0400b |
Previous | 1 of 23 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Merry Christinaa and Ä Happy New Year to Ali Otir Friend Over Here and Over There! Ainoa nen Sanomalehti Canadaua Suomalaisen Kaaaaaraltai- - VAPAA' ANA Democratic Newpaper UmObIjt Canada FinaUh in SUOMALAISEN YHTEXÄISYYSVÄEX ÄÄNENKANNATTAJA NO 146 — 1943 TORONTO — TUST JOULUKUUN 21 P — TUESDAY DECEMBER 21 VOLUME XII Taina Ja Arvo Mäki olivat molem-mat kotoisin eräästä keskisuomen pitäjästä He olivat lapsuuden leik-kitover- it Taina oli plentalolllsen ty Ur Ja Arvo erään mökkiläisen poika Monesti olivat he lapsena talosilla oloa leikkineet Tainan hääriessä e-mänt- änä Ja Arvon isäntänä Kukapa olisi osannut silloin aavistaa että täitä leikistä kerran tulee tosi Niin kuitenkin tapahtui Tainalla oli yksi eli Joka oli saa-nut talon Ja Joka puolestaan Joutui maksamaan Tainalle määrätyn sum-man rahana Arvo taas ei saanut ko toaan mitään Hän oli tavallinen sekat-yömies mutta hyvin kykenevä teki-p- ä mitä tahansa He olivat nuoria Ja elämänhaluisia tlvatkä pelänneet etteiko Suomessa-kin toimeen tulisi mutta kun siirtol-aisuus Canadaan siihen aikaan oli tuuri Ja sieltä kerrottiin aivan tarun-cmail- a Juttuja kuinka siellä pienes-tä ajassa teki rahaa niin että se suomeni ahaksl vaihdettuna oli koko-nainen omaisuus päättivät hekin lähteä sinne valkolsenlelvänmaahan onneaan koettamaan Vain kaksi viikkoa Jälkeen vihki-äisten kun paatit ja muut asiat oli- - ut Järjestetty nostivat he pankista Tainan perintörahat Joilla maksettiin piletit Ja lähtivät matkalle Matka kului hyvin Ilman mitään tuurempla vastuksia Ja Iloisina Ja pirteinä saapuivat he Canadaan Kun oli Joku päivä oleiltu Ja tu-tustuttu uusiin ihmisiin Ja olosuhtei-siin lahti Ano metsäkämpälle pape-ripuiden katkaisuun koska kaupun-gissa johon he olivat tulleet el sil-lä hetkellä ollut töitä miehille saata-vana Taina sitävastoin Jal kaupun-kiin t)öhön hänkin hän oli ottanut keittäjän apulaisen palkan eräässä Tirakkaassa englantilaisessa per-heessä Arvo oli kämpällä yhdeksän kuu kautta paitsi että hän usein välillä kävi kaupungissa tapaamassa vaimo-- n He olivat kovin rakastuneita toisiinsa Ja toivoivat että Arvo on-nistuisi saamaan työn kaupungista ttä voisivat perustaa kodin Ja elää toistensa kanssa Vaikka Arvo kävi ttelkeln Joka kuukausi katsomassa Tainaa Ikävöivät he toisiaan sanomat tömisti Koska he olivat nuoria Ja ilykkäi-- U oppivat he kielen Ja maan tavat topeastl Jo muutaman kuukauden kaluttua olivat he täydellisesti ca--(alalstun- eet olivat metsät tässäkin miestä llannut metsäin mennä Hänelle luvattu työ eräillä sikäläisellä htaalla Joidenkin ku-lotpa kun tehtaalle lisättäisiin työ-voimaa Se olisi hyvä paikka helppo tyydyttävä palkka Mutta ku-- ttS Sanottu InManktn tonkauslen kuluttua Ja Arvo tahtoi Tainan pois työsti tahtoi He koti pian kuin suinkin Kaupunkiin lisiä talo-- ' Arvo yritti nälati rakennuksille työhön mutta siellä oli jo miehiä Mittavasti Mutta netnnltrnhAn trrlt j8 antaa siti saatiin eräistä van- asta suureita santahaudasU Josta Sikojen kulutun ntttn inhan- - atokuormla Siellä tarvittiin mle-- l lapioimaan santaa kuorma-autoi- - k AJroviollameni trsnin1n&eMllf oli VvaaninnnVvaiilit- - 'aiaen työ mutta väliaikaista oli hla valliakin tyt Vnokrislrat ntenti hauskaa huonetta Taina tuli W työsti ntkriin vain Ula kotiaan varten Kuinka 'SkU olivatkaan nyt kun oli ko-- salvat asua yhdessä heistä Bssssssf äBsaBsaBsaBsasam ssssBsaBsaBsaBsaBsaE Si'IBnBBBBBBBBBBaftBBBBBBBBHBBBBBBBBBBVVBBBBBBBBBBK BsaBsaBsaBsaBsaBsaBsaBssaV BsaBsaLaBsaBssaB ttaugtea Jomua ÄafkHfe Löp Kohtalon Kuohujen tuntui että rakkaus toinen toistaan kohtaan vain kasvoi 011 kuitenkin eräs asia Jota he surivat he eivät saaneet lasta Jota molemmat niin kovin halusivat Vallankin nyt kun oli Jo koti Ar-volla tiedossa hyvä vakinainen työ oli-si lapsi ollut omiaan ikäänkuin kruu-naamaan kaiken Eräänä sunnuntaina vei Arvo Tai-nan katsomaan nykyistä työpalkkaan-sa He ajoivat ensin taksautolla kau-pungin reunaan Ja siltä kävelivät Santahautoja oli siinä useampia mut-ta kalkkein suurin oli se josta nyt santaa otettiin sitä oli ruvettu kal vamaan mäen reunasta menty ai-na vain syvemmälle niin että nyt oli vastaa äkkijyrkkä seinämä ainakin neljäkymmentä Jalkaa kor-kea ehkä enemmänkin Käsikädessä kipusivat mäen päälle jyrkänteen sivustaa mistä sinne Johti kapea pol-ku Mäenpäällä kasvoi kanervia Joltakin kitukasvuisia puita aivan Jyrkänteen reunalla oli yksi iso kui-va puu "Tämän puun Juurella yon joka-päiv- ä evääni" selitti Arvo Tainalle Siihen nytkin levittivät mukanaan tuomansa vaatteen jonka päälle is-tuivat alkoivat syömään tuomiaan voileipiä Oli mitä kaunein kesäpäivä sano-maton elämisen riemu valtasi hei-dät "Kunpa vain voisimme saa-da lapsen' huokasi Taina "kuinka täjdellistä elämämme olisikaan" "Eihän ole niin varmaa vaikka vie-lä lapsen salsimmekln" lohdutti Arvo "Emmehän ole olleet naimisissa ai-van kahtakaan vuotta kukapa tietää vaikka meillä olisi vielä montakin lasta" "Toivokaamme niin" vastasi Taina hiljaa mietteissään Alkoi tulla ilta kun he lähtivät paluumatkalle Ennen lähtöä Arvo vallattomasti irroittl Tainan tukasta sinisen rusetin ripusti sen kuivan- - puun latvaan jonka juurella olivat istuneet sanoi: "Jätän tämän muis-toksi kun tuolla alhaalla lapioin ja tunnen väsymystä tarvit-sen vain vilkaista ylös siniseen ruset-tiin niin väsymys tiessään" He molemmat nauroivat Niin kului aika Arvo oli käynyt taas tehtaan konttorissa kysymässä Joko hän pian saisi aloittaa työnsä tehtaalla Ja oli hänelle luvattu se jo seuraavalla viikolla iloitsi siltä samoin Taina Mutta kaikki aina mene kuten ajattelemme Ja suunnittelemme niin N'y' vot Innussa ne tanahtul kfä taas muutaman kuukauden ku- - Santahaudalla tuli maanvleremä lottaa alkaisivat mutta I Arvo enää Viisi oli lapioimassa santaa " - - oli kuukausien W Ja a nll a ja niin rakennettiin °U In j "3 1 se h fcnlm aU 1 II ml Ja on- - he v J ja he Ja ja he ja he ja me Jo Ja käynnistäsi on Ja hän el odottavan auton peräin kun se tapah tui kun aonraava autn alol vuorol laan Ihmetteli aen rihlalla ia kun ei I edellinen tullut sitä vastaan kuten tavallisesti Vasta kun hin tuli pal-kalle näki hän mitä oli tapahtunut Kymmeniä tonneja santaa oli vieri- - nyt alas haudaten miehet alleen vain auton nokka oli vähän näkyvissä Hän ajoi kiireesti takaisin kaupun-kiin ja häly yt tl miehiä kalvamaan uh-reja ylös Miehet lapioivat kuin mle-lettom- ät Hiki vlrtaal valunaan hei-d- är piiltään ja kun yksi uupui otti tolnn heti hinen palkkansa Neljä i ruumista- - löydettiin mutta kalkki henkllnherittirnisyritykset olivat ( turhia Vain Arvoa ruumiita ei löy-detty milloinkaan kaikilta yrftykiis-t- i huolimatta Arvelivat hinen ehki olleen erilliin toisista Ja hautautu- - neen syvemmille Sinne hin sitten myöhemmin siunattiin j Kun Tainalle tuotiin tieto onnetto- - muudesta oli hän aivan luunnlltaan itiirt la niin hin itsekin ettei hin Iti mltenkiin keiti Ja el vei aloittaa taai elimiini auin uu-delleen Mutta sanotaan ettei Inml- - ""TT #- - -- v T t j Kirjoittanut I L--- la Kaunis kertomus kahden nuoren suomalaisen siir- tolaisen elämänkokemuksista Canadassa—onnes- ta ja tulevaisuudesta minkä moniksi vuosiksi lyö pirstaleiksi kohtalon käsi heittäen toisen sano- mattomiin kärsimyksiin ja toisen muistinsa me- nettäneenä harhailemaan yksinään — mutta joka lopuksi päättyy kirkkauteen ja uuteen valoisaan tulevaisuuden kuvaan — Tässä kertomuksessa esiintyy useita suomalaisia nimiä mutta ne kaik-ki ovat keksittyjä joten nimien yhtäläisyys jon-kin nimen kanssa ei ole tahallista relle anneta enempää surua kuin han kantaa jaksaa niin oli Tainan kin laita Vaikka hän oli paljon muut-tunut entisestään Jaksoi hän kuiten-kin myöhemmin ajatella asemaansa rauhallisesti ja Järkevästi Katkeraa oli hävittää koti joka niin suurin toivein oli perustettu Ja josta hän niin vahan alkaa oli ehtinyt nautti maan Hän meni taas tyohon tällä-kerta- a keittäjäksi ja koetti unohtaa-suruns- a tj olion Kerran vähän jälkeen onnettomuu den meni hän erään ystävättärensä mukana käymään santahaudalla Paik-ka näytti nyt aivan toisenlaiselta kun silloin kun he Arvon kanssa olivat siellä olleet Eräästä kohti pisti hä nen silmiinsä kuha puu se oli lentä-nyt vähän edemmäksi mutta oli kui-tenkin hautautunut santaan niin et-tä vain latva oli näkyvissä ja siinä sininen rusetti Valtava itkun puuska täilsyttl hänen ruumistaan ja ystä-vätär kiiruhti viemään häntä pois tästä kauheasta paikasta Vaikka Taina nyt oli työssä Ja asui-kin työpalkassaan niin että hän oli aivan uudessa ympäristössä joutui hän kuitenkin ulkona liikkuessaan tapaamaan Arvon ja hänen yhteisiä tuttavia Ja kalkki tutut palkat jotka olivat omiaan muistuttamaan hänel-le Arvoa jota hänen oli niin kovin valkea oppia ajattelemaan kuolleena Jos hän olisi nähnyt Arvon ruumiina olisi se ehkä ollut helpompaa mutta hän muisti Arvon sellaisena kuin nän oli ollut muisti aamun Jolloin hän oli lähtenyt viimeisen kerran työhönsä poikamaisen riehakkaasti oli hän lähtiessään pyörittänyt Tai-naa suudellut hyvästiksi Ja vielä vii-meiseksi pörröttänyt hänen tukkans-s- a El hän mitenkään ollut osannut silloin aavistaa että Arvo lähti vii-meisen kerran koskaan enää hänen luokseen palaamatta Taina päätti muuttaa seutua toivoen siten saavan-sa pikemmin unohdusta Paikka mihin Tiana nyt saapui oli keskikokoinen kaupunki Itä-Cunadas-- sa Hänellä ei ollut täällä ainoata-kaan tuttavaa Hän meni ensin hotel-liin asumaan muutamaksi vuorokau deksi Ilmoitti lehdessä haluavansa keittäjän palkkaa sai joltain tarjouk-sia valitsi niistä yhden Johon meni Hänellä olikin onnea sattui olemaan mieluinen palkka heti alkuun Taina oli ollut jo useita kuukausia mainitussa kaupungissa eikä hänellä ollut vielä yhtään tuttavaa Elävissä-kuviss- a oli hän jonkun kerran käynyt Ja Joissain liikkeissä asioilla siinä kaikki Hän kyllä tiesi että suomalai-siakin kaupungissa oli lian oli näh-nyt kaupungin lehdessä suomalaisia nimiä erilaisissa ilmoituksissa mutta el hän ollut heidänkään seuraa hake nut viihtyi nykyään parhaiten yksin omine ajatuksineen ja muistolneen Kerran eräänä torstal-lltapälvän- ä kun Tainalla oli tavanmukainen va if€XtCtCtCKlt€t€tiXl€tC4CCCW JOULU-RUKOU- S VUONNA 1943 Kirj HILMA HELEENA Rauhan juhla saapunut on taas lähestynyt meitä lämmöllänsä Tullut tuttavana toivottuna tuonut lapsen mielen tullessansa Välkkyy valot kuusen kynttilöissä lapset onnellisna odottaa Harras tunne hiipii vanhan mieleen korkeuksiin katse kohoaa Herran kansa kirkkoon kiiruhtaa kuullaksensa joulun sanomaa Juhlamieltä virret nostattaa arkihuolet kauas karkoittaa Avaa Herra meille hengen aarteet lahjat taivaalliset taitaakaemme Taivaatunne lihellemme saata seimen lasta taaskin muistaaksemme Että joulun viesti: Maassa rauha! kohu toteutuisi kaikkialla Sekä Hyvätahto kansain kesken uuden toivon toisi maailmalle m m - paaalka lähti hän ulos Hän nousi katuvaunuun tarkoituksella ajaa siinä niin pitkälle kuin se menisi kävellä ehkä sitten vähäsen ja palata taas kaJuvaunulla takaisin vain katsel-lakseen kaupunkia ja kuluttaakseen vupdu-alkans- a Hän el ehtinyt olla vaunussa kauan kun hänen vierellään Istuva roua pyörtyi Hän olisi pudon-nut lattlallo mutta Taina ehti saada kätensä hänen ympäillleen Toisia-kin vaunussa olevia riensi siihen aut-tamaan Pian hän vlrkoslkln oli sat-tunut vain tilapäinen heikkouden puuska Kysymyksiä alkoi sadella hä nelle: "Kuinka voitte? Missä asutte? Mikä on nimenne?" "Kiitos voin Jäi- - leen hyvin asun tässä aivan lähellä Ja nimeni on Mrs Haapula" vastasi hän Vaikka hän oli täysin piristynyt päättelivät toiset matkustajat että jonkun olisi lähdettävä saattamaan häntä kotiinsa pysäkiltä Taina tar-joutui siihen koska hänellä el ollut mitään erikoista matkan päämäärää Ja koska hän kuultuaan naisen nimen tiesi tämän olevan suomalaisen Mat kalla p) säkiltä Mrs Haapalan asun-nolle esitti Taina Itsensä Ja että oli myös suomalainen Mrs Haapala Ihas-tui tästä kovin Ja Ihmetteli kun cl ol-lut häntä ennemmin tavannut-vaikk- a oli luullut kalkki kaupungin suoma laiset ainakin ulkonäöltä tuntevansa Taina puolestaan selitti olevansa uu si tulokas kaupungissa eikä liikku neensa paljon Mrs Haapala tahtoi että Tainan oli välttämättä tultava sisälle ja saatava kahvit vaivoistaan eikä Taina sitä vantustellutkaan Sii-nä heidän kahvia juodessaan ja ru-patellessa- an kului aika nopeasti Myöhemmin tuli myös Mr Haapala kotiin työstään vaimonsa esitti hä-nel- le Mrs Mäen Ja pian he kalkki kolme olivat kuin vanhoja tuttuja Taina oli jo useamman kerran puhu-nut nols lähdöstään mutta Haapalat estivät sen aina Vasta myöhään il-lalla veivät he vieraansa pois saatu-aan tältä sitä ennen lupauksen että Mr Haapala saisi seuraavana sun-nuntaina hakea autollaan hänet Jäl-leen heille Kun Taina sinä Iltana meni vuo-teeseen tunsi hän enslmklsen kerran pitkästi alkaa hyvänolontunnetta en-simais- en kerran oli hän tänään voi-nut unohtaa hetkeksi surunsa Ja hä-nellä oli ollut hauskaa Tainatta tulikin sitten vakituinen vieras Elma ja Leo Haapalan kotiin Elma ja Leo olivat nuoria saman Ikäisiä kuin Tainakin joten he Ikin-- säkin puolesta sopivat hyvin yhteen Ja kun Taina oli kertonut heille eli-min si valheet tunsivat he syvää myötätuntoa tuota kovia kokenutta nuorta naista kohtaan Ja ottivat hi-n- et Ikäänkuin slipinsä suojaan koet-taen' hauskuuttaa hinti voimiensa mukaan Elman Ja Tainan Vilille ke-hittyikin ystlryys joka kesti läpi elämin Elman ja lon vifltykselli tutus-tui Taina toisiinkin paikkakuntalai-siin seki suomalaisiin etti toiskieli-siin heldin joukostaan Taina löysi-kin monta joista piti Elma ja dto kävivät paljon ulkona huvittelemassa ja vähitellen onnistui heldin houkutella Tainakin mukaan-sa Taina oli ollut leskenä Jo kolme vuotta ja Elman Ja Leon mielestä oli hinelli jo aika hankkia Itselleen polkaystivi ja menni naimisiin mutta Taina el sietänyt sellaista edes puhutUvan Elma teki parastaan: "8lnl olet vlel nuori ja kaunis et kai voi antaa elämäsi noin mennä" puhui hän Tainalle 'On typerää sur-ra koko Ikainsi luonnon laki on etti unohdamme kuolleet niin rakkaita kun he ehki ovatkin olleet" Mutta Taina oli tissi asiassa Itsepäinen """ iiv laiauiiaueri imin par i haatkaan saarnat I Eräänä päivänä soittaa Elma Tai-nall- e pyytäen häntä tulemaan heille niin alkaisin kuin suinkin työstään ehtisi "Minulla on yllätys sinulle muista tulla varmasti" varoittaa hän vielä viimeksi Se yllätys oli Heimo Männistö El-ma- n serkku Joka oli yllättäen saapu-nut uuteen työhönsä erään tehtaan varastonhoitajaksi Komea Ilmestys myönsi Taina sisimmässään Nyt seuranneena aikana touhusi El-ma kuin "tuliklvenkelttäja" kuten hän Itse Jälesläpäln kertoi koettaes-saan lähentää Tainaa Ja Heimoa toi-siinsa Heimo olikin hyvin taipuvai-nen Elman ehdotuksille sillä hän oli Ihastunut Tainaan heti ensi näke-mältä mutta Tulna vaikutti hyvin haluttomalta Taas aloitti Elma saar-nansa: "Ajattele Itseäsi ja tulevai-suuttasi" sanoi hän Tainalle "Heimo on komea mies Ja on hänellä hyvä- - palkkainen toimi joten hän voi tar-jota sinulle kunnollisen kodin i-l- kj slnäkäin jaksa Ikiisl soppakattllan ääressä seisoa Ja kun olet naimisis sa unohdat entisen elämäsi josta et muuten näytä ikänä pääsevän" En tiedä vaikuttivatko sitten El-man puheet vai oliko se kokonaan Talnatr 'omasta tahdosta mutta joi-tai- n kuukausia myöhemmin vihittiin Taina ja Heimo Häät olivat pienet Ja hiljaiset vain joltain parhaita ys- täviä otl kutsuttu Heimo oli laitta-nut heille kauniin kodin ja vaikka Taina tiesi ettei hän koskaan Voisi rakastaa Heimoa kuten oli Arvoa ra- kastanut uskoi hän alkaamyöten op-pivansa pitämään hänestä enemmän Ja enemmän Taina Jätti vakituisen työpalkkan-sa heti mentyään naimisiin mutta kävi samassa palkassa aina tilapäi-sesti milloin Jotain ompelemassa milloin auttamassa lelnomliraa ta keittämisessä kun oli suurempia Juh-lia joten hän ansaitsi Itsekin hiukan Ja kun Heimolla oli hyvätuloinen toi-mi oli heidän taloudellinen asemansa hyvä Tainasta tuntui Jo etti oli sittenkin tehnyt viisaasti mennes-sään naimisiin Heimon kanssa He olivat olleet naimissa vasta kolme kuukautta kun Taina huomasi tulevansa äidiksi Ennen kokematon onni täytti hänen sydämensä kuinka paljon onnea hänen osalleen vleli tu-lisikaan vaikka hän joku aika sitten oli luullut onnen ainiaaksi osaltaan katkoneen sitten hän ajatteli Heimoa mitähän hin sanonee Ihas-tuuko yhti paljon kuin hin Itse oli ihastunut Hän ajattelee myös Arvoa kuinka hartaasti hän olikaan tiu sanomaa vaimoltaan odottanut Ja kuinka hin olisikaan Ilostunut siltä Arvo parka Ja Taina kuivaa esiin vierineen kyyneleen Kun Taina sitten sopivana hetkenä ilmoitti Heimolle tilansa niin tänä aivan kauhistui: "Nytkö JoP hin sa noi "Joka tapauksessa el mellll ote vara ottaa lasta el ainakaan vleli ehki el koskaan" Taina loi kysyvän himmistyneen katseensa mieheensä: "Meillikö el ole varaa r kysyi hin "Melllihin on hyvä toimeentulo totta kai nyt lapsen voimme elittii" --Niin on nyt" puhui Heimo kirilmittömistl "mutta jos otamme lapsen tulee ole-maan toisenlaista sinulla el Uida ol-la aavistustakaan kuinka paljon tuot-laine- n pieni olento makua Muiden menojen lisiksi tulisi sinun Jlttii työsi josta olet tähän aitl saanut kauniit lisärahat" "Mutta onhan niin paljon ratehli Joilla on paljon pienemmät tulot kuin sinulla ja hellii on useitakin lapsia Ja he kuitenkin elivät" koetti Taina sellttii "Kiivit ja kituvat" tluikasl Heimo "Mini en alistu sellaiseen" f (Jatkoa 4:nelli sivulla) 9 1 ( jj H M
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, December 21, 1943 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1943-12-21 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001237 |
Description
Title | 0400b |
OCR text | Merry Christinaa and Ä Happy New Year to Ali Otir Friend Over Here and Over There! Ainoa nen Sanomalehti Canadaua Suomalaisen Kaaaaaraltai- - VAPAA' ANA Democratic Newpaper UmObIjt Canada FinaUh in SUOMALAISEN YHTEXÄISYYSVÄEX ÄÄNENKANNATTAJA NO 146 — 1943 TORONTO — TUST JOULUKUUN 21 P — TUESDAY DECEMBER 21 VOLUME XII Taina Ja Arvo Mäki olivat molem-mat kotoisin eräästä keskisuomen pitäjästä He olivat lapsuuden leik-kitover- it Taina oli plentalolllsen ty Ur Ja Arvo erään mökkiläisen poika Monesti olivat he lapsena talosilla oloa leikkineet Tainan hääriessä e-mänt- änä Ja Arvon isäntänä Kukapa olisi osannut silloin aavistaa että täitä leikistä kerran tulee tosi Niin kuitenkin tapahtui Tainalla oli yksi eli Joka oli saa-nut talon Ja Joka puolestaan Joutui maksamaan Tainalle määrätyn sum-man rahana Arvo taas ei saanut ko toaan mitään Hän oli tavallinen sekat-yömies mutta hyvin kykenevä teki-p- ä mitä tahansa He olivat nuoria Ja elämänhaluisia tlvatkä pelänneet etteiko Suomessa-kin toimeen tulisi mutta kun siirtol-aisuus Canadaan siihen aikaan oli tuuri Ja sieltä kerrottiin aivan tarun-cmail- a Juttuja kuinka siellä pienes-tä ajassa teki rahaa niin että se suomeni ahaksl vaihdettuna oli koko-nainen omaisuus päättivät hekin lähteä sinne valkolsenlelvänmaahan onneaan koettamaan Vain kaksi viikkoa Jälkeen vihki-äisten kun paatit ja muut asiat oli- - ut Järjestetty nostivat he pankista Tainan perintörahat Joilla maksettiin piletit Ja lähtivät matkalle Matka kului hyvin Ilman mitään tuurempla vastuksia Ja Iloisina Ja pirteinä saapuivat he Canadaan Kun oli Joku päivä oleiltu Ja tu-tustuttu uusiin ihmisiin Ja olosuhtei-siin lahti Ano metsäkämpälle pape-ripuiden katkaisuun koska kaupun-gissa johon he olivat tulleet el sil-lä hetkellä ollut töitä miehille saata-vana Taina sitävastoin Jal kaupun-kiin t)öhön hänkin hän oli ottanut keittäjän apulaisen palkan eräässä Tirakkaassa englantilaisessa per-heessä Arvo oli kämpällä yhdeksän kuu kautta paitsi että hän usein välillä kävi kaupungissa tapaamassa vaimo-- n He olivat kovin rakastuneita toisiinsa Ja toivoivat että Arvo on-nistuisi saamaan työn kaupungista ttä voisivat perustaa kodin Ja elää toistensa kanssa Vaikka Arvo kävi ttelkeln Joka kuukausi katsomassa Tainaa Ikävöivät he toisiaan sanomat tömisti Koska he olivat nuoria Ja ilykkäi-- U oppivat he kielen Ja maan tavat topeastl Jo muutaman kuukauden kaluttua olivat he täydellisesti ca--(alalstun- eet olivat metsät tässäkin miestä llannut metsäin mennä Hänelle luvattu työ eräillä sikäläisellä htaalla Joidenkin ku-lotpa kun tehtaalle lisättäisiin työ-voimaa Se olisi hyvä paikka helppo tyydyttävä palkka Mutta ku-- ttS Sanottu InManktn tonkauslen kuluttua Ja Arvo tahtoi Tainan pois työsti tahtoi He koti pian kuin suinkin Kaupunkiin lisiä talo-- ' Arvo yritti nälati rakennuksille työhön mutta siellä oli jo miehiä Mittavasti Mutta netnnltrnhAn trrlt j8 antaa siti saatiin eräistä van- asta suureita santahaudasU Josta Sikojen kulutun ntttn inhan- - atokuormla Siellä tarvittiin mle-- l lapioimaan santaa kuorma-autoi- - k AJroviollameni trsnin1n&eMllf oli VvaaninnnVvaiilit- - 'aiaen työ mutta väliaikaista oli hla valliakin tyt Vnokrislrat ntenti hauskaa huonetta Taina tuli W työsti ntkriin vain Ula kotiaan varten Kuinka 'SkU olivatkaan nyt kun oli ko-- salvat asua yhdessä heistä Bssssssf äBsaBsaBsaBsasam ssssBsaBsaBsaBsaBsaE Si'IBnBBBBBBBBBBaftBBBBBBBBHBBBBBBBBBBVVBBBBBBBBBBK BsaBsaBsaBsaBsaBsaBsaBssaV BsaBsaLaBsaBssaB ttaugtea Jomua ÄafkHfe Löp Kohtalon Kuohujen tuntui että rakkaus toinen toistaan kohtaan vain kasvoi 011 kuitenkin eräs asia Jota he surivat he eivät saaneet lasta Jota molemmat niin kovin halusivat Vallankin nyt kun oli Jo koti Ar-volla tiedossa hyvä vakinainen työ oli-si lapsi ollut omiaan ikäänkuin kruu-naamaan kaiken Eräänä sunnuntaina vei Arvo Tai-nan katsomaan nykyistä työpalkkaan-sa He ajoivat ensin taksautolla kau-pungin reunaan Ja siltä kävelivät Santahautoja oli siinä useampia mut-ta kalkkein suurin oli se josta nyt santaa otettiin sitä oli ruvettu kal vamaan mäen reunasta menty ai-na vain syvemmälle niin että nyt oli vastaa äkkijyrkkä seinämä ainakin neljäkymmentä Jalkaa kor-kea ehkä enemmänkin Käsikädessä kipusivat mäen päälle jyrkänteen sivustaa mistä sinne Johti kapea pol-ku Mäenpäällä kasvoi kanervia Joltakin kitukasvuisia puita aivan Jyrkänteen reunalla oli yksi iso kui-va puu "Tämän puun Juurella yon joka-päiv- ä evääni" selitti Arvo Tainalle Siihen nytkin levittivät mukanaan tuomansa vaatteen jonka päälle is-tuivat alkoivat syömään tuomiaan voileipiä Oli mitä kaunein kesäpäivä sano-maton elämisen riemu valtasi hei-dät "Kunpa vain voisimme saa-da lapsen' huokasi Taina "kuinka täjdellistä elämämme olisikaan" "Eihän ole niin varmaa vaikka vie-lä lapsen salsimmekln" lohdutti Arvo "Emmehän ole olleet naimisissa ai-van kahtakaan vuotta kukapa tietää vaikka meillä olisi vielä montakin lasta" "Toivokaamme niin" vastasi Taina hiljaa mietteissään Alkoi tulla ilta kun he lähtivät paluumatkalle Ennen lähtöä Arvo vallattomasti irroittl Tainan tukasta sinisen rusetin ripusti sen kuivan- - puun latvaan jonka juurella olivat istuneet sanoi: "Jätän tämän muis-toksi kun tuolla alhaalla lapioin ja tunnen väsymystä tarvit-sen vain vilkaista ylös siniseen ruset-tiin niin väsymys tiessään" He molemmat nauroivat Niin kului aika Arvo oli käynyt taas tehtaan konttorissa kysymässä Joko hän pian saisi aloittaa työnsä tehtaalla Ja oli hänelle luvattu se jo seuraavalla viikolla iloitsi siltä samoin Taina Mutta kaikki aina mene kuten ajattelemme Ja suunnittelemme niin N'y' vot Innussa ne tanahtul kfä taas muutaman kuukauden ku- - Santahaudalla tuli maanvleremä lottaa alkaisivat mutta I Arvo enää Viisi oli lapioimassa santaa " - - oli kuukausien W Ja a nll a ja niin rakennettiin °U In j "3 1 se h fcnlm aU 1 II ml Ja on- - he v J ja he Ja ja he ja he ja me Jo Ja käynnistäsi on Ja hän el odottavan auton peräin kun se tapah tui kun aonraava autn alol vuorol laan Ihmetteli aen rihlalla ia kun ei I edellinen tullut sitä vastaan kuten tavallisesti Vasta kun hin tuli pal-kalle näki hän mitä oli tapahtunut Kymmeniä tonneja santaa oli vieri- - nyt alas haudaten miehet alleen vain auton nokka oli vähän näkyvissä Hän ajoi kiireesti takaisin kaupun-kiin ja häly yt tl miehiä kalvamaan uh-reja ylös Miehet lapioivat kuin mle-lettom- ät Hiki vlrtaal valunaan hei-d- är piiltään ja kun yksi uupui otti tolnn heti hinen palkkansa Neljä i ruumista- - löydettiin mutta kalkki henkllnherittirnisyritykset olivat ( turhia Vain Arvoa ruumiita ei löy-detty milloinkaan kaikilta yrftykiis-t- i huolimatta Arvelivat hinen ehki olleen erilliin toisista Ja hautautu- - neen syvemmille Sinne hin sitten myöhemmin siunattiin j Kun Tainalle tuotiin tieto onnetto- - muudesta oli hän aivan luunnlltaan itiirt la niin hin itsekin ettei hin Iti mltenkiin keiti Ja el vei aloittaa taai elimiini auin uu-delleen Mutta sanotaan ettei Inml- - ""TT #- - -- v T t j Kirjoittanut I L--- la Kaunis kertomus kahden nuoren suomalaisen siir- tolaisen elämänkokemuksista Canadassa—onnes- ta ja tulevaisuudesta minkä moniksi vuosiksi lyö pirstaleiksi kohtalon käsi heittäen toisen sano- mattomiin kärsimyksiin ja toisen muistinsa me- nettäneenä harhailemaan yksinään — mutta joka lopuksi päättyy kirkkauteen ja uuteen valoisaan tulevaisuuden kuvaan — Tässä kertomuksessa esiintyy useita suomalaisia nimiä mutta ne kaik-ki ovat keksittyjä joten nimien yhtäläisyys jon-kin nimen kanssa ei ole tahallista relle anneta enempää surua kuin han kantaa jaksaa niin oli Tainan kin laita Vaikka hän oli paljon muut-tunut entisestään Jaksoi hän kuiten-kin myöhemmin ajatella asemaansa rauhallisesti ja Järkevästi Katkeraa oli hävittää koti joka niin suurin toivein oli perustettu Ja josta hän niin vahan alkaa oli ehtinyt nautti maan Hän meni taas tyohon tällä-kerta- a keittäjäksi ja koetti unohtaa-suruns- a tj olion Kerran vähän jälkeen onnettomuu den meni hän erään ystävättärensä mukana käymään santahaudalla Paik-ka näytti nyt aivan toisenlaiselta kun silloin kun he Arvon kanssa olivat siellä olleet Eräästä kohti pisti hä nen silmiinsä kuha puu se oli lentä-nyt vähän edemmäksi mutta oli kui-tenkin hautautunut santaan niin et-tä vain latva oli näkyvissä ja siinä sininen rusetti Valtava itkun puuska täilsyttl hänen ruumistaan ja ystä-vätär kiiruhti viemään häntä pois tästä kauheasta paikasta Vaikka Taina nyt oli työssä Ja asui-kin työpalkassaan niin että hän oli aivan uudessa ympäristössä joutui hän kuitenkin ulkona liikkuessaan tapaamaan Arvon ja hänen yhteisiä tuttavia Ja kalkki tutut palkat jotka olivat omiaan muistuttamaan hänel-le Arvoa jota hänen oli niin kovin valkea oppia ajattelemaan kuolleena Jos hän olisi nähnyt Arvon ruumiina olisi se ehkä ollut helpompaa mutta hän muisti Arvon sellaisena kuin nän oli ollut muisti aamun Jolloin hän oli lähtenyt viimeisen kerran työhönsä poikamaisen riehakkaasti oli hän lähtiessään pyörittänyt Tai-naa suudellut hyvästiksi Ja vielä vii-meiseksi pörröttänyt hänen tukkans-s- a El hän mitenkään ollut osannut silloin aavistaa että Arvo lähti vii-meisen kerran koskaan enää hänen luokseen palaamatta Taina päätti muuttaa seutua toivoen siten saavan-sa pikemmin unohdusta Paikka mihin Tiana nyt saapui oli keskikokoinen kaupunki Itä-Cunadas-- sa Hänellä ei ollut täällä ainoata-kaan tuttavaa Hän meni ensin hotel-liin asumaan muutamaksi vuorokau deksi Ilmoitti lehdessä haluavansa keittäjän palkkaa sai joltain tarjouk-sia valitsi niistä yhden Johon meni Hänellä olikin onnea sattui olemaan mieluinen palkka heti alkuun Taina oli ollut jo useita kuukausia mainitussa kaupungissa eikä hänellä ollut vielä yhtään tuttavaa Elävissä-kuviss- a oli hän jonkun kerran käynyt Ja Joissain liikkeissä asioilla siinä kaikki Hän kyllä tiesi että suomalai-siakin kaupungissa oli lian oli näh-nyt kaupungin lehdessä suomalaisia nimiä erilaisissa ilmoituksissa mutta el hän ollut heidänkään seuraa hake nut viihtyi nykyään parhaiten yksin omine ajatuksineen ja muistolneen Kerran eräänä torstal-lltapälvän- ä kun Tainalla oli tavanmukainen va if€XtCtCtCKlt€t€tiXl€tC4CCCW JOULU-RUKOU- S VUONNA 1943 Kirj HILMA HELEENA Rauhan juhla saapunut on taas lähestynyt meitä lämmöllänsä Tullut tuttavana toivottuna tuonut lapsen mielen tullessansa Välkkyy valot kuusen kynttilöissä lapset onnellisna odottaa Harras tunne hiipii vanhan mieleen korkeuksiin katse kohoaa Herran kansa kirkkoon kiiruhtaa kuullaksensa joulun sanomaa Juhlamieltä virret nostattaa arkihuolet kauas karkoittaa Avaa Herra meille hengen aarteet lahjat taivaalliset taitaakaemme Taivaatunne lihellemme saata seimen lasta taaskin muistaaksemme Että joulun viesti: Maassa rauha! kohu toteutuisi kaikkialla Sekä Hyvätahto kansain kesken uuden toivon toisi maailmalle m m - paaalka lähti hän ulos Hän nousi katuvaunuun tarkoituksella ajaa siinä niin pitkälle kuin se menisi kävellä ehkä sitten vähäsen ja palata taas kaJuvaunulla takaisin vain katsel-lakseen kaupunkia ja kuluttaakseen vupdu-alkans- a Hän el ehtinyt olla vaunussa kauan kun hänen vierellään Istuva roua pyörtyi Hän olisi pudon-nut lattlallo mutta Taina ehti saada kätensä hänen ympäillleen Toisia-kin vaunussa olevia riensi siihen aut-tamaan Pian hän vlrkoslkln oli sat-tunut vain tilapäinen heikkouden puuska Kysymyksiä alkoi sadella hä nelle: "Kuinka voitte? Missä asutte? Mikä on nimenne?" "Kiitos voin Jäi- - leen hyvin asun tässä aivan lähellä Ja nimeni on Mrs Haapula" vastasi hän Vaikka hän oli täysin piristynyt päättelivät toiset matkustajat että jonkun olisi lähdettävä saattamaan häntä kotiinsa pysäkiltä Taina tar-joutui siihen koska hänellä el ollut mitään erikoista matkan päämäärää Ja koska hän kuultuaan naisen nimen tiesi tämän olevan suomalaisen Mat kalla p) säkiltä Mrs Haapalan asun-nolle esitti Taina Itsensä Ja että oli myös suomalainen Mrs Haapala Ihas-tui tästä kovin Ja Ihmetteli kun cl ol-lut häntä ennemmin tavannut-vaikk- a oli luullut kalkki kaupungin suoma laiset ainakin ulkonäöltä tuntevansa Taina puolestaan selitti olevansa uu si tulokas kaupungissa eikä liikku neensa paljon Mrs Haapala tahtoi että Tainan oli välttämättä tultava sisälle ja saatava kahvit vaivoistaan eikä Taina sitä vantustellutkaan Sii-nä heidän kahvia juodessaan ja ru-patellessa- an kului aika nopeasti Myöhemmin tuli myös Mr Haapala kotiin työstään vaimonsa esitti hä-nel- le Mrs Mäen Ja pian he kalkki kolme olivat kuin vanhoja tuttuja Taina oli jo useamman kerran puhu-nut nols lähdöstään mutta Haapalat estivät sen aina Vasta myöhään il-lalla veivät he vieraansa pois saatu-aan tältä sitä ennen lupauksen että Mr Haapala saisi seuraavana sun-nuntaina hakea autollaan hänet Jäl-leen heille Kun Taina sinä Iltana meni vuo-teeseen tunsi hän enslmklsen kerran pitkästi alkaa hyvänolontunnetta en-simais- en kerran oli hän tänään voi-nut unohtaa hetkeksi surunsa Ja hä-nellä oli ollut hauskaa Tainatta tulikin sitten vakituinen vieras Elma ja Leo Haapalan kotiin Elma ja Leo olivat nuoria saman Ikäisiä kuin Tainakin joten he Ikin-- säkin puolesta sopivat hyvin yhteen Ja kun Taina oli kertonut heille eli-min si valheet tunsivat he syvää myötätuntoa tuota kovia kokenutta nuorta naista kohtaan Ja ottivat hi-n- et Ikäänkuin slipinsä suojaan koet-taen' hauskuuttaa hinti voimiensa mukaan Elman Ja Tainan Vilille ke-hittyikin ystlryys joka kesti läpi elämin Elman ja lon vifltykselli tutus-tui Taina toisiinkin paikkakuntalai-siin seki suomalaisiin etti toiskieli-siin heldin joukostaan Taina löysi-kin monta joista piti Elma ja dto kävivät paljon ulkona huvittelemassa ja vähitellen onnistui heldin houkutella Tainakin mukaan-sa Taina oli ollut leskenä Jo kolme vuotta ja Elman Ja Leon mielestä oli hinelli jo aika hankkia Itselleen polkaystivi ja menni naimisiin mutta Taina el sietänyt sellaista edes puhutUvan Elma teki parastaan: "8lnl olet vlel nuori ja kaunis et kai voi antaa elämäsi noin mennä" puhui hän Tainalle 'On typerää sur-ra koko Ikainsi luonnon laki on etti unohdamme kuolleet niin rakkaita kun he ehki ovatkin olleet" Mutta Taina oli tissi asiassa Itsepäinen """ iiv laiauiiaueri imin par i haatkaan saarnat I Eräänä päivänä soittaa Elma Tai-nall- e pyytäen häntä tulemaan heille niin alkaisin kuin suinkin työstään ehtisi "Minulla on yllätys sinulle muista tulla varmasti" varoittaa hän vielä viimeksi Se yllätys oli Heimo Männistö El-ma- n serkku Joka oli yllättäen saapu-nut uuteen työhönsä erään tehtaan varastonhoitajaksi Komea Ilmestys myönsi Taina sisimmässään Nyt seuranneena aikana touhusi El-ma kuin "tuliklvenkelttäja" kuten hän Itse Jälesläpäln kertoi koettaes-saan lähentää Tainaa Ja Heimoa toi-siinsa Heimo olikin hyvin taipuvai-nen Elman ehdotuksille sillä hän oli Ihastunut Tainaan heti ensi näke-mältä mutta Tulna vaikutti hyvin haluttomalta Taas aloitti Elma saar-nansa: "Ajattele Itseäsi ja tulevai-suuttasi" sanoi hän Tainalle "Heimo on komea mies Ja on hänellä hyvä- - palkkainen toimi joten hän voi tar-jota sinulle kunnollisen kodin i-l- kj slnäkäin jaksa Ikiisl soppakattllan ääressä seisoa Ja kun olet naimisis sa unohdat entisen elämäsi josta et muuten näytä ikänä pääsevän" En tiedä vaikuttivatko sitten El-man puheet vai oliko se kokonaan Talnatr 'omasta tahdosta mutta joi-tai- n kuukausia myöhemmin vihittiin Taina ja Heimo Häät olivat pienet Ja hiljaiset vain joltain parhaita ys- täviä otl kutsuttu Heimo oli laitta-nut heille kauniin kodin ja vaikka Taina tiesi ettei hän koskaan Voisi rakastaa Heimoa kuten oli Arvoa ra- kastanut uskoi hän alkaamyöten op-pivansa pitämään hänestä enemmän Ja enemmän Taina Jätti vakituisen työpalkkan-sa heti mentyään naimisiin mutta kävi samassa palkassa aina tilapäi-sesti milloin Jotain ompelemassa milloin auttamassa lelnomliraa ta keittämisessä kun oli suurempia Juh-lia joten hän ansaitsi Itsekin hiukan Ja kun Heimolla oli hyvätuloinen toi-mi oli heidän taloudellinen asemansa hyvä Tainasta tuntui Jo etti oli sittenkin tehnyt viisaasti mennes-sään naimisiin Heimon kanssa He olivat olleet naimissa vasta kolme kuukautta kun Taina huomasi tulevansa äidiksi Ennen kokematon onni täytti hänen sydämensä kuinka paljon onnea hänen osalleen vleli tu-lisikaan vaikka hän joku aika sitten oli luullut onnen ainiaaksi osaltaan katkoneen sitten hän ajatteli Heimoa mitähän hin sanonee Ihas-tuuko yhti paljon kuin hin Itse oli ihastunut Hän ajattelee myös Arvoa kuinka hartaasti hän olikaan tiu sanomaa vaimoltaan odottanut Ja kuinka hin olisikaan Ilostunut siltä Arvo parka Ja Taina kuivaa esiin vierineen kyyneleen Kun Taina sitten sopivana hetkenä ilmoitti Heimolle tilansa niin tänä aivan kauhistui: "Nytkö JoP hin sa noi "Joka tapauksessa el mellll ote vara ottaa lasta el ainakaan vleli ehki el koskaan" Taina loi kysyvän himmistyneen katseensa mieheensä: "Meillikö el ole varaa r kysyi hin "Melllihin on hyvä toimeentulo totta kai nyt lapsen voimme elittii" --Niin on nyt" puhui Heimo kirilmittömistl "mutta jos otamme lapsen tulee ole-maan toisenlaista sinulla el Uida ol-la aavistustakaan kuinka paljon tuot-laine- n pieni olento makua Muiden menojen lisiksi tulisi sinun Jlttii työsi josta olet tähän aitl saanut kauniit lisärahat" "Mutta onhan niin paljon ratehli Joilla on paljon pienemmät tulot kuin sinulla ja hellii on useitakin lapsia Ja he kuitenkin elivät" koetti Taina sellttii "Kiivit ja kituvat" tluikasl Heimo "Mini en alistu sellaiseen" f (Jatkoa 4:nelli sivulla) 9 1 ( jj H M |
Tags
Comments
Post a Comment for 0400b