Vapaa Sana, July 05, 1947

              v
l
t
1
fc&
mfviiiMiMniimiM fro '" (i-A- -r
i tI
' Jvi 1 '
rtiifnijravi"
A vA Ä U-- —
_ _ _
"mI"i 'i "'i m 1 1 ii " t & T & ti " n l v_ i 4"VE "
iMi --l— lv-- tni n ---- ~ m vv n- -' - --— ' JJhJ -
& i a #1 -- iMsr —— i i - - ii - % i -- ssr iv w n m m tt m m m m m mmm
v r
tjiy s'
r-'V- V " — 'I
m Js~f
- 4111j s
_ --M II — I I !"- - ~ n II - "Il -- T'I I IM !!-- — M M i— —I — — r — — — M~ --"% t
Neuvostokasvatti
Toinen kirja Yliopisto
BeurMvan pai vana tuli vielä pa sitien vielä pahvitehiXi! klrjoitaako-mpa- a
M eli IA ilmestyi oma painettu n Iden korjaamo ja valokuvaamo jotta
lehtemme ja alina oli kokonainen a kalkki olivat tuuria laltokiia ja tao-lakett- a
jonka otsikkona Alaa nle malalsten työläisten miehittämiä
Iäisyys!' Siina sanottiin että II-- j Valistustalolle sai vapaasti tulla ku-loin
kun kalkki Neuvostoliiton tyolal- - ka tahansa — Ntamiin vain oli M-elat
rakentavat suurella innostukselta lenkin maksettava pääsylippu Kävijä
Neuvostovaltiota kun tskaruus on saattoi halusi liittyä vallstuitalnn
YttHara ja voi makaa silloin nousee moniin harrastuspiireihin: naisten
arkoja intelllaeassia äanla Ihmisten ompeiupllrlln jossa kaupungin kalkki
ellakHfi jotka pelästyvät nahdea--1 tantat olivat edustuttuina Ja h%TbSn
aaan ttoneMa Tällaiset llmtot on tuo-atitta- ra
leimattava nujerrettava
Liettuani artikkelin minut valtasi
votmattotnuuden tttnae ikään uln
roinyt tylsyy olisi minua Jolta Leningradin suomalaista teatte- -
Kursseillammekin olivat
aanRen jäykkiä lUlaaa jn Mietinkin
Olihan lKioluekoinitna sanonut anan-- a
jn iuluehi saattoi joutua oht
anaan uutta sklsmia
Vaikka oma kurasin! yksltylskea-katluta- n
paunlkin aitteinmln kok
Jupakalle kun kuulivat miten yksin-kertaln- n
asla oli tuin suuntaa-ant- a
van kirjoituksen alhe-uttajnn- a el kui-tenkaan
knkaan uskaltanut nousta
kumoamaan kirjoitusta vaan nupeas
ti Hjat järjestivät (Jaljaii Ja minut
omiin brigadclhfiisa Ja vaarallisia
reuraukala ennustanut sklsml llkvl-loitil- n
kaikessa hilja!sutidesa
U:IN(JIIAI)IN SUOMAIjAINKN
VALISTUSTALO
Luullakseni iionna — 27xsuomalal-sill- e luovutettiin entinen SlierenietJo-tl- n
palatsi J(ka sijaitsee Slipalenu-luon- a
Novan rantakadulla Sheremet-Jel- t
olivat vanhaa upporikasta ruhti-nassukua
Ja palaisi Il heidän ar-vonsa
mukilnen lUisisaunkäylaiai-l- a
johtivat leveät marmoriportaat toi-seen
kerrokseen Josm oli valtava
Juhlasali siihen mahtui ainakin &no
henkeä 1'ernre oli rakennettu näyttä
nm Ja sen takana oli pieni sali ta-tallo- ma
n kaunis ruhtinaan konsert-tlhuon- e
Seinät olivat peiliä Ja mar-moria
Ja pienet niarmorlilylvaät kan
nattivat velstoskaaila Se 11 näytte-lijöiden
pukuhuoneena Oli lei alls-t- a entiseen kaksikerroksiseen kirjas-tohuoneeseen
jonka seinät olivat
ISynnä tammlkaappeja Portaat Johti-iä- t
) tempaan pirvekekerrokseen
1'lenrn hallin läpi päästiin valistusta-lon
ravintolaan Täällä toisessa ker-roksessa
II vielä "sinen sali' jossa
pääasiallisesti toimi nuorlsosektln
Kalkki huonekalut ja taulut kuuluivat
palatsin kalustoon ja olivat niin hie-noja
Ja ariokkalta kuin ruhtinaan ar-%oo- n
Ja aseman oli kuulunut Alaker- -
Ma
kirjasto Suomeen
suomalais-- nyt
Jan kustantamia teoksia
kana olfn
vjriltuUlolla kotita
lauantaina jolloin siellä
Jaalat vakea oli paa-Mtiallises- tl
opiskelevaa
oli siihen hyvin
prtljon suomalaisia korkeakoululaisia
OH llertenln muistolle ylio-pisto
opettajaseminaaria
Leningradissa toinen lähistöllä
maaseudulla Unnen vähemmlsto-kansaUlsuuksle- n
kommunistinen ylio-pisto
oppilaat suurimmaksi o-sa- ksl olivat lähetettyjä
kommunistisia nuorukaista
Karjalan kansallisteatterin
jonka oppilaat olivat Inkerinmaalta Ja
niin paljon et-t- a niitä tusktn muistaakaan: puolue-koulu
ko-operatllvl-nen
teknlkuml so- takoulu kasvatti runakoraenta- -
Jla sotajoukkoja
kymmenvuotinen keskikoulu Jonoa
lUJpyJn nuatalout-yliopist- o
keskikouluja Inkerin-maalla
useissa palkoissa
Paitsi täti nuorisoa
lenlnpTadlssa paljon kas
tannuslllke Kirjan Kirjalla
siihen aikaan kolme sanomalelitet
yhdeksän aikakauslehteä sek!
klrjalnkustannusosasto Sillä oma
kirjapainonsa oma kuvalaattalaitos
At w
_w
jos
knulal myös siskoni Tuulikki sotilas
piiriin Jossa opetettiin ampumaan ja
yleensk aseita käyttämään- - sairaan-hoitopiiri- n
voimistelukerhoihin
toivoton ympa- - näytelmäpiiri Joka """ aloitteli
ria varten Tämäkin tni tiii h~-- _ f61 raatelijoiden voimalla silli näytteli- - at päivisin toissa Ainoastaan
JahtaJa oli palkallinen
NMn kuin sanottu valistustalolla
vapaasti käydä kuka hyvänsä mutta
sen jäseneksikin saattoi liittyä Silla
oli oma Johtokuntansa Joka antoi Ja-senJiIrj- an
mitään erltylsompia
tuja silta el ollut — isenmaksu
rltettlin vain kannatuksen vuoksi
Kaikki valistustalot olivat
ainahan Pieniä
menoja
Vahstustalolla 1'lrkko Ahava tutus-tuit!
minut Suomesta tu!ieliln nuori-soliittolaisiin
kommunisteihin
roslvat kovasti 1'etroskoin suomalai-sista
kalkki
Ja stttla lietettiin hiljaista
tyoiäentaloelaniaa pakolaiset
vuonna IS olivat tuoneet
vaikka siihen ajan mukana tulikin uu-sia
se pohjat
taan samana Tänne valistusta
lollo yllololkkarlt tuoneet aivan
toisenlaista tuulahduksia Tuona en
simmäisenä pidettiin nuoriso-liittolaste- n
toveri-Ilta- a Jonka ohjel-man
oli kommunistinen
yltoplsto toi Illat näet annettiin
luorotellen eri koulujen Järjestettä-viksi
nilka aiheutti tervettä Ja piris-tävää
kilpailua Sinä Iltana esiintil
slnlpuserolaiiluryhma esTaty-mlstap- a
eräänlainen bumerangi-llml- o
Knsimmalsen vllslvuotlssuun-nllflnia- n
aikana oli Venäjällä ollut
nKltatloryhmia sinisiin tyopuserolhln
pukeutuneita tyttöjä ja poikia Jotka
esittivät Improvisoituja pääasiallises-ti
runomittaisia näytelmiä kalkista
ttitpakollla lapauKsIsta—
tavallisesti
rytmillisiä eslt}kM H)ukkolauun-ta- a
Ja laulua Jonka Jälkeen ryhmät
saattoivat hajaantua kuriplmiiot
mknessa oli entinen tHJardlsall ! mutta puvut olliat aina samat Taina
Ja ruhtinaan työhuone josta oli aivan erikoinen venäläinen talteen-t- y valistustalon Meitä oli Iviarn oli vaeltanut sorkka-jonki- n verran vanhempaa [ ta klrjallsuutta mutta paoi oli Klr- - ltaoisten keskumuetielleen Lejnalneradlnhe ssueon--
Tuallkln ensiuinialsen
kerran
Jälkeisenä oli
tavattomasti
nuorisoa le-lacradl- saa
aikaan
omistettu
kaksi toi-nen
jonka
Suomesta
Ja tyttöjä"
koulu
Karjalasta Kouluja oli
Joka
Karjalan Tarten
kuului alakoulu
Ja oli
opUkrtevaa oli
suomalaisia
puuhissa
oli
Ja
oli
?c
'i-- —
oli
Oli
olivat
sai
mutta
suo
valtion
huollossa mutta oli
ylimääräisiä
1'ttroskolssa oli vanhaa
tuttua
minkä
tullessaan
lisäpiirteitä kuitenkin
pysyi
Kilvat
Iltana
Jarjestaiut
eri
Tämä
oli
sattuneista
elaMä lehtiä- - Ne olivat
teh- -
toivat
tuloni
011
Jle
maiaisme jotka vielä emme olleet
sitä harrastaneet Urlkotsen etevä
noiden tllapalslaulujen sepittäjänä oli
suomaUlsen sotakoulun kersantti
liunnar Ixilne joka myöhemmin v 1J vangittiin ja joutui luinleksl
Siperiaan
Iltalomien Jälkeen ol aina tanssia
ja omituista kyllä siinä suomalaiset
tulokkaat näet toivat mukanaan mo-derneja
tansseja Jolta meillä el vielä
Illoin tunnettu mutta vanhempiakin
tansseja harrastettiin: pas dtspag-e- a
Ja vengerkaa
Tuo Suomesta tullut joukko oli ta
vattoman reipasta Ja Jtarmokasta
Helliä oli kaikenlaisia uusia aloittei-ta
Ja larslnkln klvtnokkalalset sovel-lvj- ft Suomen nuorKiltlttolalsten ko-keilemia
hyviä aatteita Meidän alku-asukkatt- en silmissä heitä kalkkia
ympäröi salaperäisyyden sädekehä
lie tuntuivat Jännittävittä sankarlo-lennolt-u
Monet lähetettiin takaisin
Suomeen komennukselle Ja minun
ajatukseni seurasivat Tieltä Aina ra-list- a
saapui uusia yTToikkareita Ja
heidän kertomukilssaan tllahtell not-fle- n
Jo tuttujen sankareiden nimi
Mutta kalkki knluu Jouduin kuun-telemaan
heidän Juttujaan niin mo-neen
kertaan että lopulta osuta ne
Jo ulkoa Heidin koko ajatusmalli-mans- a
liikkui alaa raln samatta ke
aikai itj-liia- t rupesna' ii
itu:iiaii peikn-t- a KerUjmUesti -d-
'-keiia menetti kultahohteensa j
lt-ek- Tn he kavliat arkipalvais-i-a
muuttuivat tavallisiksi tuttaviksi
ihmisiksi jotka eivät kyenneet il-maan
mainettaan yllä h'rittayt:
elama jota he viettävät oHl omi
entista enemmän kavenumaan
dan ajatusmaailmaansa lie ei
milloinkaan sopeutnneet Neuvosto
ton elämään sillä heistä tämä oloUa
oli vain väliaikaista Kalkki tahtoha
takaisin Suomeen maanalaiseen i
hon ja Neuvosto-Suome- n valmiste
mlseen Kun se viivästyi' Ja he en-ena- a
ttaässeet takaisin niin he rap
slvat rappeutumaan Ile alati kiehui
vat omassa liemessään eivät tunte
neet muuta kuin pintapuolista ime
lenkllntra meidän elämäämme koh
taan elvat saaneet mistään uuu
vaikutteita ähitellen he rupelvf
kyllästymään ranliolhin Juttulhlnsi
Ja hyiln monten elämä Mfapistolla
dustl ikävää moraalisen rappion as
tetta '
Alkoinaan osa heistä toi tullessaan
raikkaita tulenkantajavalkutteita
Suomesta Heidän ansbstaan tulin
tuntemaan sellaiset niuiet kuin Taa- -
voiaisen Katri Ja Krkkl Valan Minä
Vaaran Mustapään Viljasen Valta-rl- n
Meidän elämämme kiihkeä rytmi
teki esim 1'aavolalsen läheiseksi
ensimmäisten kirjojen rajun poika-mainen
kivenheitto seisovaan veteen '
Tentti Haanpa) tuli verrattain tunne
tuksl kun taas Sillanpää oli aivan
tuntematon Sillä kulttuuriharrastuk-set
elvat olleet enemmistön vahvana
puolena joten Urjallisuusvalkutteet- - i kln olivat rajoitettuja Ile eivät kul-- )
tenkaan kyenneet kehittämään eteen- -
pain sitäkään mitä olivat tuoneet
Myöskään venäläinen kulttuuri el
kyenny heitä hedelmöittämään koska '
he eivät ylittäneetkään saada siitä
mitään kosketusta Ile Jatvat Ilman
Juuria Ja niveltyivät henkisesti
Valistustalo o!l kertakaikkiaan suo-malaisten
elämän keskus sillä ellei
sinne muuta asiaa ollut saaTbl sen
kahvilaan ainakin tulla Juomaan kah-il- a
Ja syömään leivoksia
Suomalaisia oli Leningradissa sli-he- n
aikaan luullakseni noin lOOUO
Luku oli oikeastaan paljon suurem-pi
Inkerinmaa kun on aivan silua
lähellä Ja inkeriläistä käi Unlngra-dlss- a
hyi In paljon Krlttainkln heitä
"kävi kaupungin suomalaisensa klr
kossa Jossa pastori l-auri-kkala
saar-nasi
Hän oli Suomen kansalainen Ja
asui Suomen konsulaatissa — oli
Ikään kuin dlplomaattlhenkllokun-taa- n
kuuluva Ja sellaisena koskema-ton
hteen aikaan en muista
muista luotu — pidettiin Kalle Le-polan
johdolla suuri Icokous kirkon
sulkemisesta ja luovuttamisesta va-listustalon
käyttöön Pantiin liikkeel-le
Usta Ja kerättiin itleklrjoltuksla
sulkemisen puolesta Samaan aikaan
uskovaiset keräsivät nlmla adressiin
sen aiolnnapltamiseksL Ile salvat nt- -
mlä adressiin sen avolnnapltämlsek-s- t
Ile salvat nimiä kootuksi suun-nattomasti
enemmän vaikka totta
kym on että he toimivat lainvastai-sesti
Kaupungin kirkosta näet saat-toivat
päättää vain kaupungin asuk-kaat
mutta uskovaiset kokosivat
nimiä koko laajasta Inkerinmaasta
Lopputulos oli Joka tapauksessa se
että kirkkoa el suljettu Ja se toimi
vietä vuonna — 37
Valistustalolla oli onva Johtajansa
mutta en Jaksa muistaa hänen nime-ään
— pieni synkkä mies te vain oli
Kullakin harrastusalalla oli oma Joh
tajansa teatterinjohtajana oli Han-nes
Taimi amerikansuomalaisia Jol-ta
Neuvostoliittoon tuli raljon vuon
na — 21 He toivat tullessaan koneita
Ja perustivat Siperiaan työläisten
siirtolan Vähitellen he kuitenkin
ajautuivat takaisin länteenpäin ja
pysähtyivät Leningradin mikäli eivät
jatkaneet matkaansa Amerikkaan
Huomattavimpia naisista oli Au-gusta
Perttilä Mltna ftllanpian Isa
rentytär Augusta Perttilä oli kätevä
ja tarmokas nainen luotu Johtamaan
ja hän se Johtikin naisten toimintaa
valistustalolla Erottamattomasti tl-hä- n
palkkaan llitty-v-ä nlml on Kalle
Summanen Joka oli oEut Tammisaa
ressa Tanktna Ja ralhdettlln samoi
hin aikoihin kuin Jukka Lehtosaari
n r' %r i
i
— --T
—
LLLBbLHbLLbLLLLLLLLLrIIbLLLLLB
mmmmmmmmmmmmmmmm9mlmk bbbbbbbbbbbbbbbbbbbsV
bBbBbBbbBbBbBbbBbBbBbbBbBbBbbBbBHKT IbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbKC' JbbbbbbbbbbbbbbbHHI 'K '# MHH BBBBBBBBBBBBBBBBBBV BBBBBBBBBW- - LH A VJ "
bbbbbbBv' 'rK f IBBBBBBBBBBB iBL iBBBBBBBBBH JM# BBVBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB lnHto1 'fHlkSLk
fJaBBBBBHP l MsbbbbbbbbK Äb?T IHK
wwmwmwm&- -
t&mMMmMMMmMmMmMmMMMl flL V NmbLhk
Sf "hm W' m Sat BfcS' H' vf ! MM " ' f Mimi v1 - kIR mmmi?Xf vvl IiblVLi ir
f vitt s%C B iaPmi F-
- K vSR IB bB I W kM VLm: Kl NlftiA ' Xmtk M m Xi
I r Br1- - bbBBsk' iK t 'iii B ™BB U'
4 f i 8 BswBBva- - lf 1 i A --Bv IBBtr-- ? rH l % WUmm: mmmmm M f mM' sw _JaBBibw 'V' J 7'lmwWmM- - HK" IHbbbHv fv lI i siys?£ JSMJljmmmAiM I IUbVbBv' BbEsSiBBbbBbbHbb"n f f y I IbsHIbbbbbb1 i ¥3f J J ySmmW M mmmWmWmw9mmmWmWmWmJ--i
Hyvin pidetty Turkey Pointin kalamiesten opat Charley Crulckthank (oikealla) yhdessä Jack
FerrlsMn kanssa ovat Juuri palanneet kalaiviatka tan Erle järvellä Crulckthank ja kaktl hänen
toveriaan Gordon Svvart ja Evelyn MeLeod menettivät Joku päivä sitten henkensä kun heidän moot-torlveneen- tä
räjähti ja tyttyl palamaan
SUOMEN HISTORIAA
Kirj Signe Prattis
Kaarle XII hallituskausi sota Puolaa ja Venä-jää
vastaan Pietarin kaupungin perustaminen
—39 LUKU—
Kaarle XII seurasi Isäänsä
Kaarle Xlttä halUtuslstulmclle
Hän oli reipas 15-vuot- las poika
puhdas tavoiltaan Ja oikeutta ra-kastavainen
mutta samalla Itse-päinen
Ja omavaltainen Kun sää-dyt
Julistivat hänet heti täysi-Ikäisek- si
niin rajaton valta Joutui
täten hulmapälsen pojan kasltn
Han osoitti harrastusta hallitus- -
asioihin heti alusta alkaen mutta
ja Kalle Lepola Kalle Summanen
Johti Moprtn tyota Ula entisenä
poliittisena vankina hän ol omiaan
työskentelemään poliittisten vankien
hyväksi Kalkki kolme sitten r M'
vangittiin ja tuomittiin keskityslei-rille
Sheremetjevln palatsi otettiin suo-malalMl- ta
pois muistaakseni jo vuon-na—
31 siltä tehtiin Kirjailijain talo
IVjmplsatelJel Suomalainen valistus-talo
yhdistettiin virolaisten — valis-tustaloon
Kun vuoden —37 Joukko-vangltsemts- et
alkoivat suljettiin
kaikki Leningradin valistustalot ja
kalkki kansalliset kouhit myot Inke-rinmaalla
Ja Karjalassa Myös kalkki
Valistustalon slhnäntekevät miehet
vangittiin Harvoja poikkeuksia oli
Valfrld Perttilä Joka vain karkoltet-tll- n
tyttärensä Sirkan kanta Tshe-repovetshl- tn
lienlncTadin lähelle
Hän oli Jo tlakkeellä ja syrjässä ak-Ulvise- sta toiminnasta Matta sen si-jaan
kynä vargltUln hänen paljon
nuorempi Ja tarmokas vaimonsa sekä
poikansa meriväen luutnantti Kou-lujen
sulkemisen jälkeen lapset oli
pantava vetälältttn kouluihin sniä
7-vuoti-nen
alkeisopetus o pakolli-nen
VasU Karjalals-iuomalalse- n
tasavallan peruttaminen avatl jal-lee- n
suomenkieliset koulut
(Jatkoa)
myöskin mielivaltaista menette-lyä
Myöskin hän kulutti aikaansa
poikamaisissa leikeissä karhun-jahd- it
Ja muut hurjat leikit olivat
nuoren kuninkaan päätoimena Ja
hallitseminen tahtoi olla sivuasia-na
Venäjä Puola Ja Tanska pian
päättivät käyttää hyväksensä poi-kakuninkaan
nuoruudenhurjaste-lualka- a
Venäjän hallitsija Pieta-ri
'Suuri kutsui nuo toiset vallat
keskenäLseen liittoon Ja tästä toi-menpiteestä
sai alkunsa suuri poh-jan
sota v l?00 Mutta Kaarlelle
tieto sodan syttymisestä oli ilosa-noma
Hän Jätti heti huvituksen
sa Ja hyökkäsi Tanskan kimppuun
pakottaen sen pikaiseen rauhaan
Tämän Jälestä han kääntyi venä-läisiä
vastaan la voltti ne täydel-lisesti
Narvan tappelussa marras-kuulla
i7N) Voittonsa häikäise
mänä hän alkoi ylenkatsoa Pietari
Suuren sotavoimia Jätti venäläi-set
Ja marssi Puolaan Täällä hän
sitten kulki voitosta vnitwr
kunnes pakotti vihdoin Puolan
kuninkaan eroamaan kruunustaan
Näitä vuosia käytti Pietari Suuri
hyväkseen Hän valloitti koko
Inkerinmaan Ja perusti NVnJoen
suuhun Pietarin kaupungin v
1T03 Joka Julistettiin pääkaupun-giksi
1712 Kaarle XII ei tästä kuitenkaan paljon välittänyt aan samosi Puolan kukistettuansa Ve
npaäjkäknanseinsäotseiiknivät Mnäuitltlaä närlektäkilJläa
tuhoja hänen uljaassa armeijas- hksHaaä0anu9ntettaJaPRmuultaeol-olatks-pnieunilntapämtaaPphrpiateaeutvlkauuersusissiaSuJktuaäersmiäVläellö-näi näjä sensijaan alkoi kohota Eu-roopan
suurvallaksi
Puitaan luota Kaarle Xlt rv kenl Turklnmaalle Ja sai sulttaa-nin
aloittamaan sodan Venäjiä
vmaustttaaansenTsäijmaaän sosteakäpiPanuoplaäätetyttii Tanska hyökkislvät uudestaan
Ruotsin kimppuun Tisti kaikes
ta huolimata Kaarle Mipyl Tui
klnmaalla viisi vuotta Vasta si-tten
kun kotona Ruotsissa uhattiin
supistaa hänen rajatonta 'altaan-s- a
palasi Kaarle klireemmlten
Isänmaahansa Hän kiskoi ka-nsansa
viimeisetkin voimat uusiin
sotavarustuksiin Ja hyökkäsi No-rjaan
Mutta siellä hän kaatui
Fredrlkshaldla pilrlttäessäan 30
päivä marraskuuta 1718 Sota
taukosi Jonkun ajan kuluttua
mutta Ruotsi oli menettänyt suu-valta-asema- nsa
myöskin Itseni- -
täinen kuninkuus lakkautettiin
Venäjän pyrkimys Itämerelle
Pietari Suuren tärkeämpiä pä-ämääriä
oli saattaa Itä-Euroop- an sisämaassa oleva 'ialtakuntansa
maaliman merten yhteyteen Jotta
Venäjäkin pääsisi osalliseksi mri-kaupas- ta
Ja niistä monista eduiiu
mitä toiset eurooppalaiset ni
merivallat nauttivat Ennen Pi-etari
Suuren alkaa oli Jaamtrea
partaalla olevae Arkangeli Vie-nankaupu- nklt
ollut Venä„ä alnca
merisatama Pietari Suuri koetti
saada parempia satamia Asoun- -
meren rannalle mutta niinkuin
Arkangeli oli liian pohjoisessa cli
Asovanmerl liiaksi etelässä Suu
ren pohjan sodan alettua suuntasi
Pietari kaiken huomionsa Itäme-ren
rannikkojen valtaamiseen
Palkka missä Venäian laatcien a- -
lueiden vCsistöt laske' at Ne ajca
kautta Suomenlahden lfa-pe:- rt kaan oli luonnollises kln s piu
Venäjän merlkaupan - Sukseksi
Sille kohdalle ryhtyi Pk r Susi
rakennuttamaan keske sotu
uutta pääkaupunkia vai' tinal
leen Hän antoi sille nime Pieta-ri
oman nimensä sekä su etus-pyhlmykse- nsä
kunniaksi Rake-nnustyö
oli suunnattoman 'Taikeat
Kaupungin paikka oli laajojen
soiden Ja rämeiden ympäröimä 1
peittämä mutta suurille ponni-stuksilla
perustettiin teitä Ja k-atuja
veslperälseen maahan la vih-doin
saatiinkin rakennuksille Jo-nkinlainen
kestävämpi pohja
Kymmeniätuhansia työmlehti
kutsuttiin heti oerustus-- la ra--
kennusVilhln Työvälineiden puu-tteessa
kannettiin n-ioo- to la lellii
säkeissä Ja matoissa tanepaikal-l- e
Rakennustöitä häiritsivät tu-lvat
ja muuta v&ikeudet usein ri-vittäen
kaiken mitä oli suureEa
"alvalla saatu rakennetuksi Mu-tta
aikaa voittaen alkoi Netan rai
noille kohota suuria rakennuksts
kirkkoja Ja palatseja Venäläiset
ylimykset pakotettiin rakennutta-maan
uuteen p&ikaupunklin ocX
Dalatselaan rakennu la ke
jaustyöt muissa kaupungeissa k- -
Uatkoa 7-H- ä tlrull)