Vapaa Sana, September 18, 1943

              MalOT-l- W LAUANTAINA SVYSKUUH M P — SATORPAV SCW U aj
Katsauksia Canadan LAPSET LEIKKIMÄSSÄ
Parempia Huonakalustoia
VUOOItTA 1IN AtTI historiaan
Kirjoittanut Aapo Niska
(Jatkoa'
Nj - kyhäykset eivät pyri olemaan
täydellisiä historiallisia kerto
n uin
cA-1- 4 ainoastaan lyhyitä katsauksia
O: Un aikaisempaan loytöajan hi-- u
J° koko tamän loytöajan
l jl kaikkine retkineen Ja seu- -
koottaisiin yhdeksi teok-rK- s
ir-mee- n
muodostuisi siltä niin suuri
ic!k julkaiseminen nain Jatkoktrjoi-tu--'- !'
sanomalehdessä tulisi mah-(- i
t maksi Siksi supistan kalkki
armollisimman lyhyeen Mainitse-„- a
m jaä monia nimiä Jotka ovat
„: j teoillaan rikastuttaneet lh-- v
-- d unan tietoisuutta tämän pohjol- -
nikan tunnetuksi tekemisessä
Toi- - jaiän kalkki Jotka vaikka maan-- t
isestl ovatkin nyt Canadan
i sivuavia Ja Jotka eivät ole
- i Mut suoranaisesti näiden
: i 'uteellisten selkkain felvittäml-- J
t-- k-i koskien yleismaailmallisten
!nueteeMlsten probleemien selvit-- j
ta ta kuten monet luoteisväylän
t -- iniset sekä lukuisat retket Joiden
t intuksena on ollut pohjoisten
maantieteellisten Ja ilmastollisten
f :kkatn selvittäminen
Tahan asti on puhuttu löytäjistä
mt saamme puhua mielestäni parem-- c
mkin tienraivaajista Tien pää oli
löydetty nyt oli vaan astuttava tietä
eteenpäin
Kalkkiin europalalslln Jotka Ameri-kan
mantereen tapasivat Floridan Ja
Labradorin välillä se teki syvät: vai-kutuksen
Siltä kirjoittivat monet eri
aikoina eri suunnista tulleina eri
kohdista pitkää rannikkoa samanlai-sia
ylistäviä kirjoituksia Kaikki jh-täpitavä- stl
kehuivat rehevää luontoa
moninaista kasvullisuutta Merien rik-kaudet
metsänriistan moninaisuus Ja
runau kaikki tämä sat tulijan rie-musta
huudahtamaan
Milloinkaan enää el Ihmiskunta
paäe osalliseksi niin suuren alueen
Jakoon eikä niin suuria sotasaaliita
kuin tämä manner antoi tule valloit-tavan
ihmisen syliin putoamaan
Vaikka maa oli hyvää Ja hedelmäl-listä
oli uudisasutus valkeaa Monet
syyt Joita el ennakolta tunnettu toi
turmion lupaavalle uudlsasutuskun-nall- e
Jos olikin maa hedelmällinen
oli siinä silti vaikea saada itsenäistä
omillaan toimeentulevaa asutusta
käyntiin Se oli kaukana pitkän meri-tien
takana Joka sen aikaisilla purje-laivoilla
vei usein kolme neljä kuu-kautta
11 purjehtia Oli monilukuinen
alkua sukasjoukko Jolta el kohdeltu
useinkaan oikeudenmukaisesti Kalkil-la
tempuilla sitä petettiin Jos ei us-kallettu
suoraan väkivaltaan ryhtyä
Monet yritykset sortuivat näissä alku-valkeuksis- sa
Monet siirtokunnat kuo-livat
viimeiseen mieheen Ja naiseen
Joko tautien sortamana tai vihollisen
aelden kautta el aina punanahkojen
vaan valkoihoistenkin Tavallisesti
ahkerat työteliäät ihmiset mieluum
min pysyvät kotimaassaan he kun
ovat usein luoneet työllään itselleen
kohtuulllen toimeentulon Eliel suo-rastaan
ulkopuolinen pakko pakolta
heitä he mieluummin pysyvät koti-massaan
viljelevät maataan taikka
tekevät muuta ellnkelnokseen Seik-kailun
tielle lähtevät mieluummin ai-nekset
Jotka Jostakin syystä kam-noav- at
työtä sen kalkissa muodois-saan
He retkillä toivovat pikaista
rikastumista Ja kun tällainen siirto-maa
asutus el lupaa edes huoletonta
toimeentuloa kovan työn vastineeksi
ciin seikkailijat huomaten turhaksi
V 'Ku rikastua Jättävät koko työn l "- - ollen toisten ahkerampaln nls--l
a eläviä loisia Ja näitä ahkerolta
Cl valkea saada retkille lähtemään
euvtiamalnltutsta syistä Tämä teki
en-!mnäl- set slirtomaayrltykset va-laiksi
toteuttaa
Jo= vrltys olisi ollut helppo toteu-tti
niin Erik Jälkeläisineen olisi
suf tanut "Viinimaan" Ja olisi se
tain muodostunut skandlnavlalalseksl
teuk! Valkeudet olivat suuret vielä
frnvkanja Englannin voimille Jotka
- nsarikkalna Joskin monasti rlltal-to-a
Ja kateellisina olivat tuhota
? omat yrityksensä toisia kilpaili-"- '
' kuklstaessaan
Samuel de Champlaln oli mies Joka
J i'i seuraavia uusia yrityksiä nykyl-aen
Canadan avaamiseksi uudlsasu-uksi)- e
Ollen mukana de Chastesln
Jteä'ämällä retkellä t 1603 hän en- -
" purjehti Cartlerln mainitsemaan
Hochebagaan Jonka vilkkaus oli pe-'''pohj- in
hävinnyt Siellä kierteli ai-toaita- an
algonouln-lntlaanej- a Jälkeä-k- l
el tavannut silti vilkkaudesta
J°k seitsemänkymmentä vuotta ai--emm- in
Cartlerln aikana oli vallin-- "'
Keko huron-lroquolsrot- u oli siel-tä
liärinnyt Ylös Jokea noustiin Car-teria
talvlmajollle Stadaconaan Jo
ka löydettiin myöikln autiona
Champlaln yritti nousta Jokea ylös
mutta lilan raskailla merlvenelilä el
yritys onnistunut koskien vuoksi
Siksi tyytyi Champlaln kokoamaan
tietoja ylämaasta tulleilta intiaaneil-ta
Hän sai kuulla että Joessa on
koski Jonka takana on suuri aava
vesi (Ontario-Järvl- ) Sen takana pau-haa
suuri koski Jossa muka on vain
hyvin vähän vettä (Nlaiarat Sen ta-kan- a
puolestaan on suuria Järviä Jois-sa
on niin suuret aallot ettei niiden !
yli voi kulkea Niiden arveli Champ-laln
olevan Etelämeren Vaan sitä
että niissä olisi suolaton vesi sitä
hän el saanut keneltäkään tietää
Kun hän el ollut varustautunut tal-ven
viettoon palasi hän takaisin
Hanskaan
Kuvaavana aikakaudelle mainitta
koon eräs St Malon purjehtija Jotka
tetkikunta tapasi Hän kertoi kaiken-laisia
ihmejuttuja pitkäjalkalslsta
pitkäkarvaisista Jättiläisistä Jotka oli-vat
niin suuria että laivan mastot
ulottuivat ainoastaan sen vyötäisille
Hoviin kuninkaalle selkoa teke-mään
mennessään toivoi Champlaln
retkiä yhä Jatkettavan Kuningas oli
tyytyväinen nähtyään kartat Ja kuul-tuaan
kertomukset vaan ei voinut i cntaa laivoja eikä aroja retkien Jat- -
kamiseen Champlaln ystävineen sai
kuninkaalta luvan ehdoilla että halli--1
tus myöntää kumppaneille yksinoikeu-den
turkiskauppaan Ja kumppanit si-toutuivat
luovuttamaan kalkki uudet
maat mitä he mahdollisesti löytävät
Ranskan kruunulle Dieppen Ja Malon
kauppiaat vastustivat jyrkästi tätä
sopimusta syystä että se tekisi lopun
neldän kaupastaan Canadassa Joka
oli heidän käsissään kehittynyt aika
suureko Kateus antoi aiheen virittää
uudelleen vanhan uskonriidan sillä
Champlaln oli ystävineen kalvinlste-J- a
Kunlnkasta moitittiin siltä että
hän pani tuhansien sielujen autuuden
vaaraan sallimalla moisien keretti-läisten
mennä harhaoppineen luonnon-kansojen
keskuuteen Kuningas el
ottanut valituksia huomioonsa Ke-holt- ti
vain kalkkia valittajia 'ryhty-mään
osakkaiksi yhtiöön Joka tul-laan
perustamaan Ja yritys on Rans-kalle
edullinen joten siihen on ryh-dyttävä
kalkkien kunnon ranskalais-ten
De Monts joka oli tämän uuden
rit)ksen sielu Ja toimeenpaneva voi-ma
vaikka oli myöskin kalvinlstl oli
kuninkaan suosikki Hän toimi tar-mokkaasti
Hän tiesi etteivät tällaiset
yritykset menesty Ilman pysyväistä
siirtokuntaa Siksi ensimmäisenä teh-tävänä
pidettiin siirtokunnan perusta-mista
Huhtikuussa vuonna 1C04 läksi lai-va
Le Havresta Ja vähän möhemmln
toinen laiva Jotka tapasivat toisensa
rovltussa palkassa Sable-saarell- a Nyt
slkol sopivan palkan hakeminen siir-tokunnan
perustamista varten Pur-jehdittiin
eteläänpäin pitkin Atlannin
lannlkkoa Maissa löytyi monia sopi-via
siirtokunnan palkkoja Eräs niistä
miellytti de Montsla niin että hän
valitsi palkan Ja pani sille nimeksi
Ste Crotx Tämä kartta Joka nyt laa-dittiin
rannikosta pelasti myöhem-min
seudun Canadalle Yhdysvaltain
alkamassa rajariidassa Annapolin
lahti tuli saamaan myöskin ensi asu
tuksensa Mukana ollut de Pien
Court perusti siirtokunnan sinne Jo--
Olen tässä itsekseni alkanut ih-mettelemään
tuota kahvlkysymystä
En minä ihmettele sen säännöstelyä
enkä sitä miten paljon sitä saadaan
mutta laatua Minä muistan sj-u- :
Jolloin saatiin — kun kahvi el ollut
kortilla — katsella puotien hyllyil-lä
kahveja Jotka maksoivat vartis-ta
ylöspäin aln viiteen- - kuutcenkym
meneen senttiin Nyt kun kahvi on
kortilla Jokainen tykkää ostaa mah-dollisimman
hyvää kahvia että kor-tillaan
saisi parhaan mihdollisen tu-loksen
Siis Gitettan vain hyvää
kahvia Mutta missä vartin kahvi
nyt on? Ja muut huoiommat UJit
El iiksl etU minä niistä välittäl-tl- n
Ihmettelen muuten vain Koko
maamme kahvlkanta en yhtäkkiä
muuttunut puolen taalan hinnan ym
tArilli olevaksi Onko re huors?
kahvit lähetetty Brasiliain tiVa'!!' - V- -
Tästi nikkelikylän suomenkiehs"-- U
paperiti luin mlMfikllnrrtla
ensi kerran koko lehdn h'Jtor:an
bPbbbbbbbK PFluMiTU BJBTfj ~i
~ __i U — jäi v JbH
SmmTM " gKäi- - Mmma
-- a €L a 'M
-- 'tS ii_ smm-- f£mr:CT~"~~W----~JS~ii:r?-i-CÄSuL T-- uMmhm
Syyskuun 12 päivästä syyskuun 20 päivään on erikoinen naisten
vapaaehtoisvlikko jolloin naisia kehoitetaan liittymään vapaaehtoi-seen
palvelukseen mm päiväaikaisten lastenkotien huoltamiseksi
Kuvassa nähdään eräässä tällaisessa päiväkodissa vapaaehtoisen
naisen pitämässä huolta lapsista siltä aikaa kun heidän vanhem-pansa
ovat sotatyöitä
hon hän plättl perheineen muuttaa
Ste CroKin palkka oli sopimaton
siirtokunnan palkaksi joka huomat-tiin
myöhemmin Keripukki ja muut
taudit tappoivat talvella puolet siirto-kunnan
asukkaista Kevään tullen
olivat uudet siirtolaiset halukkaita
lähtemään takaisin kotimaahansa
Siirtokunta slinettlin väliaikaisesti
uute?n palkkaan Champlaln tutki
tarkoin rannikkoa sillä siirtokunta
haluttiin saada Ilmastollisesti lämpö!-sempää- n
palkkaan De Monts läksi
takaisin Ranskaan Talvea retkikunta
vietti Port Rojallssa josa talvi kului
hyvin sillä metsät ja vedet olivat
tilstarlkkalta Ja kun pääasiassa elet-tiin
tuoreen tuuan varassa el keri-pukki
esiintynyt Keväällä sai retki-kunta
huonoja uutisia Katolilaiset
olivat juonillaan saaneet aikaan sen
että de Montsln oikeudet lakkautet-tiin
Joten hän el voinut jatkaa siirto-kuntayrityksen
Kalkki Johtajat pa-lasivat
Ranskaan Itse siirtokunta
Jäi vielä uudelle palkalle Jonne se
muutettiin eloon Eikä sitä lopetettu
ennenkuin muutaman vuoden kulut-tua
kun tuli pakko Ensin munkit
häiritsivät sen toimeentuloa kalkin
keinoin sitten Vlrutnlan englantilai-set
välttäen rannikkoa omakseen
Siirtokunta kun alkuvaikeudet olivat
voitetut olisi menestynyt koko hyvin
elleivät sivulliset olisi lilaksi sekaan-tuneet
sen sisäisiin asioihin Jesuii-tat
sekoittivat asiat kerettiläisvainoil-laan
niin että ajottaln oli kalkki
kaaoksessa Rajaselkkaukset tulivat
myöskin niin polttavaksi että ranska-laisten
vaikkapa olivat välillä koko
suurilukuisat täytyi luovuttaa val-miit
maansa englantilaisille Ja muut-taa
pohjoiseen liretoniln jonka asu-Jam- et
suurimmalta osaltaan polveutu
aikani ilmoitukset Ja kirjoitukset
että sen päämiehenä ollut Mr Kk-lun- d
on nyt sotaväessä Minusta
lyötiin Vapaudessa vähin lilan suu-resti
rumpua mainitusta tapiukse?-t- a
Minun tietojeni muksrJi Fklund
joutui kutsunnan kautta sotaväkeen
ei siis vapaaehtoiseen iretcntakai
seen armeijamme osastoon JCn olei
väärässä niin pyydän Oikaisemaan
Joka tapauksessa Vapauden enti-nen
päätoimittaja on nyt ens! kertaa
sellaisen liikkeen palkkalistilla ja
palveluksessa Jcta on hyötyä sekl
kansalle että maalle JftähyvPiskir-joituksessaa- n
hän selittää tulemansa
tappelemaan kuin vimmattu natseja
Ji fasclsteja vastaan kivääri kädes-sä
ja minä sanon että niin sitä pi-tääkin
Vaikkapa häneltä cl tsr
peeton rajoitiaa tuo talstelulura"--
seisi natscih'n Ja fasdsteihli St-tllisvala- an
kuuluu tapelli kilkkiä
maamme vihcllisla vastaan tulina
sitten vajtain ktä hyv&nsS Esi-merkiksi
Jos täällä rupe!Ivat kom- -
ViihomofiMn juttua
vat nältä ranskalaisista raivaajista
Kalkki asiat olivat nyt sekaisin
Kalkki mitä oli rakennettu suurella
vaivalla suurin aineellisin kustannuk-sin
uhkasi raueta tyhjiin Kovalla
a h alla ja monien yritysten jälkeen
sai Champlaln ensin ile Montsln ja
hän sitten kuninkaan taipumaan yri-tysten
jatkamiseen Kuningas myönsi
nyt yhtymälle vuodeksi turkiskaupan
yksinoikeuden
Nyt kolme vuotta edellisen retken
'aikeen näemme taasen Champlainln
I matkalla Nyt hän ohjasi laivansa en-- I
sln St lawrence-joell- e päin Ensin
1 Saguenay-joe- n suuhun poiketen Josta
1 oli muodostunut vilkas turkiskaupan
I keskus Siellä oli nytkin baskien lal- -
voja kauppaa lekemässä Champlaln
I' muitta mutkitta takavarikoi laivat
kun olivat tietämättään rikkoneet de
Mcntsln oikeuksia ja lähetti ne Rans- -
I kaan
1 Hän Itse nousi jokea ylös nykyisen
Quebecin palkalle rakennutti siihen
i hirsitaloja ja niiden ympärille hirsi- -
varustukset Ja vallihaudan Näin oli
laskettu perustus nykyiselle suurkau- -
I
pungllle Quebecille Talvi kului mel-ko
hyvin Tavallinen sen ajan matka-laisten
verottaja keripukki tosin vei
i talven kuluessa kymmenen miestä
Ne hyvät intiaanit Ja hyvä lääke Jo--
1 ka pelasti edellinen retkikunnan tu--
{
bosta oli nyt poissa Sitä lääkepuuta
Joka Cartlerln oli pelastanut ei löy-tjn-yt
Josko sitä ei tunnettu taikka
olivat metsävalkeat sen hävittäneet
Eivät myöskään intiaanit jotka olivat
kokonaan toista heimoa kuin Cartle-ii- n
aikana tunteneet tätä puuta Muu-ten
rauha vallitsi koko talven retki- -
i kunnan ja Intiaanien välillä Niin ku- -
lul ensimmäinen talvi uudisasutuk-sella
joka ei ole sen jälkeen tyhjänä
' ollutkaan — Jatkuu
Imunlstlt natsit taikka fasclstlt ka-pinoima- An
niin sotilaan on totelta-va
laillisesti ji kansanvaltaisella ta-ivalla
valittua hallitustamme Ja o-- j
tettava kapinoivia niskakarvoista
varmalla kouralla Rikta juu?
-- v-
Val on siltä Hannes Sulista tul-lut
CCF:n dellkelttl! Niipurikätn-pälläol- i
siltä puhetta kun raatiin
tieto lehdistä Ja tultiin sitten va-kavan
keskustelun Jälken tupakan-savua
täynnä olevaapa ' kämpässä
siihen tulokseen että Hannes on i-h- an
Taaraton eläjä olipa hän sitten
vaikka missä El hänen CCFtssä
I olostaan oikeastaan Uni tao perus-taa
Hän on sllainen poMttlnen vil-lakoiran
rasu Jolla ci ole kotia
missään Ja puolasee keren kättä
hyvänsä voileivän toivossa Mutta
kun pitää hänet palkattomana kar-tanovahtl- na
vaikkapa CCFtssä niin
pian hän katoaa jonkun toisen kät-- U
nuolemaan El hän kauan pelkän
aatteen vuoksi rupa dlikeltUi- -
man TämmBInen käsitys meillä '
Bjoia nasur-- i naiuK! ii-- wi vn
-- V —
Ennenkuin täsä rMrtään hunl- -
tuualksan nllrf Pieli t vMä
eris selkää pakottava homma Pe-rumin
nosto Laitoin vähin kuin
Erikoi§alana korkeimman laadun Kodin
Kaluitoja huokeimmalla mah
dollitella hinnalla
Meillä on myöskin suomalaista palreluskuntaa tehdäksemme
ostokäyntlnne nopeaksi Ja mukavaksi
Ennenkuin teette ostonne verratkaa YOLLES'IN ARVOJA
YOLLES FURNITURE CO LIMITED
63 ELM ST EAST (Postitoimiston Vieressä) SUOBURY ONT
Suomalaisi
Virsi ja
Lauluja
Käyttäkää Meidän Kappelia
siitä el ole ylimääräistä maksua
A Fournier Ltd
Perustettu v 1S96
VAKUUTUKSIA
Suomalainen vakuutua-asiaml- e
palveluksessamme
Puhelin: Konttoriin 7—7546
J S JOOOUIN
11 Elm St E- - Sudbury Ont
SUDBURY CLINIC
Dr s S Poiack
Dr D W Stewart
Dr R M Thomson
Or D W Louoheed lllklrlt Ja kirurgit
Dr I G Poiack
hammaslääkäri
— Puhelin 6—560 —
130 Elm St East BudDury Unt
Sudbury Footwear
Ainoa suomalainen Jalkinolllka
Sudburyssa
C LATVALA
21 Larch St King Edvvaro raken
Dr L HOOEY
— Physlclan —
Puh 7-73- 55 — Kotiin 6-67- 21
122 Elm SU Sudbury Ont
Ida' Barber Shop
Ensiluokan Työ ja Palvelusi
T ERMISCHOFF
20 FROOO RD — SUDBURY
I
Dr W R Manchester
— Puhtiin 4—4611 —
24 Dufferln St Sudbury
(Ed Orain Co takana)
TUKKA JA PARTA POIS
Läntit Barbtr Shop
Hyvä käsittely — Kaksi parturia
— Veitset terötetaan —
ERIK HJ LÄNSI
129 Durhsm SU Sudbury Ont
(Bannon Uros vieressä)
Maailmassa on noin 1700 lajia
käärmeitä
kokeilukseni sen Vlktorl-kaartenl- n
että kasvaako perunat paremmin
Kingin aikana kuin Iiennettin ai-kana
ja eikö vain käynytkin niin
että minun kasvimaani työnsi pe-runoita
niin että minusta nfyttävät
pottupenkltkln olevan paksumpia Ja
lihavampia kuin keväällä Xilssä
varmaan on pottu poikineen Eipä
sillä eikä sen vusksl eipähän tarvit-se
talven aikana pottusäkki selässä
naapureista toi kaupasta kotiin hiih-tää
sen tulimaisella vauhdilla pe-läten
niiden paleltumista kun zaa
mojakan perusaineen omasta pal-lostaan
-- V-Tallmannl
kuittasi kun kuittasi- -
kin scdan Taikka mitenkähän sen
asian kanssa lienee? Taitrrpa pa-remminkin
käydä niin eUä kuit-tauksesta
el ole puhetUkacn en-nenkuin
natsit ovat Italiatt? pois
Niihin antautumisen ehtoihin kun
kuuluu Unella kalkkia multa maa-hansa
tunkeutujia vastaan paitsi ei
amerikalsls-rrittilälsi- ä vastaan Jos
siis tätä ehtsa seurataan niin nyt
vasta Italia soUan joutuikin
V- -
Mutta jääköön soUjutM silleen
Syt näin syksn tullen o!iln sem-moisessa
mielentilassa että mlnull?
Parempi
Hautaus
Palvelus
NYKYAIKAINEN
KONEPAJA
Rautaverstas- - Autokorjiamo- - Ja
yleinen seppä —Voimme rakentaa
tai korjata mltähyvänsä ouusta Ja
raudasta
ARTHUR REYNAERT
68 SAMUEL ST — PUH 5—5592
Puhelin kotiin: 3—1276
SUDBURY ONT
KARI PHARMACY
Suomalainen Apittkhi
Vaarattomia Mato kapseleita $250
(KäyttöohJelneen)
Peräpukamaa oldetta 75c
Peräpukama-puikkoj- a $125
Vatsapulverla 75c
Munualsplllereltä 4c
Hoffmanin tippoja Kollc-tlppoj- a
Mikstuuraa Anlstlppoja Ja Kan-vert- tl spriitä 50c ja $100 pullo
Postikulut 10c extraa
S4 Montagu St Pun 6-66- 72
Sudbury Ont
SHELL GASOLINIA
ÖLJYÄ
Flrestone renkaita Ja sisäkume-ja
Prest-O-Llt- e pattereita "Houtb
VVInd" heaterelta Kuumavesl-bea-tereit- a Ketjuja Ja Autotarpeita
GET GAS LIMITED
41 BEKCH ST 60 ELOIN ST
Puh 8—6364 Puh S—M43
SUDBURY ONT
E KOLARI
KELLOSEPPÄ
38 Elm St W
SUDBURY ONT
Manhattan Floritt
Kukkavihkoja hautajaisiin $2 ylös
Seppeleltä $3 ylöspäin
—Kukkia Häätllalsuuteen—
S CEDAR ST — PUH 6-63- 41
SUDBURY — ONTARIO
kelpaisi luettavaksi mukavat kirjoi-tukset
Ja jutut Kaipa lukijat ket-saav- at
mistä on kysymys?
-- v-
Ulos on tullut tieto cttt uusi
Victory-lalnakl- n tulre taas merkit-täväksi
ensi kuussa Pitää jäi-lee- n
kaivaa syvemmältä kirstun
pohja että bondiln rahat löytyisi
Näin vanhalla pukarilla el oi enää
muuta taistelun tietä nykyisersä so-dassa
antaa dollarin tapolla Ta-pella
sodan voittamiseksi ja tapelU
hyvän koron saamiseksi rahalleen
Tuleehan niillä korkorah3'l!% aivan
kuin Ilmaiseksi UrslUava lamppu-öljy
ja joskus pyhäpäiviksi sikaarl
ja muuta sellaista jota dollarit ei-vät
antaisi jos pitäisin ne kirstun
pohjalla
-- V-SateisU
ja kylmää syksjä muil-lekin!
Sitä on minullakin ollut run-sain
mitoin Oli tämä eri kesä Ke-väällä
ei meinannut tulla kunnon
kesää ollenkaan ja sitten kun tuli
niin muisteli sadella Nyt kun ale-tai- n
kääntymään syksyyn rlm aja-tettiin
että saadaan edes kaunis ja
lämmin ja aurinkoinen syksy mut-- U
mitä vielä llnuherran aikaUulut
näkyy menneen pekalsin
—Matti MäntyUhU