viä
käänteitä ja näin ollen on
kukin tilanne hoidettava erik-seen
olosuhteita vastaavalla
tavalla Eri valtiot huomioon-ottaen
jokaisen kannalta tilan-ne
voi olla aivan erilainen sik-sipä
niitä ei voi yleistää Kussa-kin
tapauksessa on käytettävis-sä
olevat voimat otettava huo-mioon
ja mikä on niiden teh-tävä
maan rajojen ollessa uhat-tuna
Pienren valtojen voimien
vähättely suurvaltoihin nähden
ei sinänsä sano vielä yhtään
mitään
Tuskinpa mikään valtio jät-täisi
esimerkiksi Suomen teh-täväksi
selvittää jotain suurta
kansainvälistä konfliktia tai
edes suuresti myötävaikuttaa
sen menoon siitä huolimatta
että sotilasznainecmme on maa-ilmankuulu
Suomen maanpuo-lustuksen
tehtävä on yksino-maan
yrittää turvata maa suur--
liikkua palkasta toiseen Kysy-myksessä
on sirkus Busch-Ro-landi- n
koulu Koulutoimi tässä
asuntovaunussa on täysin nor-maalia
siihen liittyy esikoulu
ja läksyjen valvonta iltapäivi
KANADALAISTEN
SUOJELU
(Canadian Scene) — Kanada-laisille
työläisille monissa teolli-suuksissa
tarjotaan huomatta-vaa
apua täysin ilmaiseksi jos
he vaurioituvat työssään Etui-hin
kuuluu kaikki tarvittava lää-kärin
hoito ja sairaalahoito
maksut väliaikaisen työttömyy-den
aikana palkan korvaamisek-si
elinikäinen eläke jos vauri-oista
tulee kestävä työkyvyttö-myys
ja uudelleen koulutus jos
työläinen voidaan opettaa toi-senlaiseen
työhön
Maksut täydestä työkyvyttö-myydestä
ovat 75 prosenttia työ-läisen
keskitason tuloista ylim-pien
rajojen ollessa 8000—15
000 dollaria eri provinsseissa
Jos onnettomuus johtaa kuole-maan
leski saa kuukausittaisen
sodan yli hyvin järjestettynä
yhteiskuntana
(Jatkuu)
Läa™MflakrCtvalaXa
rmuBauTawTa%TaTMBkJ
L?™CTIB™jTW# vMMmämmmm BBBBBBBBBBBBBaajI BavavavaavaS
aTaaTaaTaaTaaTaaTBYO iiiiiB
MrBSaaVBVBVarL'
??
MVJwaalvaaavBaBBBaviaavaaBVBaBal
2 I BaHBHBHBHBHa
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
IPaaB LftaaV
iaKJaaam aaaaaVBai
r3aaaawaaaaaaaal Baaaaaaaaaaaaaaa #sBv aaaaaaaaaaaaaaaal
K 4aaaaaaaaaaaaaaaa 1W 'aJamamaaMaamaaMaamaaMaamaMl
'aaaaaaVPaaaaaaaaaaaaaaaar
aaaaaaaav
Baaaaaaaaa'
Bonn (DaD) — Kuntourhcl-lutempaukse- n
viislvuotispäl-vän- ä
aloitti tätä vapaa-aja- n
harrastusta jo kauan harjoitta
nut 8-milJoon- alnen Joukko nyt
myös "kuntoftölkän" eli sak-saksi
Trunm-Trabln- " — trim- -
sin Tasan kello 9 aamulla aloi-tetaan
Oppilaina on 4— 14-vuo-tia- ita
slrkustalteilljaln lapsia
(tällä hetkellä 8) ja opettajana
Susanne Heusser Zurichlstä
Hän kertoo aina olleensa Innos
TYÖLÄISTEN
eläkkeen erityisen korvausmak-su- n
apua hautajaiskuluihin se-kä
kuukausittaisen maksun kus-takin
lapsesta
Workmen's Compensation ku-un
tätä lakia kutsutaan on pro-vinsiaalin- en
asetus Kullakin
provinssilla on oma korvauslau-takuntans- a
joka panee lakia
toimeen Työnantajat kullakin
lain alaisella alalla maksavat
lautakunnan rahastoon määriä
jotka ovat suhteessa alan vaa-rallisuuteen
Työnantajien on
pakko maksaa tähän rahastoon
Työläiset eivät maksa mitään
tästä suojelusta
Lain laajuuden ollessa erilai-nen
eri provinsseissa ne koske-vat
yleensä tehtaita metsätöitä
kuljetusta rakennusta kaivos-töit- ä
julkisten laitosten palve-lua
ja erilaisia kaupallisia yri-tyksiä
Ontariossa ja Quebecis-sa
julkiset laitokset rautatie ja
mausravln Presidentti Walter
Scheel eteni rennosti kärjessä
terveysministeri Katharina
Focken parina Bonnin Venuv
vuorella Hölkkiä mainoste-taan
nykyään kaikkialla saksa-laisella
perusteellisuudella Vii
tunut sirkuksesta Sitäpaitsi
hän pystyy opettamaan koulus-saan
kolmella kielellä: rans-kaksi
saksaksi Ja italiaksi Hes-senin
opetusministeriö valvoo
toimintaa ja järjestää lapsille
tutkintoja
laivayhtiö sekä puhelin ja sali-keyhti- öt
ovat yksityisesti vas-tuussa
korvauksista mutta kor-vauksista
määrää provinsiaali-ne- n
lautakunta rcderaalihalli-tukse- n
työläiset ovat fcderaali-lai- n
suojelemia joka vastaa
provinsiaalisia lakeja kaikilla
aloilla
Apua tarvitsevat vaurioituneet
työläiset jotka eivät ole kor-vauslain
suojelemia voivat eh-kä
saada apua sokeitten tai
vammaantuneitten henkilöitten
apurahastojen puitteissa tai
provinsiaalisista avustusohjel-mista
On myöskin muistettava että
työläinen joka joutuu onnetto-muuteen
muualla kuin työssä ja
joka voi tulla työkyvyttömäksi
onnettomuudesta saa vuonna
1970 asetetun lain mukaan elä-kettä
Myöskin jos työläinen
sairastuu 'tcollisuustautiin' hän
saa korvausta Vorkmen's Com-pensation
lain puitteissa
Työläisten korvauslaki esittää
tärkeää osaa Kanadan tcollisuu-(Jatko- a
7:llä sivulla i
meisetkin laiskottelijat on saa-tava
mukaan torjumaan 111-kunnanpuu-tteen
aiheuttamia
vaurioita Jo nyt on 300 mer-kittyä
hölkkäpolkua kaupun-kien
reunamilla
aSi ' s
e - "" !?# %x % Vw v --?
'VL'X™£MlBtmmwmmMWLZM"
- m TaTaaM- - MMtäSmrVmmmmmmmmmmk
BaTaTKA mmWJmVmmmämWmmmWM aaSavaaR anVaTBaaTanavMBBBBBBBBB]
-f-K-fKA
iaaavKinawBiaWBBBBam!
'aaTaaTaaTaaSk aaVnu9BHBlMPKBVawBusaVaaVB
aVavaaaaSZK iaaaH&feaaamaaaaaaaal '—BaaaaaaajKs - jMmWUffuUuMB9KUM
BBBiWmmXlStWaVBmmSkmmmmmmm iHHHBi''iitMBmmmmKHKl 222BLtV I BaB9aBavaVamaBaT1aaBK
CBHBHBHBHBHBHBHfaaiOaaBBHaHBHBHsSBHSaBaT BaaaK
aaaaaaaaaaViSaBaaaaaaaaaaaaaaaaalaaaaVBV
lLftaaaaaaaaTBm¥%BaaaaaaaaaaaH JbT - wBaaaaaaaV-aaaaaaaaaaaaaaaamBaaaa- ! li '' BaaaaaaaaV':'-Lt- ' ' avaaaaaaaaaaaaaaaaafaaTaT' ' vaaaaaaaaaaaaaraaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaV
%aaaaaaaaaaal' BaaaPaaaaaaaaaaaV '"rWA aaaaaaaaaaaV "-vi4- m aaaaaaaT r wWmmwmmjm} WZä%
% --ftaaaaaaaaaaaaaaaaKt ~S aaaaaaaaaaaaaaaal ' f
91F '' Www liV -- m