Vapaa Sana, July 26, 1977

              i&iSflliywm vessntMf n xiv' v csfBMfcyvÄ:
No 59 1977 - Tiistai heinik
aivu 2 —- Vaeaa an
VAPAA m (FREr PRESS)
Independent Flnnlsh-Canadla- n New8por
Publlshed every Tuasday and Thursdav by th
Vacee Sane Press Limited Toronto Ontario
POSUI Cod M5V 2A8
AUt ANONEN Prestdent
UFiHO VERANKO Maneqer
LAURI TOIVIAINEN Edlto
Reynold Pehkonen CM Honorary Erlttor
Buelneae and Editorisi Departmerrts
400 OMM 91 W Toronto Ont M5V 2A6 Phone 3G8-772- 1 KMHI
Sacood class mall reglstratlon number 0329
Subserfptlnn rale In Canada: Year $2100 SU Months II2A0
Three Monlh $800 — USA: Year $2300: Slx Months $1400
Three Moriin UJO — Finland Year $2300
Long Diftance Number 416—368-772- 1
Single coples 33c
'Oma provinssi
Per!aittecna hallituksen han-kinnoissa
on joka maassa että
kotimaiselta teoPlsuudelta ti-lataan
jos se pystyy tavarat
toimittamaan
Hallituksen on valvottava
hallitsemiensa etua mös ti-lauksissa
Toinen periaate on että alin
kiitollinen tarjous hyväksy-tään
Ontarion hallitus tilasi Toron-ton
liikcnnelaitokscll' 190 rai-tiotievaunua
nopeasti ikäänty-vien
amcrikkalalsvalmlstcidcn
--vaunujen tilalle Osaa käyte-tään
normaaleita reiteillä osaa
uudella pikaraitiotielinjalla
Mclro-T- oi onton itäosiin
Ontarion liikenneministeriö
lilasi vaunut Thunder Bayssa si-jaitsevalta
englantilaisen Havv-ker-Siddete- yn
tytäryhtiöltä
$40 milioonalb vaikika quebecl-läinc- i
Bombardier Lld olisi tch-n- t
vaunut J2 miljoonaa hal-vemmalla
Ontarion hallituksen paikat-lisjunalinja- n
Co-transit- in vaunut
oa rakennettu tässä yhtiössä
joten hallituksella on kokemuk-sia
yhtiön valmisteista
Liikenneministeri Snow oli
sitä mieltä että työllisyyden
'turvaaminen Potjois-Ontario- s
sa on tärkeämpi kuta kansalli-sen
urakkakilpailun periaatteet
Havvkcr-Siddele- y on Thunder
Bayssa ainoa suuri ylulö joka
ei pelkästään jalosta paikallisia
luonnonvaroja Yhtiön metalli-mie- s
ymmärtää hyvin hallitus-t- a
on tästä päätöksestä kiitolli-nen
Bombardieiin quebcciläincn
työntekijä on taas sitä mieltä
että hänen yhtiötään on poliitti-sista
sv istä sorrettu Näin asia
myös Montrealissa esitetään
yleisölle
Jos pidetään ylimpänä pci Saa-retta
että kunkin hallituksen
on katsottava oman hallintoa
lueensa asukkaiden euja maa-kuntien
hankinnoista pitäisi sil-loin
tehdä myös laki joka vel-voittaa
hallituksen pyytämään
tarjoukset ensin vain oman pro-vinssin
yhtiöiltä ja muista pro-vinsseista
vasta sitten kun o-nia- sta
ei löydy tavaralle toimit-tajaa
Kansallisen yhtcisinäisyy
den hauras kuori ei rakoilisi SH- -
loin niin paljon kuin nyt on tä--
män kaupan yhteydessä tapah--
tunut
Hallitus sanoi että oli yh--
dentekevaa mistä päin halvcm--
pi tarjous tulisi Torontosta
Montrralista tai Winnipej:istä '
kun kvMcf oi pääasiassa
26 p Tuesday July 26
SANA
mansikke'
Luoteis-Ontarlo- n työllistäminen
Vni olla että tilaamalla vaunut
Thunder Buystä hallitus sääs-tää
pienempien avustus-y- m ku-lujen
muodossa enemmän kuin
antaessaan tilauksen Montrealiin
Ja että kauppa kannatti joka ta-pauksessa
Hallitus hakee työti-laisuuksia
Luotcis-Ontariost- a
Samalla on tietenkin otettava
huomioon puoluepoliittiset nä-kökannat
Hallituspuolueelle oli-si
tehnyt enemmän hallaa luo-pua
sellaisen kriittisen alueen
kuin ThiKidcr Bayn teollisuus-laitoksen
tarjouksesta kuin naa-puriprovinss- in
alemmasta tar-jouksesta
Vähemmistöhallituk-sen
on aina oltava varovainen
Toinen mahdollisuus olisi tie-tysti
ollut käyttää näin säästy-neet
$2 miljoonaa työtilaisuuk-sien
luomiseen muulla tavaila
Thunder Bayssi
Helppoa vastausta tämänta-paiseen
taloudelliseen kysymyk-seen
ci o'c Liikennelaitokselle on
samantekevää mistä vaunut tu-levat
kunhan ne vain tulevat a-jois- sa
Toronto Transit Com-inission- in
ylin johto on kuiten-kin
hyväksynyt liikfnneminis-tei- i
Snovv'n menettelyn ja kan-nattaa
siis etusijan antamista
oman provinssin vhtiölle
Avbcrta vetää omaan pussiin-sa
samoin Quebec ja eiköhän
sama ole laita kaikissa muissa-kin
provinsseissa silloin kun
hallitukset tekevät hankintoja
Erona on vain se että viime
vaaleissi esitteli pääministeii
William Davis hallituksensa Ka-nadan
yhtenäisyyden pelast-ajasi
ja löi sitten uuden kiilan
Ontarion ja Quebecin väliin
Kun maakuntien ja liittoval-tion
hallitusten päämiehet seu-raavan
kerran kokoontuvat oli-si
syytä puhua vähän myös
maakunnallisista hankinnoista
Jos kaVtki provinssit sopivtit
että tarjoukset on ensin pyydet-tävä
vain oman provinssin alu
eelta silloin voidaan asia hoitaa
ilman suurempia vaurioita kan-salliselle
y htenälsyydelle
Uritti ja hänen
suomalaBnen vaimonsa
hakemassa turva-paikkaoikeutta
Itu-Saksa- sta
Pohjois-Englanni- n kaivostyöläis
ien tollllfMI Viiri kllirY linirin iX
0imittaja on lähettänyt Saksan
demokraattisesta tasavallasta
DDRrstä ystäville kirjeen jossa
i'3" T™ PJJan™!sä isc-Ice-n
ja perhcri!ccn pointista turva--
paikkaa DDR:stä
Maurice Jones on ollut ikateis- -
S3 tfsäkuun 27 päivästä lähtien
NcJ'a Pää aikaisemmin hänet
oli pidätetty yhdessä Yorkshiren
mMoumunuttattathnyovsBohlJuAtacIutrtuamvbnbotnttelkukuätMaaVyauöAuptIsaNieatAntnatlsSePaaOHnSkaoTnusAosuiLttintleMaCeanOjnDaeEttapioNsUtaMl EcRoOdeT! Pstal code jouduttaa lehtenne tuloa
TIMMINS ONT J
St Mark' seurakunnan ju-hannupic-nilt
Joutoajan puis-tossa
jonka järjesti Ladies
fiuild onnistui erinomaisesti
Ilma oli kaunis ja yleisöä oli
ilahduttavan paljon mukana
suomivie raitakin Kiitoksen an-saitsevat
hyvät 'mojakkakokit'
samon kahvipöytä oli komea
kaikki kauniisti järjestetty
N' VI on vuorossa kesäjuhla
jonka järjestää kirkkoneuvos-to
elokuun 7 pnä Joutoajan
puistossa Klo 12 on päivällinen
iltapäivällä ohjelmaa kenttäpe-lejä
myös sauna kuumana sitä
haluaville Kaunis puistomme
kutsuu jälleen pian on kesäm-me
mennyt Nyt on aika vielä
ulkoilla juhlan merkeissä jos
sataa niin lämmitellään takka-tulella
Huom! Kaikki kirkko-neuvosto- n
jäsenet kokoukseen
maanantaina elok 1 pnä klo 7
esillä kesäjuhlaa koskevat asiat
Enroopassa latkittu
syitä
köyhyyteen
Bryssel — Englannissa tun-nutaan
toimitetJn tutkimuk-sen
valossa oltavan kaikkein
suoraviivaisimpia köyhyyden
aiheuttajaan: cmälaiskuus
Muissa maissa sentään laiskuu-den
lisäksi syyksi köyhyyteen
esitellään sellaisia "tekosyitä"
kuin juoppous kurja lapsuus
kojlunkäymättömyys yksinäi-syys
vanhuus liian paljon
lapsia piittaamaattomuus tu-levaisuudesta
jne Mutta kuten
sanottu englantilaisten anta-ma
syy on sittenkin kaikkein
nasevin Siellä jos missään on
laiskoja ja cmätaiskoja ja pata-laisko- ja
joista monet ovat jo-pa
työntekijän kirjoissakin
Englannin tilannehan osoittaa
mihin maa menee kun laiskat
ovat vallitsevina
Montrealilainen yhtiö
sai urakan Iranista
Montreal — Cestionnarics
d'rcan Ltcc Montrealista on
solminut Iranin hallituksen
kansas $37 miljoonan sopimuk-sen
Yhtiö tulee rakentamaan
Kanadassa tehdasvalmisteisena
15 ammaltiopetuskeskusta Ne
laivataan valmistuttuaan Ira-niin
jossa yhtiön rakennusmie-het
panevat keskukset pystyyn
Iranin hallituksen valitsemiin
paikkoihin Urakkasopimus kes-tää
vuoteen 1980
Rodulliset selkkaukset
vähentyneet Torontossa
Toronto — Rotukiihkosta joh-tuvat
pahotnltcljt ja väkivaltai-suudet
ovat vähentyneet Metro-Toronto-n
alueella tot:aa Wa-lter
Piimän Rycrsonin polytek-nisen
instituutin presidentti
Melru-Toronto- n valtuuston pu-heenjohtaja
Pau Godfrcy nimitti
hänet 'yhden miehen komiteaksi
tutkimaan rodullista tilannet!?
Toronton lucclla viime tammi
kuussa Hän jättää raporttinsa
valtuustolle ensi lokakuussa
Kotkiihkosta johtuvat päälle-karkauks- et
maanalaisissa ja van
dalisml sekä solvaukset näyttä-vät
vähentyneen Pitman arveli
viime viikon puolivälissä Itä-intialai- set
ovat olleet viime aikoi-n- i
useimmin tälbisten hyök-käysten
kohteena
Pitman arvelee että asukkat o-v-at
nyt tietoisempia tilanteesta
ja poliisi reagoi herkemmin selk-kauksiin
joilb näyttää "olevan
rodullisia vaikuttimia Lisäksi
Oitarion ihmisoikeuksien komis-sion
ja liikennelaitoksen kasva-tuksellinen
kampanja näyttävät
tuoneen tuloksia zz
kaivostyöläisten johtajan Arthur
Scaryillin kanssa Lontoon lähel-l- ä
Grunvvickin tehtaalla jossa
on ollut levottomuuksia
Jones ja Scargill vapautettiin
takuita vastaan minkä jälkeen
Jones ci enää ilmestynyt poliisi-kuulusteluun
DDR:stä lähettä-mässään
kirjeessä hän kertoo
iälitcnccrKi Englannista koska
poliisit uhkailivat häntä
Jonesin mukana DDR:ään
matkustivat hänen suomalaissyTv
ty're vaimonsa ja heidän kak-sivnoti- as
tyttörensä
jr fW5—r Selicre It orNd!
NIGHT
STAXU5 C:l
A ToPTö :e
tILlIiSTRMjES i int rtrrr%- v
A'CmTO0
VELO
NEtHctf- - TbK
r
3L_£
-- _
t
mSaH
JuM vii
a %
f f
i rl
— - —
Ti?"' " "'
7'OFFICIAL EXECUTIOM SWORO LONÖ USED IN L6aJENSURS
CEMMV BIARSTr? INSCRIPTICN: WHEM I RAISE MS SvdORD
l WSH THE 0OR3INNR ETERNAL LIFt"
Pakinapalsta
Televisio kuivattaa kuulem-ma
kielen
Urheililähctyksissä kuivuu
kieli eniten oluen kulutukses-ta
päätellen Liiasta puhumi-scstak- n
kieli kuivuu suussa
mutta tuleepahan puheeseen
väriä
Suomalaisetkin alkavat vali-tella
että lapset eivät kohta
enää ymmärrä nuiila kuin val-miiksi
naurettuja ja taputet-tuja
televisio-ohjelmi- a
Köyhänbista on turiseminen
helsinkiläisessä bussissa
Muistua mieleen tällainen kes-kustelu
Kaksi parikymmcn-ikäist- ä
nuorta miestä vanho-ja
tuttuja ilmeisesti sattui
toistensa viereen Ensin mor-jenstettiin
ja sitten istJttiin
miettimässä mitä sanoisi Lo-pulta
toinen keksii:
"Missäs sä oot duunissa?"
"Huuperilla"
"Jaa"
Bussi tärisee nupulakivillä
pari korttelia kun puhelias
jalkaa:
"Paljoks sä saat liksaa?"
Toinen keskittyy ankarasti
ja laukaisee:
"Kuusviiskymmcnt tunti"
"Jaa"
Sitten olikin aika lopettaa
jaaritelu loppjmatkan ajak-si
ja oli hiljaista kuin Toron-ton
maanalaisessa
Jos olisi sattunut karjalaiv
mummu samaan bussiin niin
kieltään olisi saanut purra et-tä
olisi osannut olla ihmisiksi
ja istua nököttää mykkänä
Kanada on vähän edellä tässä
kuivumisproscssissa Lapsista
pitäisi tulla kaksikielisiä mut-ta
englannistakin on toinen
pjoli hepreaa Yliopistoihin
menevät eivät aina tajua sa-no- ja
jotka heidän opettajan-sa
tunsivat alle kymmenvuoti-aana
Toisaalla nämä kaverit osaa-vat
suoltaa CB-radioo- n suju-vasti
mongerrusta josta hei-dän
opettajansa eivät ymmär-täisi
muuta kuin "ten-four- "
Jonkun pitäisi opettaa kou-luissa
myös sitä vanhaa väri-kästä
englantia jolla ihmiset
viihdyttivät toisiaan ennen te-levisiota
Maa on täynnä eläkkeellä
olevia maanmainioita tarinan-iskijiöt- ä
jotka varmasti tuli-sivat
mielellään kojluihin pi-tämään
käytännön puhetaidon
kursseja Heillä on kielitaito
Petroleumiteollisuus
toukokuusta
Ottawa — Statistic Canada il-moittaa
että kanadalaiset öljy-puhdista- mot
tuottivat viime
toukokuussa 558 miljoonaa tyn-nyriä
valmista polttoöljyä mikä
oli 81 pros suurempi kuin sa-maan
aikaan viime vuonna
puhdistetun petrooHn myynnit
toukokuussa olivat 46 miljoonaa
tynnyriä joka oli 12 prosent-tia
pienempi kuin samaan ai-kaan
viime vuonna
jCrÄ-5- r
£'
T"
7 fiV
TOM MORRIS SR
CGMPtUD J EVERV BRITISH
OPEM GCLF CHAtAPlOiSH!P
FROMTHE TCUWAM£MT'S
INCtPIIONMmo UUT1L 896
Ht WCTJ THE TITLE TIMES
J
tallella ja he voisivat värikkäis-tä
vaiheistaan kertoilemalla
saada huomaamatta lasten
päähän saloja sanoja joita
oppilaat eivät tiedä olevan ole-massakaan
Heistä monet ei-vät
pyytäisi varmasti pennin-kään
palkkiota saadessaan ja-kaa
kokemuksiaan nuorempi-en
kanssa niin etteivät vero-äyritkään
siitä nousisi Jos
eivät lue kirjoja niin ainakin
lapset saisivat tällä tavalla ta-jua
aidosta ja elävästä kieleltä
Televisiosta puheenollen
pikku huomautus suomalai-selta
äidiltä: "N'yt kun televi-siosta
on karsitti jännity soh-jelm- at
niin mistä johtuu et-tä
nuorisorikollisuus vain kas-vaa?"
— Vatupassi
? Ka mLjKf 'BitoSaälBHp'!
i ti &L9 sj& t &%' rarararaTJvf %
kkkkkn'' kkkkkkkH
kkkkkkkkBr kkkkkkkkkflckkl
Mrs Olga Peltoniemi
90 vuotta
Mrs Olga Peltoniemi omaa
sukua Peltomäki saavuttaa
huomenna tämän kuun 27 päi-vänä
kunnioitettavan yhdeksän-k- y
nimenen vuoden iän Toron-tossa
Mrs Peltoniemi syntyi 27 7
1887 Isojoen Vanhakylässä Vaa
san läänissä Neidoksi vartuttu-aan
hän meni naimisiin Kauha-joelta
kotoisin olevan Samuel
Peltoniemen kanssa ja nuori-pari
asettui Isojoelle Samuel
kuoli jo v 1922 jättäen Olgan
neljän pienen lapsen kanssa
Vuonna 1927 Mrs Peltoniemi
tuli lapsineen Kanadaan aset-tuen
aluksi Timminsiin ja vuon-na
1950 Torontoon
Aina miehensä kuolemasta
saakka Mrs Peltoniemi yksin
kasvat:! neljä lastaan joten
helppoa ci ollut eikä aikaa riit-tänyt
muuhun kuin työhön ja
bsten hoitoon Suomessa hän
on käynyt kolme kertaa vii-meksi
1964 Viime vuosina hän
on asunut lastensa luona joista
kaksj tytärtä Laura Jämsä ja
Elsa Friescn asuvat Torontos-sa
Yksi poika Eero Niemi a-s- uu
Yhdysvalloissa ja toinen
poika Arvo Niemi kuoli Toron-tossa
tämän vioden alussa Mai-nittakoon
että Olgan lapsilla
on seitsemän lasta joilla jo
vuorostaan on kuusi lasta
Yhdymme onnitteluihin leh-temme
pitkäaikaiselle lukijalle
CANADAN EKONOMINEN { ]
TULEVAISUUS MYY1Y
MAAILMANMARKKINOILLE
Kun nvkvlsin käydään aika Kaikki läntiset maat kärsvät
paljon keskusteluja Kanadan samasta kohmelosta jonka ai-laioudelii-sosta
tulevaisuudesta heuttajana olivat suunnatto-min
He ice paikallaan naillläkm masti kohonneet energiakustan
palstoilla niihin osallistua Suo-- nuksct ja mieletön varojen tuh-malaiipefä- istä
lukijaahan mii- - laus 60-- ja 70-luvui- l!a
tei aina kiinnostaa sekä poliilti- - Mutta on olemassa mutiakin
i_ it i- -i t rfl set että taloudelliset puoici
tlämäslä Mitä ci suinkaan
sovi ihmetellä' sillä tämän
maan suomalaissyntyinen väes-töhän'
on miltei sataprosentti-sesti
sellaista jotka eivät ole
syntyneet hopealusikka suus-sa
Tämän kirjoittaja äskettäin
Juki erään poliittisen lehtimie-h-n
artikkelin jossa hän viit-taa
olleensa joku aika sitten
yksityiskeskusteluissa erään
nykyisen lberaaliscn liittohal-lituksen
huomattavimman ta-lousasi- ain
neuvonantajan kans-sa
Kirjoituksensa aiheeksi yl-lasano- ttu
lehtimies ottaa mai-nitun
neuvonantajan lausunnon
ctta tilanne maan talouselä-mässä
on annettu luisua niin
pitkälle ellei sille tule löyty-mään
muuta ratkaisua kuin pe-rusteelliset
muutokset yhteis-kunnan
rakenteessa Mainittu
neuvonantaja nimittäin oli yhiä
mieltä lehtimiehen kanssa sii-nä
että maan ylin johtoelin
liittohallitus on antanut mennä
"ohi suun" korvaamattoman ti-laisuuden
johtaa talouselämä
terveelle pohjalle joten paran-nusta
ei ole odotettavissa ennen
kuin tilanne kehittyy nykyistä-kin
pahemmaksi
Kirjoittaja jatkaa sitten että
vastoin kaikkia ekonomisia
teorioita meillä on nyt vaiva-na
samalla kertaa ankara in-Ibti-on
ja jättisuuri työttömyys
Sitten hän jalkaa ajatteluaan
seuraavaan tapaan:
Tässä kurjuudessa meillä on
runsaasti kohtalotovereita
Suomi rajoittamaan
Ruotsiin muuttoa?
Helsinki — Pääministeri Ka-levi
Sorsan mukaan saattaa olla
tarpeellista rajoittaa suomalais- -
ten muuttoa Ruotsiin lähialkoi
na Ruotsalaiselle tietotoimistol-le
TT:lle antamassaan haastat-telussa
Sorsa korostaa Suomen
hallituksen huolta muuttoliik-keen
suuruudesta
Sorsan mukaan muuttoliiket-tä
on tasapainotettava Jos täs-sä
ei onnistuta on löydettävä
hyväksyttäviä keinoja rajoittaa
muttoa ei-toivotui- )ta alueilta
Sorsa sanoo
Pääministerin mukaan muut-to
Ruotsiin ei ratkaise Suo-men
suuria työllisyysongelmia
Muuttajat ovat yjeensä hyvin
koulutettuja ja parhaassa iässä
olevia Tarvitsisimme heitä tu-levaisuudessa
mutta useimmat
eivät palaa takaisin Sorsa sa-noo
Tämän vuoden viiden ensim-mäisen
kuukauden aikana
muutti Ruotsiin 6 500 suoma-laista
ja luvun odotetaan yhä
kasvavan vuoden loppuun men-nessä'
Nykyisin Ruotsissa on
jo yli 300 000 suomalaista Vuo-sisadan
vaihteessa uskotaan
Pohjanlahden takana uutistoi-misto
TT:n mukaan asuvan jo
noin miljoona suomalaista su-kujuurta
olevaa
Sorsa tähdentää sitä että
keskustelu siitä mitä muuttol-iikkeelle
voidaan tehdä käy-dään
virkamiestasolla mutta
ongelman pohtiminen saatetaan
siirtää myös hallitusten välisel-le
tasolle
Työvoiman vapaan siirtymi
sen maasta toiseen mahdollisti
Pohjoismaidcn vuonna 1954 sol
mima sopimus Laajentuneen
siirtolaisuuden vuoksi Suomi ja
Ruotsi ovat kuitenkin sopineet
myöhemmin siitä että muutto-virta
ohjataan työnvälitystoi-mistojen
kautta
prooiccmeja juim -- -
dallc samanlahia kuin raaja-rikoille"
Englannille ja Italial-le
Ulkomaankauppamme on
tuontivoittoinen kokonaista $10
miljardia Dollarimme on ny-kyisin
95 senttiä Yhdysvaltain
rahassa ja ehkäpä jo huomen-na
ainoastaan 9ö centtiä Ja
maasta viedään äylttömästl
pääomaa ulkomaille: tämän
vuoden aikana canadalalset tu-levat
sijoittamaan mm yhdys-valtalaisiin
kiinteistöihin kaksi
miljardia dollaria Viisi vuotta
sitten nämä sijoitukset olivat
keskimäärin $300 miljoonaa
Tämän rinnalla palkat ovat
liian korkeat ja liittohallitus
syytää silmittömästi yleistä va-roja
ympärilleen: Ottawan hal-lituksen
killingit ovat korkeim-mat
kuin Englannissa meidän
palkkatasomme on 100 prosent-tisesti
samassa kuin Yhdysval-tain
palkkataso mutta työn
tuottavuus on meillä vain 85
prosenttia siitä mitä se on Yh-dysvalloissa
Nämä ovat ajan-merkke- jä
kurjuudessamme ei-vätkä
sen aiheuttajia
Kun Canadalla on sellaiset
luonnonrikkaudet jollais'a tis-kin
toinen maa maailmassa o-mi- staa
niin runsaissa määrin
niin nykyinen inflatoorinen ja
tuöttömyyskurjuutcmme on pi-kemminkin
fundamentaalista
laatua
Ehkäpä juuri runsaat ja mo-nenlaatui- sct
luonnonrikkau
temme ovat alkulähteenä vai-voihimme
Niiden haaskaami-sella
on ollut helppo elää
Vilkaistaanpa 1950-Iuvull- e:
Meidän sodanjälkeinen talous-elämämme
oli niin takaperoi-nen
ja alikehittynyt että' me
esim tuotimme ulkomailta 124
prosenttia kaikista tehdastuot
teista joita kulutimme Kah
den vuosikymmenen kasvun ja
„„„„(„ jälkecn me ostamme
ulkomailta 254 prosenttia kai-kista
tehdas tuot teistämme joi-ta
kul itämme
Alutta menkäämme takaisin
vuoteen 1950: Silloin me myim-me
ulkomaille kehittämättö-minä
mineraalejamme ja me-tallia
24 prosenttia tuotannos-tamme
Tänään mc myymme
ulkomaille mineraaleja ja me-talleja
sellaisenaan kuin se on
kaivettu maasta 42 prosenttia
kokonaistuotannosta
Tänään meidän ekonomiam-me
on samoissa lapsenkengissä
tallusteleva kuin toisen maail-mansodan
jälkeen paitsi että
luonnonrikkauksiammc tuhla-o- n
suuresti noussut Ainoa "te-ollisuutemme"
joka on kasva-nut
on byrokratia
James ja Robert Laxer sano-vat
kirjassaan "Liberal Idea of
Canada" että "meidän sodan-jälkeinen
ekonominen strategi-amme
on täydellinen epäonnis-tunut"
"Canada on saavuttanut po-liittisessa
ja taloudellisessa elä-mässään
vaiheen jotka tulee
muuttamaan yhteiskunnan taik-ka
kokonaan sen kansakunta-na
hävittämään" selittää
Robert Collison Saturday Night-lehdes- sä
Kun hinta-- ja palkkakont rol-lit
aiotaan tämän vuoden aika-na
poistaa niin mitä meillä On
jäljellä ja mitä olemme voitta
ncet: Tuskin olemme viotta
neet mitään mutta kontrolli- -
Cn jälkecn meillä on Jäljellä eo- -
tinen meininki Sama yhteis-kuntarun- ko
ei uusia ideoita
eikä "Uutta societya" Päinvas-toin
kontrollien peruksi voim-me
saada niin sekasortoisen ai
kakauden jollaista ei tässä
maassa ole ennen koetnx-J- LT