Vapaa Sana, July 07, 1942

              HVU1
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlah-Caradla- n
Nevvapaper
Publlfhed every Tueaday Thura-da- y
and Saturday by The Vapaa
Sana Prttt Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Preildent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Private Addrett of Preiident:
4 Soho St Toronto Ont
Buiinei and Editoria! Depart--
menta:
260 Spadlna Ave Toronto Ont
Rhone WA 7721
Regiatered aa aecond-clat- s matter
January 19th 1932 at the Poat
Office Department Ottawa Ont
Subeeriptlon ratea In Canada and
United Statea: Per Year $375: Slx
Montha $200 Three Montha $100
In other Countrlee: Per Year $500
Slx Montha $250
Yhdysvaltain ja
Venäjän sopimus
11 Jokainen kansanvallan ja
Ionissa allekirjoitettu parasta ih- -
välinen on myö-- mnen ilolla
hemmin Japimuksen allekirjoitusta
en sanomalehdet ovat että sopimusten kestä
Kuten
niin tässäkin asiassa lausun- -
not Ja mielipiteet kulkevat jonkun
verran eri suuntiin kunkin'
lehden poliittisesta kannasta ja
suunnasta Näin sanotaan Raivaajan
toimitusartlkkelissa Ja jatketaan
edelleen Ulla tavalla:
On heti todettava että
kaikki amerikalatset
sanomalehdet ja huoma-tuimmat
sanomalehtimlehet ovat yh-tä
mielU siltä etU tässä ei ole ky-symys
mistään uudesta
vaan siltä etU Ulla sopimuk-sella
Venäjä tuli vedetyksi
sidotuksi entisiin sopimuksiin ja
varsinkin niinkutsuttuun Altantln
jonka presidentti
Ja pääministeri elo-kuun
14 p 1041 allekirjoittivat ja
jossa sodan moraalinen tausta mää-riteltiin
ja päämärä osoitettiin Ve-näjä
siltä että se nyt
pian vuoden on kuulunut yhdisty-neiden
kansakuntien liittoon käy-nyt
tavallaan omaa sotaansa ja o-m- aila
ohjemallaan Jonka päämäärät
eivät ole olleet määritellyt
Tällä nyt allekirjoitetulla sopimuk-sella
Neu osto-Venä- jä tulli
sidotuksi Atlantin ja i
muihin aikaisemmin allekirjoitettu!- - ]
hin sodan päämäärää Ja "keskinäistä
avustusta koskeviin sopimuksiin
vastaamaan sopimuksiin sisältyvistä
velvollisuuksista Ji nauttimaan nti-de- n
tarjoamasta keskinäisestä tur
se tavoittele eikä muita laa-jennuksia:
el halua aluemuutoksia
mitkä eivät nojaudu kyseessä olevien
kansojen vapaaehtoiseen toivomuk-seen:
ja kunnioittaa kaikille kansoil-le
kuuluvia oikeuksia elää sellaisen
hallituksen kutn tie itse ha
luavat samalla toivoo
että itsenäisyys Ja itsehallinto-oikeu- s
palautetaan niille kansoille joilta se
äkipakolla on pois
Tämän llsäkai nyt allekirjoitetun
sopimuksen ensimmäisessä lausees-sa
sopimuksen allekirjoittajat
tivat pyrkimyksenään päästä
yhteistoimintaan kalkkien kansojen
ihmisten kanssa OTat sa-maa
laskeakseen
puarn kerrataan Ataatia Charteria
eaitys kansainvälisesti kanssakiyn-nis- U
kauppaa ja taloudellista yh-teistoimin- taa
rajoittavien esteiden
poistamisesta sekä ilmoitetaan että
sopimuksen allekirjoittajat tarjoa- -
vat tilaisuuden "kaikille kansoilV
I jotka ovat samaa mietts tulla osalli
siksi näistä eduilta"
' on kaikilta osiltaan kirjoi-tettu
sen ylevän ja kauaskantoisen
hengen mukaisesti joka on presi-dentti
Rooseveltin politiikan Johta-vana
lankana Se ei anna pienintä-kään
tilaa fantastisille Johtopäätel-'mill- e
enempää kuin toiseen-kaan
Se rakentuu sille vankkumat-tomalle
käsitykselle että kansanval-ta
on voittava Ja sen voittoon
on kaikki tehtävä niiden mai-den
Ja kansojen tukemiseksi jotka
sen puolesta taistelevat Se sisältää
myöskin takeet siitä että sodan lo-puttua
kansojen itsemääräämisoi-keus
on palautettava ja vapaa ihmis-kunne- n
henkinen Ja taloudellinen ke-hitys
turvattava
Kesäkuun päivänä VVashlng- - vilpitön
Yhdysvaltain hmlskurman tarkoittava
Ja Venäjän sopimus tervehtii mainitun so
julkaistu sanomalehdissä SlitäXln
Johdosta Jo huolimatta
esittäneet käsityksiään taval-lista
riippuen
kuitenkin
huomatuimmat
varsinkin
sopimukses-ta
myöskin
ja
Charteriin Roose-velt
Churchill
huolimatta
on
tarkoin
myöskin
charteriin
puolestaan
otettu"
Sopimus
puoleen
viemi-seksi
vyys näinä murrosaikoina on osoi-ttautunut
niin epävarmaksi on se
yksi siitä että kan- -
i sakunta etsit itselleen pelastusta
t tältä pohjalU Se osoittaa myöskin
etU Neuvosto-Venäjäk- in vähin erin
alkaa käsittää ettei se voi kulkea
omaa tietään ja käydä sotaa
ohjelmallaan ja ajaa omia päämää- -
riään vaan on oman etunsa
Ja ItsesäUyttämlsvalston pakoittama-n- a
liityttävä muiden kanssa yhteen
[ja tunnustettava ne ylevät periaat-teet
jotka vain voivat ihmiskunnan
i koota Ja avata tietä tulevalle parem-mall- e
maailmalle
Natsien uskonvaino
Leo Stein joka oli kuukausia nat-sien
vankina yhdessä pastori Nle-möller- in
kanssa ja monien seikkailu-jen
Jälkeen pakoon Yhdysval-toihin
on kirjoittanut kokemuksis-taan
kirjan nimeltä: "Olin helvetis-sä
Niemöllerin kanssa" Todistuksia
pastori Martin Niemöi:er?n kohtalos-ta
on tänne saatu salaisia teitä myö-ten
Esim eräässä salauc&sa tämän
mantereen kirkollisten edustajain
kokouksessa oli myös luvattomasti
Saksasta tulleita kirkonmiehiä Siel-lä
todettiin että kertomukset pasto-ri
Niemölleristä eivät ote vain satua
Joten Leo Steinln kertomus mainitus-ta
henkilöstä kirjassaan voidaan hy-vin
uskoa todeksi Hän sanoo mm:
vallisuudesta Ja Täten Neu- - Mart'n Memöllcr Jonka kansa
vosto-Venä- jä mjös puolestaan Atlan- - oIi ähes kolme vuolta vankilassa J1
tln Charteri mukaan sitoutuu "ettei '''" slclreillä käsitti Hitlerin ilke- -
alue- -
alaisena
Ja
"Julis
olevan
Ja Jotka
mieltä perustuk
osoitus Jokainen
omalla
senkin
pääsi
avusta
an tarkoituksen Ja kun minä lähdin
Sachsenhausenin keskitysleiriltä sa-noi
hän minulle: "Kerro maailmalle
että Hitler on Ihmiskunnan viholl-inen"
Niemöllerin ääni oli elävältä
kuolleen ääni sellaisen sani Joka
aussa oli viekotetu uslccmaaln siihen
minkä natsien ohjelma oii pukenut
suuren Ihanteen muotoon Myöhem-mät
tapahtumat salvat hänet huo-maamaan
erehdyksensä Mutta sit-tenkin
vielä oli hänen valkea uskoa
pahaa Hitlerin henkilökohtaisesta
rehellisyydestä Ja viimeisessä koh-tauksessaan
vetosi hän Hitlerin kun
nian Ja muistutti hänelle vaxuutuk-sistaa- n
Joita hän teki ennen kuin
otti vastaan kanslerin toimen 1933
en oikeudelle Ja kestävälle rauhalle (etU kirkko tulsl saamaan "natsilal-turvataksee- n
lainalalsen yhteiskun- - lltuksen ehdottoman kannatuksen"
tajärjestyksen Itselleen Ja toisille Houkuteltuna omaan satimeen
kansoille" Edelleen sopimuksen lo- - poisti Hitler naamarinsa
ti T113TAMA HEINÄKUUN 7 P — TUliDAYJULY 7 fl vjt- - c
%' £v i 'Vv ♦ v Ta 1
- M£ f y
- ZXvamk
' & V aaaTBaaaLMFr--
"
Canadalaiiet sotilaat kiidättivät Canadaaaa valmistettua armeijan panaaroltua autoa mäenrinnettä
alaa Camp Bordenln manöövereillä
Maailma täälU katsoen näyttää
hieman kaukaiselta Nimittäin tää] Ui
kalajärvien rannoilta Ja kun yrittää
kirjoittaa jotakin niin tuntuu kuin
sekaantuisi vieraaseen asiaan ja vie-raaseen
maailmaan Siksipä tämä
kirjoittaminen tuntuukin vähän nlir-kui- n
vetäisi kelkkaa hyvin takka- -
lalla kelillä vastamäkeen
Meidän täällä ollessamme on näkö
jään tapahtunut sellaisia asioita et'
tä meiU on ruvettu verottamaan
raskaammin kuin ennen Sota nielee
varoja Ja Jostakinhan ne Uytyy ha
ravoida kasaan
Mutta siinäkin asiassa on käynyt
niin etU köyhempään se verotuskin
sattuu kovemmin Kuin rikkaaseen
Asta on nimittäin sillä tavalla että
tuhannen parin väliltä vuodessa saa-jat
Joutuvat pullttanioast veroista
melkoisen osan la kun tietää että
Ullaisllla palkoilla työnUvien on a{-- na
ollut plhlstetUvä Ja KlelUydytU-v- ä
sellaisista- - eiämänantlmista jolta
rahalla saa niin tuo klelUytymlnen
tulee nykyisen verotuKsn mukaan
vieläkin ankarammaksi
Rikkaat sensijaan vaikka heilUktn
kysäistään nyt kokolailla enemmän
kuin tavallisesti eivät sentään vielä
laskeudu verotuksen kautta meidän
levenille Heillä on vielä kaikkea
ylllnkyllin paitsi jokeria joka nyt
annetaan sama puollpaunanen niin
rikkaalle kuin köyhällekin
Mutta jollakin tavalla me täällä
Canadassa olemme ainakin T:eft on
nellisemmalla puolen kuin toisissa
maissa Täällä ei ole esimerkiksi pa
kollista asevelvollisuutta vaikka ve
rotus alkaakin olla tavallista ras
kaampi
Ennen tapasivat maantierosvot
sanoa että: "Rahat taikka henki"
imuna nyi munessa cuivpan maassa
seurataan sanontaa: "Rahat sekä
henki"
Meillä täällä Canadassa otetaan
rahat melko tarkkaan mutta kun
asevelvollisuutta ei ole niin henki
tavallaan on kuin turvassa Nimit-täin
semmoisilla Jotka syystä Uikka
toisesta eivät lähde tappelemaan
maailman maantierosvoja vastaan
Voimme siis toistaiseksi sanoa etU
rahat menivät mutta säästyipä hen
ki
Mutta olkoot maailmaa tua: Kyl-lä
ne siitä aikanaan lutvlutuvat pa-remmiksi
varsinkin Jos Jaksamme
kovasti tapella sekä rahalla etU
elävällä voimalla
Iltakin alkaa hämärtymään Ja ko-tilahden
vanhat kilpikonnatkin ovat
((laittaneet keskustelunsa päivänä-sioist- a
Yksi vanhin bassoääninen
karilas parastaikaa toistelee ku
Hitler: "Olen Kristusta voi- -
makaampi!"
"Minkä tähden teette asiat minulle
vaikeiksi toteutUa?" hän huusi "Mi-kä
estää teidät tunnustamasta etU
myöskin oli vain ihminen lisäksi
vielä Juutalainen Miksi minulla
joka olen paljon voimakkampl kuin
Kristus Ja Joka kykenta u:emaan
CtnaflUä armeijaa rblcetta ajnrta
laiVBBBHHBB
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa llllaaHlil
Pakinajuttuja
i
mealla äänellään lausetta: "Let me
see let me sce' Mahtaneeko tarkoit-taa
etU hänen pitäisi saada vilkais-ta
täU kuuman kesäillan tuotetta
va onko hänellä jotakin muuta ka-verien- sa
harvinaisuuksia katseltava-na
Emme kuitenkaan vie vanhan
kilpikonnaukon kriitillisten silmien
eteen tätä hkUricskaamme vaan pis
tämme Umän kirjekuoreen maaliky-lään
lähettämistä varten Voisi vielä
vasten naamaamme tokaista rinta-äänellään
etU: "Co to blazes" ihan
maan kielellä Nämä meidän koti-lahtem- me
kilpikonnat kun eivät vietä
ole suomea oppineet
Joo terve vain sitten!
Kiviperän Pekka
Kenogami Que
Samuel Takanen loukkaantui hen-genvaarallisesti
kesäk 21 p kaivos-aukossa
ja kuoli saamiinsa vammoi-hin
kesäk 29 p Hän oli kotoisin
Saarijärveltä — A (Kuusisto
Tmmins Ont
Ensi torstaina kuluvan kesäkuun
9 päivänä kokoontuu Punaisen Ristin
ompeluseura Mrs Mäkysen kotiin
Charles St Uudet Ja vanhat Jäsenet
tervetulleita Rahalla mikä kertyy
ostetaan ja lähetettään paperossia
niille suomalaisille sotilaille jotka
ovat menneet yli mereen
Sitten 12 päivästä alkaen on sun
nuntaisin kahvia Ja päivällinen Jou-toaj- an
puistossa Niistä tulevilla ra
hoilla läheteUän Joululahjapaketti
sotapojille Tervetuloa sekä syömään
etU samalla saunomaan niin tulee
kakst kärpästä samalla lyönnillä ja
kolmanneksi vielä tärkein asia saada
iloa niille sotapojille Jotka "ovat
pois Canadasta"
Tervetuloa! Ellei sada silloin siel-lä
tavataan — Varhanpuolen Miina
Nairn Centre Ont
tavu
mehän aivan
tuneet kesän viehkeydestä Iha-naa
kuin se nyt onkin muistimme
sentään taas kokoontua oikein run-saslukuisena
kahvillekin jota
Helvi Silta ja Varma Salo
Sillan farmilla
Rahaa saimme 1505 joka summa
luovutettiin Canadan Punaiselle Ris-tille
Oikein kaunis kiitos kaikille
lahjoittajille kaunis
Taito Ristimäelle hyväsU soitosta
Lakkolaiset menneet työhön
minulla on ylin valta klrxon ja sen 40B:neatuuhnanrlnnoisakko LsatuaUntyaitntnaeeloppAu1i
oppien suhteen! Jeesus Kristus loys and Xletals Ltd tehtaassa kun
el
yövuoron miehet palasivat työhön
600 työmlesU oli mennyt lakkoon
perjantaina vaatien 20 pal-kankorotusta
53 centin tuntipalk
kaan
Lakkolaiset päättivät palata työ
Sudbury Ont
Avioliittoon vihittiin kotonaan
lieaver Lakella Salomon Poikkimäki
ja Allina Rastas Juhannuspäivänä
Pastori John F Heino toimitti vih-kimisen
Todistajina olivat An-na
Leipälä ja Fanny M Heino Avio-onn- i
seuratkoon päivä palsteisena po-lkuanne
Haudan lepoon siunattiin Herman
Edward Palomäki kesäk 26 p Wall-napltae- n
hautausmaahan Surujuma-lanpalvelu- s
oli Jacksonin hautaustoi-mistossa
Jossa past John F Heino
puhui Jälkeenjääneille kauniin hau-tauspuheen
Toivolla ettei kukaau
niin tulisi toivottomaan tilaan että
tekisi kuten edesmennyt kansalai-semme
toivottomuutensa hetkenä te-ki—
Sunnuntaina kesäk 2S p saatet-tiin
kasteen armoslunauksen osalli-suuteen
seuraavat lapset Uarsonista
Mr ja Mrs Matti Laiturn tytär Jean
Helen In?rld Laituri Kummeina oli-vat
Toivo Ja Ellen Polvi Sudburysta
Mr ja Mrs Henry Andersonin tytär
Doris Anita kummeina olivat Saimi
Ja Urho Punkarl Mr ja Mrs Otto
J Karpin pojat Jack Norman Karppi
kummeina olivat Iea Ja Edward Lah-ti
samoin Albert Arnold Karppi kum-meina
olivat Tyyne Ja Kalle Kovanen
Jumala siunatkoon näitä lapsia elä-mänsä
tiellä Kasteet toimitti Sud-bury- n
Suom Ev Luth seurakunnan
pastori JF Heino
Sudbury Ont
Voiman huvitolmikunta ei ole
jfi icpaamaan laaKereuiaan suur-Juhlienka- an
Jälkeen vaun Järjestää
Suomirannalle railakkaat tanssit
huomenna keskiviikkona 8 p Utä-kuut- a
Kinnusen orkesterin soitolla
Me tiedämme että meillä on lyhyt
kesä Joten meidän on iloittava ke-sän
riemuista ennenkuin se on li-vahtanut
ohitse Siksipä työpäivän
päätyttyä pisUydymme Suomiran- - taan Long Laken vilvoittavien vet
ten hyväilUväksL Kun on nautittu
uinnista ja ulkoilusta tarpeeksi niin
sitten Illalla pistämme päälle rai- lakkaat polkat Ja valssit niin Johan
eämän arkipäiväisyys Ja ikävä halli- - tuvat Olen myöskin kuulluT että
voiman huvitoimikunta Järjestää
Bingo pelejä sellaisille Joden Jalat
Jospa taasen kuiskaisin jotain tääl- - elvt tanssr tahttin
U VVabagisistaktn maailmalle Suomi rannalal tavataan —
sentään ole huumaan-!malalne- n'
niin
tar-joilivat
myöskin kiitos
I —
centin
i
Mrs
Jää
Km- -
Ajonopeuden rajoitus
Ottavasta Ilmoitetaan etU autoi-lu- n ajonopeuden rajoittaminen 40
mailiin tunnissa on toukokuun ku-luessa
osoittanut etu siten mvös
yhteenajot Ja muut tapaturmat
maanteillä ova suuresti vähentyneet
Ontariossa oli tapaturmaa touko-kuulla
kun vuosi sitten nHdn lnim
määrä oli KuoletUvlen tapatur
mien luku oli viime toukokuulla 16
ja vuosi sitten 45 Quebecissa oli vii-me
toukokuulla 446 Upaturmaa Jois- ta johtui 9 kuolemaa Vuosi sitten
olivat vastaavat numerot 1199 Ja 36
Muissakin maakunnissa ovat tapa
turmat vähentyneet koska gasolimm
ja kumirenkaiden rajoituksen takia
on autoja vähemmän liikkeellä Ji
ajonopeus pienempi Brifsh Colum-biass- a
avuksi Pallon enemmä1 kuin Hän— fcX uniniiun v„n Viilit! ~a _ vastoin__lostaln vvit
Voi- -
222
735
siU
- - "~" — "v— "-- - ~— --- ~ u- - lajmiuimam lUKumaar aleni vain
miksi el minulla olisi oikeutta Järjer- - uJat moittivat että neuvotteluja kahdellatolsU edeillse#n toukokuu- -
Pakinaa japa
sista
Ulkomuodoltaan k Ji„M
Ipanilalset ovat Iän mamn jj "
imaua Katsottuna erehdytän manlalset Tiedenv novat etu väristä kuu-- I '
nalaisilla Ja Japar "
A - j hyvin kaukainen yhteys J!!
selvitetty vaan k j] !
kemmin polyneesi! ?
t kujj
golilaiseen rotuun s u huolurS!"
jeottiätukksieinssaankoienenyht-Vjas- lu nieirtieäinei3 v kuvakirjoitus joku irjoitetaaa ?
häältä alas käsin e ve sanot mitään muuta yhtäläs-yt- ti jaM--' kielessä on kovia k r kkerti
runsaammin kuin k mankie!J
esimerKiKsi japaniUn - ätää
van r kirjaimen yhtä f vanakua lantilainenkin kun itävastom kua
lainen ei voi sitä V n pititäi hi-Joitus-ta
ääntää oli - kaan iv
toin kun kiinalanen kääntää r lera
ien i Kirjaimeitsi japanilainen tm
ei voi ääntää 1 klriamU vaan kaä tää sen r kirjaimeksi
Kuten jokainen Japanilaisi ninu seurannut tietää nussä on tali
suomalaisia nimiä muistuttan s miä Muutenkin Japanin kieltss
sanotaan olevan paljon puhtaas
suomalaisia sanoja Joilla kuterJa
on kokonaan toinen tarkoitus Ti-mä- n selitUvät kielimiehet Johtata
siitä etU Japanin saanll ennen Jt-panilai- sten valloittajain niille talot
asui "Ainukansaa" Jolla el de mi Uän rodulllsU yhteyttä japanilajtes
kanssa ja jonka heimon jätteitä re-läki- n sanotaan olevan Japanilailta
keskuudessa Tämän "Aimikansu
kielessä oli paljon puhtait suomin- - ala sanoja ja jotkut kielimiehet ji rotutukijatkln ovat sitä mieltä etu
mainitulla kansalla ja suomalajJU
on kaukaista yhteyttä ehkäpä ol leet alkujaan samaa heimmoaka
Tämän Ainukansan kielestä Japarji
kieleen Jäänyt runsaasti anoja jw ia vieiäKin ilmenee Japanilaistu
nimissä ja muidenkin Japamiaatea
sanojen joukossa Siitä huolimatu
Japanilaisilla Ja suomalaisilla ei w miUän el edes kaukaistakaan rot
yhteytU Ja kaukainen se rotuyhten
on kiinalaisten Ja japanilaatenka
välillä
Paitsi muita enmalsuuksia rota-tutkij- at
sanovat että kiinalaisten i
japanilaisten Jalan muodostune
on varsin huomattava ero Sitila-töin
kuin kiinalaisilla jalkaterä l-ukuunottamatta
sitä että muinaxa
aikoina kiinalaiset puristivat rju'c
jalat muodottoman pieniksi on u
manmuotoinen kuin muillakin Japa
nilaiset muodostavat tässä ihntsix-na- n
rotujen karjalaumassa erilai-sen
haara kavioideii rynmän Smrs
ero Japanilaisten ja muiden ihsjM
välillä on siinä että japamlaita
Jalassa lsovan-a- s on suhteellisesti k-veä- mpl
kuin muilla Ja isonvuja:
ja seuraavan varpaan väli paljoa l-eveämpi
kuin muilla niin että Japi"---
laisen Jalka todella muistuttu t&
rakavloita Joissa varpaat ovat via
päässeet irti kavion sisältä S'i
syysU kuten jokainen tärkeät
Japanilaisten sotilaiden kuvia fn
nut voi havaita Japanilaisten Ui
den kengänkäret ovat suhteeHjeS
paljon leveämmät kuin muiden öi-den
sotilailla
Me olemmekin siitä anelleet "i
JaDanilalsilh on JoUin rotuytMj
haarakaviolden kansia Kuten joki
nen myöskin tietää paholainen
vissa Ja kirjoituksissa myöskin ki
taan haarakavioiseksi Niin tn J
panilaisten rodullinen alkupe j1
Uhan asti on ollut selvittämättä
nvn-nv- t tiprfpmlphillekln arvfHf
na alkaa vähitellen sehnt JI
laiset ovat itselleen ja ff"
yritUneet todistaa että he ovat?- -
malallisU alkuperää mutta a-v- i
ottM no ovatkin körp
maanpinnalle sielU toisesta pi
eli haarakavioisen pchoiaisen -
kunnasta
Garson Mine W
- vanna _p-ii~ati-- a:ren iRKau— —
Mäki kuoli täällä vin-- '"
sairasttettuaan noin kolme rx
ta Hän oli tullut tänne Sa"
25 -- uotta sitten ja w80Lbb
mekein koko ajan Hän oH
saan 53 v ikäinen $
maisia ovat puoliso Hil
vönen kaksi tyUrtä Vw
Mrs John McDonald ja p"
Mäki
kaksi kertaa suurempi
tää kirkolle uutU oppia'- - d aloltft cnnfnkuin mlM Pla hun nähden Siellä oli myös tapa- - kuulla samaten kun
(vat t-öh-ön
jturmaln luku toukokuulla melkein ' vuonna
kuin
prtJ