0090b |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 '- -
NO 34—1943 TIISTAINA 23 P — TUESDAV MARCH 23 SIVU 5
jrkland Lake Ont
P-st- orl K Toppilan vlerailamatka
p ihjolseen on jo ohi Ja hän on
_"-- jt jälleen omalle paikallensa
Herra palkitkoon hänelle
ali nffkällä mafl-alt-a naat I
- saaneet vaivansa Herra myös
t on hänen seurakuntansa kun
ut lähettää oman paimenensa
an tykömme
: täällä tällä kertaa olemmekin
korpeen eksynyt lauma ilman
t ohtajaa me kukin omalla ta- -
(me kuljemme omaa polkuamme
niinen uskomme olevamme var--
vvällii tiellä Harvoin tahdom- -
pysähtyä kuuntelemaan vieläkö
u sen hyvän paimenen kutsuva
' Itse purttamme kun ohjaamme
muutta Joudumme kauemmaksi
naä olekaan sen hyvän palnie- -
: akkaan Jeesuksen ääni Johta-Siiloi- n
voi susi lammasten
ssa tulla hajoittamaan Ja raa-ui- n
eksjneltä
T ostamme joutui pois
poismuuton ta-- vt l Vainio Mikä oli Herran
kuin Hän niin johdatti? Her- -
arjeleva käsi seuratkoon häntä
iE armosta olemme nyt saaneet
aa siunattua Juhla-alka- a Viime
k- -n torstaina saimme lämpimin
in vastaanottaa Herran meille
cttamän paimenen pastori K Top-an
Torontosta (vaikkakin vain jok-K- n
päiväksi) Mr U Vainio oli Jär--
itänyt läkslälstllaisuutensa tors- -
j iksl jolloin samalla kertaa saatiin
-- taunottaa rakas vieraamme Mr
Vainion kutsusta kokoontuikin
h ukko seurakuntalaisia tämän kirjoit- -
jan kotiin Tilaisuus muodostuikin
i:ieltä ylentäväksi lämpimäksi yh--
Iestäväksi Juhlahetkeksi Kodin o- -
Listaja juhlasta liikutettuna lausui
lakkaan vieraan pastori Toppilan
kervetulleeksl Ja kiltti armosta vas
taanottaa vieraita Jotka tulevat pai- -
lelemaan Herraa Mr U Vainio pu- -
tui lämpimiä sanoja lähtönsä tuot- -
eron Joksikin ajaksi Iaman ja seurakunnasta
Tänä iltana saimme ensikerran
Luulla pastori K Toppilan sananju
listusta seivaan nan valaisuun lier
iän sanaa Isäilisestl hän neuvoi kaik
kia seurakuntalaisia pysymään yh--
lessä veljelllsessä rakkaudessa usein
tokoontumaan juhmaratalainnsatnoiavnonsäaäreTenä
nä elävästi johti muistamaan alkaa
niloin Jeesus erotessansa opetuslap--
listansa keholtti heitä pysymään yh--
lisissä rukouksissa ja keskinäisessä
nkkaudessa toimimaan
Seuraavana päivänä hän oli Noran- -
lassa julistamassa Jumalan sanaa
Lauantaina hän palasi takaisin Klrk- -
nd lakelle Täällä aloimme juhlat
amana Iltana kirkossa monille kuuli- -
bille Pastori puhui niin valalsevastl
puoleensa temmaavalla voimalla
itä kuulijat hartain mielin palasivat
bkaiseen tilaisuuteen ja kirkko oli
(ynnä kuulijoita
MXffmnrsMiEri
K y
y
i
IJJJJPftiiiMrira WMtoSji55BffS835BS5S§iBSNff?uR JlMftiS'
MAALISKUUN
erkane-paikkakunnal- ta
KUVIA LINJALAIVA PRESI DENT COOLIDGEN TUHOSTA
sfm ii ( ( (( (( (C ( '
IMHiMiBBBBBBBBtlF'
' ' '" -- SSritTr-ii ui - - ---L- ytp jr' ~ -
Jä --££
-- ~V 'A -- f' &SW1jP
WLmW&i&id&LmmW&''$2mmm -V--3---
iWMMiiHi --WkkkkkMLLLhilLLLLLLV"t
SSH'mi JKT--
--mmmm:Z&mwmWKZ?'-
mmmmmmMmmmmMimmV4"?Smmmm3WKmmW~~~
lllllllllllllllllllllllllHIIIMftHiH[Hwxr rs kT
IBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBTilBBBBBBIaBBV
Joku aika sitten Ilmoitettiin amerikalainen matkustajalaiva President Coolidge joka toimi Joukkojen kuljetuslaivana oli touhou-tunu- t
ja siitä yllä kolme kuvaa Yllä nähdään kun laiva liukuu syvyyteen Ketklmältessä kuvassa nihdSin latvan olevan karin
päällä Josta painuu veden alle Alla nähdään paikka jotta laiva tuhoutui veneet täynnä pelastuneita Vain kakti henkilöä hukkui
4000: jotka olivat latvalla Uppoaminen tapahtui lähellä rantaa kuten (limmainen kuva otoitta
Sunnuntaina oli juhlallinen aamu-Jumalanpalvel- us
Iltapäivällä tuotiin
lapsia hänen tykönsä ja hän sai kas-taa
kolme lasta
Illalla oli kaunis ohjelmallinen tilai-suus
Juhlat olivat harvinaisen har-tauden
yhdlstämät Jumalan läsnä-olon
tunto oli ilmeinen Harvoin
täällä saatu kuulla niin selvää herat
tävää sananjulistusta minkä saimme
kuulla pastori K Toppilan saarnoista
Sen saimme kuulijat tuntea koska
hartain kiitollisin mielin kuului sano-ja:
"Jospa meilläkin olisi tällainen
pappi!" Jumalan siunatkoon edelleen
häntä ja työtään kansalaisten kes-kuudessa
Herran hengen voima tuli
myös näkyviin uhrimielessä koska
tulot olivat runsaat Herra siunat-koon
kaikki lahjoittajat ja kaikki Jot-k- a
avustivat Juhlia ja siunatkoon Her-ra
kalkki sanankuulijat ja suokoon
tahtoa tallettamaan kaikki saadut mu-rutkin
matkaeväinä SM
CANAfA NEE0 40 Ml LUO M POUNOf Of FAT "
s
TT£ %
i
_ —
" L 1
mm
?
%
NATIONAL AlT inviiw
" w' J Ts%
-- - -- „
'
"
- — — ~ - --iM ~ —--— — — W T M J _i
r RCir? "Z1
on
tt
on
—
&
"
a
Saksalaisten tarkoitus
Donetsin rintamalla
ewsweek kirjoittaa että saksalais-ten
tarkoitus Donetsin rintamalla el
ollut Harkovan takaisin valtaaminen
j jonka kaupungin saksalaiset olivat
systemaattisesti hävittäneet vaan
kenraali Vatutinin armeijan tuhoaini-- j
nen Lehti sanoi että saksalaisten
' tarkoitus oli ylittää nopeasti Don et s- -
jvrni ja sai uctauio juunvn uvr
dän suunnitelmansa näytti aluksi mel-kein
onnistuvan mutta epäonnistui se
lopulta kuitenkin venäläisten lujan
puolustuksen takia Vasta senjälkeen
saksalaiset käänsivät huomionsa Har-kovan
takaislnvaltaamlseen Lehti sa-noo
kuitenkin että vastoinkäymiset
Ukrainassa ovat paha Isku Venäjän
toiveille
Ostaka
War Savlng Stami
™ Tj— A BBBBBB1 rnmT LT
Ml i--
J
i0p2mmmmmmmw
xBBBBHWBrB"BBBBBBBBBBBB s
äT SasfeFalsBones
JA AUTA AKSELIN
MURSKAAMISESSA!
Seuraavalla kerralla kun käristätte tai
paistatte jotakin niin kuvitelkaa sitä
tyydytystä Jota tuntisitte Jos saisitte
tuon kuuman rasvan kaataa suoraan
Adolfin Tojon tai ISeciton selkään
Te voitte tehdä vielä paremmin Kaa-vatta
saadaan glyseriaiä Ja glyserl-nist- ä
räjähdysainetta upottamaan
heidän vedenalalslaan hävittämään
heidän lentokoneitaan Ja tankkejaan
Luista saadaan rasvaa Ja myöskin
liimaa sotateollisuuteen
JOKAINEN lusikallinen ylijäämäras-va- a
Jokainen unssi jäteratraa ja
Jokainen luu keitetty kelttämätön tai
kuiva täytyy säästää Siivilöikää
kaikki ylijäämärasva siivilällä puhtaa-seen
leveäsuiseen kannuun Kun
olette keräänneet paunan tai enem-män
ylijäämärasvaa niin viekää te
lihakauppiaallenne joka maksaa teille
määrätyn hinnan ylijäämä-- Ja Jäteras
vasta Tai voitte antaa ne pois Kun
nalliten Salvaje Komitean keriyk
teen joka toimii paikkakunnallanne
Te tiit voitte olla sotatarpeiden tkijl
omatta keittiSttinne Siis — joka
pilvi tilli helpolla tavalla työtken-selk- ii
Voiton byviktl säästämällä
Jokaisen tipan rasvaa Jäteratvan ja
jokaisen luun
Tämä kamppanja on käynnisti
C::17MEHT OF MTIOML WÄI SERVICES
mm — fc
Ruotsalaiset eivät
ole peloissaan
Kirj Albin Johnson
Albin Johnson toiminut amerlkalalsten lehtien ulkoinaakirjeen-valhtajan- a
vuodesta li)24 lähtien Kuropassa Ja Itämailla Viime uotena
International News Service lähetti hänen Portugaliin Irlantiin ja
Huotslln Viime helmikuussa hänestä tuli ensimmäinen amerikalainen
sanomalehtiklrjeenvaihtaja Suomessa senjulketn kun nykyinen Suomen
ja Venäjän välinen alkoi Hän myöhemmin poistui Suomesta Ja
jälleen Tukholmassa
Ruotsista on tullut ahdas pieni saa-ri
jonka täydellisesti ympäröi "ystä-vällinen
vihollinen" josta ei pidä
Sota vaikka el olekaan läsnä on
meinen kaikkialla Sotalentokoneet
pauhaavat Tukholman yllä Suunnat-tomat
pinot halkoja jolta käytetään
lämmltysalnetna rumentavat kauniit
bulevardit suuret muurahalsmättältä
muistuttavat pommisuojat pilaavat
miellyttävät puistot ja lukemattomat
"Skyddsrum-- merkit viitoittavat tietä
niihin Ikkunat rämisevät Malmössä
ja toisissa etelärannikon kaupungeis-sa
Kööpenhaminaan tehtyjen Ilma-hyökkäysten
ajalla ja tykkien jyrinä
kaikuna kuuluu Trondheimista Keski--
ItuotsUea Norjan rajalla
Vaikka hallitus toimii sen teorian
pohjalta että sodan voidaan välttää
todellisuudessa kaikkiin varusteluihin
on ryhdytty käydä sitä menestyksellä
Jos ota puhkeaa Kansa voimak-kaan
Isänmaallista Jokainen ruotsa-lainen
tuntee että hänellä on Ihailta-va
maa jota kannattaa puolustaa Se
on hänen henkilökohtainen kotimaan-t- a
Maan nykyiset rajat ovat vuosisa-toja
vanhat ja ruotsalaisten esl-lsä- t
ovat asuneet niillä mailia ehkä 2000
vuotta
Kn heillä on historiallinen oikeus
omaan maahansa ruotsalaisilla on
syvällisen kunnioitus toisten oikeuk-sia
kohtaan Ja voimakas rakkaus la
kia Ja Järjestystä kohuan Huotsalal-- 1
silla on vanha kolmannellatoista vuo-sisadalta
oleva oikeusperiaate jossa
sanotaan: "Uit on laadittu ohjelktl
kalkille rikkaille ja köyhille ja mii-riitelemä- än
oikean ja väärän Lakeja
noudatetaan Ja kunnioitetaan rauhan
ylläpitämiseksi rauhallisille ja pelol-tuksek- sl
ja kuritukseksi väklvalulsll-- 1
le" Ruotsi tänäkin päivinä uskoo
siihen
Ruotsin puolueettomuuspolitiikka el
ole mitään uutta Olla kalkkien tuu-rien
Ja pienien ystävä on ollut sen
tunnutlauser-n- a enemmin kuin 1Z5
vuotta Tänipälvlnä te on valmis
puolustamaan puolueettomuuttaan kai-kfT- a
Toimillaan
Tuleeko Ruotsi todella Uistele-maan'
on kysymys jonka ulkomaa-laiset
usein tekevät Ruotsalaiset
johtajat orat kerta toltenta peritti
"
ÄiS?
iP"M!£
1L
1?" !Mi %
"- - -A t
' ' mm
- # iL
että
te
m
taa v
Bsm
"
on
sota
on
se
il
on
' t
♦
i
tehneet selväksi että ruotsalaiset
taistelevat ketä tahansa maaliansa
h)ökkääjää vastaan Östen Undel
parlamenttljohtaja ja entinen ulko-ministeri
sanoo: "Me taistelemme
jos meitä vastaan hyökätään olipa
hyökkääjä kuka tahansa Me tulemme
taistelemaan Jos Itsenäisyyttämme ja
kansanvaltaista elämän tapaamme
vaarantavia vaatimuksia tehdään On
olemassa kirjoittamaton kansainväli-nen
laki ja moraalista oikeuksia ja
velvollisuuksia jolta el voida uhrata
missään oloissa Me tulemme taistele-maan
niiden puolesta kalkilla käytet-tävinämme
olevilla keinoilla" Ulko-ministeri
Christian (iunther lisää:
"Me otamme aseellisin voimin vas-taan
sen joka väkivalloin yrittää saa-da
meidät muuttamaan kantamme"
Kysymykseen "voiko Ruotsi taistel-la"
mvönteliiHi vastaus on yhtä selvä
Sotasalaisuuksia luonnollisestikaan el
voida paljastaa mutta muutamien
viikkojen suoranaiset havainnot ovat
saaneet minun vakuutetuksi että
Ruotsi mille hyökkääjälle tahansa te
ket-- ensiluokkaista vastarintaa
Jokainen terveruumlinen mies kah-denkymmenen
ja neljänkymmenen-seitsemä- n
Ikävuosien välillä on val-mis
aktiiviseen sotapalvelukseen Ti-lastot
osoittavat että 91 prosenttia
pojista jotka kutsutaan asevelvolli-suutta
suorittamaan ovat fyysllllsestl
kelvollisia aktivlseen palvelukseen
Tässä hämmästyttävän korkeassa lu-vussa
kuvastuu Ruotsin puhtaan elä-män
perintö kansakuntana ja yleinen
urheiluun osallistuminen Varhaisetta
lapsuudesta taakka ruotsalaiset osal-listuvat
hiihtoon uintiin murtomaa-juoksuu- n
ja muihin ulkollmaurhellut-hl- n
Saadakseen kuntolsuusmerkln
hiihdossa henkilön täytyy kyeti hiih-tämään
kahdeksantoista mallin raur-toraaamat- ka
kolmessa tunnitta Ja
viidessätoista minuutissa Ja kymme-net
tuhannet siviili-Ihmis- et Toivat
suorittaa sen Ktti Ruotsin armeija
on sitklttetty sitä kuTaa talvUrmel-ja- n
manööverit keskiarvotesti 20 as--
VfTU JAHrBIiÄ Viwn avwa—
metsissi eikä yhdestäkään paieiiu-Täistapaukses- ta
IlrroHeUu
Sotilaat on huolella harjoitettu käy-nii- n
sotaa Ruotsin maastossa Kiyt--
taen hyväkseen tuhansia järvlään
kunnaitaan Ja mäkisiä peltojaan Ja
I nlittyjuän ruotsalaiset ovat kehittä-nee- t
taktiikan mikä kaksinkertaistut-ta- a
heidän voimansa vihollista las-taan
Joka ei tunne heidän maatansa
Huolsin armeija on yhtä hyvin va-rustettu
kuin mikä armeija tahansa
maalimassa siihen erikoistehtävään
mikä sen osalle voi langeta Uuotsl
on osaksi korkealle kehittynyt teolli-suusmaa
ja se nykyisin tuottaa kai-kenlaisia
sotamateriaaleja joukoilleen
Siellä valmistetaan lentokoneita
tankkeja tkkejä )krlnpä sukellus-laivojakin
ja multa sotalaivoja Tuo-tantokustannukset
nousevat l"000
kruunuun (noin 1300000) päivässä —
ellen e huomattava summa kuuden
miljoonan kansalle Kaikenkaltaiset
maanpuolustusmenot tänä vuotena o--at
S00000000 kruunua (noin $Mö
I 000000) Joka on kuusitoista kertaa
I suhteellisesti katsottuna niin paljon
kuu me kulutimme v 1939
Armeijan taustalla ovat hyvin a%
joltetut Ja myöskin hyvin aseistetut
! kotlkaattlt Valtion avustamisen ki- -
vääriklubelssa joiden tarkoituksena
on opettaa tarkka-ampuji- a on 300000
Jäsentä eikä heidän harjoittelunsa
rajoitu Kln kiväärin ki)ttVm
Jtuotsin kaupungit otnt )htä hyvin
varustautuneet palamasodtin vnrallo
Kuin KiiKlannlnklii Noin lOrtooo mies-tä
on kouluutettti IlmahjokViiysvartl-joiks- i
ja M00oo naista on harjoitellut
! ambulanssien ajureiksi sairaanhoita
jattariksi ja ensiavun antajiksi Ilma-torjuntatykkien
käyttäjät ovat ampu-neet
alas enemmän kuin sata Kuotsln
alueen yllo lentänyttä sotivan maan
lentokonetta jotka rlkkolvut Kuotsln
puolueettomuutta
Kuka hyökkääjä tahansa tuleo huo-maamaan
että lluotsllla on miehiä
tkkeju ja myöskin rohkeutta Maa
on päättänyt ei koskaan antautua
Pääministeri Albin Hanson hämmäs-tytti
maailmaa kun hän Ilmoitti par-lamentit!
niistä peruuttamattomista
käskyistä jotka on annettu armeijal-le
Upseereille Ja miehille sanottiin
että Jos maahan luokiltaan heidän
on taisteltava ja jatkettava taistelua
tapahtuipa mitä tahansa Heidän on
jätettävä huomioonottamatta ampumi-sen
lopettamlstnääräykset tulivatpa
ne inistä lähteittä tahansa lillu kauan
kun vihollinen on Iluotsln maaperällä
Jokulnen antautumlskäsky tui valheel-linen
Täten Hanson suojasi armeijan
viideskolonnalalsilta jotka voisivat
keskeyttää tai kaapata sananlennätln-laitokse- t
Ja myöskin oman kuoleman-sa
tai vangiksi Joutumisensa Jälkei-seltä
Quislingin käytön varalta vihol-lisen
puolelta — (Jatkuu)
— Kahdeksan rahtilaiva! Ilmoitet
tiin upotetun viime viikolla läntisel
lä Atlannilla Laivoista oli yhdys
valtalaisia viisti sekä yksi brittiläi-nen
norjalainen Ja honduraslalnen
23 merimiehen Ilmoitettiin saaneen
surmatma 87 olevan kitelsaa Ja yli
200 pelastetun Joulukuun 7 p 10 !t
Jälkeen on lärtlsella Atlannilla uju-tettu
kaikkiaan 034 laivaa
Syvästi surren ilmoitamme että
mieheni ja itäni
Samuel Vuorimäki
vaipui ikulsen unwn S päivä
tammikuuta 1913 klo 1 pältälla
nalrastettuaan pitemmän ajan vatsa-sy-öpää
Vainaja oli syntynyt
Suomessa Kurikassa Vaas läänis-sä
toukokuun 3 p vuonna 1903
haudattiin 8 p tammikuuta 1913
Klrkland !aken hautausmaahan
Polsmennyttä Jäivät suremaan: mi-nä
hänen vaimonsa Hill ns Ixnjc-vl- k
poika 2 veljeä perheineen
tässä maassa siskoja veljiä Ja äi-ti
Suomessa sekä laaja tuttava-piiri
tassi maassa ja Suomessa
Hiljaa elit hiljaa kuolit
Hiljaa kestit taudin tuskat
viimein leTon saavutit
vaan elon päivä muistot kauniit
jälvit mull
Niitä hellin hoivailen
ne kätken IJäksI sydämmeen
valmotl Elli
Sammunut on Itin silmä
käsi hellä kylmennyt
lopnunut on Isän vaivat
Sydän kun on Jäähtynyt
muiston kauniin jätit meill
lilkenensi elämiin
siltä kiitos kiitos hill
vaan Isin holvaa vallien jäin
polkatl Elmer
SvdimeMlset kiitokset kalkille
saattajille kantajille Ja kaunelsU
kukilta ja seppeleistä joilla koris-titte
vainajan Tllmelsen lepo-sija- n
Elmer Ja Elli
[L
M
ii
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, March 23, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1943-03-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001126 |
Description
| Title | 0090b |
| OCR text | 1 '- - NO 34—1943 TIISTAINA 23 P — TUESDAV MARCH 23 SIVU 5 jrkland Lake Ont P-st- orl K Toppilan vlerailamatka p ihjolseen on jo ohi Ja hän on _"-- jt jälleen omalle paikallensa Herra palkitkoon hänelle ali nffkällä mafl-alt-a naat I - saaneet vaivansa Herra myös t on hänen seurakuntansa kun ut lähettää oman paimenensa an tykömme : täällä tällä kertaa olemmekin korpeen eksynyt lauma ilman t ohtajaa me kukin omalla ta- - (me kuljemme omaa polkuamme niinen uskomme olevamme var-- vvällii tiellä Harvoin tahdom- - pysähtyä kuuntelemaan vieläkö u sen hyvän paimenen kutsuva ' Itse purttamme kun ohjaamme muutta Joudumme kauemmaksi naä olekaan sen hyvän palnie- - : akkaan Jeesuksen ääni Johta-Siiloi- n voi susi lammasten ssa tulla hajoittamaan Ja raa-ui- n eksjneltä T ostamme joutui pois poismuuton ta-- vt l Vainio Mikä oli Herran kuin Hän niin johdatti? Her- - arjeleva käsi seuratkoon häntä iE armosta olemme nyt saaneet aa siunattua Juhla-alka- a Viime k- -n torstaina saimme lämpimin in vastaanottaa Herran meille cttamän paimenen pastori K Top-an Torontosta (vaikkakin vain jok-K- n päiväksi) Mr U Vainio oli Jär-- itänyt läkslälstllaisuutensa tors- - j iksl jolloin samalla kertaa saatiin -- taunottaa rakas vieraamme Mr Vainion kutsusta kokoontuikin h ukko seurakuntalaisia tämän kirjoit- - jan kotiin Tilaisuus muodostuikin i:ieltä ylentäväksi lämpimäksi yh-- Iestäväksi Juhlahetkeksi Kodin o- - Listaja juhlasta liikutettuna lausui lakkaan vieraan pastori Toppilan kervetulleeksl Ja kiltti armosta vas taanottaa vieraita Jotka tulevat pai- - lelemaan Herraa Mr U Vainio pu- - tui lämpimiä sanoja lähtönsä tuot- - eron Joksikin ajaksi Iaman ja seurakunnasta Tänä iltana saimme ensikerran Luulla pastori K Toppilan sananju listusta seivaan nan valaisuun lier iän sanaa Isäilisestl hän neuvoi kaik kia seurakuntalaisia pysymään yh-- lessä veljelllsessä rakkaudessa usein tokoontumaan juhmaratalainnsatnoiavnonsäaäreTenä nä elävästi johti muistamaan alkaa niloin Jeesus erotessansa opetuslap-- listansa keholtti heitä pysymään yh-- lisissä rukouksissa ja keskinäisessä nkkaudessa toimimaan Seuraavana päivänä hän oli Noran- - lassa julistamassa Jumalan sanaa Lauantaina hän palasi takaisin Klrk- - nd lakelle Täällä aloimme juhlat amana Iltana kirkossa monille kuuli- - bille Pastori puhui niin valalsevastl puoleensa temmaavalla voimalla itä kuulijat hartain mielin palasivat bkaiseen tilaisuuteen ja kirkko oli (ynnä kuulijoita MXffmnrsMiEri K y y i IJJJJPftiiiMrira WMtoSji55BffS835BS5S§iBSNff?uR JlMftiS' MAALISKUUN erkane-paikkakunnal- ta KUVIA LINJALAIVA PRESI DENT COOLIDGEN TUHOSTA sfm ii ( ( (( (( (C ( ' IMHiMiBBBBBBBBtlF' ' ' '" -- SSritTr-ii ui - - ---L- ytp jr' ~ - Jä --££ -- ~V 'A -- f' &SW1jP WLmW&i&id&LmmW&''$2mmm -V--3--- iWMMiiHi --WkkkkkMLLLhilLLLLLLV"t SSH'mi JKT-- --mmmm:Z&mwmWKZ?'- mmmmmmMmmmmMimmV4"?Smmmm3WKmmW~~~ lllllllllllllllllllllllllHIIIMftHiH[Hwxr rs kT IBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBTilBBBBBBIaBBV Joku aika sitten Ilmoitettiin amerikalainen matkustajalaiva President Coolidge joka toimi Joukkojen kuljetuslaivana oli touhou-tunu- t ja siitä yllä kolme kuvaa Yllä nähdään kun laiva liukuu syvyyteen Ketklmältessä kuvassa nihdSin latvan olevan karin päällä Josta painuu veden alle Alla nähdään paikka jotta laiva tuhoutui veneet täynnä pelastuneita Vain kakti henkilöä hukkui 4000: jotka olivat latvalla Uppoaminen tapahtui lähellä rantaa kuten (limmainen kuva otoitta Sunnuntaina oli juhlallinen aamu-Jumalanpalvel- us Iltapäivällä tuotiin lapsia hänen tykönsä ja hän sai kas-taa kolme lasta Illalla oli kaunis ohjelmallinen tilai-suus Juhlat olivat harvinaisen har-tauden yhdlstämät Jumalan läsnä-olon tunto oli ilmeinen Harvoin täällä saatu kuulla niin selvää herat tävää sananjulistusta minkä saimme kuulla pastori K Toppilan saarnoista Sen saimme kuulijat tuntea koska hartain kiitollisin mielin kuului sano-ja: "Jospa meilläkin olisi tällainen pappi!" Jumalan siunatkoon edelleen häntä ja työtään kansalaisten kes-kuudessa Herran hengen voima tuli myös näkyviin uhrimielessä koska tulot olivat runsaat Herra siunat-koon kaikki lahjoittajat ja kaikki Jot-k- a avustivat Juhlia ja siunatkoon Her-ra kalkki sanankuulijat ja suokoon tahtoa tallettamaan kaikki saadut mu-rutkin matkaeväinä SM CANAfA NEE0 40 Ml LUO M POUNOf Of FAT " s TT£ % i _ — " L 1 mm ? % NATIONAL AlT inviiw " w' J Ts% -- - -- „ ' " - — — ~ - --iM ~ —--— — — W T M J _i r RCir? "Z1 on tt on — & " a Saksalaisten tarkoitus Donetsin rintamalla ewsweek kirjoittaa että saksalais-ten tarkoitus Donetsin rintamalla el ollut Harkovan takaisin valtaaminen j jonka kaupungin saksalaiset olivat systemaattisesti hävittäneet vaan kenraali Vatutinin armeijan tuhoaini-- j nen Lehti sanoi että saksalaisten ' tarkoitus oli ylittää nopeasti Don et s- - jvrni ja sai uctauio juunvn uvr dän suunnitelmansa näytti aluksi mel-kein onnistuvan mutta epäonnistui se lopulta kuitenkin venäläisten lujan puolustuksen takia Vasta senjälkeen saksalaiset käänsivät huomionsa Har-kovan takaislnvaltaamlseen Lehti sa-noo kuitenkin että vastoinkäymiset Ukrainassa ovat paha Isku Venäjän toiveille Ostaka War Savlng Stami ™ Tj— A BBBBBB1 rnmT LT Ml i-- J i0p2mmmmmmmw xBBBBHWBrB"BBBBBBBBBBBB s äT SasfeFalsBones JA AUTA AKSELIN MURSKAAMISESSA! Seuraavalla kerralla kun käristätte tai paistatte jotakin niin kuvitelkaa sitä tyydytystä Jota tuntisitte Jos saisitte tuon kuuman rasvan kaataa suoraan Adolfin Tojon tai ISeciton selkään Te voitte tehdä vielä paremmin Kaa-vatta saadaan glyseriaiä Ja glyserl-nist- ä räjähdysainetta upottamaan heidän vedenalalslaan hävittämään heidän lentokoneitaan Ja tankkejaan Luista saadaan rasvaa Ja myöskin liimaa sotateollisuuteen JOKAINEN lusikallinen ylijäämäras-va- a Jokainen unssi jäteratraa ja Jokainen luu keitetty kelttämätön tai kuiva täytyy säästää Siivilöikää kaikki ylijäämärasva siivilällä puhtaa-seen leveäsuiseen kannuun Kun olette keräänneet paunan tai enem-män ylijäämärasvaa niin viekää te lihakauppiaallenne joka maksaa teille määrätyn hinnan ylijäämä-- Ja Jäteras vasta Tai voitte antaa ne pois Kun nalliten Salvaje Komitean keriyk teen joka toimii paikkakunnallanne Te tiit voitte olla sotatarpeiden tkijl omatta keittiSttinne Siis — joka pilvi tilli helpolla tavalla työtken-selk- ii Voiton byviktl säästämällä Jokaisen tipan rasvaa Jäteratvan ja jokaisen luun Tämä kamppanja on käynnisti C::17MEHT OF MTIOML WÄI SERVICES mm — fc Ruotsalaiset eivät ole peloissaan Kirj Albin Johnson Albin Johnson toiminut amerlkalalsten lehtien ulkoinaakirjeen-valhtajan- a vuodesta li)24 lähtien Kuropassa Ja Itämailla Viime uotena International News Service lähetti hänen Portugaliin Irlantiin ja Huotslln Viime helmikuussa hänestä tuli ensimmäinen amerikalainen sanomalehtiklrjeenvaihtaja Suomessa senjulketn kun nykyinen Suomen ja Venäjän välinen alkoi Hän myöhemmin poistui Suomesta Ja jälleen Tukholmassa Ruotsista on tullut ahdas pieni saa-ri jonka täydellisesti ympäröi "ystä-vällinen vihollinen" josta ei pidä Sota vaikka el olekaan läsnä on meinen kaikkialla Sotalentokoneet pauhaavat Tukholman yllä Suunnat-tomat pinot halkoja jolta käytetään lämmltysalnetna rumentavat kauniit bulevardit suuret muurahalsmättältä muistuttavat pommisuojat pilaavat miellyttävät puistot ja lukemattomat "Skyddsrum-- merkit viitoittavat tietä niihin Ikkunat rämisevät Malmössä ja toisissa etelärannikon kaupungeis-sa Kööpenhaminaan tehtyjen Ilma-hyökkäysten ajalla ja tykkien jyrinä kaikuna kuuluu Trondheimista Keski-- ItuotsUea Norjan rajalla Vaikka hallitus toimii sen teorian pohjalta että sodan voidaan välttää todellisuudessa kaikkiin varusteluihin on ryhdytty käydä sitä menestyksellä Jos ota puhkeaa Kansa voimak-kaan Isänmaallista Jokainen ruotsa-lainen tuntee että hänellä on Ihailta-va maa jota kannattaa puolustaa Se on hänen henkilökohtainen kotimaan-t- a Maan nykyiset rajat ovat vuosisa-toja vanhat ja ruotsalaisten esl-lsä- t ovat asuneet niillä mailia ehkä 2000 vuotta Kn heillä on historiallinen oikeus omaan maahansa ruotsalaisilla on syvällisen kunnioitus toisten oikeuk-sia kohtaan Ja voimakas rakkaus la kia Ja Järjestystä kohuan Huotsalal-- 1 silla on vanha kolmannellatoista vuo-sisadalta oleva oikeusperiaate jossa sanotaan: "Uit on laadittu ohjelktl kalkille rikkaille ja köyhille ja mii-riitelemä- än oikean ja väärän Lakeja noudatetaan Ja kunnioitetaan rauhan ylläpitämiseksi rauhallisille ja pelol-tuksek- sl ja kuritukseksi väklvalulsll-- 1 le" Ruotsi tänäkin päivinä uskoo siihen Ruotsin puolueettomuuspolitiikka el ole mitään uutta Olla kalkkien tuu-rien Ja pienien ystävä on ollut sen tunnutlauser-n- a enemmin kuin 1Z5 vuotta Tänipälvlnä te on valmis puolustamaan puolueettomuuttaan kai-kfT- a Toimillaan Tuleeko Ruotsi todella Uistele-maan' on kysymys jonka ulkomaa-laiset usein tekevät Ruotsalaiset johtajat orat kerta toltenta peritti " ÄiS? iP"M!£ 1L 1?" !Mi % "- - -A t ' ' mm - # iL että te m taa v Bsm " on sota on se il on ' t ♦ i tehneet selväksi että ruotsalaiset taistelevat ketä tahansa maaliansa h)ökkääjää vastaan Östen Undel parlamenttljohtaja ja entinen ulko-ministeri sanoo: "Me taistelemme jos meitä vastaan hyökätään olipa hyökkääjä kuka tahansa Me tulemme taistelemaan Jos Itsenäisyyttämme ja kansanvaltaista elämän tapaamme vaarantavia vaatimuksia tehdään On olemassa kirjoittamaton kansainväli-nen laki ja moraalista oikeuksia ja velvollisuuksia jolta el voida uhrata missään oloissa Me tulemme taistele-maan niiden puolesta kalkilla käytet-tävinämme olevilla keinoilla" Ulko-ministeri Christian (iunther lisää: "Me otamme aseellisin voimin vas-taan sen joka väkivalloin yrittää saa-da meidät muuttamaan kantamme" Kysymykseen "voiko Ruotsi taistel-la" mvönteliiHi vastaus on yhtä selvä Sotasalaisuuksia luonnollisestikaan el voida paljastaa mutta muutamien viikkojen suoranaiset havainnot ovat saaneet minun vakuutetuksi että Ruotsi mille hyökkääjälle tahansa te ket-- ensiluokkaista vastarintaa Jokainen terveruumlinen mies kah-denkymmenen ja neljänkymmenen-seitsemä- n Ikävuosien välillä on val-mis aktiiviseen sotapalvelukseen Ti-lastot osoittavat että 91 prosenttia pojista jotka kutsutaan asevelvolli-suutta suorittamaan ovat fyysllllsestl kelvollisia aktivlseen palvelukseen Tässä hämmästyttävän korkeassa lu-vussa kuvastuu Ruotsin puhtaan elä-män perintö kansakuntana ja yleinen urheiluun osallistuminen Varhaisetta lapsuudesta taakka ruotsalaiset osal-listuvat hiihtoon uintiin murtomaa-juoksuu- n ja muihin ulkollmaurhellut-hl- n Saadakseen kuntolsuusmerkln hiihdossa henkilön täytyy kyeti hiih-tämään kahdeksantoista mallin raur-toraaamat- ka kolmessa tunnitta Ja viidessätoista minuutissa Ja kymme-net tuhannet siviili-Ihmis- et Toivat suorittaa sen Ktti Ruotsin armeija on sitklttetty sitä kuTaa talvUrmel-ja- n manööverit keskiarvotesti 20 as-- VfTU JAHrBIiÄ Viwn avwa— metsissi eikä yhdestäkään paieiiu-Täistapaukses- ta IlrroHeUu Sotilaat on huolella harjoitettu käy-nii- n sotaa Ruotsin maastossa Kiyt-- taen hyväkseen tuhansia järvlään kunnaitaan Ja mäkisiä peltojaan Ja I nlittyjuän ruotsalaiset ovat kehittä-nee- t taktiikan mikä kaksinkertaistut-ta- a heidän voimansa vihollista las-taan Joka ei tunne heidän maatansa Huolsin armeija on yhtä hyvin va-rustettu kuin mikä armeija tahansa maalimassa siihen erikoistehtävään mikä sen osalle voi langeta Uuotsl on osaksi korkealle kehittynyt teolli-suusmaa ja se nykyisin tuottaa kai-kenlaisia sotamateriaaleja joukoilleen Siellä valmistetaan lentokoneita tankkeja tkkejä )krlnpä sukellus-laivojakin ja multa sotalaivoja Tuo-tantokustannukset nousevat l"000 kruunuun (noin 1300000) päivässä — ellen e huomattava summa kuuden miljoonan kansalle Kaikenkaltaiset maanpuolustusmenot tänä vuotena o--at S00000000 kruunua (noin $Mö I 000000) Joka on kuusitoista kertaa I suhteellisesti katsottuna niin paljon kuu me kulutimme v 1939 Armeijan taustalla ovat hyvin a% joltetut Ja myöskin hyvin aseistetut ! kotlkaattlt Valtion avustamisen ki- - vääriklubelssa joiden tarkoituksena on opettaa tarkka-ampuji- a on 300000 Jäsentä eikä heidän harjoittelunsa rajoitu Kln kiväärin ki)ttVm Jtuotsin kaupungit otnt )htä hyvin varustautuneet palamasodtin vnrallo Kuin KiiKlannlnklii Noin lOrtooo mies-tä on kouluutettti IlmahjokViiysvartl-joiks- i ja M00oo naista on harjoitellut ! ambulanssien ajureiksi sairaanhoita jattariksi ja ensiavun antajiksi Ilma-torjuntatykkien käyttäjät ovat ampu-neet alas enemmän kuin sata Kuotsln alueen yllo lentänyttä sotivan maan lentokonetta jotka rlkkolvut Kuotsln puolueettomuutta Kuka hyökkääjä tahansa tuleo huo-maamaan että lluotsllla on miehiä tkkeju ja myöskin rohkeutta Maa on päättänyt ei koskaan antautua Pääministeri Albin Hanson hämmäs-tytti maailmaa kun hän Ilmoitti par-lamentit! niistä peruuttamattomista käskyistä jotka on annettu armeijal-le Upseereille Ja miehille sanottiin että Jos maahan luokiltaan heidän on taisteltava ja jatkettava taistelua tapahtuipa mitä tahansa Heidän on jätettävä huomioonottamatta ampumi-sen lopettamlstnääräykset tulivatpa ne inistä lähteittä tahansa lillu kauan kun vihollinen on Iluotsln maaperällä Jokulnen antautumlskäsky tui valheel-linen Täten Hanson suojasi armeijan viideskolonnalalsilta jotka voisivat keskeyttää tai kaapata sananlennätln-laitokse- t Ja myöskin oman kuoleman-sa tai vangiksi Joutumisensa Jälkei-seltä Quislingin käytön varalta vihol-lisen puolelta — (Jatkuu) — Kahdeksan rahtilaiva! Ilmoitet tiin upotetun viime viikolla läntisel lä Atlannilla Laivoista oli yhdys valtalaisia viisti sekä yksi brittiläi-nen norjalainen Ja honduraslalnen 23 merimiehen Ilmoitettiin saaneen surmatma 87 olevan kitelsaa Ja yli 200 pelastetun Joulukuun 7 p 10 !t Jälkeen on lärtlsella Atlannilla uju-tettu kaikkiaan 034 laivaa Syvästi surren ilmoitamme että mieheni ja itäni Samuel Vuorimäki vaipui ikulsen unwn S päivä tammikuuta 1913 klo 1 pältälla nalrastettuaan pitemmän ajan vatsa-sy-öpää Vainaja oli syntynyt Suomessa Kurikassa Vaas läänis-sä toukokuun 3 p vuonna 1903 haudattiin 8 p tammikuuta 1913 Klrkland !aken hautausmaahan Polsmennyttä Jäivät suremaan: mi-nä hänen vaimonsa Hill ns Ixnjc-vl- k poika 2 veljeä perheineen tässä maassa siskoja veljiä Ja äi-ti Suomessa sekä laaja tuttava-piiri tassi maassa ja Suomessa Hiljaa elit hiljaa kuolit Hiljaa kestit taudin tuskat viimein leTon saavutit vaan elon päivä muistot kauniit jälvit mull Niitä hellin hoivailen ne kätken IJäksI sydämmeen valmotl Elli Sammunut on Itin silmä käsi hellä kylmennyt lopnunut on Isän vaivat Sydän kun on Jäähtynyt muiston kauniin jätit meill lilkenensi elämiin siltä kiitos kiitos hill vaan Isin holvaa vallien jäin polkatl Elmer SvdimeMlset kiitokset kalkille saattajille kantajille Ja kaunelsU kukilta ja seppeleistä joilla koris-titte vainajan Tllmelsen lepo-sija- n Elmer Ja Elli [L M ii |
Tags
Comments
Post a Comment for 0090b
