Vapaa Sana, June 25, 1938

              No5ii22L
f--
5
1 P KADONNUT LENTOKONE LÖYDETTY
comer lojsl muutama ralva sitten 1 p kajonneen lento' oneen
vhdeksän matkustajan ruumiit olivat siellä täällä vuorenren rmälli
mjrskvssa Onnettomuus tapahtui lähellä
aikaisemmin hylyn Ja senvuoksl etsintäjoukkueet olivat etsineet slta viikko- -
osuus Delawaren
siirtomaa-asutuksess-a
Tukholmasta joka on
Ruotsin väestomuodostuksessa
suomalaUten I)f'aa-re- n
Lainaamme tuosta muuta-mia
Sanan lukijan nähtäväksi
r
:
MAALISKUUN
Eräs k- - 'tija nimenä m u
ttiujkset siora Nevadan vuoristosta
-- e oli '-Uoat-unat
suuressa
lisistä v rrnhulppua Lumi peitti
lisiia tarhaan
Suomalaisten
Ruotsalainen kirjailija RIch Gothe
tutkimaan lomalaista vaikutusta
piti Suomen Yleisradiossa esitelmän
siirtomaa-asutuksess- a —
mielenkiintoisia kohtia Vapaa
i Rictsalalset eivät olleet seudun en- -
KiEiisiä omistajia kun he keväällä
VU — siis 300 vuotta sitten juuri
hla aikotiin — lahoillaan "Kai- -
k Nrckel Ja "FAgel Orlp" pur- -
phtlvat Atlantin yli Ja nousivat mal-LaPelaware-J-oen
länsirannalla Vaih
telin Nassaun linnake joen
hella rannalla ehkä tilapäisesti oli
1'Jlona tuli kuitenkin vastalause
Icllantllalsten Manhattan-saarell- a sl- -
rvvasta keskuksesta
Kymmenen retikuntaa lähetettiin
luotsista Tlaware-lahdekkee- n rnn- -
'la sijaitsevaan uuteen sltrtoKun- -
laa vuosien 1637 Ja 1656 v&llllä Kras
äiti retkikunnista nimittäin kah- -
flsjs Joka lähti "Kattan"-nlmlsell- a
italia ei saapunut kos-lia
perille vaan siiitolalset Joutui- -
häpeälliseen vankeuteen Porto
icooa Ja viimeinen eli yhdeksäs
(kiliiiata laivalla "Alerrurlus" saa- -
liittolaisineen Delavvareen vasta
fJ Jälkeen kun hollantilaiset olivat
pnm Uuden Rjotsln
ituunsa Mutta kuten tunnettua
iyoskin hollantilaisten tätvl Dian
l-rj-i
englantilaisten ylivoiman
!S sillä jo v 164 englantilaiset
tlashat Bkä Uuden
ruIn Amsterdamin että koko Ue- -
Trn alueen
Edellä mal itusta kymmenestä ret- -
Pranasta rayttävät n: o 1 Ja n:o 2
nitineen ksinomaan ruotsalaisia
'-'lantt-lalsla
Mutta kolmannesta
raanenteta retkikuntaan näyttää
'"-I-n
kal'kien laivojen mikana
incm Isla Mi:iaiml!ai-'-a-tUse) a losh(u„tpuip„aI„e?a„asutAisoeishiamme„kmasiioinnsistMaaeni_statta-iä---
!an seraiTaa
sMaala!sca työvoima oli vannas- - f" 'oetf-- j ja arvossaDidettv liuot- - F"Hti 1'letarl Brahe luuli havaln- -
ssssssssssDssssV
rjfeBBSBSj
fMsKsrRtrk4ftirätWSiM1I iWsarszssLBVM
' V
MSI
LaEäUöl
maaliskuun
syventynyt
osuudelta
esitelmästä
ylempänä
kuitenkaan
siirtokunnan
Alankomaan
s-ulm-maksl
IPvJBBJB
neensa Ja mistä hän tiedotti Kjotsitn
kenraalikuvernöörin kertomukses-saan
v K"S nimittäin että hän kat-soi
Suomen lahvaan olevan mukavuu-teen
taipuvaista kotona mutta "kun
tämä kansa tulee muuanne yksi mtes
tekee työtä niin paljon kuin kolme
muuta" — tämä oli varmastikin ha-vaitu
Jo aikoja sitten Suomesta tuo-tiin
Ruotsiin työväkeä laiialastlttain
Ja kun Vlsteräsln piispa 1'ietarl Mau-nunpoik- a
"Talonpoikaistaito"-kirjas-saa- n
v:n lf2J tienoilla jo mainitsee
saman asian Jokseenkin odottamatto-man
suomalaisen tervehdyksen "Tere hy%ä mies" ohella voidaan
olla vakuutettuja siltä että suoma-laisten
avuksi-tuonnill- a on vanhat
perinteet Myöskin Kustaa Vaasa Ja
hänen poikansa toivat Ituotsiln laiva-lastttta- tn
suomalaisia toinin "linnois-sa
Ja tiluksilla" kaivoksissa ja si-lattimol- ssa
Ja Kaarleherttua suo-malaisten
"hyvä kuningas" paasti
halukkaasti suomalaissiirtolaisia alal- -
I slinsa maakuntiin Xutjasota ja pitkä- -
aikaiset tukalat olosuhteet Sjomessa
! vaikuttivat että Keskl-Ruotsl- n suu- -
rlln metsäseituihln sllrt)! 1600-luvu- n
ensimmäisinä vuosikymmenina Jou-kotta- in
suomalaisia uudisasukkaita
Tuhannet sitkeät uudisraivaajat ra-kensivat
sinne torppansa ja talonsa
saloseutuihin kauaksi perintotaloliis-te- n
asumilta alueilta ja nämä Suo-men
rojat rerastlat useita kirkko-pitäjiäkin
Tietenkin tuli mukana
myöskin irtolaisalneksia "Iolsasukas
on suomalaisen talonpojan pääsky-nen"
sanoo Runeberg Ja miksikäs el
"pääskynen" olisi seurannut mukana
Ruotsiinkin Kiinteästi sijoittuneiden
veroa maksa Ien suomalaisten vas-tapainoksi
näitä Irtonaisia aineksia
nimitettiinkin "lolssuomalalsiksl" tai
vielä paremmin "ajosuomalalsiksr
He ajelehtivat kuten nimityskin o-solt- taa
palkasta palkkaan toisesta
'BSSSSSSSSSSSBSSSSSSBSBSSBB
238 ji 233
y
LAUANTAINA KE3ÄK ?S P — aATURDAY JUNE 25 TH SIVUJ
_l
EH
MtTasm- - vasnsnsnsnsnsnsnsVI
1S$K - Mv~ J
iB£
97? jalan korkulsU Buena Vlsta- -
suomalaisslirtolasta toiseen
Tpllä tavalla olen nyt esitellyt mei-dän
Uaöen Ruotsin slirtoltuntaa kos-kevissa
asiakirjoissamme usein mai-nitut
"metsänhaaskaajasuomalalset"
oivallisia uu-iisraivaa- jia mutta tavattomia erä
miehiä Jotka Jo synnyinseuduiltaan
lähtien olivat tottuneet tekemään
säännöllisesti toistuvia eränkäynti
retkiä Savon suuriin metsiin Ja mui-hin
rajamaihin
Varhemmin on tahdottu vihjailla
että R:otsln suomalaismetsät ja sa-mein
myös Uuden Ruotsin siirtolan
olit at 8 auttaneet rahantekijät Ol-koonpa
niinkin olemme kuitenkin
hillattain kuulleet heistä! Ke ovat
ehkä kaskenneet hieman liikaa tai
Illan myöhään — he ovat ehkä silloin
tällöin nitistäneet Jonkin hirven hen-giltä
luvattomalla ajalla tai kalasta-neet
kyläkunnan kaukaisissa kalave-sissä!
Se oli heidän "rikoksensa" ja
me voimme kyllä sisimmässämme
ymmärtää heidän hailia-askeleens- a
Mutta mitään pahantekijöitä rikosoi-keudellisessa
mielessä mitään rlkok-sellisl- a
he eivät olleet Heidän "pa-huudentlens- ä"
on helposti nähtävä-nä!
Ja sellaista kansaa el voida mi-tenkään
verrata siihen kansanainek-seen
Jota alussa laivalastlttain sekä
tVjanJasta että Uanskasta lähetet-tiin
Amerikkaan: to-lellls- la rikokset- -
Hsla Joille oli aiattu vankiloiden por
tit Jolta oli ajettava eteenpäin ruos-kan
Ja uhkausten turvin Ja Jotka te-kivät
kapinoita niin että heidät oli
vihdoin Joko hirtettävä tai ammutta-va
El Ruotsin viranomaiset nIMi
kyllä huolen että saatiin kunnollista
väkeä eli kuten erään värärln oh-Jees- as
sanotaan- - "me tahdomme saa-ria
hyvää työteliästä Ja oivallista va- -
keä" Ja sellaista saatiinkin Ja sa-nalla
sopivaa väkeä tcdelllsla maan-viljelijöitä
'-a-malla
kuin sekä Hol-lannista
että Englannista saatiin uu- - i
teen maanosaan lukuisia kauppiaita I
käsityöläisiä kultaseppiä jalokiven- -
iojla jopa Ja
monia englantilaisia joita yksinker '
talestl nimitettiin vain "gentleman-neiksi"
mutta joilla el ollut vähäisin- -
1
1
'
SUDBURY ONT !
CALIFORNIA
Orange Lemon Lime
Näyttävät hyvältä — Maatuvat hyvältä
Oikeita Mehujuomia
GOLD TOP DRY GINGER ALE
Sm railuu ja erikoinen rrcku puhuu ten yleounyydsli
PULLOTTANUT:
Sudbury Brevving & Malting Co Ltd
PUHELIMET
Liikkuvtametsälhmlslä
hajitedenkeittäjiäklii
takain käsitystä maanviljelyksestä
Ruotsilla oli nuoressa siirtokunnas
taan käytettävänään euslluokkalsta
hyvin va--nentunu-tta
kansanainesta
Kun me sen vaoksi nyt käymme
juhlimaan De'aare-rauisto- a niin
Juhlikaamme ennen kaikkea noiden
y'sl' ' -- alsten uraau :rtajaln tvotä'
Helgan työnsä pysyi vaikkakin Jlrto-kcnn- a kjernöörl vaihtoi se vsjl
kun h inntilalset tuli at altaan tai
kun sil t kunta lorulta liitettiin Kns-lai- n
siirtomaavaltaan Silloin voi-daan
ka'sella noita kukoistavia vilje-lyksi!
oita nämä pitkän matkan ta-k- e
Is muukalaiset ovat raivanneet
ai n I)elaware-Jcei- i varrelle tai vä-listä
r os In kauemmaksi mu 'kalai-set
jofka a au oloon ovat sulautuneet
mullin kansoihin aluksi hollantilai-siin
a englantilaisiin Ja hyvät ja
3j dmielliset olivat heliän suhteensa
punana' kollin Intiaaneihin Jotka
ml ' l'än nimittivät suomalaisia
vei Iksc n" tai "omaksi kansak-ee- n
nimityksiä Jolta he eivät
mk1' 1 an käyttäneet hollantilalsUta
tai englantilaisista LM ole siis Ihme-cltav- jj
että he pian alkoluit viihtyä
tSssa ar lnalsen rikkaassa Ja helel-Tä'l- U 'sä maansa Jota eräs heidän
ensimmäisistä ruotsalaisista rnpeis-taa- u
Anders Rudman täydellä todel-'- a timutäi "Kaanaan maaksi" kun
iän t?97 kirjoittaa siliä kotimaahan-- a
ruotsiin
1'alauirme nyt rlakjsym kseen:
Oliko taJtllakin suomalaisten osuus
3elrwaren siirtolaisasutuksessa niin
:Luri? Ja voidaanko tämä näyttää to- -
teen Siirtokuntahan oli ruotsalainen
ja asiakirjat tuolta ajalta ovat Ituot-'I- n
aikUtoissa Ja mvoskiii vanhat
ameilkkalalset Ja hollantilaiset asla- -
Irjat puhuvat säännöllisesti ainoas-taan
"ruotsalaisista" mutta harveni-nl- n
"suomalaisilta" Onhan hyvin
'uonnolllstakln että riotalalsen siir-tokunnan
siirtolaisia nimitettiin ly-jes- tl
"ruotsalaisiksr Suomi kuului
Ruotsin vallan alle Ja ulkomaalaisten
taholta el voitu odottaa mitään erit
telyjä Mutta me voimme selvästi liki-pitäen
laskea kuinka monet Ja ketkä
siirtokunnassa olivat suomalaisia Ni-mien
esiintymismuoto antaa tosin
joitakin välke iksla sillä ruotsalaiset
virkamiehet kirjurit voudit Ja papit
tahtoivat vastenmielisesti kirjoittaa
maahantulleiden suomalaisten vanlio-'- a
sukunimiä Sen vuoksi suomalais-ten
nimet varustettiin tavallisilla
ruotsalaisilla "-son"-päät-telllä:
Per
Andersson Jonin Joransson Jne
Niin tapahtui jo suomalaismetsissäni-meki- n
Ruotsissa ja samaa tapaa nou-datettiin
enimmäkseen Amerikassa-kin
Joltakin suomalaisia nimitettiin
ainoastaan etJnlmlllääii joihin liitet-tiin
lisänimi "flnne" siis "Anders
flnne" 'Jacob flnne" Jn e
Osa näistä vanhoista suomalaisista
sukunimistä Jotka sllrtilvit Amerlk-kaa- n
on kuitenkin säilynyt ruotsalai-sissa
asiakirjoissa Ja muutamia niistä
tavataan vielä tänä päivänäkin Vh-dysvalta- ln
slirtolalsnlmlen luettelosta
"Colonisi names In USA" Otan tä-hän
niistä vain pienen valikoiman
Esim nimi
Koek kirjoitettu -- välistä myös: Koe-kl-n esiintyy kuten Rautalammilta
jeralsln oleva sukunimi Kokkonen
monin paikoin Ruotsin suomalais-metsissä
Amerikassa siltä tjll pian Cox Joka on siellä huomattava Ja laajalle levlnnjt suku
Mullikka myöskin rautalampilalnen
sukunimi esiintyy Värralannlssa-kl- n Ja nyttemmin muodossa Mulli-kan
Amerikassa Siellä on Mulllca
Hill-nlmlne- n kaupunkikin New Jer- -
seyn seudulla mikä luultavasti on saanut nimensä Mullikan sutun mu-kaan
sekä Mullica-Jok- ! Ne- - Jer-seyssä
Leuken tai Laikan luultavasti sama
kuin sukunimi Mikkanen mikä oli
hyvin lukuisasti edustettuna le-- vattnetlssa Värmlannlssa Ja todis-tettavasti
siirtyi sieltä siirtokun-taan
Amerikkaan Ieiattnettssa on
Lukto-- n vielä tänä päivinä
Tossavainen mvöskln rautalamnllal-ne- n
sukunimi eslintvv mm Orsan
suomalaisseudulla Taalainmaassa
Vlmestä Ml Amerikassa Tossa Ja
Mttemmln Tussey
Seneca: samaa alkuperää kuin Slnik-l- a
Minekt 'Minkkinen rautalampilalnen
sukunimi tavataan myöi Änger-manlannls- sa Jne H'ttunn myös iauiaMmmlMa lostn
Amerikassa tuli Holton Jota sel-lainenkin
muoto kuin Holstein
Vaasasta oli Pedr Gunnarson Rimho
eräs siirtokunnan uranu :rtajla Jne
On puhuttu ettl Uudessa Rtiotslssi
tävtyy laskea olleen ainakin 50 pros
suomalaisia Minä uskon kuitenkin
ttä tätä prosenttilukua voidssn huo-letta
Vorcttaa silli varsinkin sen Jäi-- (
ken kuin riotsalalset salvst luovut-taa
siirtokuntansa ho'lantllalsille sen
us-lmm- at virkamiehet sotilaat J
muut asukkaat palasivat vanhaan Ko-timaahansa
takaisin
Ensimmäiset suomalaiset oli klli
aksi pakotettu slitym&än Uuteen
luotsiin Niiniä eris luettelo vuodel-'- n
1511 Joka on kirjoitettu saksaksi
!- - le n Jotka on vletäi tols
-- i Jälkeen matkusn-e- t suomalai
ktltenVIn varattiin erityisten
' siirtola! vänirlen toimesta kuten
esttn Mins KUngln UudesU RtKitsIs-t- a
lähetetyn luutnantin Joka tai laat
J kustaa ltersla"enlln Ja VärmUntlln
saadalseen suomalaisia perheitä
muuttamaan mukanaan Atlantin )ll
Onhan myös tunnettua että siirto-kunnan
vasta nimitetty kuvernööri
Johan 1'tlntz everstiluutnantti joka
aika ajoin asut Pohjanmaalla iltnolt
ti Korsholmasta lfill Akseli Oxenst-JemaU- e
että hän koetti saaja sopi-via
henkilöltä Pohjanmaalta siirty-mään
mukanaan uuteen siirtolaan
Mutta mitään suurempaa joukkoa el
sieltä kuitenkaan lahteuM Paremmin
rnnlstnl MAns Klliie sillä l(50-luvu- n
valheilla vnrslnkia IlerRsIafrenlssa oi-kein
vilisi suomalaisia V 1C?I cli
Marttl-suomaljine- n löasta lävtäiPt
kiparia IJusnaisheuln luota Ja sin-ne
perustettiin pian Nya Koppather-itetnimlne- n
kuparikaivos Jossa lm-hittii- n
ahkerasti Ja missä myös eräs
tjöhye oli aina suomalaisia --Miten
pai 'on kansaa elellä on ritänvl olla
käy seMIIe siitäkin että piirin vuo
limestarl Ilarall Olufson saattoi 1 li' ii-ii
1 al-kapln-an
aikana hyökätä n i""
suomalaisen kanssa Värmlannln ra
'alle Se oli kansaa sieltä eikä Värin
lännin suomalaismetsistä kuten lVrt
han Ja muut ovat tahtoneet otaksua
N'llnp'1 oli varmasti helpi'oa saada
sieltä kantaa mvoskln altameien taa
Uuteen Ituctslln
PitUä merimatka kaikkine vaikeuk
slneenkaan ei näytä heitä pelotta-neen
Onhan tarkemmin ajatellen
nnoinit ttavä että näillä retkikunnil-la
oli poikkkeuksellisen pitkät meri-matkat
keskimäärin 44 — 5 kuukaut-ta
(Göteborgista Ielawareen Kotiin- -
I paluumatka sitä vastoin kävi lalvoil- -
ta nopeimmin mikä Johtui siltä eitä
suunta oli silloin pohjolsem[i ja tuu-liolosuhteet
paremmat
Tämä suoranainen Amerikka-ag- i
taistoni Delawaren suomalaisten ta-holta
jatkui sittenkin kiu siirtokun-ta
oli jo joutunut hollantilaisten Ku-ntin
Ja sen vuoksi saattoi aika ajoin
johtaa 'Ruotsin taholta diplomaatti-seen
osiaan puuttumiseen APiksi
hollantilaiset olltat kyllä olleet hie-man
peloissaan näiden monten su-malalst- en
yhdjskuntlen takia Dela-waren
varrella Ja useammin luln
kerran oli koetettu niitä hajoittaa
Mutta pian havaittiin että näinä po-litiikasta
piittaamattomat uudisasuk-kaat
olivat todellinen löytö ja niin
muutettiin miellä Ja heitä tahdottiin
saada yhä enemmän muuttamaan val-tameren
taa Suomalaiset matkusti-vat
usein Ruotsin suomalaismetsistä
Osloon mistä sitten Jonkin laivan
mukana päästiin Amsterdamiin
Rauhallisesti kehittyivät asiat mvös-kln
englantilaisten hallltusalkaua
Kunnioituksella puhui suomalaissiir-tolaisista
hellin uusi kuvernoörinsl
William Petin Hän kävi vieraisilla
heidän kodeissaan Hänen tärkeissä
neuvotteluissaan Intiaanien kanssa
oli eräs suomalainen kapteeni Iassi
Cnck hSnen vblitysmieheiikän ja tulk-kinaan
Tiedonannossaan Englantiin
v 10S1 William Pelin tekee johdan
tuissaan erotuksen ruotsalaisten ja
suomalaisten välillä: "Ensimmäiset
viljelijät tällä seudulla olivat hollan-tllals- t
ja heidän jälkeensä ruotsalai-set
ja suomalaiset" Käännän tähän
mitä sitten seuraa merkllistä jatkoa'
"Minun on välttämättömäsi! puhtitu-v- a
heidän kunnioituksestaan esi ai-taa
kohtaan ja heidän ystävällisellä
käyttäytymisestään englantilaisia koh
taan Ile ovat puhtautta har-rastavia
Ja ruumiinrakenteeltaan voi-makkaita
joten heillä on myös kau-niita
lapsia Ja melkeinpä joka talo
on niitä täynnä Harvoin tapaa Jon
kun jolla el olisi 3 tai 4 poikaa Ja
yhtä monta tjtärtä Muutamalla on 0
7 ja $ poikaa Ja minun on tehtävä I
heille tämä oikeus: minä olen harvoin '
nähnyt nuoria miehiä jotka ovat niin
raittiita ja työteliäitä"
Upsalan atkklpllspan huolenpidon
ansiosta saatiin kaksi ruotsalaista
pcrplsmlestä siirtokuntaan ntm An-ders
Rudman ja Erik lljork jotka
1697 saapuivat perille mukanaan jouk-ko
hengellisiä kirjoja ruotsin ja suo-men
kielisiä sekä painos Intiaanien
kielelle käännettyä Lutherin katekis-musta
Englantilaiset hallltusvirai-omaise- t
ottivat pappismiehet vastatn
suurin kunnianosoituksin ja kansa
seurasi heitä juhlatalossa se ira k un-naut- a
seurakuntaan Kirjat suoras-taan
rilstettln pappien käsistä ja
pastori Iijörk kertoo liikuttavasi! et-tä
siihen saakka siellä näytti olleen
ainoastaan kolme hengellistä kirjaa
mutta ne ollat saaneet riittää siirto-kunnan
kalkille lapsille niin että he
olivat oppineet lukemaan kohtalainen
hyrln ja että näitä kirjoja oli lainat-tu
perheestä pertieeseen
Esl-tslemm- e yksinkertainen van-hanaikainen
hurskaus oli siis IK-Iia-e- n
tarsllla ollut auua tekemään hei-dät
niiksi suosituiksi luotettaviksi ja
kunnioitetuiksi Ihmisiksi Jollaisiksi
heidät tunnetuin Englannin siirto-maavallan
alueella El ole liis t!i-meell- lsti
että Amerikassa vl1 ta
'likin päiväni ollaan mielissään ja
--it-elti
siitä jos suku voitaan laskea
vilreitnvsksl niittä le!awaten en-simmäisistä
tktinkertatsista uranu tr
lajista Kunnia hellän muistolleen
tf
rm
Jfmu hptl
#tt6bnr VntmTU%
PUHELIN 2000
Suomalaisia hymnejä ja lauluja
Parempi palvelus Ilman suu-rempaa
hintaa Käyttäkää mei-dän
kappelia el ylimääräistä
maksua
Dr II L DesRosicrs
HAMMASLÄÄKÄRI
X-RA- Y Ja KAASUVALINEET
Erlkolshuomlo hamtrmstenlattosta
Puh Konttori 2757 Vattaanotto 9-- 6 Puh Kotiin 236
(Suomalainen pabelluksessa)
67 Elm St E N Stevens Block
(Regrnl teatterin vieressä)
FINNISH PURITY
BAKERY
URHO RANTA
Puh 3770 382 Antvverp SL
Sudbury Ont
FELIX A RICAKD
RAUTAKAUPPA
Puhelin 2520
Annamme 6 pros alennuksen
Jokaisesta käteisostosta
SUnnURY ONTARIO
JJ0'C0NN0R
Lakimies asloltalja notarlo Jne
Balkle-til-ll Blook
HUimUKV ONT
Dr KOLJONEN
PUHELIN 1588
114 Elm St E — Sudbury Ont
A NIEMI
VALOKUVAAMO
36 Elm St E — Sudbury
ValoknvaastyOtl kaikesta
tajuta
Kulutta jäin Ruokala
Avoin kalkille
Siltti ja hyvä kohtelu
385 Eva St — Sudbury
PARTURILIIKKEENI
on nyt EJgln Lunch'ln rleresa
TERVETULOA LUOKSENI I
Puhdas Ja hyvä työ
Teroitan partavelUia
Erik Hj Länsi
S Eitin St — Sudbury Oat
A Foumier Ltd
Perustettu r 1890
VAKUUTUKSIA
Suomalainen vakuutua-aMlaml- e
palvelukaesaamme
Puhelimet:
Konttoriin 2 IM
Kotiin 2125 i S JODOUIN
II Elm Hl K Hudbnrr
DR STANLEY POLAOK
PIIYSICIAN & SUKGEON
Capitol Theatre Btdf — Sudbury
Puh Konttoriin 222 asuntoon 2360
-8--S-44-0fr--8-6--
e-M-fr-0-6- H KAUHANEN
RXATXLINUIKE
Teen kalkkia t)öalaanl kuuluvaa
työtä
38t ANTWFPD IV r linnilDV- -
Ö " — r-- — WWVMWlij
9 PUH 1M3W
"9HeeK0M
Dr O D Legge
IIAMMASLAAKAKI
Suorittanut opintonsa Dunlop
Resuirch Iratitutessa New
York kaupungissa
Dunlop Usva-Kon- e Pyorrheaile ja
Suun Taudeille
X-ltA- Y
C7 Elm SU E — Huone 202
New Sttvtnt Block
fftegent teatterin vieressä I
North End Bakery
I TOLMUNEN
395 Melvin Ave Puh 1031
Sudbury Ont
tfiir !
IW
I P1
V
H
1
f
?