Vapaa Sana, February 25, 1939

              il
I
'
i- -1939 LAUANTAINA HELMIK KP— SATURDAY F£B 25 MVU7
Kacprakirjat tunnuatet- - muutamilla metreillä jotka hin olit
£T)VlcJi JOKU F" i_ „" — Valai-n " -- — jiitMi I ii:esti ja roen "' " IJCK ' -- i_ m'itVlfi i1 Hän r1l Vtittenkt vt
Klaa
LE5
lue
I
Mte"'-'-1-
I!
U
v- -j oivai inciiii juiv luuiuui ijiuiana juja tr- -
Kun CidclaklD pääsici-Tistelev- k clligaattcri ei ole oikdn!
'ta Joten paisto- - mukava uimatorveri
jil seuraavaan parsimme työhömme ja
yösijan eräässä me en p£Väa palstoillamme vielä- -'
-- sa jonka omis- - pä seuraavankin Ja edelletä Kenit
- Mutta oli s-- an ko!me vihkoa me ponnistelin- -' - %-- a iloinen saa- - me mutta saavuttamamme tuloksi
--r-aita
olivat vähäiset Vaikka ei sentUän
tarkemmin tu- - j väheksytä sillä kalvolmmehan me'
-- ! onnelaamme ituoca aikana piteistä valtaojaamme!
- --:an paikan yk?'-'a!k- a pukilta välittömältä Mitä mä!
-- ta Maa näyt-- j olimme pakoittuneet sitä tehdessäni-- 1 i vesiperäistä me seisomaan päivät päästäjin hai- -'
„ Sua kasvot suu- - eVasa rämeisessä vedessä Taitai-- '
trtpuitaCrituJoiindnen j5eimmmmee ko3lhhiaalähstietäneeotjaatatvkiaeslätakminaaenl- -i i
mädäntyneiden ympäristöä saadaksemme elvdle :
- ibmrae hiklatfk-- j mihin räin lasku olisi suunnattava! Jaiae puoliver:'-- ! Tällöin huomasimme ettei laskua !
r 'maan pa"-(saan- ut mihinkään suuntaan koka
n olikin paistoi- - pahtamme sijaitsivat alavassa msas:
c a näkyi paaluja sa# jota ymporjrfit jonkin verran1
4h : alstcjemme korkeammat teunat Jokikin Jossi i
120 Edellinen iyritlmme uida näytt mieluummin1
d ~ lmäinen Fredin laskevan vetensä meldäu maallemme '
N ♦ t todella jon kuin vetävän sen pis Näin o'enj
xj järveä emme katoimme yrityksemme toivotte-- ! iiiän sillä cen maksi ia luovuimme tatamnct: I
_
levän noin 30 Kiukussamme viskasimme työascem
fas
yöhön Minä is-ivom- me takaisin ihmisten
fcppaasu k enl ensimmäiseen
!riic-- ae hoidin n -- inun
ku:a k tehden vain pie- -
litej r ua uoreen Mitä ne
'--
a lit tvaa - Koetin saitaa
arsn hi —£i sekin teki la- -
iMfrl ' -- a tuetta ennenkuin
jea tur Äsen kaatumaan
hikeä kJi-uiltan- l Ja rjudyin
räia Ti -- Innan paistan i on
varJiaumnan mitoissa vain
itljl Puoa hehtaaria — mut- -
isnkulu se cisi raivattu olisi
£:ka uralka sillä palsta oli
u:a su-i-unlaist-en
puuruml- -
aittämä Entäs se alakas- -
u sitten' Siinä oli vaikka
Lista kuS piikkisiä inhoit- -
näköisiä köv-nnökasve- ja ja
kikkia lienee ollutkaan
kasin Fr dille joka hikoili
i palstallaan
n pääs-- ä hän tulikin jiitä
sian kuin 'Jnäkln olin Jo
äästä hän kirosi:
Baromakana Ja pleksunpohjat!
r Joutua jumalan hylkää -
baikkaan eikä partiisin esikar- -
Täillä on kuuma kuin sau- -
hi haisee kulu kaatopaikalla
lilakin taalla on Bamu- -
rkuksen matelitaosastolla Jos- -
oa riputtaln Tapoin äsken
hsen venkaleen joka piileskeli
I jonka kaadoin ettei
fcaayt sieltä ylisiltä nibkaanl
in uimaa1 tuonne Joelle
hditäin iain sanoin minä
axl työn eko näjiä maista- -
uuttaan 1 vsa puuta luo Jon- -
lstin
hän
kuin
psune cci rantaan ja iilsnu- -
Frea hyyppäsi jo pa vesi Mjtti epäilyttävin
i A i u l'i kohosi veden
tumr t jhoutumla Puun
f- -
s- - F-- - u
N'- :-
"M
"Ai'
7?
fS t
K--- '
tur
nau
me lämcikköön Ja käänsimme
eväll- - meviikkoiselta t6keiitältämme kai- -
ilmoille
Vähällä
ensiksi
"li päässyt ve- -j dstä 'rungoista"
rannalta ep3l- -
loinenkin J?
on siellä
K
j
1
s
:
(_
i
j
i
'
päin
Lähtessärnme Fred sylkäisi kaiva-maansa
ojaan Ja sanoi hiukan
—Hyvästi appelsiiniarmi Ja
vieköön Forestin Janin!
piru
— Yhdyn edellisten pillujaan sa-noin
minä
Meiltä meni parisen kuukautta
ennenkuin lasimme takaisin Virpi- -
nlaan sllä meidän täytyi kulkea
matka pommilla Olimme sinne fääs
tyämme kolmisensataa dollaria köy-hempiä
mutta kokemuksista sika
rikkaita Näissä oloissa emme voiseet
mutta kuin siuuata ranskalaista ra-hamyllyn
paasia Joka otti meidät
takaisin työhön
Tarvitseeko minun sanoa että
meillä molemmilla Joka tapauksessa
on vielä hedelmäfarml Floridassa j
pysyy Miellä on siitä kuitatut kaup-pakirjat
(akussamme
NUOREN TYTÖN ON
VAROTTAVA
rypistämästä otsaansa puliutssaail
sillä muuten saattaa siihen tulla sy-viä
akoja vanhemmalla iällä rypis-telemäs- tl
hiuksiaan Se vaivaa mies-tä
Paätt&niSttä Jokaista ajatustaan
tirskumlsella mikä tekee liemiostu-re- n
vaikutuksen
Tarkastelemasta kynsiäni Julkisuu-dessa
Ja puremasta näitä ykslnaisyy-iless- !
Leikkimästä vaatteidensa osien
kanssa
Hieromasta kenkää jlos ja alas ja-lassa
sillä se kuluttaa sukankantaa
Jäljittelemästä Jotakin fllmitähtei
Miten heikko luonne hänellä onkaan
niin se on kuitenkin parempi Kuin
jäljitellä sellaina henkilöä jonka
filinlregissööri on muovaillut
Nuori tyttö tavallisesti nliarioi
seikkoja Joita liuu aina Ja kauan ou
havainnut esim vanhemmissaan Van-kempien
ihmisten kanäsa vietetty ai--
inä Fml kt-lk- a el koskaan ole hukkaan heitettva
taas (Harttlil He aina voivat opettaa lunt-ll-e Jow
' I kln he puhuvat paremmin ja he ovat
' reja! Fml kiintoisampiakin kuin Jotkut hauen
ityksen niillä Ikäisensä
ukset ja kuperkeikat pitivät kuulijakunnan hereillä
yhyyden kunnioitus esti ylei-t- ä nauruun puiskiah- -
n komeaksi klclikukkastksl muodotunit Uuse!
i
apisto raskaan velvollisuutensa Lukkarilta H :'J
e: tarvinnut muuta kuin nuottikiijan mukaan ©Ha
t huolen sanojen laulaniist sta yhdcasä seurakunran
(
is-suununtalk- t-1 oli rovasti hankkinut täysi uonx- -
tamään suomalaina Jumalanpalvelusta Seuraavaral
4 muutti rovastin entinen ppulalccn tolieen palkkain
- a apulainen tuli hänen tilalleen
yohtmmin eroitettiin Sommerbyjm-alu- e eiinöiui
Näin selvittiin parillisista Ja klrkoHisisU
KOLMASTOISTA LUKU
-- KA SEN LINNAN VALLOITTAA
a aikaansa kuluttava omistaja herätti huomiota
jv Paitsi laajat ja hyvlnhcldttut kartanonmaat sen
f ama työvoima maineesi oleva meijeri ja tuottoi'
sen omistajalle tulevan vuodessa suuremmat tuloi
ialle virkamiehelle tai kartanon omistajalle Itse
ysneuvoskfn totesi että Sommeibyyn tiU oli ehdot
i tilalle asetettava Etelä Pcijanmaan tiloilta- -
d Taikka Sommerbyyn Ulan omisUJSttarelle tulvalli
Suurlarvoiset virkamiehet Jotka tivät olleet rleu
'- - tai olivat eron eli muun ke!non kautta päässeet
' Jäästä iestä kantamaan Suoman Helmen kanssa
- ' levän jiuhdasta kultaa
-i- stajat IdäMä etelästä ja pohjoisesta pyrkivät
- ~n Tosin vaan rakkauttaan muka emäntään a- -'
nnon ja sen eri liikkeisiin ja varmastikin hjviu
"-
-un
""a-ieh- iä ja maineessa olevia ltikemihlä pistäytyi
A" -- n paikkakunnall mutta pääasiana ofiea kutterikin
--a pydystäminen
'usyistä rakkauden lepertelyistä Ja ääre"n:sta
MMMMMmWWWWWWWWWMWWWWWWWWWW
Isänmaan lumoissa
(Nuotti -- Nilkimaan Laulu")
kirj AJ Jalkanen
Maa tuhatjärvien kuvihin
Tuijotin vesies' päilymihin
Sieluun ne syöpyivät siellä ne nään
Rakkaina rannan ja niemen pään
Koivun ja saunan ja tuvan ja haan
Metsän ja pellon ja marjaisen maan
Karjansauhun ja leikin ja työn
Sunnuntairauhan ja Pohjalan yön
Tenhosi tuo uhrit urhojen vai
Karsinnat Kansas' sun kalliiksi sai
Tiedä en mutta mun rintani uus
Täyttävi lempi ja uskollisuus
Sulle se lempi on syntymämaa
Henkeni hehkun mun heimoni saa
Suomeni ah ken kunnoton ois
Maataan ei suureksi mahtavaks' lois'
Hongat ne huojuen huminoi
Kaikukin Väinämön kutsua soi
Suomeksi kutsuu se suomeksi me
Suomelle laulaen vannomme:
Auraan kun kutsut me kynnetään
Taistoon kun tarvis me rynnätään!
Suomeni ah ken kunnoton ois
Maataan ei suureksi mahtavaks' lois'
Puolesta maani ja kansan sen
Taistelen verehen viimeiseen
Voittohon vien minä vapauden
Sammon uuden mä Suomelle teen
Sorretun nostan ja sortajan lyön
Kärainnät kostan ja konnien työn
Suomeni ah ken kunnoton ois'
Maataan ei suureksi mahtavaks' lois'
ViywwwyMMywuwwwwyiWKMOwyMyMyMywxwMb(
Tuulikki Paanasesta
Hollywoodin huhuja
Turun Sosialistin Helsingin kirjeen-vaihtaja
kirjoittaa suomalaisesta fll-mltähde- stä
Tuulikki Paanasesta
aavan jutun:
Soitinpa päivänä muutamana Tuu-likki
Paanaselle Suomi-Kllml- n tans-sljatahdel- le
Lähin aihe lähti siiti
ttä Oskaii Tokoi kierrellessään muu-tamia
kuukausia sitten Amerit an
mannerta csul Hollyvuollcta kirjoit-tamaa- n
"HalvaaJalleen" seuraavan
pätkän:
"Sain myös kuulla -- ttä entinen
Hollyivoodin kasvatti multa nyt Suo-messa
entisen kotimaamme filmitäli-deks- l
kohonnut Tuulikki Paananen
mahdollisesti jo ensi vuoden (193a:m
alussa tulee takaisin Hollyvvoodiin
Hollywood nimittäin kosiskelee entis-tä
kasvattiaan takaisin ja kysymys
on vain hinnatta Tuskinpa köyhä
Suotnl-Film- l kjkene kilpailemaan hin-noissa
Hollywootlln rikkaiden filmi) h-liöl- den
kanssa"
Jonkin verran alkaUemmln oli sa-massa
lehdessä uutinen jonka muu-kaan
iiol]ywoodi£M ja vähän muual-lakin
Amerikatta heiättää llimetlelyi
sp että '{ol])'A'oodissd melkein Koko
lmänä elänyt tvtto on mennvt fll- -
inlnäyttelljäksi Suomeen Tapau kiel-tämättä
onkin harvinainen Kletlen
sanotaan että Tuulikki nimenä ISA:-tt- n
oli Helen Uuno
No niin soitin siis A sini omainen
cli juuri tullut Knplannista pieneltä
viikistysinatkiui nimellä kulkeneelta
Hipiltä jonka aikana jokseenkin var-masti
on puhuttu hieman nimiasioi-takin
Ahvenanmeiellä vai niissä se
! taas oli istut laiva sumussa kiinni
toista vuorokautta Amerikan uutiset
huvittivat tietysti Tuulikkia mutta
vaivihkaa hän varoi lausumatta inl
tain tarkempaa asiatta Juomi-KI- P
mlin kuului olevan asiaa kesäkuuhun
saakka ilhi-t- i mennessä tulee Aki-visteissa- "
tanssituksi masurkkaa ia
muuta Vaikka luulen mlna monen
muun mukana että Tuulikki ulitfMi
lopultakin salkkeln mieluumniiii nav
telia: mulstettakoonpa vain i-'-
c:i hya hän oli "Varastetussa K'- -'
mapa'" Ja miten kiinteästi hau Mioilf
tl siinfl tvnakentelvn Vahinko -
:
! tinii riimi Jäi muuten keskni i''c
j Tarkoituksena tällä tkinaiipakaM
on saMoa että Tuulikki Paana-i-t- i
hyvin Jo suomea puhuvasta ameiUuti
suomalaisesta Raataneen lahitul-- n
suudessa kuulla jotakin erikoista
lupauksista joita melkein Joka päivä sai osakt-ee- n pysyi Sommetbyyn Iiit
suljettuna Tuliset lakkauden tu!ituk- - i t- - tun va taan pilkallisilla vi --
mautuksPa lärkisj-y-t torjuttiin järki- - il a j kunnioitettuvi-- n kimiiioi''i-va- t
avioliitt) taijoukset vastattjin kunnioriavaMl kieltäytymällä
Tuomas Ti jäinen oli ollut kartanossa yhtämittaa Hänestä oli vainun m
k(-me- a pitkä ja täslnäinen nuoriini- - nukclsaa elol-s- a silmistä
asui veitikka joka kykeni karkoittamaan sjrunrilvet muiatnkin kasvoilta
Milloin vaan taivittiin KinasutkauAta tai leikkipuhetta ms oli Tuomaalta
saatavana milloin varmaa salaisuuden kätköpaikkaa s löydettiin Tuo-maan
povesta Siksipä olikin Tuomas iiMntävbkentä Iuotedu iialvelimto-verien- a
rakastettu ja kunnioitettu ulomptua oman kartanonkin piiriä
Voimakkaaksikin Tuimasta sanottiin Kerrottiin että suo-ojax- n ncrttireen
hevonen hän ykiin sieltä reunalle kohoitti vaikka ojan pohja ci liialle
lukea antanut Paljain kitsin pysähdytH Ja taltutti viisivuotiaan raivos-tuneen
harjan ja sen sarvista pelätti palvelustytön Joka uskoi Jo olevaiM
surman suussa Sellainen oli Tu&mas Tljainen Sommerbyya ihanalla
omistajilla ci ollut jaatella sydäminen tilalla Oli lämmin Ja
lemmelle altis sjdän niinkuin tavallisilla neitosillakin- - Tar-kalla
silmällä oli hän seurannut Tuomaan kehitystä Järjen avulla las-kenut
fiiren kelvollisuutensa linnan omistamiseen Siihen päätökseen oli
tullut että ensi keväänä kuin kilki Kukku Jee kesälinnut rakkauslau-lu
Jaa n laulelee niin silloin hänkin laulaa rakkauslaulunsa Kuunteleeko
Tuomas niitä Ja ymrräitäkö? Se on toinen kysymys
MiU mieltä on Tuomas?
Hän rakastaa Helmiä rilukuin kalleinta tämän luomakunnan oliota vaan
roi vain rakastaa Luulfe rakkautensa olevan turhaa mutta kuitenkin
liitää onnenaan raada olla neidon lähellä Ja tehdä hänen hyväkseen mlta
ihminen voi Emäntänsä on niin korkealla Ji häneltä puuttuvat kalkki
joilla voisi kohota emäntäänsä vähänkään lähemmäs
On keriincn toukokuun päivä Kartanoon on tullut taas vieraita Tall
kertaa on tullut Isonkyrön maanviljelysneuvos Maanviljelysneuvoksen kyy-tim- ie
kuiskailee että maanviljelysneuvos on koiio matkoilla Siltä se iy-vi- n
näyttääkin Hänellä jos kellään on mahdollisuuksia Onhan hän ollut
apuna neuvoillaan milloin neuvoja on tarvittu Luonnollisena voMa&a
pltäa että hären asiansa menestyy
Illan hämärässä verannan hiljalnudetr esttää maarrlljeysneuvos ky-symy- ks
nsä HelrrjKe Hän pitkässä puh es ta kertoo rakkautensa kehiny--
IfMalAaatCdh ImAMAM
ohjelmiston sä-veltäjä
1 IKAN SlIlKIJfS
Säveltäjämestarimme laaassa IUa-- t
annossa on kuoromusiikilla suhtctl-lises- tl
pinl csa Mutta suurten muo-tojen
mestari ei suinkaan ole italvek-sinu- t
taulumuotojakaan Laajamit-taisten
orkesteriteosten lomarsa on
hän epäilemättä nnUumukel1a sj --
ventynyt sanaan Ja vaihtelusta r
kistyvällä luomisen Ilolla käsitellyt
runoilijoiden tekstejä kyllin hyviä
Ja yleviä hänen taiteelleen sekä kan-sanrunoutta
jonka arvon hän jo
varhain tajusi Isänmaallisen innos-tuksen
koi keiita aikana lMKMuvulU
syntyivät Sibeliuksen KnUtä paljon
lauletut nii kuorolaulut Sortunut
ääni Venematka Saarella palaa
Metsämiehen laulu Sydämeni laulu
ja Terve kuu Näillä Kalevala-Kan-teletar-Klviteksteil- le
kirjoHtamillain
lauluilla Sibelius loi pohjan suoma-laiselle
mieskuorosävellyksi''le
Ateenalaiiten laulu fyntyl myöskin
näinä innortuksen aikoina Miten
monena iännmalisessa juhlassa on-kaan
Ateenalaisten laulu sittemmin
kajahtanut raikkaiden äänien kan
nattamana lietsonut rohkeutta ja
uskoa tulevaisuuteen ' Niin mestaril-lisesti
kuin Sibelius on kirjoittanut-kin
saestyksettömälle kuorolle käyt-tää
tiaii useimmiten Ja mieluimmin
kuoroa oikrsterin säestyksellä kuten
mahtavassa eepillisessä Kullervo-draamassaa- n
sekä Tulen syntyteok-sessaa- n
baritonille kuorolle Ja orkes-terille
Antaessaan sävelpuvun Paa-vo
Cajandetln Vapautetulle kuninjrat
tanlle Sibelius luo uljaan sankari-ballandi- n
joka Isänmaalle-laulu- n ja
Ateenalaisten laulun rinnalla O-lmeille
mcrkinryt paljon Mestarin
myöhemmät Oman maan jälkeen sä-velletyt
kuoroteokset kuten Maan
virsi ja Väinön vlri ovat kaunista-neet
meidän laulujuhliemme ohjelmia
Sibeliuksen tapa kävttää ihmisään-tä
ei tyydytä ahtaita metoodeja eikä
laulukouluja Siinä on Jotakin soitti- -
HYVÄ TASAPAINO
--'TS f
ttlm rJL~ fe
VliHplJilj'
tam Uiiir' I
I
l
BHBHSC?3SsS2
SUOMEEN
Hienoilla Uudenaikaisilla Muok
Moottonlaivoill
I Pilsudski ja Batory
I Suurin joukko Amerikan tuoma- - laisia matkusti taas Batorylla jou
J luksi Suomeen) Nyt matkustavil
le suosittelemme seuraavia vuoro-ja
joilla en Kööpenhaminatta tuo-ra- t
ja mukavat yhteydet kaikkial-le
Suomeen
NEW YORKISTA:
Maalltk 13' ja :5 Huhtik 9l
Toukok 6 ja 19 — Kf tik 6 ja 23
'Poikkeaa llalifaxissa
Huvimatka Suo- - I
I raan Helsinkiin
KESXKUUN 6 P
!
Lisätietoja palkallitatiamiehilta
taikka tuoraan
1DYNIA AMERICA LINE
9A Queen St E„ Toronto Ont
7-- 0 VVindtor St Montreal Uue
654 Main St VVinnipeg Man
mellHta kuten pitkät urkuniMcci
jolta hän lakjstaa ja jotka kuoro--musiikissak- in
lekevät erinomalsii
i vaikutuksen Sibelius on kannusta-nut
laulujen isittäjiä niitä innosta- -
vimpaan ij onon iiiKa nyi nayuait
oudolta lal tknllllsetl valkealta on
Jonkun ojan kuluttua Jo tuttua Ja vo-itettua
Joskin Sibeliuksen laiteen syvyys
puhtaimmin ilmenee hänen slrfonl-n-aa- n
on hän laulumusiikissaan tullut
Suomen kiusall0 lilfieiseksi Ja rak-kaaksi
Hänen uskollisuutensa suo-malaiselle
hengelle hänen kiinty-myksenpä
Suomen luontoon hänen
Kalevala-kuvauksens- a hänen Isän-maanrakkautensa
)htynelnä harvi-naiseen
älyyn Ja taitu lllseen nerok-kuule- e
ovat nostaneet hänet jhä
korkeammalle yleisinhimilliseen IN
mapilriin — A Maasalo
SE RAKKAUS
Kolme vuotta sitten eräs nuori en?-lantilain- eti
istut elokuvissa jn hän
uakl kuvan kaiinlista kuusatijulilasta
vanhassa Ja kunniakkaassa ranska-InisciR- a
Itouenln kaupungissa — Joka
aikoinaan oli ollut pohjoismaisten vii-kinkien
Htuinslja ja siinä hliu nä-ki
nuoren tton joka näytti vastaa-van
haiK-- n kHtseiusa silla hän katsoi
suoraan kameraan
Hän eikä kukaan muu huudahti
euglautlluiueii Ju matkusti viipymät-tä
llouculin Mutta kaunotarta hiin
el luManvt Hiin palani seuraavana
kesänä ht:i huonolla tuloksella Mut-ta
thnä vuonna hiin onnistut iarein-ml- n
Akklä hän cal nähdä lilnet Hau
oli cään pienen kulivllauoiniJtaJan
'yi: mutta kulienkin puhdas a l'ik maton neitonen Hiin myös piti
p ju a Joka niin tarmokkaasti oli
e:!n-- t ltii't iänlliiä Ja kun mle- -
n taloult-lllne- n aseina tili hyvä el
-- jfa tllut tähln mltäfln Mnottaraa
Ja u -- t ho ovat onn"lsia nal:nit- -
a
Auton kumi
(K0 mailla
hetntl keakimiCrin
Mikea krma voidaan p4tfi& tU9
r na riia kaksi viikkoa ilmaa jääkaa-ppia-
suolaamalla se
msiä h r ymi vi 'äimn lietk n hsiI Mikuttavantl hän ptrtuu Kyyne-lit- a
iyvhk1 H' ru ilini-iaa- n Kum-nnenka- n ei tleufi että vajaan
kyinmu'-!- ! jalat iaä on voias korva kuulmuMia Tuomaa on saiturini
kuuPimaikalle ja hiin srurna tapahtumaa rKtMtnvin lufka rinnaMHsn
Kun maanviljelysneuvos on e-ittr- nyt aitiaiifca laskeutuu hän polvilleen
Helmin etn jo sanoo: "Tiedätte siis minua leluni paljon ja olette kuul-leet
mitä kieleni on ilmi tuonut pydämnv-n- i kyllyydesla Tähän iatkeuduo
nyt vartoamaan vastaostanni joka voi olla kylmä ja hyinen ja llloli
tappaa tolveittenl kukat tai lämmin Ja myönteinen joka kohoitiaa elänvanl
onnen taivaaseen"
'Kaunis puheeune on sydäntäni liikuttanut" vataa Hlml "Palui sitä
mitä olette piiunut olen teille revoi)inn koko elamknlaikuiseen kiitolli-uutee- n
kaikista niistää avuista Ja neuvoitta mitä olen teiltä saanut val-keinakin
hetkinä Katsoen siihen uskon että ajatellaan vaikka kuinka
jätkeväti niin ainoa mitä voidaan odottaa on se että minä myönnyt teidän
av lollitiotarjouhenne " Kumpainenkin älähti Oli niinkuin haudaM
olisi kuulunut kaamea huokius LähelU kuului liikehtimistä Ketään ei
kuitenkaan ollut rakyvUbä Kun eivät mitään nähneet istuivat kumpainen-kin
taas verannan lstnimille Ja Helmi Jatkoi: "Niinkuin sanoin ei voida
muuta odottaa kuin myontymttänl Kuitenkin on nyt asia sillä tavalla
että sydämmeni et ole vapaa teille annettavakni Uskon että Luomakun-nan
Herra on katsonut minulle kumppanin Ja sydämmeni on hänen
kiintynyt Totta en että hän on vaan halpana Itseään pitävä tybmita
Jota H voida jaren puntarille asettaa teitä vastapäätä mutta minulle (iän
on kalkki On koko elämäni Siksi ymmärrätte syyn miksi kieltydyn teidän
[ruolisokseree tulematta"
"Minä ymmärrän syynne" sanoi maanvtljelysneuves "Ymmärrän syynne
Ja kunnioitan itä Kn toukkcaonu kiellosta rre vaan kunnioitan teitä
Ja tsrjocdan edelleenkin antamaan apuani Joa milloin tulette en tarpee-seen
Kun emme voineet olla iokumppanuk(a Hn kuitenltln otkarnime
aina yttäriä "
Kan msannijelysneuroa oli tämän nonut jmrUt'vat toiMBa krisiä ja
menivät aiaaän Jotta tcerVJytä nli katettuna Fredrik herra Hanna Ja
Laara olivat vhtelleet maanTHjeyitnavkse turiaa maita tunsivat
pettmefrä kun vieras teepoydastä noustuaan vatmistautl lähtemään
Jäf-He- a hyvästi ja kiitMPn keMnykact
t W
il
f
u
'A
1
h
t ?
I
T t
k ' mMt
r
!l- - I il
l
3
i i
il
--♦
v
Ui
% i:
h