0014b |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
NO — 1943 "MOUNTIE" MENI MERELLE JA OTTI MIEHENSÄ x -- tsjjtai:vt __ _ --i— rV JiZ&säs&m - aSSSSBBBiJ-SB- m V " W _ rf" r - ♦♦V~~v i ' '-'- f-jBMp yX ' tbbbbbbbHbbbbbbbbbbbb# 2tk i iBH EZsfLsssssm iiiiiiiiiiiiiiiirir aJasbLbababababQbLbBLbLLrssss! Sk&ROVBiYt BBBBBBBBBBBBBBBBBb BBBBBBBBj " iBBlPBh t7MT sBsssBsssBsssBsssBsssMssssBsJsBasnfl BBBBBBMBBA-LBVmBWM- F ÄSIÄ£ty If bbbbbbbssm aaasaaJ _ iifiJMBVAVJBBBVArflVJHBBVAVAVBBVAvAT BBBBBHHBHBHBHBHHBHBHBHHB&a vBABVBAKBMBrvBJHHB b_rfiflVMABVjSAjBVHAKSgBSfflfViMAHVHAHVw BBVHHHHHHHHHHM v 'aL#$'lsHBBBSVHHJHHHHHHHHB iBfBBBBBBBBBrm JMflBBBBBBBBBB]BfllBBBBBBBr 'BBBBBBBP KHBlBBBBBr KHv KV-BBBBBB- Bl U51bsbsbsbsbsbsbbsb1 BBBBBBBBBBBBB Hr JmVflBlBBaiaBBBBiBBBBBdBBBBBBBBBHBBBBBMBBSSl'' taBBBBBBBBBBBBBBBaEKBBaaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBPBB"TBS BBBBB W™-ÄWBM- ~ ~ ™ - - - — - - " 1 rf ' l¥i '" f I -- TT - i i i i in Kuvatta komentajaluutnanttl MacNeil Cantdan laivastotta joka aikaisemmin palveli Royal Ctnadlan poliitltta Hänellä on edessään laivan tunnusmerkki mistä "Mountie" on ratsasta massa merellä natsien vedenalaisella pyssy kädestään Xskettäln tai hän ja hänen myöskin "Mountie" urhoollisuusmitaliin Norjan kuningas Haakonilta pelastettuaan vaikeissa olosuh teissä norjalaisen laivan miehistön keskl-Atlannil- la "Emme halaa tukehtua" Ruotsin lehtien lausuntoja Erkki Järvisen teoksen johdosta (Jatkoa edelliseen numeroon) Dagens Nyheter lokak 27 p 1942 "Meillä on eriasteisia huolla Venä-jä el ole ainoastaan meidän suurin huolemme vaan e on aivan omaa luokkaansa oleva huolemme" Jalnaus on uomalaisen rintamasotilaan päi-väkirjasta tai pikemminkin hänen henkilökohtaisia kommentaarioltaan Suomen poliittisesta tilasta uyk)lsen sodan aikana Syistä Jotka selvene-ä- t kirjan lukijalle on tekijä antanut kirjansa Ruotsissa Julkaistavaksi välttääkseen Suomen sensuuria Hän ilmaisee kuten kuka muu buo-malaln- en tahansa halunsa elää kan-sallista elämäänsä käyttäen kaikki voimansa pitääkseen "sen kokonaise-na" Mutta toisin kuin monet muut näkee hän Suomen nykyisen tilanteen probleemat "Meidät on vedetty kah-den epäilyttävän jättiläisen väliseen kamppailuun" Tekijä on varma että hänen käsityksensä sodasta Ja hänen tule-vaisuuden toiveensa ovat samat kuin koko (Suomen) kansan vaikkakin "on toinenkin Suomi" Jonka tarkoi-tusperät ovat kokonaan toisenlaiset Muutaman suomalaisen lehden äs-keisen lausunnon mukaan puolusta-a- t suomalaiset vapauttaan kuin si-lmäteräänsä Järvisellä itsellään on lämmin tunne Norjaa kohtaan Ja hän mainitsee kirjassaan norjalaisis-ta usein Hän on määrännyt tekijä-palkkions- a suoritettavaksi Norjan lä-hetystölle Tukholmassa käytettäväksi taistelevien norjalaisten avustami-seen Suomen tavalliset kansalai-set tietävät varsia vähän valloitettu-jen maiden tilasta siltä pltäät sen-- suuriviranomalset erikoisesti huolen Suomalainen näkee tavattoman eron venäläisten Ja saksalaisten välil-lä Jos venäläiset laskettaisiin maa-han merkitsetsl samaa kuin sytyt-täisi talonsa palamaan Ovien avaa-minen saksalaisille on tähän asti merkinnyt samaa kuin palokunnan kutsuminen on Tekijä syyttää että hallitus on tehnyt parhaansa levit-taaksee- n tällaista yksinkertaista kä-sitystä A?ttatlota Itä-Karjala- n suh-teen kä)tettlin yhteen aikaan samas-sa tarkoituksessa Nyt on asla hälven tynyt Ja on saattanut Johtua siitä että itä-karjalais- ia tunnetaan nyt pa-remmin Ulkoministeri Vlttlng saa katkeran arvostelun Tekijä ei tarkoita että Vlttlngln olisi tullut pitää Suomen poissa sodasta tai että sen tulisi nyt siltä luopua Molemmat olettamukset ovat yhtä mahdottomia Järvisen mie-lestä Järvinen pelkää ja monet maut hänen kanssaan että pahasisu Ja se suunta Jota osoitettiin silloin (suomalaisten esittäessä välien rikko-mlst- a Englannin kanssa v 1911) te-kee valkeaksi suhteiden ylläpidon Yh-dysvaltain kanssa "Meidän innostuksemme on kuo-llut" sanoo Järvinen kirjassaan "Me olemme muuttuneet epäileviksi enem-män tai vähemmän masentuneiksi mutta me emme ole menettäneet tah-konUrmoam- me Yksi hänen (suo-malaisen sotilaan) Ihanteista on va-paa tiukasti yhdistynyt Pohjola Joka on vahvoilla siteillä kiinnitetty suu-rempaan kansainväliseen " -- 'cst i- - r Stockholms Tidningen lokakuun 29 P- - 1942 " Tekijä arvostelee suomalais-ten virallista ulkopolitiikkaa sensuu-ria ja arsinkln Jotka hän välttää olleen liian haluk-kaita antautumaan saksalaisille Hä-nellä on tn)öskln monta teräviä sano-ja niille maansa piireille Jotka ovat kallistuneet käsi-tyskannoille Tuollainen arvostelu el ole kuitenkaan mitään tavatonta sillä useimmat suomalaiset orat yhtä tiu-kasti natsllalsuutta vastaan kuin ruot salaisetkin Järvinen myöntää että hän on aina pitänyt länsimaista Mut ta kun hän käsittelee Suomen njkyl-si- ä kysymyksiä sen suhdetta Venä-jään ja sen Jatkuvaa Saksaan auhtau-tumist- a sodan loppuun saakka on hän ehdottomasti samalla kannalla maan sa poliittisten ja sotilaallisten johta-jien kanssa " Allehanda marrtsk 1 p„ 1942 "Suomen taistelemisesta nyt feak-t-a- n rinnalla saadaan kiittää Venljän politiikkaa vv 1939-191- 1 eikä Suo-men kansan suuren enemmistön ideo-logisia mielteitä Puolueettomuus oli suomalaisille yhtä luonnollinen Ja tarpeellinen kuin ruotsalaisillekin mutta v:n 1911 tilanne pakoittl Suo-men sotaan Mutta siltä lähtien on kuitenkin Suomen virallinen Jota on Johtanut lyhytnä-köinen kykenemätön Wlttlng natsien saastuttamien toisten suomalaisten kanssa pystyn) t saamaan ulkomaa-laiset uskomaan että suomalaiset oli-sivat (Hitlerin) 'uuden Järjestelmän' On pakkasta ja lunta niinkuin hy-välle talvelle kuuluukin Mutta toti-seksi kuitenkin naaman tahtoo ve-tää varsinkin jos ajattelee minkälai-nen talvi mahtaakaan olla niillä mil-joonilla ihmisillä jotka ovat sodan polkemassa Europassa pakkasen Ja lumen kourisa kaikkien muiden kär-simyksien lisäksi Vaistomaisesti tun-tee täälläkin vilun puistatukset kun sitä asiaa ajattelee Mutta puistatus tavallisesti menee pian ohi sillä eräänlainen viha alkaa lämmittää Ja vastavalkuttaa Viha siltä että maa-ilmassa on sydämettömiä Joiden vuoksi esimerkiksi meidän suomalaisten kotoinen kansa siellä Suomenniemellä on syösty nii-hin kärsimyksiin Joissa se on Monet muut kansat myöskin Sillä eivät Ih-miset kansa sotia halua Niitä ovat vain vallanhimoiset "Johtajat-- Ja hai-Iltusherra- L Mutta mitäpä se tässä puhumalla paranee Kun on sota niin on se käytävä loppuun Ja sen loput-tua katsottava miehissä ettei se pääse enää toistumaan- V- - Olen tehnyt sen Iloisen havainnon että alan saada yhä enemmän ja enemmän seuraa El kylläkään tänne kämpälle taikka naapuriksL silli "Dennettin aikakausi el ole vielä saapunut eikä tlls "Urtolalstulva" LAUANT TAMMIKUUN 1C P — SATUROAY JAN 16 sivua -- riimmifiptmt I i asBBBBBBBBBBBBBBBBaBBB nihdaan Mounted upseeritoverinsa se se propazanda-virasto- a dlktatuuii-valtloide- n ulkomaa-politiikk- a se '&' v ystäviä Joka on kokonaan kärä kä-sitys Tavallinen suomalainen uskoo että hän on taas ehdottoman välttä-mättömässä puolustutsodassa Neu-vostoliittoa vastaan Ja että hän tais-telee vapauden ja Itsenäisyytensä puolesta " Nordent Frihet lokak 29 p 1942 " hän pitää tarpeellisena hyäk sä sotilaalliset toimenpiteet taiste-lussa Venäjää vastaan Mutta siihen-pä hän sitten pysähtyykin Suomi on hän akuuttaa taistelussa vain Ve-näjää vastaan ei oalllena maailman sodassa 'Olen varma että kansakun-tamme taistelisi Saksaa vastaan Jos se yrittäisi orjuuttaa meitä taistelisi yhtä tiukasti kuin se taistelee venä-läisiä vastaan tai yhtä lujasti kuin norjalaiset orjuuttajiaan vastaan' Kikkl Järvinen epäilee Englantia Ja sitä el ole hälventänyt brittiläinen propaganda Jonka hän välttää olevan äärettömän typerää sikäli kuin Suo-mi on kysymyksessä Häntä el voida pitää puolueettomana mutta siitä huolimatta hän sanoo: 'Kn voi enkä tule hyväksymään ajatusta maailmas-ta josa anglosaksllalset ihanteet olisi vaihdettu saksalaisiin ihantei-siin Koko sydämestäni toivon että sota loppuisi siten että Suomi sääs-tyisi ja Englannilla olisi keskeisin paikka rauhanpöydän ääressä' Järvinen el voi ymmärtää saksa-laisten avuntuonnin hyväksymistä Hän tietää suomalaisen propagandan huonontaneen Suomen asemaa Ja Sucmen ulkopolitiikka on tyontänjt anglosaksilaista malta Ja Ruotsia kau-emmaksi Suomesta Suomi m m kat-kaisi diplomaattiset välinsä Englannin kanssa: 'Siten me sytytimme omat laivamme tuleen' Ja hän Jatkaa: fyäuMUOfUiM fluttua valtaanpyr-kljöit- ä kaupungeista maalle ole vielä suun-tautunut mutta clen saanut seuraa tämän lehden palstoilla Ilmaantuu uusia Ja helskyväsanalsla kirjoittajia tämän tästä joiden ajatuksenjuoksun valppautta ja hoksaavaisuutta seuraa milteipä kateudella El siksi etteikö saisi sellaisia olla vaan siksi ettei Itse kykene sanoja säveleisiin puke-maan vaan täytyy tyytyä turisemaan vaan tavallisella arkipäiväisellä kie-lellä Jos mitä sanomista ilmaantuu Mutta siitä minä olen varma että lukijat tykkäävät seurastani koskapa minä itsekin heistä tykkään Niinhän asianlaidan olla pitääkin Tämä lehti-hä- n on tunnetusti monipuolisin ja mu-kavin suomalainen sanomalehti tässä maassa ja taitaapa olla sitä vähän ulkopuolellakin joten lankeaa aivan luonnostaan että sillä on "halluokan" kirjoittajatkin Jatketaan siis vain eteenklnpäln samalla tavalla kyllä minä koetan "häntiä" pidellä sikäli mikäli kerkiän Ja kykenen Ja yläpihan ukko elon päiviä suo -- v- Me suomalaiset täällä Canadassa olisimme Jokseenkin hyvässä kansa- - latsmaineessa oleva Ihmisryhmä tätä nykyä ellei meMän Joukossamme olisi muutamia rottia jotka yrittävät ma-ireitamme pilata tltä mukaa kun ol- - keat Ja reilut suemalalset saavat iti 'Meidän ulkopolitiikkamme tunnut-merkkin- ä on ollut lyhytnikölsyys sil-tä lähtien kuin nykyinen ulkoministe-rimme Vlttlng ryhtyi virkaansa Mos-kovan rauhaa jälkeen hän kieltäytyi sanomiston haastatteluista ja suhtau-tui omituisella tavalla eduskuntaan Tahdittomuus vietti riemuhetki-ää- n kun saksalaisille myönnettiin läplkulkuolkeus Vashlngtonln Ja Lontoon edustajiemme olisi tullut saada ohjeet Jo etukäteen pystyäk-seen vastaamaan kyseellisten maiden hallitusten tiedusteluihin Niin ei käy nyt ja lähettiläämme joutuivat selviy-tymään kiusallisesta jutusta miten parhaiten talsivat' Suomen poliittisella tulevaisuu-della on Järvisen mielestä kolme vaihtoehtoa: li Suur-Suom- i Hän ei usko sen toteutuvan Venäjän aluei-den yhdltämlsellä Suomeen tehtäi-siin Suomen suhteet Venäjään tule-vaisuudessa mahdottomiksi 2) Hän el myöskään usko ratkaisua löytyvän siinä että Saksa takaisi Suomen tur-vallisuuden liittämällä uusia aluetta Suomeen 'En usko Euroopan ti-lanteen Järjesty mahdollisuuteen vo-itettujen maiden orjuuttamisella' 3) Ainoastaan kolmas vaihtoehto jää: 'uusi kansainvälinen tai pikemmin ylikansallinen maailmanjärjestys jo-ka pohjautuu kunkin kansan yhdenver täisiin ellnoikeuksiln' Hän uskoo et-t- a Suomen ainoa pelastusmahdolli-suu- s on löydettävissä vapaassa yh-distyneessä Pohjolassa Kirjalla on suuri arvo Sen on kirjoittanut huolestunut mies sivistynyt Ja rehel-linen mies Joka tuntee (anninansa Hänen vaatimuksensa todellisen Suo-men ymmärtämiseksi ei saisi kuulua kuuroille korville" Svenska Dagbladet marraskuun 24 p 1942 "Hallituksen tekemien virheiden ar-vostelu vain suojelee palavaa päätös-tä Suomen oikeudesta sen taistelussa elinmahdollisuudestaan Ja turvallisuu-destaan Pohjolan yhteiskunnassa Suomea uhkaava tukehtuminen on JärvUen mukaan Venäjän todellisten alkeiden pelosta Johtuva 'Me wnme halua millään hinnalla joutua sen kanan alaisuuteen ' Hän pelkää että Venäjällä on muutakin mieles-sään kuin vain julkaistujen sotata-volttelde- n lojaalista kannattamista Välien rikkominen Englannin kans-sa v 1941 oli suurempi erehdys kuin komlntern-vastalsr- n sopimuksen alle-kirjoittaminen 'Meidän ellntarvetl-länteemm- e oli syksyllä 1911 niin huo-no että 40000 tonnin vehnälähctystd pidettiin kohtuullisena korvauksena tuon komedian tuomalle häpeälle' (nlm komlntern-vastalse- n sopimuk-sen allekirjoitukselle Herllnlssä) On ajan merkki että Järvisen kirja saa nyt huomiota mjöskln Suomen lehdistössä Suomen Sosialidemok-raatti pitää kirjaa varBln kiinnostava-na Yhdysside Helsingin Ja Vash-Ington- ln välillä on edelleen katkea-matta Ja sillä on Suomen tilanteessa erikoinen arvonsa" Insuliini ja viitoset maineen tuojina Insuliinin keksiminen Ja Dlonnen viitoset ovat molemmat jotka ovat suurimmalta osaltaan tehneet Cana-dan kansainvälisesti tunnetuksi kaik-kialla maailmassa Insuliinin keksi tri Hantlng Joka kuoli lento-onnettomuudes- sa sodan alukalkolna lakennettua Yksi semmoinen rotan-pes- ä on meidän kivikkoisilla Ja kal lioisilla perukoillamme Kl nyt ihan minun kämppäni perukoilla mutta tässä lähiseudulla Sieltä valutetaan alinomaa kansalaisten kunnian Ja maineen tahraamiseksi jos vaikka minkälaista sotkua Vapaan Sanan joulunumeron kirjoituksen johdosta oli tuossa rotanpesässä näköjään syn-tynyt vilske ja siellä oli oltu pahalla päällä siltä että tämä lehti oli sano-nut vanhojen kotllleslemme tullen vielä palavan Näin minäkin sen kir-joituksen Ja näinpä vielä rottien vas-tauksenkin Siinä sätittiin suomalai-sia siltä että tsaarin aikana löytyi sellaisia suomalaisia jotka pokkuroi-vat ryssää Siinä ei luulisi olevan moittimista Löytyyhän niitä vielä tänäkin päivänä vaikka ne ovatkin nykyaikana nykyaikaisia värejä kan-tavia Ennen ne olivat suomettarelal-sl- a tuurpösöjä nyt -- ne ovat Canadan suomalaisia kommunisteja Mutta niin pitkälle kuin suomalainen kansanai-nes on kysymyksessä niin nehän ei-vät koskaan ole pokkuroineet ketään paitsi pakosta aina heillä on ollut mieli mustana ketä kohtaan tahansa Jotka heitä ovat yrittäneet herraval-t&ns- a alle taivuttaa Eikä siinä ku-kaan olekaan onnistunut Suomalai-nen kansa on aina pysynyt vapaana mieleltään Kalserit tsaarit Ja muut sortajat ovat muuttaneet majan ma-joill- e mutta suomal kansa on säi-lynyt Tulee sällymäänkln Hillerit Stalinit Mutsot Ja muut siirtyvät vuo-rostaan unhoituksen yöhön mutta kalevalainen kansa tulee elämään El ilti vieraiden eikä kotimaisten herro- - SOITTAKAA PUH 6-64- 33 Madkettne WeightographilU punnittua PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ KOLIA TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA — Myös Puita Saatavana — Empire Coai&Lumber Co Iimited 1 FROOD RD — ELM ST W SUDBURY ONT Parempia Huonekalustaja VUODESTA 1898 ASTI Erikoisalana korkeimman laadun Kodin Kalustoja huokeimmalla mah-dollisella hinnalla Meillä on myöskin suomalaista palveluskuntaa tehdäksemme nstokäyntlnne nopeaksi ja mukavaksi Ennenkuin teette estonne verratkaa YOLLES'IN ARVOJA YOLLES FURNITURE CO LIMITED 53 ELM ST EAST (Postitoimiston Vierettä) SUDBURY ONT E KOLARI KELLOLIIKE MYYMME LAADUSTAAN TUNNETTUJA MERKKEJÄ ALAAMME KUULUVJA TAVARALAJEJA 38 ELM STREET WEST — SUDBURY ONTARIO W MATHESON COAL CO KOLIA — PUITA Aina varastossa Amerikkalaista — llrlqucttes — sekä Albertan Pocahontas koloja Pehmeää ja koraa kolia TÄSMÄLLINEN PALVELUS — PUHELIN 7-74- 53 W Matheson Coal Co — 177 Kathleen St Sudbury Vakuutuksia Matkailutoimisto A R M RITARI 48 Cedar St SUDBURY NYKYAIKAINEN KONEPAJA Rautaverstas- - Autokorjiamo- - Ja yleinen seppä — Voimme rakentaa tai korjata mttähyvänsä outista Ja raudasta ARTHUR REYNAERT 68 SAMUEL ST — PUH 5—5592 Puhelin kotiin: 3—1276 SUDBURY ONT Felix A Ricard RAUTAKAUPPA Puhelin 6— 431 Annamme 6 pros allennukten Jokaisesta käteisostosta SUDBURY ONTARIO IdVs Barber Shop Knslluokan Työ Ja Palvelus! (Kaktl parturia lauantaisin) T ERMISCHOFF 20 FROOD RD — JDBURY i jfii Biie uuvuteta jiouaKomppamassa tämä asla pitäisi paremmin huomioi-da Me suomalaiset täällä canadalals-tumm- e meidän perillisemme ovat kuin synnynnäisiä canadalalsla mut-ta heitäpä el sellaisiksi -- !: tehty mil-lään rottannlnlnKlllä Suomalainen rakastaa vapautta ja kun hän on täällä sen löytänyt niin hän sulautuu yhteiskuntaan niinkuin olkea suoma-lainen sulautua voikin kun hän tun-tee olevansa ystävien parissa Mutta jos totanreiklen asukkaat koittavat liettä käännytellä mihin suuntaan hy-vänsä suomalaisten perinnölliseltä vapauden tieltä niin Iitahan el tule mitään Suonfalalsesta rotta on aina rotta olipa se punainen musta taikka ruska Ja olisihan Järjetöntä ajatel-lakaan että suomalaisen asumassa talosta rotat olisivat päältäpäsmäri-nä- ' El hyvät diktatuurin pitkähän-täise- t koloaaukkaat el tule veljiä meistä eikä Isäntiä teistä taloomme - V- - Tämän Jitun päälle kannattaa men-nä panemaan sauna lämpiämään Tun-tuu sydänalasta niin mukavalta kun sai vähän huojentaa tunteitaan pur-kamalla niitä ulos Kun sitten kellet-tele- n lauteilla ja heidän klpan taikka kaksi vettä kiville niin hyvänolon-tunne on täydellinen Ehkäpä sitten raukeana vuot-1ln- t kallletuttui tän kaunista unta että maailma on muuttunut mukavaksi asuinsijaksi ih-ralsenlapt- llie aiuintljaktl missä el-v- ät kalkenkaltafcet rotatkaan ole entä Ihmiskunnan puhtaita henkisiä viljalaareja pilaamassa Kuulemiin tsiU! — Matti MäntylahtL Puhelin 6-68- 72 Kuumavesi- - ja Höyry-lämpöjohtoj- en Ylöspanoja ja Korjauksia Suorittaa : METRO SEHITKA 366 Jean St Sudbury OnL Northern Tailors — Rlatlllnllltct — Teemme kalkkia työalaamme kuuluvaa työtä 9 Durham 8t N — Puh S— 775 Sudbury Ont KULUTTAJAIN RUOKALA Avoin kalkille Siisti ja hyvä kohtelu 359 ANTVVERR AVE Puh 3-- 0624 SUDBURY ONTARIO Dr R L DesRosiert IIAMMASLXXKXUI X-RA- Y ja KAASUVXLINEET Erikolshuomlo hammastenlaltosta Puh 8—8573 Vastaanotto 9— 6 (Suomalainen palveluksessa) 67 Elm St E New Stcvcnt Block Sudbury Ontario (Itegent teatterin vierestä) A NIEMI VALOKUVAAMO 36 Elm St E- - — Sudbury Ont Valokuvauttyota kaiketta lajitta PUH 8—8824 Sudbury Footvvear Ainoa suomalainen Jalkintllikt Sudburytta E LATVALA 21 Larch St King Edward raken (Ontario LAND SURVEYOR Este Engineering Co 49 Cedar St Puh 64872 e]o Ritari Inturanet Sudbury Ontario ooyyyyw yywiyMwMM DR WOOD HAMMASLXXKXRI CDS-kaupa- n vieressä PUHELIN 7—7811 59 Durham St — Sudbury Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, January 16, 1943 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1943-01-16 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001098 |
Description
Title | 0014b |
OCR text | NO — 1943 "MOUNTIE" MENI MERELLE JA OTTI MIEHENSÄ x -- tsjjtai:vt __ _ --i— rV JiZ&säs&m - aSSSSBBBiJ-SB- m V " W _ rf" r - ♦♦V~~v i ' '-'- f-jBMp yX ' tbbbbbbbHbbbbbbbbbbbb# 2tk i iBH EZsfLsssssm iiiiiiiiiiiiiiiirir aJasbLbababababQbLbBLbLLrssss! Sk&ROVBiYt BBBBBBBBBBBBBBBBBb BBBBBBBBj " iBBlPBh t7MT sBsssBsssBsssBsssBsssMssssBsJsBasnfl BBBBBBMBBA-LBVmBWM- F ÄSIÄ£ty If bbbbbbbssm aaasaaJ _ iifiJMBVAVJBBBVArflVJHBBVAVAVBBVAvAT BBBBBHHBHBHBHBHHBHBHBHHB&a vBABVBAKBMBrvBJHHB b_rfiflVMABVjSAjBVHAKSgBSfflfViMAHVHAHVw BBVHHHHHHHHHHM v 'aL#$'lsHBBBSVHHJHHHHHHHHB iBfBBBBBBBBBrm JMflBBBBBBBBBB]BfllBBBBBBBr 'BBBBBBBP KHBlBBBBBr KHv KV-BBBBBB- Bl U51bsbsbsbsbsbsbbsb1 BBBBBBBBBBBBB Hr JmVflBlBBaiaBBBBiBBBBBdBBBBBBBBBHBBBBBMBBSSl'' taBBBBBBBBBBBBBBBaEKBBaaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBPBB"TBS BBBBB W™-ÄWBM- ~ ~ ™ - - - — - - " 1 rf ' l¥i '" f I -- TT - i i i i in Kuvatta komentajaluutnanttl MacNeil Cantdan laivastotta joka aikaisemmin palveli Royal Ctnadlan poliitltta Hänellä on edessään laivan tunnusmerkki mistä "Mountie" on ratsasta massa merellä natsien vedenalaisella pyssy kädestään Xskettäln tai hän ja hänen myöskin "Mountie" urhoollisuusmitaliin Norjan kuningas Haakonilta pelastettuaan vaikeissa olosuh teissä norjalaisen laivan miehistön keskl-Atlannil- la "Emme halaa tukehtua" Ruotsin lehtien lausuntoja Erkki Järvisen teoksen johdosta (Jatkoa edelliseen numeroon) Dagens Nyheter lokak 27 p 1942 "Meillä on eriasteisia huolla Venä-jä el ole ainoastaan meidän suurin huolemme vaan e on aivan omaa luokkaansa oleva huolemme" Jalnaus on uomalaisen rintamasotilaan päi-väkirjasta tai pikemminkin hänen henkilökohtaisia kommentaarioltaan Suomen poliittisesta tilasta uyk)lsen sodan aikana Syistä Jotka selvene-ä- t kirjan lukijalle on tekijä antanut kirjansa Ruotsissa Julkaistavaksi välttääkseen Suomen sensuuria Hän ilmaisee kuten kuka muu buo-malaln- en tahansa halunsa elää kan-sallista elämäänsä käyttäen kaikki voimansa pitääkseen "sen kokonaise-na" Mutta toisin kuin monet muut näkee hän Suomen nykyisen tilanteen probleemat "Meidät on vedetty kah-den epäilyttävän jättiläisen väliseen kamppailuun" Tekijä on varma että hänen käsityksensä sodasta Ja hänen tule-vaisuuden toiveensa ovat samat kuin koko (Suomen) kansan vaikkakin "on toinenkin Suomi" Jonka tarkoi-tusperät ovat kokonaan toisenlaiset Muutaman suomalaisen lehden äs-keisen lausunnon mukaan puolusta-a- t suomalaiset vapauttaan kuin si-lmäteräänsä Järvisellä itsellään on lämmin tunne Norjaa kohtaan Ja hän mainitsee kirjassaan norjalaisis-ta usein Hän on määrännyt tekijä-palkkions- a suoritettavaksi Norjan lä-hetystölle Tukholmassa käytettäväksi taistelevien norjalaisten avustami-seen Suomen tavalliset kansalai-set tietävät varsia vähän valloitettu-jen maiden tilasta siltä pltäät sen-- suuriviranomalset erikoisesti huolen Suomalainen näkee tavattoman eron venäläisten Ja saksalaisten välil-lä Jos venäläiset laskettaisiin maa-han merkitsetsl samaa kuin sytyt-täisi talonsa palamaan Ovien avaa-minen saksalaisille on tähän asti merkinnyt samaa kuin palokunnan kutsuminen on Tekijä syyttää että hallitus on tehnyt parhaansa levit-taaksee- n tällaista yksinkertaista kä-sitystä A?ttatlota Itä-Karjala- n suh-teen kä)tettlin yhteen aikaan samas-sa tarkoituksessa Nyt on asla hälven tynyt Ja on saattanut Johtua siitä että itä-karjalais- ia tunnetaan nyt pa-remmin Ulkoministeri Vlttlng saa katkeran arvostelun Tekijä ei tarkoita että Vlttlngln olisi tullut pitää Suomen poissa sodasta tai että sen tulisi nyt siltä luopua Molemmat olettamukset ovat yhtä mahdottomia Järvisen mie-lestä Järvinen pelkää ja monet maut hänen kanssaan että pahasisu Ja se suunta Jota osoitettiin silloin (suomalaisten esittäessä välien rikko-mlst- a Englannin kanssa v 1911) te-kee valkeaksi suhteiden ylläpidon Yh-dysvaltain kanssa "Meidän innostuksemme on kuo-llut" sanoo Järvinen kirjassaan "Me olemme muuttuneet epäileviksi enem-män tai vähemmän masentuneiksi mutta me emme ole menettäneet tah-konUrmoam- me Yksi hänen (suo-malaisen sotilaan) Ihanteista on va-paa tiukasti yhdistynyt Pohjola Joka on vahvoilla siteillä kiinnitetty suu-rempaan kansainväliseen " -- 'cst i- - r Stockholms Tidningen lokakuun 29 P- - 1942 " Tekijä arvostelee suomalais-ten virallista ulkopolitiikkaa sensuu-ria ja arsinkln Jotka hän välttää olleen liian haluk-kaita antautumaan saksalaisille Hä-nellä on tn)öskln monta teräviä sano-ja niille maansa piireille Jotka ovat kallistuneet käsi-tyskannoille Tuollainen arvostelu el ole kuitenkaan mitään tavatonta sillä useimmat suomalaiset orat yhtä tiu-kasti natsllalsuutta vastaan kuin ruot salaisetkin Järvinen myöntää että hän on aina pitänyt länsimaista Mut ta kun hän käsittelee Suomen njkyl-si- ä kysymyksiä sen suhdetta Venä-jään ja sen Jatkuvaa Saksaan auhtau-tumist- a sodan loppuun saakka on hän ehdottomasti samalla kannalla maan sa poliittisten ja sotilaallisten johta-jien kanssa " Allehanda marrtsk 1 p„ 1942 "Suomen taistelemisesta nyt feak-t-a- n rinnalla saadaan kiittää Venljän politiikkaa vv 1939-191- 1 eikä Suo-men kansan suuren enemmistön ideo-logisia mielteitä Puolueettomuus oli suomalaisille yhtä luonnollinen Ja tarpeellinen kuin ruotsalaisillekin mutta v:n 1911 tilanne pakoittl Suo-men sotaan Mutta siltä lähtien on kuitenkin Suomen virallinen Jota on Johtanut lyhytnä-köinen kykenemätön Wlttlng natsien saastuttamien toisten suomalaisten kanssa pystyn) t saamaan ulkomaa-laiset uskomaan että suomalaiset oli-sivat (Hitlerin) 'uuden Järjestelmän' On pakkasta ja lunta niinkuin hy-välle talvelle kuuluukin Mutta toti-seksi kuitenkin naaman tahtoo ve-tää varsinkin jos ajattelee minkälai-nen talvi mahtaakaan olla niillä mil-joonilla ihmisillä jotka ovat sodan polkemassa Europassa pakkasen Ja lumen kourisa kaikkien muiden kär-simyksien lisäksi Vaistomaisesti tun-tee täälläkin vilun puistatukset kun sitä asiaa ajattelee Mutta puistatus tavallisesti menee pian ohi sillä eräänlainen viha alkaa lämmittää Ja vastavalkuttaa Viha siltä että maa-ilmassa on sydämettömiä Joiden vuoksi esimerkiksi meidän suomalaisten kotoinen kansa siellä Suomenniemellä on syösty nii-hin kärsimyksiin Joissa se on Monet muut kansat myöskin Sillä eivät Ih-miset kansa sotia halua Niitä ovat vain vallanhimoiset "Johtajat-- Ja hai-Iltusherra- L Mutta mitäpä se tässä puhumalla paranee Kun on sota niin on se käytävä loppuun Ja sen loput-tua katsottava miehissä ettei se pääse enää toistumaan- V- - Olen tehnyt sen Iloisen havainnon että alan saada yhä enemmän ja enemmän seuraa El kylläkään tänne kämpälle taikka naapuriksL silli "Dennettin aikakausi el ole vielä saapunut eikä tlls "Urtolalstulva" LAUANT TAMMIKUUN 1C P — SATUROAY JAN 16 sivua -- riimmifiptmt I i asBBBBBBBBBBBBBBBBaBBB nihdaan Mounted upseeritoverinsa se se propazanda-virasto- a dlktatuuii-valtloide- n ulkomaa-politiikk- a se '&' v ystäviä Joka on kokonaan kärä kä-sitys Tavallinen suomalainen uskoo että hän on taas ehdottoman välttä-mättömässä puolustutsodassa Neu-vostoliittoa vastaan Ja että hän tais-telee vapauden ja Itsenäisyytensä puolesta " Nordent Frihet lokak 29 p 1942 " hän pitää tarpeellisena hyäk sä sotilaalliset toimenpiteet taiste-lussa Venäjää vastaan Mutta siihen-pä hän sitten pysähtyykin Suomi on hän akuuttaa taistelussa vain Ve-näjää vastaan ei oalllena maailman sodassa 'Olen varma että kansakun-tamme taistelisi Saksaa vastaan Jos se yrittäisi orjuuttaa meitä taistelisi yhtä tiukasti kuin se taistelee venä-läisiä vastaan tai yhtä lujasti kuin norjalaiset orjuuttajiaan vastaan' Kikkl Järvinen epäilee Englantia Ja sitä el ole hälventänyt brittiläinen propaganda Jonka hän välttää olevan äärettömän typerää sikäli kuin Suo-mi on kysymyksessä Häntä el voida pitää puolueettomana mutta siitä huolimatta hän sanoo: 'Kn voi enkä tule hyväksymään ajatusta maailmas-ta josa anglosaksllalset ihanteet olisi vaihdettu saksalaisiin ihantei-siin Koko sydämestäni toivon että sota loppuisi siten että Suomi sääs-tyisi ja Englannilla olisi keskeisin paikka rauhanpöydän ääressä' Järvinen el voi ymmärtää saksa-laisten avuntuonnin hyväksymistä Hän tietää suomalaisen propagandan huonontaneen Suomen asemaa Ja Sucmen ulkopolitiikka on tyontänjt anglosaksilaista malta Ja Ruotsia kau-emmaksi Suomesta Suomi m m kat-kaisi diplomaattiset välinsä Englannin kanssa: 'Siten me sytytimme omat laivamme tuleen' Ja hän Jatkaa: fyäuMUOfUiM fluttua valtaanpyr-kljöit- ä kaupungeista maalle ole vielä suun-tautunut mutta clen saanut seuraa tämän lehden palstoilla Ilmaantuu uusia Ja helskyväsanalsla kirjoittajia tämän tästä joiden ajatuksenjuoksun valppautta ja hoksaavaisuutta seuraa milteipä kateudella El siksi etteikö saisi sellaisia olla vaan siksi ettei Itse kykene sanoja säveleisiin puke-maan vaan täytyy tyytyä turisemaan vaan tavallisella arkipäiväisellä kie-lellä Jos mitä sanomista ilmaantuu Mutta siitä minä olen varma että lukijat tykkäävät seurastani koskapa minä itsekin heistä tykkään Niinhän asianlaidan olla pitääkin Tämä lehti-hä- n on tunnetusti monipuolisin ja mu-kavin suomalainen sanomalehti tässä maassa ja taitaapa olla sitä vähän ulkopuolellakin joten lankeaa aivan luonnostaan että sillä on "halluokan" kirjoittajatkin Jatketaan siis vain eteenklnpäln samalla tavalla kyllä minä koetan "häntiä" pidellä sikäli mikäli kerkiän Ja kykenen Ja yläpihan ukko elon päiviä suo -- v- Me suomalaiset täällä Canadassa olisimme Jokseenkin hyvässä kansa- - latsmaineessa oleva Ihmisryhmä tätä nykyä ellei meMän Joukossamme olisi muutamia rottia jotka yrittävät ma-ireitamme pilata tltä mukaa kun ol- - keat Ja reilut suemalalset saavat iti 'Meidän ulkopolitiikkamme tunnut-merkkin- ä on ollut lyhytnikölsyys sil-tä lähtien kuin nykyinen ulkoministe-rimme Vlttlng ryhtyi virkaansa Mos-kovan rauhaa jälkeen hän kieltäytyi sanomiston haastatteluista ja suhtau-tui omituisella tavalla eduskuntaan Tahdittomuus vietti riemuhetki-ää- n kun saksalaisille myönnettiin läplkulkuolkeus Vashlngtonln Ja Lontoon edustajiemme olisi tullut saada ohjeet Jo etukäteen pystyäk-seen vastaamaan kyseellisten maiden hallitusten tiedusteluihin Niin ei käy nyt ja lähettiläämme joutuivat selviy-tymään kiusallisesta jutusta miten parhaiten talsivat' Suomen poliittisella tulevaisuu-della on Järvisen mielestä kolme vaihtoehtoa: li Suur-Suom- i Hän ei usko sen toteutuvan Venäjän aluei-den yhdltämlsellä Suomeen tehtäi-siin Suomen suhteet Venäjään tule-vaisuudessa mahdottomiksi 2) Hän el myöskään usko ratkaisua löytyvän siinä että Saksa takaisi Suomen tur-vallisuuden liittämällä uusia aluetta Suomeen 'En usko Euroopan ti-lanteen Järjesty mahdollisuuteen vo-itettujen maiden orjuuttamisella' 3) Ainoastaan kolmas vaihtoehto jää: 'uusi kansainvälinen tai pikemmin ylikansallinen maailmanjärjestys jo-ka pohjautuu kunkin kansan yhdenver täisiin ellnoikeuksiln' Hän uskoo et-t- a Suomen ainoa pelastusmahdolli-suu- s on löydettävissä vapaassa yh-distyneessä Pohjolassa Kirjalla on suuri arvo Sen on kirjoittanut huolestunut mies sivistynyt Ja rehel-linen mies Joka tuntee (anninansa Hänen vaatimuksensa todellisen Suo-men ymmärtämiseksi ei saisi kuulua kuuroille korville" Svenska Dagbladet marraskuun 24 p 1942 "Hallituksen tekemien virheiden ar-vostelu vain suojelee palavaa päätös-tä Suomen oikeudesta sen taistelussa elinmahdollisuudestaan Ja turvallisuu-destaan Pohjolan yhteiskunnassa Suomea uhkaava tukehtuminen on JärvUen mukaan Venäjän todellisten alkeiden pelosta Johtuva 'Me wnme halua millään hinnalla joutua sen kanan alaisuuteen ' Hän pelkää että Venäjällä on muutakin mieles-sään kuin vain julkaistujen sotata-volttelde- n lojaalista kannattamista Välien rikkominen Englannin kans-sa v 1941 oli suurempi erehdys kuin komlntern-vastalsr- n sopimuksen alle-kirjoittaminen 'Meidän ellntarvetl-länteemm- e oli syksyllä 1911 niin huo-no että 40000 tonnin vehnälähctystd pidettiin kohtuullisena korvauksena tuon komedian tuomalle häpeälle' (nlm komlntern-vastalse- n sopimuk-sen allekirjoitukselle Herllnlssä) On ajan merkki että Järvisen kirja saa nyt huomiota mjöskln Suomen lehdistössä Suomen Sosialidemok-raatti pitää kirjaa varBln kiinnostava-na Yhdysside Helsingin Ja Vash-Ington- ln välillä on edelleen katkea-matta Ja sillä on Suomen tilanteessa erikoinen arvonsa" Insuliini ja viitoset maineen tuojina Insuliinin keksiminen Ja Dlonnen viitoset ovat molemmat jotka ovat suurimmalta osaltaan tehneet Cana-dan kansainvälisesti tunnetuksi kaik-kialla maailmassa Insuliinin keksi tri Hantlng Joka kuoli lento-onnettomuudes- sa sodan alukalkolna lakennettua Yksi semmoinen rotan-pes- ä on meidän kivikkoisilla Ja kal lioisilla perukoillamme Kl nyt ihan minun kämppäni perukoilla mutta tässä lähiseudulla Sieltä valutetaan alinomaa kansalaisten kunnian Ja maineen tahraamiseksi jos vaikka minkälaista sotkua Vapaan Sanan joulunumeron kirjoituksen johdosta oli tuossa rotanpesässä näköjään syn-tynyt vilske ja siellä oli oltu pahalla päällä siltä että tämä lehti oli sano-nut vanhojen kotllleslemme tullen vielä palavan Näin minäkin sen kir-joituksen Ja näinpä vielä rottien vas-tauksenkin Siinä sätittiin suomalai-sia siltä että tsaarin aikana löytyi sellaisia suomalaisia jotka pokkuroi-vat ryssää Siinä ei luulisi olevan moittimista Löytyyhän niitä vielä tänäkin päivänä vaikka ne ovatkin nykyaikana nykyaikaisia värejä kan-tavia Ennen ne olivat suomettarelal-sl- a tuurpösöjä nyt -- ne ovat Canadan suomalaisia kommunisteja Mutta niin pitkälle kuin suomalainen kansanai-nes on kysymyksessä niin nehän ei-vät koskaan ole pokkuroineet ketään paitsi pakosta aina heillä on ollut mieli mustana ketä kohtaan tahansa Jotka heitä ovat yrittäneet herraval-t&ns- a alle taivuttaa Eikä siinä ku-kaan olekaan onnistunut Suomalai-nen kansa on aina pysynyt vapaana mieleltään Kalserit tsaarit Ja muut sortajat ovat muuttaneet majan ma-joill- e mutta suomal kansa on säi-lynyt Tulee sällymäänkln Hillerit Stalinit Mutsot Ja muut siirtyvät vuo-rostaan unhoituksen yöhön mutta kalevalainen kansa tulee elämään El ilti vieraiden eikä kotimaisten herro- - SOITTAKAA PUH 6-64- 33 Madkettne WeightographilU punnittua PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ KOLIA TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA — Myös Puita Saatavana — Empire Coai&Lumber Co Iimited 1 FROOD RD — ELM ST W SUDBURY ONT Parempia Huonekalustaja VUODESTA 1898 ASTI Erikoisalana korkeimman laadun Kodin Kalustoja huokeimmalla mah-dollisella hinnalla Meillä on myöskin suomalaista palveluskuntaa tehdäksemme nstokäyntlnne nopeaksi ja mukavaksi Ennenkuin teette estonne verratkaa YOLLES'IN ARVOJA YOLLES FURNITURE CO LIMITED 53 ELM ST EAST (Postitoimiston Vierettä) SUDBURY ONT E KOLARI KELLOLIIKE MYYMME LAADUSTAAN TUNNETTUJA MERKKEJÄ ALAAMME KUULUVJA TAVARALAJEJA 38 ELM STREET WEST — SUDBURY ONTARIO W MATHESON COAL CO KOLIA — PUITA Aina varastossa Amerikkalaista — llrlqucttes — sekä Albertan Pocahontas koloja Pehmeää ja koraa kolia TÄSMÄLLINEN PALVELUS — PUHELIN 7-74- 53 W Matheson Coal Co — 177 Kathleen St Sudbury Vakuutuksia Matkailutoimisto A R M RITARI 48 Cedar St SUDBURY NYKYAIKAINEN KONEPAJA Rautaverstas- - Autokorjiamo- - Ja yleinen seppä — Voimme rakentaa tai korjata mttähyvänsä outista Ja raudasta ARTHUR REYNAERT 68 SAMUEL ST — PUH 5—5592 Puhelin kotiin: 3—1276 SUDBURY ONT Felix A Ricard RAUTAKAUPPA Puhelin 6— 431 Annamme 6 pros allennukten Jokaisesta käteisostosta SUDBURY ONTARIO IdVs Barber Shop Knslluokan Työ Ja Palvelus! (Kaktl parturia lauantaisin) T ERMISCHOFF 20 FROOD RD — JDBURY i jfii Biie uuvuteta jiouaKomppamassa tämä asla pitäisi paremmin huomioi-da Me suomalaiset täällä canadalals-tumm- e meidän perillisemme ovat kuin synnynnäisiä canadalalsla mut-ta heitäpä el sellaisiksi -- !: tehty mil-lään rottannlnlnKlllä Suomalainen rakastaa vapautta ja kun hän on täällä sen löytänyt niin hän sulautuu yhteiskuntaan niinkuin olkea suoma-lainen sulautua voikin kun hän tun-tee olevansa ystävien parissa Mutta jos totanreiklen asukkaat koittavat liettä käännytellä mihin suuntaan hy-vänsä suomalaisten perinnölliseltä vapauden tieltä niin Iitahan el tule mitään Suonfalalsesta rotta on aina rotta olipa se punainen musta taikka ruska Ja olisihan Järjetöntä ajatel-lakaan että suomalaisen asumassa talosta rotat olisivat päältäpäsmäri-nä- ' El hyvät diktatuurin pitkähän-täise- t koloaaukkaat el tule veljiä meistä eikä Isäntiä teistä taloomme - V- - Tämän Jitun päälle kannattaa men-nä panemaan sauna lämpiämään Tun-tuu sydänalasta niin mukavalta kun sai vähän huojentaa tunteitaan pur-kamalla niitä ulos Kun sitten kellet-tele- n lauteilla ja heidän klpan taikka kaksi vettä kiville niin hyvänolon-tunne on täydellinen Ehkäpä sitten raukeana vuot-1ln- t kallletuttui tän kaunista unta että maailma on muuttunut mukavaksi asuinsijaksi ih-ralsenlapt- llie aiuintljaktl missä el-v- ät kalkenkaltafcet rotatkaan ole entä Ihmiskunnan puhtaita henkisiä viljalaareja pilaamassa Kuulemiin tsiU! — Matti MäntylahtL Puhelin 6-68- 72 Kuumavesi- - ja Höyry-lämpöjohtoj- en Ylöspanoja ja Korjauksia Suorittaa : METRO SEHITKA 366 Jean St Sudbury OnL Northern Tailors — Rlatlllnllltct — Teemme kalkkia työalaamme kuuluvaa työtä 9 Durham 8t N — Puh S— 775 Sudbury Ont KULUTTAJAIN RUOKALA Avoin kalkille Siisti ja hyvä kohtelu 359 ANTVVERR AVE Puh 3-- 0624 SUDBURY ONTARIO Dr R L DesRosiert IIAMMASLXXKXUI X-RA- Y ja KAASUVXLINEET Erikolshuomlo hammastenlaltosta Puh 8—8573 Vastaanotto 9— 6 (Suomalainen palveluksessa) 67 Elm St E New Stcvcnt Block Sudbury Ontario (Itegent teatterin vierestä) A NIEMI VALOKUVAAMO 36 Elm St E- - — Sudbury Ont Valokuvauttyota kaiketta lajitta PUH 8—8824 Sudbury Footvvear Ainoa suomalainen Jalkintllikt Sudburytta E LATVALA 21 Larch St King Edward raken (Ontario LAND SURVEYOR Este Engineering Co 49 Cedar St Puh 64872 e]o Ritari Inturanet Sudbury Ontario ooyyyyw yywiyMwMM DR WOOD HAMMASLXXKXRI CDS-kaupa- n vieressä PUHELIN 7—7811 59 Durham St — Sudbury Ont |
Tags
Comments
Post a Comment for 0014b