Vapaa Sana, January 11, 1941

              a
T "ifiTa "--- -
T-fr- j imfmiim[iM)iiiwf ItoVi tiili wmj anli Eristeitsu 'Vii '"Wi' issjii iifwniwriiw iHwvij ' V " wWL"3 5(ÄS
1941 TIISTAINA TAMMIK 14 P — TUESPAV JANUARY 11 SIVU 3
taantuvatko
wJlCls'8! Wi ir# 0R fPfla t'i
Cirj Eugene Lyoni
(Kun 1 l 't-- i me - i eraih-matt- ä puljcn s-l!al- na jotka t ivat
U"'U siä keskinäisen hlsvmmair ksen h -- n -- o'l- M ! i
ja Hitleun yhteinen taistelu kansanvaltaista järjestelmää vastaan le--
caä niin j luaisemrue Ut-s- a Uin -
la kirstll n uene 1 c :rn kirjoituksen osa nm ui-- a- ujr
erikolst Ptiaa selostaa itiksi eianuni a - - "- -- -
relle el ole uumka-- n mantmnsuuivsn ijuus un vui """
tuosla Vult- - il rressln eaus'a'ana ic-"-i suie m unraim -
na mutta n-thtya- an olot tiellä niiden kammottava toleiiiuiis uhPei-Ie- n
auk-- sl tvn silmunsa ja lian on kirjoitellut nilta sei e nmia kuli
kenties ykslk:un toinen airerikalainen enajan olojen tuittaua e In
tyrä "Toimitus
l TenIJ2n menetttl nykylen sodan
'
Taimessa on Jo tullut melko hyvin
Itunnetuksi Ensin rnta suuttumusta '
Ui ankarampaa mielenilmausta ml-- 1
tenfasisnhaarat millolukln edellyttä- -
väti& tahallisesti ltikkeellelaskettuja
kuhuja Johtaja Hitlerin ja toeri Sta
llnlnVttlien katkeamlesta Sen syn
nTttäinässä toivon ilmapiirissä Julis-tavat
sanomalehdet Ja radio Saksan
J Venäjän välien "välttämättömän"
rikkoutumisen painostaen erikoisesti
JtäTettel Stalin voi sallia" Hitlerin
'voittavan sodassa Kansanvaltaisten
maitten valtiomiehet Lontoossa Ja
VVaininKtonlssa kiirehtivät uudista- -
maan "kosintansa" Kremlinlln Ja viek }
kaät moskoviltlt käyttävät hjväkseen
siten synnytettyä epavarmuuta saa-dakiee- n
taas muutamia lahoja tai
konetyökaluja tal mul'a myönnyt) k-sl- iS
Jolta Saksa voi käyttää hyväk-see- a
Loppujen lopuksi pettää Stalin
Jällien nämä kosijat Hitlerin eduksi
JaTJÖlitaa olevansa pyhästi -- puolueeton
Senjdlkeen ovat kaikki Jonkun
alkaa vihoissaan Ja pettyneitä — kun-nelTtä- mä
toiveitten sekaannuksien
Jattymyksien sarja uusitaan Jäi-lee- a
JMnlstakaanime niitä tapauksia jol-loli-sanonialeluH- stö
on selittänyt Hit-lerin
Ja Stalinin välien rikkoutumisen 'ton tanahtumassa: Saksan hyökä--
KtÄä Puolaan Venäjän vallatessa lta-inefe- n
maakunnat Sovlettlmaan "va-'pimittäess- ä"
Suomea bolsheviklen vai-Jla%s- sa
Ressarahlan natsien tunkeu-feTtwa=- a
Itumanlaan Koma-Herlin-To-sklöoplmuks- en
teon aikana Venäjän
Odotetun petoksen ennustelijat olivat
ihic varmoja Jokaisessa näissä tilan-''tetes- a
että Stalinin Ja Hitlerin ysta-rnde- n
rikkoutuminen oli Juuii ta-pahtumassa
Venäjä selittävät ne oli
'Äeisestl manöveerallemassa saadak-iie- n
strateisen suojeluksen natsien
r=ni™inftkkävstä vastaan Onnetto- -
fnMiiuUksl el näitten toiveitten murs
!_— 1 v-nr- nn tnuena jälkeen
JtUlUmiUCII nciiui — -
ole voinut estää yhä uslen saman-'laiste- n
myrkyllisten valienrikkoutu-mistoiveltte- n
sntymlstä
Hitlerin Ja Stalinin sovittua
teeskentely Ja petosta
Kun nyt katselemme 1™--- -
näihin tapahtumiin niin on seivaa
että jokainen Venäjän to:menpu uu
ollut kauniisti sovellutettu Saksan
5enetclen kanssa sopusointuun H- -
KZ „ otipl varsin teolsa -- e u
m 1 et loko maksuja Venäjän salli-Wl- a
uusista rikoksista tai osia yh- -
"ii i it-ut- a Ykslnrä lvremu--
D--: "
_ IMn K iiiSKusiainiuRisini"ov n suomen
selk - Un - voimakkaammin vai-ku- u
jlklsta Saksan Ja Venäjän
[vällei 1 kkoutumisen unisia — """
[Tau- - :i ----
n katseltuna epäilemättä
fjuril -- cilalselta mitä se oli: oa v- -
Siäian ia Saksan etukäteen suunnnei-in- t
vanillnavlan maiden ympäröi- -
inistä VsUovalsten veljiemme oelotak- -
lisien mukaan piti Hanskan kukistumi inen nlolttaa Stalinin jarruttamaan 'äntlon naap:rlna toimenpiteitä Se
l"1ensl Saksan Ja Venäjän yh--
teltolmli'aa Tätä kirjoittaessa seli
tetään Venäjän olevan jelolseoan
Saksn läheiseen itään kohetistamas--
ti tr-fckkavkse-stä
jhtäälla Ja Japa
nin yhtymisestä akselin toisaalla Oli-pa
Stalin peloissaan tai el todennä
köisemmin tulee VenaJa tmemean
HiMf-ii- a ja hänen liittolaisiaan niin
yh'aai!i kuia tolsaallakln
TovpvI Molotorln mielenosottuktel- -
lin- -i käynti taKlsmln Mekassa on
"todistuksena siltä Journalistinen seli
tys Mo' tovin käynnistä Eeriilnissa
'muka neuvottelemassa" Hitlerin
k rs-- a on silkkaa pötyä Tov-- rt Jo-lo-t
- 5 polltllkkoaa niin plnikallpe-spe-- i
e!a Stalin tuskin viskoisi btn-ti'tiadn- an
päivällistä Hltlertlle pu-humattakaan
osallistumisesta neuvot-teaihl- n
Curaslan asioista Se oli Jir-e'ett- y
navtteP tarkoitettu muitu- -
keVsl Turkille Ja Balkanin maille
vaksuraukelimen Ja to--n- en - ä miten
Stalin Ja Hitlerin yhUlstfll-- -
_ tl %-- v ta rTl Molotnvjn vienuu '"
ilrke -- iS - 1 ainoastaan Stalinin
lunneiun 4utumuta J(ui
vustuslahja Saksan alimeren suun- -
Helmille
Venäjän "n- - stcrlo" ilmenee paljon
mpäna roltllUam Kum kan- -
Mnvaitaisten maitten huomioltsijaln
tunteissa Ja ml-likuvluiks- ljsa Mos- -
kovan takaus taksan turvallisuudesta
jhdellä rintamalla teki Hitlerille man-dolllsek- sl
I aloittaa toisej maailmanso-dan
Siitä saakka kun liltle-t- n Ja Sta-linin
htelstolmlntasoFlmus oli alle
kirjoitettu on Moskovan laaja pro- -
t-mrniifl-akonelsto
— kommunistinen
kansainvälinen Ja sen tähtisikermään
kuuluvat fellovvtraveieuen jarjesioii
l
— toiminut suunnitelmallisesti toh-tori
Oöbbelsln propaBanrtamlnlsterlön
tarkoituksien mukaisesti
Natsien ja komn-unistie- n yhteis-toiminta
täydellista
Aina siitä saakka on natsien ja
kommunistien yhteistoiminta kalkl-ss- a
sotaakUvvIssä Ja puolueettomissa
maissa ollut täyJelllsestl sopusoin-nussa
Militaristisen Ja diplomaattisen
toiminnan Jokaiselle esteellä on Mos-kova
tukenut Uerlitnii toimintaa Joko
toimimalla tai olemalla toimimatta
miten asla on milloinkin eleli) ttänyt
On kylläkin totta ettei Venäjän talou-dellinen
apu Saksalle ole o'lut toivei
ta vastaava mutta Venäjän oma su-rullinen
taloudellinen tilanne on va-ktiiitfnvn- nn
trdlstuksena siitä ettei
laiminlyönti ole tapahtunut Stalliln
tahdosta Se että Venäjän on täyty-nj- t
Jo kaksi kertaa korottaa leivän
hintaa sitten sodan clun ja sen kule-tuslaltoks- en
rappeutuneisuus ovat
vain osoituksia tämän kuvan todelli-suudesta
Jos -- kjsymyksessä olisi 1'atagonla
niin meillä el olisi käsiteltävänämme
mitään "mysteilota" samanlaisissa
tilanteissa vnan me sanoisimme avoi-mesti:
"Alvan varmaan saattaa Pata-Roni- a
samoin kuin Italiakin Jonakin
päivänä tikkejä välinsä Saksan kans-sa
mutta tällä kerralla Ja niin kauak-si
tulevalsuuJessa kuin vcldaan en-nustaa
em niiden vhteiellmä ystä-välllt- ä
Ja todella onnellista Joka ta-pauksessa
on meidän oletettava että
niiden Uitto on molemmin puolin
lehelllstä Patagonlan alka-ajottals- et
tiimtllcii tnl vnlmakasten nuolueet--
— 1- -„ Mhomtivt f ivat ole koskaan
menneet uikeittomu den asteelle Ja
_ _- joka iapauKsesu a - tK- iltS-mään
total tananismin viiuoimi 1
taloudellista elntarvevaraoa voin- -
tinea mukaan" MuMa kun me olem- -
a- -
ime tekemlstssl Venäjän kanssa Jo-ka
on niin kauan ollut nila monen
I Ihmisen toiveitten ja painajaisunien
clheutu caa hi ta--n J rfce-- ä har
'kinta todenn koinen muuttuu "arvoi-luksellsek- sf
ja ajattelu sekaantuj
1 petoPisten toiveitten vero#ioon
Miaä vältän etä Venäjän ja Sak-rai- :
vhe'stolmInta on yhra l otettava
kuu raikän m ukii iki 1 a valti--1
env lisistä Hiteistä vakaapa vain
siksi etti te lepää todellisella etujen
1 yhtäiXlsyydelU Kaukana siltä että
j Stalin haluaisi natsivallan nopeaa kn-- !
i ien mistä pitävät oviettvalan joh
tajat sitä suojelijanaan ja valtansa
laajentamisen vällkapaleein brPau-nia- n
ja a iosaksllalsen nvaimanval-le- n
hävittäminen on teko Johon Mali-nilla
on vatäpaljon mielenkiintoa ja
lehelllstV halua kuin Hltlerilla
Vussolintlla Ja Japanin militaristeilla
Mikään nuua knln tämän Hiton pää-kumppan- ia
Saksan tolei:a uhkaava
häviö ei voisi rtkkca lta
(Jatketaan)
Vain Ructsin Amsrikan
linja toimii Canadassa
Mut-- t ulkpm?'i's IHJt aerika-ova- t
laisia luuunstinrtti
sulkeneet oven
Äskettäin klrlolteMlln Montreal
Dailv StaHssa että Montrealissa en
toiminnassa enää ainoastaan ksl ui- -
komaalaliien lalvavhtlön konttori Ja
se on Ruotsin AmerlKan Linja En- -
simmaneksi jouiui umemaan ovensa
Puolan linja sitten seurasi Saksan
llnian sulkeminen Norfan laivalinjat
sulkivat ovenpa heti Norjan valtauk-sen
alettua Hollannin Amerikan lin-ja
pitää konttorinsa auki mutta ml-Pä- n
matkustalallikettä el ole Hans-k- n
linja piti myevkln konttoriaan
auki mutta nyt on sekin suljettu Ita-lian
linjan toiminta loppui äkkiä ja
sitä edltl vielä polllin sekaantumi-nen
Hajan sulkemiseen
Nvt on kuten sanottu ainoastaan
Huotsin Ameilkan linjan konttori au-ki
Konttoila hoitaa Arne ltutqvist
llnlnn johtaja CanaIaa varten ja my
Atlannilla anna
liiketoiminta pääasiassa aho- -
Jen välitystä etuAasl Suomeen
ForeIRn Exchange Control loard sa -
lii suomalaisten lähettävän kuukauslt -
tnln 23 dollaria kotimaahansa
lohtaja Ilutqvlst Ilmoittaa että lähe--1
tvkset suurimmaksi osaksi emit vii
elen ja kymmenen dollarin suuruisia
sll3 Ituotsln Amerikan linja on
Canadaa ainoa ulkomaalainen laiva-linja
Joka harjoittaa vielä liikettä
hdysva!talalsla laiva-yhtiöitä
Vapaan Italian liike aloitet-tu
Canadassa
Anthony Spada ltnlo-Canadlan- s
järjestön sihteeri Ilmoitti lahjoitta-psaa- n
Järjestön puolesta toisen am-bulanssin
Canadan Punaiselle HlMll-l- e
ett& Itallalahten keskuude-ss- a on
Irerustettu samanlainen liike kuin ml
1
15 Johtaa mnskalalsten puolesta ken
a Ia llfllllUl tniIT11II'] 1 VH JHHII I USV -- - - - "
b „ 1Ilk
nn - - --- - -
tule leviämään YM'vltolkln
Etell-Amerika- n malhlm
Mmu 1
£u?u-y- n Suomen apuosaston toi
mesta n Ssmpo-haollll- a kansain-veeli- u
torstaina If p tammlk
Mrs 'm o joka itiaisemnilnkin
livtteli niille kuvi Suomesu on
l Htii:n"t liiuo'! tubinaan meidän
nlhtävrksenirce u:den fUmtn
I lMkl Mrs SI neo on lupautunut
ensiksi soitte maan suoren savelmes-tartmm- e
SlbeJiuksen "nnlandUn"
Fmave epäile etteikö asiat ole täl-läkin
'kertaa niin ikävästi että tois-tan
tljtyy jäädä oven ulkopnolelle
mutta ne onnelliset jctka tulevat
aikanaan saavat kyliäkin rahansa
et!etä nähtävä Ja kuuluvaa vslkka
oviraha enkin nyt nostettu Msen
kokouksen päätöksolla 35 seat ja
laptet 15?
Mutta ompa mtlllä lohtuna e et-tä
rahat mnev8t Suonien hätaäkär-hlrie'- 1
hyväksi oakin tnrkelntä
varsinkin tflläktrtaa sillä pikaista
avustusta meidän on saatava Mio- -
meen Eihän ole vannsa vako 'uo-m- l
vieläkään olla rauhassa vaan voi
e Joutua uudelleen sotatantereeksi
Ja sillein en valkeaa avustuksen
lahet)
Slli tun:iusaueemme H Canadan
olkoon: Avustusta Suomeen mahdol-lisimman
runsaasti Ja riau!
Torstaina 21 p:nä on meillä om-peluseui- an
Ilta Pelataan bingoa Ja
jaetaan töitä Canadan Iu:ialen Hin-tin
hyväksi Tervetuloa läheltä Ja
kaukaa mukaan tekemään käsitöitä
Punaisen Uistin hyväksi
Ilunkatavnroita Suonioon
Kansknan ja Kspanjann
Yhdysvaltain hallitus ollut neuvotte-luissa
Dritannlan hallituksen
niiden lähettamisesM
Wahinptonista ilmoitetacn ettii
Yhdysvaltain hallitus on ollut neu-votteluissa
llritannlan hallituksen
kansa ruokatarpelelen lähettämlse-s-t- ä
eräisiin Europan maihin Ja tämän
'„tu_lok„se_na Hr„ltaniknluainhh hallmitutcsatnorn
tnUöisyyd-- n mukaan
JUUIU' MLa!aUrn haltuun
Su&y önl
Sudbu-y- n v la u-sru- ra Voimn"
on lälleen saanut toimintatarmoa
Ensimäis n näyttein saamme nlheU '
ID päivä (siis cnl sunnu-taln- a) Jol
loin menee uuintona yleisön vaati
muksista näytelmä "Valheen ken- -
Rlllä- -
Tähttn esltystllalsuutren on han-kittu
jotakin uutuutta kuten "voi-malalstll- V
on cllut nlna tapana
TtisinMin inittma nn vipitkin kan- -
u„ iin ruitiuiv i uskallan
ranoa että maamme klitoka--t kekaiti- -
neHtämm yleisöltä
On nimittäin saatu hankituksi
sellainen musiikki joka yleisöä var- -
ii„ bHnrr 1 tl 14411 1 il rf~ tRtt musiiU- -
kla saa yleisö kuunnella aiknsa ku- -
'luksl ennen Iiaytelmfln alku Ja
m-tiiiiri- n vi„it
VARMASTI emvn jm1''!
linja vielä lalvaplletteji Jos saa Suomwnf nilthiUmäUömnttn
matkustusluvan Linjalla el kylläkään Muihin Ku-ole
k3jm j3 IpanJaan
laiva liikettäonJkain niinpä rll(karflarnclta klwVa5nu?fnlne
mutta
Näin
lukuuottamatta
Joka
kanssa
Joku
NÄIN TAPAHTUU JOSKUS SIVIILISSÄKIN
Jcs sen saanti huikea
Puuvilla em maaliin n tnkilmpia saavuttaa jalansijaa mulaaakln Euro-kentie- s
kalkkein talkein u-UMiiliti- ol luu inainsa Ensin Itallaaaa Ja tnyo-lisuude- n
raaKa-atn- e TusKin mlkän hemmhi SveltsiMiä ja Saksassa
maailman kauipauvarotsta em niin '
voimakkaasti vaikuttanut Inuiiultlt- -
ea kulttuuriin kuin puuvilla Jätti
läistelltsuuden kautta jollaiseksi em
kohonnut se on aiheuttanut muutok-sia
Jetka väkivaltaisella voimalla o-v-at
vaikuttaneet vleonsä kaikkialla ja
aikaansaaneet vhtelskunnalllsU mul-llstuksl- a
ruuvlPnntuoianto ja siihen
rakentuva teollisuH on vaikuttanut
monen maan sosiaalisiin valtiollisiin
Iti taloudellisiin elolhln Mutta puuvll-lantuotannoU- a
oli varjopuolensakin
sillä se suol tnlul häikäilemätöntä
orjakauppaa aiheet tsei usein verisiä
teilläkin Joista tunnetuin on v 161
puhjennut Amerikan sisällissota
Jo puuvilla yhtäkkiä häviäisi
maanpinnalta niin vlideksnn kmnet-t- ä
osaa Ihmisistä sail kävellä Aata-min
puvussa ja vähän Eevankin"
Sellainen tekijä pauvllla em maail-mantaloudessa
että liman sitä tul-laan
vhtä huonosti tolme-e- n kuin Il-man
eiljvä kivihiiltä tautaa Ja ku-mia
Sotaakin puuvilla palvelee sillä
siltä valmistetaan puuvlllaruutli Jota
käuetiiän ammuksiin
Puuvillan historiasta kertoo uusin
tutkimus että mmi kotimaa oa Intia
ja todennäköisesti tuottivat kiinalai-setkin
sieltä Vas-ta
9 tai 10 vuosisadalla puuvillani II-Je- ls
levisi Kiinaan ERyptlssä puu-villa
eli tunnettu Ja v 55 e Kr Jol-loin
persialaiset sen sinne toivat
Aleksanteri Suuien sotaietket välitti
vät puuvillan Ivetiemlsen ensin
Kreikkaan ja mv ohennuin Koomaan
AraMalalsten arvellaan tuoneen puu-villan
Espanjaan Ja mulliin Völlnie-re- n
maihin
140t-luvul- li alkoi puuvillateollisuus
laiva Karilla
West Palm Heach Flciila — Lin-jalaiva
Manhattnn Joka cli matkalla
New Yotklsta 1--
os Anneleslln ajot
karille Lake VVorth Inlcti aikai-Fes- n
sunnuntal-lltan- a I-a-lvan
ei il-moitettu
olevan suoranaisessa vaa-rast- a
Kaksi
mÄiirMttlln palkalle Kntllhajo ta-pahtui
rnhtäväeti klo 10 sunnuntai- -
lltarn
Hautren oli sen palkan nimi Sak
slsea Jesa helsarl Napoleon voltti
liittoutuneet preuBsllals't Ji ryssat
vusnna 1813
Tlimft relastaa en wan ylelaoä Jo
ka tulee aikanaan kuten pitääkin
teatteria rakastavan yleiefin UhOi
pttkäatä istumlvta Ja ouoiuk-- w
Tikettejä myyeJälin Koiuln j
Heiskasen lllkelssii ynnä "osman
jäsenillä Hinta vaan c ja __-- a' 10c
Katsokia tarkemmin toretaln nu-merosta
limoltuata —Tttö
IBBBBB—sBsttstfsVv Vy{ "k ssfcsL— s %UKm£l-jisMsMs- V MT 4cas" av ~ 1 a VH ssssVaVkk' --— sJb''ssiWsWVpJ jmZ% F ~ Hfehs f flBssVsnasVsVaflC -- ssär
puuvilla "valkoinen
Vii
mutkan ilmassa koettaessaan älttli hteent8rfniy räyttil mitä tapahtui Kun t--
mln lert5k6re5„ ehjaaj tSk yhtkkkä
toli"n ntk-tfjlrc- rt kra ilmana Pnar c Erxil nlnnn menetti kontrollin Ja oytk mereen Kalkkien Py
hien iafidessa Bahiatia Kerre henklltä IjukVaaMuI tySktyssa
kulta"
loppuisi saisimme
"Aatamin puvussa"
puuvlllakankaansa
Anirrikalainrn
mnnlklfovartljaaliista
PpMsrsBUM
Jelyskasvlna puuvilla rl kmroeosssa
ole huumattavaa oaaa esittänyt raan
tuotettiin Itä raakana Ita-latlas- ta
Ällisteinäni oli riikat ajat puuvilla-kauiMi- i
keskus
armuinlella I tiedetä milloin
puuvilla tuli Knrlantlln puu viii teol-lisuuden
varsinaiseen kotimaahan
IGOO-luvu- n kesklvnlhrills oli KIhii-nlss- a
useita hueimattsvla punvlllateh-tait- a
V 1M2 oli Knfflanntssa 1 mil-joonaa
värttinää eri tehtaissa Puu-villalankaa
y111 tuotteita alettiin vie-dä
muihin maihin ja Lliglantl kehitti
piiuvlllatee)lllsuutensa maailman suu-rimmaksi
Amerikan puuvillateollisuus lienet
Ikivanha Kun ensimmäiset eurooppa
laiset saapuivat Meksikoon niin ho
huomasivat aiteeklen harjoittavan
laajaa puuvillateollisuutta Ja kaunii-ta
puuvillakankaita tavattiin inyoi
liiusl Intiassa Itraslliissa ja Perussa
rohjois-Ameriknss- a nsljaan el ollut
puuvillatuotantoa V li''l etiRlantl-lalse- t
siirtolaiset alkoivat kokeilla
luuvilluivlljelyä Ja koe onnistui hy-vin
V 1SPJ vietiin maasta Jo 425
inllj kilon iHiuvillaa Ja meidän aika-namme
vienti oti kohonnut n :!00)
inllj ktloon
Kaksi eiulautllalsta Aikvvrlsht ja
Caruvviifiht sekä amerikkalainen
Whitney nostivat pnuvlllan nyk isf-e- n
valta-asemaa- n inaallmass1 On mos
mainittava höyrkoneenkeksljt James
Watt sillä koneetta el olisi voinut
mitään tehdä V 17C! Ulchard Ark-veilK- ht
hankki ensimmäisen patentin
'kojeelle Joka rullilla varustettuna
kehrää isakapuuv Illasta hienoja lan-koja"
V 1781 lääkäri IMiuund Cartwrlght
keksi mekaanisen kutoinatuollu joka
kutoi aluksi yhtä ptiljou kuin S03 ja
lopiltn 1000 käslkutojna Työttömät
kutojat ilkkolvat liiinen koneensa
koska pitivät sitä heidän leipänsä
polkijana
Hänen keksintönsä sai kuitenkin
mulllttiikseii 1 uurillateolltsuudessu
Mutta sekä koliruukooe' e-t-ta
kutoma-kou- o
olisivat Jääieet valllo nykyistä
merkltyitS9n ellei nuierlkkalalnen
Yhltney olisi keksinyt "mekaanista
slemenpuliillstnjaa" Ja sltl tjomene-Itlmä- l
jel:a Ki vuotta mjoheiumln
oli muuttava maallmuii ilm sarja-valmistust- a
VI1lt11ey oli ulkoasiaan
retehtailija Ja hau palkkasi kivääri-tehtaaseens- a
tyoläUla Joista kukin
valinlsll htä klväailn neaa Mutta
)ilts el miestyn)i minkä vuoksi
Whitney sulki (Iitaansa Ja ryhtvl
puuvillaa vllJHemllln
Hän huomasi Illoin että eirjla cl
ollut tarpekel ruhdlstatnaan puuvil-lan
siemeniä Joten suuri osh satoa
mätäni pellolle Whitney nuunlttell
nt Isitteen Jossa kshsl pilkein va-rustettua
puu telaa tarttui puuvillaan
ja InolMl siemenet V 1791 bän sul
keksinnölleen iteiitin
V 181 syltl Amerikan slsalll- -
sota ja pHiivlllalähetykset alkolvur
ihtyft UiicashireisA joutui paljon
tkstUHtyolälsla työttömiksi Kaik
k Is Ha Maassa syttyi nälksJusplnedia
ja snellakolta Kuroopsn oli palattava
rakta Js kannuituolln alkakaut"-- !
Sellainen oli tilanne kun sisällissota
v 1M6 päättyi
Saksa päätti ttsa oppia tapuli iu-mls- U
ja lähetti v 18S6 astantunUjoi
ta Ktuneniniin ja leoon peruni
snnnti sinne puuvlllavlljeyksi
l'j9t Stvksan pnsvillatuounaon ai o
oli Jo mlijaardin markkaa
Ajanoloon hi pntivtilateolliHuim
MrattiuiMt rnä sutonuustUsemmuksi
HdeUlsen msuUlmansodan Järkeen o
vai pnaviltan entiset kulutut mw
seMlakin Jsinl pemsuneet omit
teotllssaslaltoksia Japani onkin vn
sn vaostna varsin uhkaavasti kilpaii
Jat aaUatoa tnountotnatden kanssi
aAMen markkinoilla Tämän se u
TOtnat tsMä halvan työvoimansa ta
ks sillä t lätsille on maksettu ta
Tftitotaen ainaisia palkkoja- -
Maailman puuvillasato on vuosi- -
kclaeata vsltsTsstt kasvanut
13H se oli i lähea 19W mllj kiltm
Suomessa valmistettiin enilmmti
set puavlllakanksat Turussa 170" lu-van
pueHvältosä VuotU ' on k n
teakt pMeltävä mnkHvii-- " na sii--1- 1
sillein otettiin Tstnp-i- " Ui nsim
mAIaen kebmukon kii-'ai'it- m Un-ia
y saata tehtaassa Puuvillatehtaita
on Seaesea puolisen tnalnaa ja
nUssS tyolalsR normaaliaikana n
12404 Kaakaruuvlllaa KSytettiln
Suomessa vuonna 19C n ! mllj kiloa
J ollen ttn arvo --''OO mllj mk