Vapaa Sana, March 01, 1947

              1 r
[?? r
s (
u
j"ini!"'n
räW-7-rrtf""'"[''"C- li " t %&)tte&i£& iwiiiww VTf-sr- "! IM MW M-- Art - f8 "" Sj wn HlM i l"r-'www™- r- se
-- ijiIlJ1 I tliVt vvV I vVJVxl v
'ii in f:4±JPt:i:jm xy_
wS
-- MMi M — 1 ir t T1"T T Y V ' V T S~r fi
hiL Ä2 v' äJt-- N 7v Ff V h ' i - rl 1
PS Vt fi-- i- - V
4 mi £ 77: JJJJ "' ' ÖN £-- r
_ l-i-llast JEuJzeMuAÄa 1~ &r- -
~t
'
~rV j 1J ' VV TJ -- 2?"t r1
SUOMEN HISTORIAA
Cr 5i7ne Prattis
— Katolilaisuuden aikakausi v 1323 — 1525 —
Ruotsin hallitus Pähkinsaaren rauhan aikoina
Maunu Eerikinpojan hallitus Ruotsissa
Suomen kehitys Maunu Eerikinpojan aikoina
Kyniments Luku
Pihk"nlsaaren-rauha- a solmittaes
ia oli RuoUin kuninkaana Maunu
Eerikinpoika han oli Uloin vielä
lapsi Hallitus joutui sentahdcr
useiksi vuosiksi ylimysten käsiin
Joiden raita Ja ylieys sJlYi suun-nattomasti
paisui Maunu Eerikin-poika
tultuansa täysikasvuiseksi
oli hyvää tarkoittava kuningas
Heti hallituksensa alussa hän Ju-listi
ettei kukaan saisi Ruotsin
valtakunnassa olla orjana Hänen
toimestaan myöskin ilmestyi en-simmäinen
yleinen maalaki entis-ten
maakuntalakien sijaan Mutta
koettaessaan tämän ohessa turva-ta
alempaa kansaa ylimyksien sor-rolta
Joutui ivtn naiden leppymat-töma- n
vihan esineeksi
Kun kuningas sitten teki pan
onnstumatonta sotaretkea vciu-laUl- ii
vastaan niin tästä syntyi
loinen tyytymättömyys Joka tar--
josi tilaisuuden ilmikaplnaan Mo -
nlcn rettelöiden tvnt nimih
ylpeä ylimyskunta lorulta v 13G: 2
pakotti Maunu ttriKinpojan otta- -
maan apulashallitsjaks Wkana
Hnikrfiln iillt nlnn lst'11 rt ! iVr V7uL ' "'-'tu- l
ui-- viuauMii iiauituivivill Oflirua- -
vana vuotena riehui taas täysi ka-pina
Ja molemmat kuninkaat a-jet- tun valtakunnasta jhjIs
Maunu Eerikinpojan aika on
maallemme erittäin merkillinen
Huotsln laki Ja ruotsalainen yh-teiskuntajärjestys
alkavat Suomes-sa
silloin Juurtua alkuperäisten
kotimaisten olojemme pohjalle Jo
vahasta ennen oli Sucml -T- urun-
Hämeen- - Ja Viipurinlmnain
mukaan Jaettu kolmeen lääniin
Jolta jokaista linuanisanta hallitsi
kuninkaan nlmes~ Nyt asetettiin
tänne yksi laamanni Ja useampia
kihlakunnan tuomareita Naiden
Jokaisen tehtävänä oh 12-miehl- sen kansasta valitun lautakunnan
kanssa istua oikeutta Tärkeintä
oli kuitenkin että suomalaisille
Haakonin kruunauksessa v 13ö!
myonneltlin oikeus edusmiesten
kautta olla osallisena kuunkaan
vaalissa Täten Suomi lakkasi ole
masta valloitettu alusmaa Ja ko-hosi
täyteen tasaarvoon RuoUn
kanssa
Kiinini ji virkamiehet
Keskiajalla huolehti kansa aluk-si
vain omista tai kotipaikkansa
pienistä oloista eikä välittänyt
paljon isänmaan yhteisistä asiois-ta
Niiden katsotfln kuuluvan ku-ninkaalle
Joka sat niitä hoitaa
mielen i mukaan kutihan el -l-oukannut
kansan oikeuksia Kunin-kaan
tuli varjella maata viholli-silta
ja suojella kansaa väkivallal-ta
väärydelta sitä varten oli ku-ninkaalla
laivoja Ja ratsuväkeä
Tarpeelliset varat han sai monilu-kuisista
kartanoistaan sakoista
joita rikoksentekijät tuomittiin
maksamaan Ja veroista joita kan-sia
oli suostunut hänelle maksa-maan
Pysyvää pääkaupunkia ei
ollut vaan kuningas hovlväkmeen
vatsasi linnasta linnaan Ja karta-nosta
kartanoon valvomassa nii-den
hoitoa pltämäs-V- i kuninkaan-karäji- ä
Ja kuluttelemassa koottu-ja
palkallisia verotavaroita Jolta
sen ajan vaillinaisilla kulkuneu-voilla
el ollut helppo kauas ku-ljettaa
Kuningasta auttoivat halli-tuksessa
valtakunnan mahtavat
miehet Hänen lihjmplä apumlc
hlään olivat Jaarlit tai herttuat
Jotka tavallisesti olivat hänen vel-jiään
tai multa läheisiä sukulai-siaan
Muita korkeita virkamiehiä
olivat "drotsi" joka valvoi oikeut-ta
marski Joka hoiti sotaväkeä
kansleri Joka piti huolta kuntn-- !
kaan kirjeenvaihdosta Ja kamari-mesta- ri
Joka hoiti valtakunnan
taloutta Ja tilejä Nämä ja muut
valtakunnan mahtavimmat maal-liset
Ja kirkolliset yi mykset muo-dostivat
ns valtaneuvoston Jolla
oh suuri valta varsinkin kunin-kaan
ollessa poissa valtakunnasta
Valtaneuvoston Jäsenet vnltaneu-vokse- t
asuivat hajallaan emissä
linnoissaan ja kartanoissaan ja
kokoontuivat van harvoin Joskus
heidän neuvotteluansa kutsuttiin
multakin mukaan etupäässä mah-tihenkilöltä
Njltä kokouksia jotka
kestivät Jonkun p'vän kerrallaan
anotti n "herrainpäiviksi" Vih-doin
alettiin heminpalville kut
sumaan kaupunkilaisten ja talon-poikalnk- in
edustajia sellaiset ko-koukset
olivat valtlopa'vlä Niin
tulivat vähitellen valtakunnan
JnelJa AÄt ä Mtdl ' varlsU talonDolfaisiihtv x-i- UIn nilvilll " nsnlhcotcl: niinn tlif_l-- i -
aslafn nti-nicmi-n oi „mi n
kuten sanottiin "Itämaat" Jakau i
keskiajan alussa vain kolmeen
mutta myöhemmin useampiin hal-lintopiireihin
eli l£äneih'n Kusk-iin
maakunnassa oli yksi tai kaksi
kruununlinnaa tai kartanoa Jon-ka
aluetta kutsuttiin l'nnan tai
kartanon lääniksi Varsinais-Suo-m- t
muodosti Turun linnaläänin
Ahvenanmaa Kastelholman Unna-iian- in muinainen Satakunta Ja
osa alkuperäistä Hämettä Koke-mäen
kartanon läänin tai uudem-man
Satakunnan muinaisen Hä-meen
keskusosa Hämeenlinnan lää
nin Uudellamaalla oli lännessä !—" —ji "£ nimensä saa
nut Porvoon läinl Ruotsin vallolt
tama Karjala oli Vipurin linna
lahnmi Iruti Itton l--m " "' "R"v'"n"nKaupunkiin v ctiiid vn pv-iusit-i-iu
erosi öavon- -
linnan lääni Pohjanmaa kuului
Korsholman linnalääniin Linnaa
Ja sen IPJivä hallitsi kuninkaan
hyväksi llnnanisäntä eli lmnavou-- H Mutta ieln luovutettiin yksi
tai useampia linnalääniä Joskus
koko Suomi jollekin mahtavalle
ylimykselle joka hallitsi sitten
saamaansa aluetta kuninkaan val-tuutettuna
mutta omaksi hyväk-seen
Sellasla luovutuksia kutsutitn
lAimtykslksl Niinpä oli koko Suo-mi
läänitetty kuningas Maunu
"Latolukon" nuorimmalle pojalle
Kimmon linrfftinlU ttt4AMn4l1
Turun ja Vupurln linnat alueineen I
I olivat usein läänitetyt mahtaville
Ruotsin yllmykille jotka omin
päinsä tekivät sopimuksia Ja kävi
vät sotia vieraiden valtaln kanssa
tehtäviä
verojen
sakkojen el keskiajan
Juuri
Eläinten kuninkaan syontipuuha
lvi fc - '"tkäPEsjMr Jk xm V W ~ Wij EsrTBHKLf
& " sti disk '7l M l fb' vllaV --?t — % Yi TL
Modiiti Pegy Coold Denver vastasi erääseen ilmoitukseen ja
tuloksena oli että hän joutui eläintenkesyttajän naisapulaisek-s- i
jalla en 0 leijonaa ja tiikeriä Pegp tuumii että el leij
nan syöttäminen mikään ihme ole huomauttaen: "Leijonat
cvat kiltimpiä kuin miehet — tai sudet"
Albrekt Meclclenburgilaiten aika Margareeta
tulee Ruotsin ja Suomen hallitsijaksi
Margareetan hallilu:
YIidcto:&ta luku
Maunu Eerikinpojan kukistuttua
teurasi täydellinen vallattomuu -
den aika Eräs sakalalnen herttua
Albrekt Mecklenburgilainen tosin
tunnustetun kuninkaaksi mutta
valta siirtyi ennen pitkää koko-naan
ylimysten kasiin Nämä val-lanpitäjät
panivat nyt jatkuvasti
toimeen sMillUlä melskeitä Ja
sen nrnka ehtivät heikom-piansa
Kansan sortamiseksi ra-kennettiin
näinä alkqina meidän-kin
maahamme useita linnoja:
Haasepori läntiselle Uudellemaal-le'
Kastelholma
_
Ahvenanmaalle
v l1 rkUrsiloima nynyiscn Vaasan
Lenoille Kun silloin mitätön AL
brekt-kunlng- as koetti anastaa it- - scllenu enemmän valtaa pyysivät
Ruotsin ylimykset avukseen Tans-kan
Ja Norjan hallitsijan kunin-gatar
Margareetan Tämä voitti
Albrektin Ja sai sitten Ruotsinkin
valtaansa Sotaa kesti kuitenkin
vielä kymmenkunta vuotta sillä
suurin osa Suomea Ja Tukholma
olivat yhä Albrektin puoluelai-silla
Vasta v 1309 oli rauha Jäl-leen
palautettu Ja koko Ruotsin
valtakunta kitsissä
Tamfi Jäntevä nerokas nainen
joka nyt kantoi päässänsä
l'nn Vnrltn in TOnxtcl 1 ääi rLw
takuntaa Ikuiseen liittoon keske- -
nänsä Sitä varten kutsui hän niis
tä Jokaisesta ylimyksji Kalmarin
1397 Täällä silloin
syntyi Kalmarin uniooni (liitto)
Tanskalla Norjalla Ja Ruotsilla
oli täsfedes oleva yhteinen ku-ningas
vaikka kutakin näistä
maista oli hallittava omien lakien-sa
mukaan Ja omien virkamies-tensä
avulla Samassa tilaisuu-dessa
Margareeta kruunauttl su-kulaisensa
Eerikki Pommerilaiscn
naiden valtakuntien kuninkaaksi
itse han kuitenkin p!tl hallitus- -
ohjat taitavissa käsissään kuole-maansa
asti v 1412) Hän pakotti
vallattoman yllmyskunnan kuu-liaisuuteen
Ja paransi tuntuvasti
maa" Ja CtCnWn talonP°lklen
tilaa
KeskiaJa talonpojat
Keskiajan talonpoikain Joka-päiväinen
elämä Suomessa oli var- -
Ja asestettuja sekä miesten että
naisten vaatteita tehtUn yleisesti
sarasta valmistettiin talon
omista tuotteista käyttäen mct- -
Linnaväkenä Suomen linnoissa oli maan monessa suhteessa saman-ratsumleh- iä
t eli huoveja Pienim- - laista kuin esihistoriallisen ajan
missä linnoissa niitä oli vain muu- - lopulla mutta useissa kohdin sh-ta- ma
m'es suuremmissa muuta- - tä melkoisesti eroavaakin Talo- -
nila kymmeniä mutta valtakunnan ' Jen rakennukset olivat pieniä Ja
rajalla olevassa Viipurin linnassa niitä voitiin helposti purkaa sekä
oli Joitakuita satoja Unnaväkeen siirtää muualle Jonka vuoksi ne
kuuluivat vielä alavoudlt eli rat- -' luettiinkin irtaimeen omaisuuteen
iuvoudlt kirjurit tulkit kyökki- - Varslnals-Suomessak- ln asuttiin
mestarit Ja kaikenlaista palvelus- - luukkuikkunoilla varustetuissa sa-väk- eä
Unnanisäntä kierteli koko ' vuplrtelssä
miehistönsä kanssa linnalääniin Kirkkomaalauksista päättäen
kuuluvissa pitäjissä karäjiä istu- - pukeutuivat miehet mekkoihin Ja
massa yjn Käräjiin välillä kul- - pitkävartisiin mekon alle ulottu-kiv- at
huovit ratsuvoudln Johdolla jvlln sukkiin Ja mataliin kenkiin
veronkanto- - Ja syottömatkoilla eli Ja olivat miehet hyvin vyötettyjä
"ruokaruotsllla" Multa
kuin sotUaspalvelusta Ja
kantoa vir-kamiehillä
ollutkaan
YMI
sor-tivat
Margareetan
Tans
Ruuat
i
Hri
grgag™ r8 YT '- -
-- ' - JUU - 4- -
aanrllstaa Ja kalaa etenkin kui- -
vattua eli kapakalaa Metsän an- -
( i1 Ja kalaa elikin encmmär
1 kuln meidän aikanamme Ast a
ohvat valmistetut puusta pahka-kuppej- a tms sekä tuohisia lau-taset
sorvattiin puusta tai olivat
ne vain laudanpalasia kuten mo-nin
paikoin myöhemminkin Ylei-senä
juomana oli kalja tai kotite-koinen
olut Jota Stcmewa vieläkin
kodeissa käytetään malto juotet-tiin
vasikoilla tai tfiytettiin vom
ja juuston valmistukseen
Sairautta oli keskiajalla paljon
Ja ihmiset yleensä kuolivat paljoa
nuorempina kuin meidän aika- -
namme Use'n raivoavat kulku- -
taudit kaatoi kansaa tuhansittain
kauhemiman hävityksen teki iso-rut- to
eli "musta surma" v 1350
Joka raivosi yli Euroopan ja ulot-tui
meidänkin maahamme
Yks'toikkolseen työelämään toi-vat
ainoastaan kirkolliset tavat
vaihtelua Kirkon nimittämiä py-himyksiä
pitivät talonpojat avu-liaina
Ja palvelivat niitä taikaus-koisilla
menoilla Pyhä Stefanus oli
"hevosten herra" sen vuoksi vie
tettUn hänen päiväänsä hevospäi-vänä
Jolloin ajettiin Tapania
EmännJt pitivät pyhää Katariinaa
lehmlcnsä suojelijana Ja oli hän
kansan suussa "Kaarina hyvä
emäntä hyU rouva roukkuselkä"
Kalamiehet pyysivät kalaonnea
pyhältä Pietarilta Ja pyhältä An-tilta
Metsämiehet palvelivat Nyy
rikkiä joka ei ollut muu kuin
Tikki" cli pyhä Yrjö Naiden Ja
muiden pyhimysten kuten Matin
Maarian vTaakon Olavin Ja Mikon
päivät olivat tärkeitä merkkipäi-viä
joiden mukaan talonpojat oh-jasivat
tehtävänsä Ja toimiansa
Suurempia pyhiä vietettiin kylissä
Juomlngellla mitkä useinkin päät
tyivät tappeluihin Ja salva't Jälki-näytöksiä
käräjillä Mutta rauhal-sempl- a
muistoja Jätti sentään ka
tolinen kirkkokin kansan sekaan
Ja henkeen kuten osoittavat Kan-telettaren
runot Neitsyt Maarian
virsi leino leski Ja huonosti koh-deltu
orja Ja monet muut joissa
puhutaan Ristin Klesuksesta Ja
kastin Kalkklvallasta
Enimmän huolta talonpojille
tuotti verot Tärkeimmät veret
maksettiin maaomaisuuden mu-kaan
tilan suuruus Ja arvo lasket-tiin
"atrolksl" "koukuiksi" tai
"markanmaiksr Ja Jokaiselta sel-laiselta
maksettiin tietty vero Toi-silla
seuduilla arvioitiin verotusta
varten koko talonpojan omaisuus
Joka vuosi Sellaista arviointia on
paikoin Itä-Suomes- sa käytetty
vielä yhdeksannellätolsta vuosisa-dalla
Muutamia veroja taas suo-ritti
Jokainen mies eh 'jousi" Ve-ronmaksua
varten jaettiin pitäjät
pieniin verokuntlin verokunnan
talonpojat valitsivat keskuudestaan
ns lukumlehen Joka luki Ja kan-toi
verot sekä toimitti ne perille
linnaan Talonpoikain tuli suorit
(Jatkea 7:nUa sivun)
Neuvostokasvatti
Ensimmäinen kirja: Lapsuus
LAPSUUTENI PETROSKOI
Varhaisimmat lapsuusmuistoni o- -
it erinomaisen sivlä mutta katkel-mallisi- a
enkä osaa sijoittaa niitä
takkian aikaan tai palkkaan Muis- -
r aikuisen koihin klrn jonka ni-ri- i
oii Turkka Ja puolukanpolmlnta-re'ke- n
jolloin eksyin siskostani ka-nervikon
peittämälle kalliolle Nämä
muistot epäilemättä liittyvät Suo-me-- n
Mutta juna jossa oli hirveän
paljon ihmisiä ja Jossa minä poltin
käteni isoon läkklpeltiastlian saat-toi
yhtä hyvin olla Jokin venäläinen
evakuolmlsjuna kuin se jolla me pa-kenimme
Suomesta vuonna 191S Ja
vaikka vieläkin voin tuntea poskeani
kutittavan sen huovan nukan johon
olin kääritty ioa reeinA maates
sanl en tiedä onko tämä muisto
Suomesta valko kenties matkalta
Buihin tai Onvklln Näistä kummas-takaan
palnkasta el mieleeni ole jää-nyt
muuta kuvaa kuin äitini kertoma
niuiheelllnen tarina kahvista Kolts-hak- ln
peräydyttyä Omskista lähiky-liin
Jäivät suunnattomat kahvlvaras-t- ot
Paikalliset asukkaat Jotka eivät
koskaan kahvia nähneet ottivat sä-kit
haltuunsa ja rupesivat keittä-mään
hernerokkaa Ile keittivät päi-väkaupalla
mutta kun pavut eivät
suostuneet pehmenemään he kiuk-kupäissä- än
tyhjensivät säkit jokeen
Äitini el milloinkaan jaksanut unoh-taa
sitä kahvia joka suomalaisten
pakolaisten Omsklln tullessa Jäi juo-matta
Olin neljän vuoden ikäinen kun
kinalai-da- n loppuvaiheissa pake-nimme
Tampereelta Venäjälle Isäni
oli kirjaltaja Minulla ei ole muistoja
Itse sodasta en edes voi muistaa yli
taan ainoata laukausta Lapsena on
muuta ajattelemista Ja mielikuvani
ovat sitäkin vähäisempiä kun van-hempani
ovat niin tiukasti puhuneet
Suometti Kalkki käsitykseni poh-jautuvat
Pi ro?kohsa-olo- n aXkual
kolhin Olin ehkä kuusivuotias Iltai-sin
oli huoneessamme paljon miehiä
Jotka keskustelivat Suonien luokka-sodasta
talstelulsti eri rintamilla
Kalkki puhuivat sekavasti yhtä al-kaa
mutta minun koko mielenkiinto-ni
oli kohdistunut Antti-setää- n Joka
oli tumma Jkevä matalaäänlnen
tuimasti tuprutellen savupilviä pii-pustaan
hän kiihkeästi todisteli ei-tä
niin ja nltn olisi ollut tehtävä Jot-ta
ne ja n taistelut olisi voitettu
Mutta en Manut selvää käsitystä
mikä' se' Jäi tekemättä Tuntui vain
kuin koko ratkalu olll riippunut sii-tä
että Anttl-et- ä olisi ajoissa saa-ru- t
kantansa läpi
Se huone Josa nuo kansalaissodan
taltelut uudelleen taisteltiin oli
HoHhaja Podgornaja-kadu- n varrella
Siinä asuimme koko perhe isä äiti
sisareni Tuulikki Ja minä Tuohon
leveään klveämättömään katuun jo-ka
Jyrkkänä laskee Xänleen olivat
kauppatorille — 'kesärlntkoille' —
ajavien maalaiskärryjen pyörät uur-taneet
syviä vakoja jotka rankkasa
teiden Jälkeen tulvivina virtoina Ja
poreilevia puroina kuljettivat sameil-la
vesillään paperipurjeisla kaarna-laivoja
kaukaisiin maihin
Katua reunustivat kuluneet puiset
jalkakäytävät joiden leveistä raoista
kesällä hilpeästi pilkisteli vihreitä
ruohotupsuja Puukäytävä el ulottu-nut
ihan talojen seinämiin tai kor-keisiin
harmaihin plha-altolht- n saak-ka
vaan väliin jäi ruohottunut kaista
le maata Jonka upeasti rehottavat
nokkoet Ja takialspensaat tarjosivat
mlnta suupalaa kupunklkuvaan ehdot
tomastl liittyville pitkäpartaisille
vuohille
Asuntomme oli kaksikerroksisen
vanhan puurakennuksen ylikerrassa
Joskus upo uutena talo oli maalattu
koreakeltaiseksi mutta sateiden liot-tamana
ja ajan haUas4amaiu se oli
tunnusomainen kalkille Petroskoin
taloille
Ennen rallankumoasta talossa oli
ollut jokia lilninvlrasto Silti oli
vieläkin vintillä maistona toauttu- -
mitä paksukantisla nioiiu 6
sella klrjurikäMalalla tayv-env- u
tettuja aslapapjrivihkoja T'4tto
sln kellastuneet lehdet revi- - le
ja neuloimme niistä vihko r
mäen kouluun Nytkin oli ahtkerrass
virasto siellä cäet sijaitsi vnaiäiMj
nuorisoliiton läänlnkomltea Cubkoa
Narisevia puupartalta nousun toi
seen kerrokseen jossa i):iftJn j
meän käytävän päässä olk- - aUa e'
huoneemme se ainoa Jossa k i pr
he asui Paitsi meitä asui yla-rra- ss
kolme muuta suomalaista rerhetti f
Ja pienessä huoneessa portaitu-- n vie- -
ressä lääninkomltean venälaln-- u kon '
kirjolttajatar Marusja Hän oli sal-aperäinen
jännittävä olento Jonka
huoneeseen mielelläni pujahdin valk
ka en oannutkaan puhua lunea
kanssaan Hän syötti minul! tah-meapaperi-sla
karamelleja Jotta al-akerran
nahkatakkiset nuorisoliitto-virkailij- at
hänelle toivat Uoi-s- a 6a-nomalehtitött- eröissä
hajoitti ptlmik-kon- i
valloilleen sitoi hiuksiim Varil
lisiä rusetteja Ja sanoi minua M ilot-silkaks- i"
Marusjalla oli suuret haa-veell- let silmät Ja pikkuisille rulbkl
haroille käherretty tumma otsatuk-ka
Aina hänellä oli yllään punainen
sllkkipusero ja polviin asti ulottu tt
nauhakengät Häntä ympäröi pi-määräin- en
imelä hajuvedentuok-- n
ja Iltaisin hän istut kuistilta kltam
neen laulaen pehmeällä äänellä su-rullisia
venäläisiä lauluja — Pikku-porvarillista
sanoi Antti setä
Keittiö cli yhteinen — sekin ene
nen — sekin entinen virastohuone
Johon oli muurattu hella Ji Iso Mvin
uuni
Vastipäätä meidän oveamme oli
yläkerran asukkaiden yhteinen va-rasto
tai oikeammin romuhuoneeksi
—sadepäivien luvattu maa! — muu-tettu
laslparveke Katospa riippui
tuoksuvia saunavihtoja seinän vie-ressä
oli korkea kasa punottuja Juu-rikore- ja
täynnä tarpeetonta rojua
aikansa palvellut nojautuoll törröt-tävi- ne
Jousineen pulloja luutia Ja
nurkassa korkea kuivunut fiikus Ke-säisin
siskoni kanssa valloitimme
puolet parvekkeelta ja verhoilla e-risti- mme
itsellemme vilpoisen nelt-sytkamml- on
Alvan parvkkeeseen as-ti
ulottui pihakoivun latva jonka
vääntyneelle oksalle oli hauskaa kii-vetä
lukemaan
Vuonna —20 me palasimme noilta
Siperian pakoretkiltä Ja asetuimme
Petroskoihin Isä sai alusl toimen
kunnallisosastosta Jonne hänet ni-mitettiin
niin kirjaltaja kuin olikin
Myöhemmin hän siirtyi ammattiliit'
totyöhön
Sen ajan Petroskoi oli aivan toi-senlainen
kuin nykyajan Äänisiin-n- a
Se oli tyypillinen venäläinen pro-vinssikaup- unki
Nykyisin muistelen su hieman
torkkuvana kilttinä pikkukaupunki-na
Joka oli jäänyt pienen harvakas-vuisen
lepikön taakse muutama kilo-metri
syrjään rautatiestä Jota myö-ta- n
olivat ppyhältäneet vallanku
mouksen kuohuttavat vuodet
Lapsena oli mielikuva toinen
Silloin oli kaupunki tärkeydessään (
ja suuruudessaankin kaikkeuden kes
klpiste KäsLtys maailmasta supistui
melkein maantieteellisen tarkasti
Petroskoihin Pietari ja Moskova oli-vat
vain juhlallisia sanoja Joihin el
liittynyt vielä silloin määrätietoisia
kuvia ulkomaat olivat Jotakin viha
mielistä ja uhkaavaa joissa asui pur-su- ja
(porvareita) ja lahtarelU
Vain harvoja rautatieläisten pieniä
puutaloja oli metsikössä aseman ja
Toukokuun viertotien varrella vanki
lan välfllä Yksinäisenä yleni mäen
päällä sillankorvassa suomenkielisen
opettajaseminaarin korkea klriraken
nus Hieman kaupungista syrjään
Jääneenä se eristyi muutenkin Pet
roskoin elämästä muodostaen itsenäi
sen suomalaisen valtakuntansa sl
li oli oma klubinsa kuoronsa ja e-rinom- alaen
sinfoniaorkesteri jota
Johti Amerikasta siirtynyt säveltäjä
( Jatkoa 7: neliä sivulU)
n