0019a |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
h vr-'invsaiw- sa — - LAUANT TAMMIKUUN ! a — SATUKPAY JAN U NO 7 — 14 VU2 VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Flnnlah-Canadla- ii Nrmpapar Publlahed every Tuesday Tnut dy and 8aturday by TM Vapaa lana Press Limited Toronto 2 B EINO UNHOLA Preeldent VAINO MALMIVUORI Manager REVNOLO PEHKONEN Edltof Ba"ja"iy-'-! i!gTs%vavtg7TyxriqwywMwwBww'i3i Prlvate Addresa of Prealdent: 4 Soho St Toronto Ont uslness and Editorisi Depart menu: 260 Spsdina Ave Toronto 2 B Rhone WA 7721 Reglstered as seeond-elas- s matter JsnSaryUth 1932 at the Post Office Department Ottawa Ont 8ubscrlption rates In Canada and United States: Per Year $375: Slx l Months $200 Three Months $100 In other Countrles: Ptr Year $500 8U Months $250 Oikea kannanotto Puhuessaan Lontoosta tulleista lausunnoista Joiden mukaan Bri-tish Trade Union Congressl on ryhtynyt kutsumaan koolle yleis-maailmallista ammatillisesti Jär-jestyneiden työläisten konferens-sia keskustelemaan sodasta Ja rati-nasta Matthcw Woll American Federation of Laborin varapresi-dentti Ja mainitun Järjestön so-danjälkeistä Jälleenrakennusta suunnittelevan komitean puheen-Johta- ja lausui että koska Ameri-can Federation of Labor on kiel-täytynyt liittymästä englantllals-venälalsce- n ammattlunlokomlte-aa- n hän uskoo sen myös kieltäy-tyvän osallistumasta yleismaail-malliseen konferenssiin Hän lei masi suunnitelman uudeksi yri-tykseksi salakuljettaa kommunis-tit kansainväliseen kokoukseen "kellarin oven kautta" "A F of Labor täydestä sydä-mestään kannattaa sellaista kan-sainvälistä konferenssia Johon o-fallls- tuvat Yhdistyneiden kanso-jen Ja muiden sellaisten maiden Jolta natsit eivät kontrolloi vapaat ammattlunlot" lausui Woll "J03 sellainen konferenssi kutsuttaisiin koolle ei ole epäilystäkään etteikö] sen työn tuloksena olisi vanna oh-jelma sodan Jälkeisen maailman Jälleenrakentamiseksi Ja myöskin suunnitelma hajalleen lyödyn am-matillisen liikkeen uudelleen ra-kentamiseksi miehitetyissä maissa kuin myöskin sellainen kokous laajentaisi unlolden toimintaa kalkissa maissa "Valitettavasti tähän asti venä läisten työläisten edustajien läs-näolosta kalkissa kansainvälisissä konfcrensclssa on ollut seurauk-sena e että kokouksesta on muo-dostunut Venäjän kansanrintama- - aparaatin osa Jos Hitto kieltäytyy osallistumasta mihinkään sellai-seen konferenssiin missä Venä-jän edustajat ovat mukan? se tekee niin niiden laajojen kokemusten perusteella mitkä sil-lä on ollut kommunististen työ-väen agenttien kanssa Yhdysval-loissa "Järjestömme on Julkisesti se-littänyt että Amerikan hallituk-selle on täysin soveliasta saada Jonkunlainen yhteistyösopimus ai-kaan Venäjän kanssa mutta tämä amerikahisten työläisten halu tu-kea hallituksensa ulkopolitiikkaa el velvoita liittoamme tunnusta-maan venäläisiä työväen Järjestä-jä Ja toimimaan niiden kanssa yh-dessä "A F of L on ottanut tällaisen kannan siksi kun se on vakuutet - eivät ole ammattiunloita siinä merkityksessä kuin amerlkalalset työläiset sen ymmärtävät Ja että perusteellinen eroavaisuus liit-tomme Ja hallituksen kontrolloi-mien venäläisten unlolden välillä on niin Ilmeinen että yhteistoi-minta niiden välillä on mahdot-on- ! A F of L:n Johtajat ovat anta- - i neet ymmärtää että he kannatta-vat niiden työväenjärjestöjen kon-ferenssia Jotka kuuluvat Kansain-väliseen Ammattljärjestölllttoon Jo jbon venäläiset eivät kuulu Liitto el ole kyennyt toimimaan sotavuo-sien ajalla mutta sillä on vieläkin toimistonsa Lontoossa Ja sen pre-sidenttinä on Sir Walter Cltrlnc Drltlsh Trade Union Congressln sihteeri Meidän mielestämme A F of La-borin kannanotto on olkea Sellai nen kansainvälinen kokous Johon Venäjän hallituksen kontrolloi mien unlolden edustajat osallistu vat ei voi aikaansaada mitään muuta kuin uutta hajaannusta maailman työväen keskuuteen Venäläiset edustajat eivät ole siel-lä venäläisten työläisten edustaji na Heidät evästää Venäjän halli-tus matkalle Suomalaiset lapset Ruotsissa Niiden hyväksi tehty paljon samoin kuin Suomessa olevienkin Tukholmasta Ilmoltetaau että Huolsin apu suomalaisille lapsille viimeisten kahden vuoden aikana ar-vioidaan noin 8750000 dollailksl Ny kyään on Ruotsissa 8500 suomalaista lasta ruotsalaisissa kodeissa Jokai nen viikko noin 25 sairasta lasta saa imu Ruotsiin saamaan ylimääräistä hoitoa Noin 30 eri paikassa Suomes-sa ruotsalaisten puolesta tarjotaan vapaita aterioita suomalaisille lapsil-le noin T0O0 saaden ainakin yhden vapaan aterian päivässä 14000 lasta on saanut lääkärin tarkastuksen Ja 17000 on tarkastettu X-rayl- la Ruot-salaisten lahjoitukset ottolapsllle Suo-meen nouse at noin $1750000 Ammattikouluutusta Ruotsissa on annettu noin 300 suomalaiselle Inva-lildisotilaal- le Joista muutamat ovat rppllalna lluotsin yliopistoissa Suo-raa tiotä Suomessa on suorittanut 2150 ruotsalaista nousten työpäivien luku tlOOOMeen Samalla tavalla kuin aikaisempinakin sotavuosina skandl-navlalalne- n Norden-yhdisty- s on lähet-tänyt tänäkin vuonna joukon Joulupa-ketteja suomalaisille lapsille Sama Norden-- ) hdltys on koonnut tanskalasten sotapakolalsten h) vak-si 350000 kruunua Kanaloiden insuleeraaminen talveksi Jcs kanalat ovat Insuleeratut py-syy nlisA talvella lattiakuivike kui-vana peskit ovat vedottomat muna-tuloks- et ovat suuremmat Ilmanvaih-to paranee Ja vesipiiput Ja kanojen juomavesi et jäädy Insuleeraus voi-daan aloittaa katosta sillä huoneen tammoja katoaa tavallisesti 75 pro senttia juuri katon kautta Insulee-raus pltai kaiken lisäksi kanalat Vi-lpoisina kesällä On siis kaikella muo-toa hyvä tapa insuleerata kanalansa sekä talvi- - että kesäkäyttöä varten Tehokasta pommitusta Alkoinaan kerrottiin että liittolais-ten pommltukoneet kävivät pommit tamaa natsismin pytuäkaupunkU Mynthenla Pommituksen sanottiin olleen tehokasta ja olivat pommitta-jat j&ttSrt Jnlkenä tulipaloja ja raunioita Matta nyt vasta Jälkeen käsin on saatu lopullisia tietoja tämän pommi-tuksen tehokkuudesta Saksalaiset hiukan Irooaisestl kertoivat pommi-tuksen ollee niin tehokkaan että vlett viikon sen perästä Hitlerin ku-via lenteli ulos Ikkunoista KOTIELÄMÄN SULOISUUTTA A- - 'Kyllä on kauheata olla ko-tona- vaimoni puhuu vain cdelll- - sesta miehestään" i ' B K'lla on kauhcata o1la kPi ti että venäläiset amnattluniot'tatonamlveas'rt"onani punuu vain luievas tr ----sflBmJJ-HBb- wtJp(flB52rslL'afc C Kalamles el joudakaan valUkuntaa Pakinajuttuja Muutamat Ihmiset ovat kärkkäitä { esiintymään "tosiasioiden" ulosanta-- 1 jlna vaikka eivät asioista tietäisi pölkösen pölähtävää Sellainen 'historioitsija" esiintyi tämän viikon keskiviikkona toronto-laisess- a Daily Starissa nimeltään Pavis Hän oli innostunut latelemaan "tosiasioita" Puolan rajakysymyksen Jhteydessä Ja valittelee sitä kun mai-nittu lehti ei aikaisemmin ole niitä yleisölle tarjonnut Hän siis tarjoilee noita "tosiasioita" ja 'historiallisia totuuksia" Heti alua hän mainitsee m m et-tä Suomen Itämeren maitten Ja Puo-lan rajat määriteltiin ensi kerran vasta viime maailmansodan päätyttvä jolloin mainitut maat salvat Itsenäi-syytensä Sikäli kuin Suomen rajoista on ky-symys niin siinä kirjoittaja el tunnu tietävän historiaa lainkaan Historiallinen tosiasia nimittäin on se että Suomen rajat ovat vuosisato-ja vanhat vaikkapa venäläiset niitä tavantakaa pyrkivätkin siirtelemään länteenpäin Aina on kuitenkin venä-läisten ollut peräännyttävä vanhoille Suomen rajoille Viime maailmansodan aikana keisa ri Nikolai yritti siirtää Suomen rajoja länteenpäin aikomalla liittää Viipurin lääni kokonaan Venäjän alueisiin mutta urakka Jät kesken Stalin sit-ten vuoden 1939 syksyllä mpesl Niko-lain urakkaa lopettamaan Ja saikin tunnetun talvisodan tubksena väki-valloin liitetyksi Viipurin läänin Ve-näjin alaisuuteen Eräs toinenkin seikka näyttä! ole-van epäselvä monille tämän maan asukkaille Se nimittäin että Suomi monien mielestä on ollut venäläinen maakunta siis kokonaan venäläinen alue venälälslne laklneen ja tapoi-neen Niin et kuitenkaan ole koskaan ol-lut asianlaita vaikka sellaista ovat kylläkin venäläiset rlttäneet Vähän jll sata vuotta Venäjän val-lan nila oltuaan Suomi oli tädelltses-t-i samanlaisessa valtiollisessa ja po-liittisessa asemassa Venäjään Ja sen kruunuun nähden kuin mitä Canada on BiltannUan nähden Se oli todelli-suudessa Venäjän valtakunnan alat-re- n itsenäinen dominion vaikka sitä kutsutuinkin suuriruhtinaskunnaksi Suomella oli täydellisesti määrätyt omat rajat sen rajoilla olivat tulli- - vartijat Jotka tullasivat htä hyvin Venäjältä kuin muualtakin tulevat ta-varat sillä oli oma maikkansa kurs sinsa ruplaan ja oma valtlopankktnsa sillä oli oma hallituksensa rautatie-laitoksens- a potllaltoksensa ja vielä-pä oma sotalaltoksensakin tämän vuo-Isada- n alussa — sanalla sanoen Suo-mella oli täjdelliaen oma hallitusko-neistonsa parlamenttlneen kuten Itse-näisellä maalla konsanaan Ainoas-taan venäläinen kenraalikuvernööri oli keisarin edutajana maasa Klkä venäläisellä Suomessa ollut sen suurempia oikeuksia kuin kenellä hyvänsä ulkomaalaisella tlUu Suo-men oma perustuslaki et Venäjän pe-rustuslaki turvasi Suomen kansalais-ten oikeudet Näitä perustuslaillisia' oikeuksia viimeisen Nikolain aikana kylläkin yritettiin kovasti rikkoa venäläisten taholta ja tehdä Suomen Itsenäinen emi kokonaan mitättömäksi liittä-mällä Suomi kokonaan venäiäleksl maakunnaksi mutta sitä vastaan pa-nivat kaikki suomalaiset piirit muuta-mia taantumuksellisia lukuunottamat-ta Mikään toinea Venäjän valtakunnan ca i oi koskaan nauttinut sellaista kansallista vapautta Vtnään tsaarien alaisuudessa kuin Suomi ja toielltsuu- - dessa se cli Itsen-iine-n kansakunta jo ennen uota m - 'oin c viiAll-e- ! ulisit itsensä oi mun 6 i a snuistkl Suoni' ilettiin onkimaan — Sioux City Journal teknillisesti eli virallisesti Venäjän kruunun alaisuudessa väkivallan avul- - a loisia Miaa vuona vaiKKa maa o jo silloin Itsenäinen Toinen juttu on se että Suomea ei ole koskaan Venäjään sitonut mitkään todulllset taikka sukulalsuussiteet kuten esimerkiksi Canadaa sitoo Bri-tanniaan rodulliset ja tradltslonaall-se- t siteet Suomi on aina ollut länsi-mainen kansa kun Venäjä sensijaan on suurimmalta osaltaan itämainen Vastenmielisyys Suomessa venäläi-siä kohtaan periytyy vuosisatojen kokemuksista eikä sitä voida nimit-tää aatteelliseksi eli kommunlstivi-haks- t Tämä vastenmielisyys on nltn suuri että olipa Venäjällä minkälai-nen hallitus hyvänsä suomalaiset ei-vät koskaan vapaaehtoisesti liittyisi Venäjään Jos esimerkiksi heille el olisi muuta valintaa kuin valita Jon-kun ulkovallan välillä minkä alaisuu-teen he haluaisivat niin suomalaiset tulisivat valitsemaan minkä länsi-maan tahansa venäläisten asemasta vaikka venäläiset lupaisivat heille kuinka kultaiset ehdot Lopuksi voimme sanoa että meistä ei muuten ollut lainkaan hullumpi se marsalkka Smutsin viime vuoden lo-pulla esittämä ehdotus että Europan pienet valtiot liittyisivät Britanniaan Emme luonnollisesti tiedä mitä Suo-messa asiasta ajatellaan mutta meis-tä Suomi olisi paljon paremmalla pohjalla biittllälsenä dominiona kuin nykyisessä asemassaan kaikkien pot-kupallona Me Canadan suomalaiset tiedämme että bilttllälnen dominion on mainio paikka asua ja elää joten Smutsin esitys el meistä suomalais-syntyisenä ole lainkaan hullumpi tu-levaa maailmaa piirustellessa Klviperän Pekka Sudburyn ja Parry Soundin tie Tien valmistamista ruvetaan jälleen painostamaan Sudburysta Ilmoitetaan että tam-mikuun lopussa tulee Sudburyn kaup-pakamari pitämään erikoinen kokouk-sen Johon tulee saapumaan edustajia Parry Soundin kauppakamarista Ja tulee keskustelun aiheena olemaan maantien valmiiksi saaminen Pairy Soundin ja Sudburyn välillä Maini-- 1 tuta tletä Ilmoitetaan olevan teke-mättä French Rlverln ja Brittin välil-lä oleva osa Parry Soundin kauppakamarin Il-moitetaan painostavan tien valmista mlsta nyt kun Nobelin tehdaskin tul-laan sulkemaan Joten Parry Sound katsoo olevansa suuresti riippuvainen turistiliikenteestä Joka maantien a-vat- tua tulisi suuntautumaan North Bayn Ja Ottawan asemasta Parry Soundiin Ja Torontoon Sudburyn Ja Toronton vällsesä autoliikenteessä-kin mainittu tien valmistumisella oli-si suuri merkitys sillä nyt North Bayn kautta matkaa tulee Sudburyyn Torontosta noin 305 mailla mutta Parry Soundin kautta kulkevan tien kautta tulisi matka lyhenemään saa-tujen tietojen mukaan noin S5 mal-lilla HELPOSTI SANOTTU Rouva (koettaessaan epätoivoi-sesti keksiä sopivaa sanamuotoa epärehellisen kotiapulaisen todt- - tukseen): "Voi en todellakaan tie- - dä minkä syyn tähän Emman polslähtemlseksl panisin KotlaDulalnen -- No voihan rOU- - va klrjoittca että rouva el voi vmmärtil mlk-s-i rouva salli ml- - nun lahteä" I a VsfvjnsMSMJSOTSlWBslBVW trasi ennätys Kaks) postllentokonetta tekivät tnnltykstn Montrealista ilmoitetaan että kak-si postia kuljettavaa Lancaster-ko-nett- a Jotka kuljettavat postia meren yli Trans-Canad- a Air Linesln laskuun tekivät tämän viikon keskiviikkona uuden ennätyksen Montrealista Eng-lantiin lennossa Molemmat koneet laskeutuivat maahan Englannissa kahden minuutin väliajalla tehtyään matkan Montrealista 11 tunnissa 14 minuutissa ja 11 tunnissa ja 16 minuu tissa Kaksi lentäjää ovat nimiltään GB Lothlan ja MD Barcley Enti-nen ennätys oli kapteeni Allenilla 11 tuntia 36 minuuttia Lentokoneet vei-vät Englantiin postia noin puoli mil-joonaa kirjettä Canadan aseellisissa voimissa palveleville naisille ja mie-hille Aikaisemmin Ilmoitettiin että en-simmäinen Canadan ilmavoimien me-rentakainen postllentokone oli suo-rittanut matkan edestakaisin Ott-ajasta Caircon ja takaisin ja tuonut Canaadaan kolme ja puoli tonnia pal-veluksessa olevien postia Voivarasto vähenee nopeasti Varastot suuremmat kuin vuosi sit-ten mutta kulutus on suuri Liittohallituksen tilastollinen toi-misto ilmoittaa Ottawasta että Ca-nadan volvarastot tammikuun ensim-mäisenä päivänä olivat lähes 47 mil-joonaa paunaa verrattuna vähän yli 23 miljoonaan paunaa samalla alkaa viime vuonna mutta varastot väheni-vät joulukuun aikana yli 12 miljoo-nalla paunalla Voin tuotanto viime joulukuussa väheni edellisen vuoden Joulukuuhun verraten 157 prosentilla Vointuotan-no- n vähenemiseen sanotaan olevan syynä suuremman maidon kulutuksen ja lisäksi tavanmukaisen tuotannon laskeminen talvikuukausien aikana Sikojen kasvatuk-sesta boomista Palkkion maksaminen tulee maksa-maan 10—12 mllj dollaria Ottavasta Ilmoitetaan että liitto-hallituksen maatalousministeri Gardi-ner lupaa maksaa farmareille ensiluo-kan sijoista kolme dollaria boonusta ja Bl-luoka- n sijoista kaksi dollaria boonusta Suunnitelman sanotaan tulevan vot-maa- n niin pian kuin se saadaan jär-jestettyä Maatalousministeri selitti että suunnitelma tulee maksamaan ehkä noin 10 Ja 12 miljoonan dollarin välillä vuosittain Näin ollen sellai-sille farmareille jotka lisäävät sika-kantaansa tulee tästä boonuksen maksamisesta olemaan kahdenlaista hyötyä sillä sianlihan kysyntä Bri-tannian kanssa tehdyn sopimuksen mukaan on suuri Tutkimus Lääkäri (valtimoa koettaessaan ja kelloa katsoessaan): "No no mikäs nyt njt on Joko kello seisahtunut tai lpotlla9 kuollut"' ' ' aaaVaaflaaaav 'SSSj S? BS aaaBavVa-'- ' aB RAKETTIKONEEN KEKSIJÄ Äskettäin ilmoitettiin että eigtan-tilais- et ovat kokeilleet pitkän aikaa -- c raktttilenteVeneelta ja keksljäk tl il-roitet- aan ryhmikapteenl Frank VVhtlle joka keksinnSn johdosta on korotettu eskaaderln johtajasta lai-vueen komentajaksi Lentokonetta ilmeitetaan ruvettavan valmistamaan jeukkctuotantona Lukijan Viikkopalsta NIMIPÄIVIÄ 15 p lauantaina Siviä 16 p sunnuntaina Ilmari 17 p maanantaina Hyrkkö Anttoni 18 p tiistaina Laura Rusko 19 p keskivilk Henrikki Heikki 20 p torstaina Reijo 21 p perjantaina Aune 22 p lauantaina Tiera VUODEN PÄIVÄT Syntymäpäiväktrja (VA Koskenniemi) Tammikuun 16:t Sen tietä onnekas tähti Johtaa Jalon vastustajan ken varhain kohtaa Tammikuun 17:a Salaisesti tehdvt hyvät työt Ja sa-lais- et paheet muodostavat elämän moraalisen pohjavirran Julkiset te- komme ovat vain poreita sen pinnalla Tammikuun 18:s Mikään paikka yhteiskunnassa el ole liian pieni suuriin tekoihin Tammikuun 19:s Köyhyys el ole mikään hyve Kui-tenk- in se voi tukea meitä Jotka olem-me heikot hyveissämme Tammikuun 20: s Kestävimmät aseet ovat epätoivon takomat Tammikuun 21: a Se el halua pimeyttä poistaa joka tahtoo itse valona loistaa Tammikuun 22:s Me elämme valon maailmassa Pi-meys el ole muuta kuin v-i- oa joka el ole vielä avannut silmiään Peskää teinänne oikealla tavalla Seinien pitäminen puhtaana pitäisi olla osana talonpitäjän säästämisoh-jelmast- a Elämä voisi olla yksinke-rtaista jos seinät voitaisiin ottaa alas ja lähettää puhdistuslaitokseen silloin tällöin mutta onnettomuudeksi talo-npitäjä el voi sitä tehdä Kotitalouden asiantuntijat selittä-vät että vuotuinen puhdistus el ole kylliksi Maalatut taikka paperoidut seinät pitäisi läpeensä tomuuttaa säännöllisesti niin ettei tomu pääsisi Imeytymään niihin kiinni niin pitkäl-le että sitä on melkein mahdoton e-n- ää saada pois Pehmeä tomuuttaja on parhain Se el raavi Ja se keriä kaikkein eniten tomua kuin lattiahar-ja taikka kova harja Flanelllnen pus-si harjan päälle on yksi parhaita ke-inoja Asiantuntijat selittävät että pa-rhain keino hyvän työn tekemiseksi tomuuttamlsessa on lähteä puhdista-maan seiniä alhaalta ylöspäin Er-ikoinen huoli täytyy olla selnäpaperla puhdistaessa Kova hankaaminen voi vahingoittaa paperia Sellaisille seinäpaperellle Joita vo-idaan pe3tä yksi tärkein va ok ino on ettei käytä lilan paljon vettä sillä paperi sittenkin ottaa Itseen vettä Paksumpiin pestäviin selnäpaperelhln voidaan käyttää hyvin mietrti salrpu-vett- ä pehmeän pesusienen kanssa He-ti Jälkeen pesun seinä on kuhu'tava pehmeällä vaatteella Ohuimpiin pe-stäviin selnäpaperelhln on p st käyttää lämmintä vettä nm ei saippuaa Väärä tapa pestä maalattu f nil on käyttää voimakasta pesusairva tai pesupuuterla Lika kylläkin U ' tee mutta valkoinen maali seinässä r uut-tu- u keltaiseksi Ja muista inaalivvel tä lähtee pois niiden aiEuperai ieu kaunis kiilto Oikea tapa on käyttää hyvin m! toa saippuaa taikka puuteria Ja pyibb seinät pehmeän vaatteen kanssa ta-saisilla vedoilla Sen Jälkeen huuhdo taan seinä puhtaaseen veteen kaste tulla sienellä taikka vaatteella v lc-- puksl kuivataan täidellisestl p- - äl-- lä vaatteella Enamellmaalllla maalatulta f '- - on paras puhdistaa villaisella faikka flanelllvaatteella joka on kuf'e' kuumaan veteen Sen Jälkeen k-ii-v taan seinä kuivalla pehmeällä at- - teellä Jos kuitenkin kiilto seinistä w ! petessä niin silloin käytetun uu-den klilloittamlseen Juoksevaa vakf Tämä turvaa maalla Ja samalla tokee myöhemmät puhdistukset helpon ' ''Erikoisesti maalattuja seiniä puh-distaessa on buomiolttava että U Piloista saippuaa taikka puuter pidä käyttää pesuun NÄYTTÄMÖHARJOITUKSIA Ohjaaja: "Ja nyt te maa'j siinä yrittäen näyttää kuollee AMön fcasrnnne ovat pu- - kuln keitetyllä kravulla Näyttelijä: "Mutta keitetyt k ttthan ovat kuolleet tiedämna 7: 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaa Sana, January 15, 1944 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1944-01-15 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VapaD7001247 |
Description
Title | 0019a |
OCR text | h vr-'invsaiw- sa — - LAUANT TAMMIKUUN ! a — SATUKPAY JAN U NO 7 — 14 VU2 VAPAA SANA (FREE PRESS) Independent Flnnlah-Canadla- ii Nrmpapar Publlahed every Tuesday Tnut dy and 8aturday by TM Vapaa lana Press Limited Toronto 2 B EINO UNHOLA Preeldent VAINO MALMIVUORI Manager REVNOLO PEHKONEN Edltof Ba"ja"iy-'-! i!gTs%vavtg7TyxriqwywMwwBww'i3i Prlvate Addresa of Prealdent: 4 Soho St Toronto Ont uslness and Editorisi Depart menu: 260 Spsdina Ave Toronto 2 B Rhone WA 7721 Reglstered as seeond-elas- s matter JsnSaryUth 1932 at the Post Office Department Ottawa Ont 8ubscrlption rates In Canada and United States: Per Year $375: Slx l Months $200 Three Months $100 In other Countrles: Ptr Year $500 8U Months $250 Oikea kannanotto Puhuessaan Lontoosta tulleista lausunnoista Joiden mukaan Bri-tish Trade Union Congressl on ryhtynyt kutsumaan koolle yleis-maailmallista ammatillisesti Jär-jestyneiden työläisten konferens-sia keskustelemaan sodasta Ja rati-nasta Matthcw Woll American Federation of Laborin varapresi-dentti Ja mainitun Järjestön so-danjälkeistä Jälleenrakennusta suunnittelevan komitean puheen-Johta- ja lausui että koska Ameri-can Federation of Labor on kiel-täytynyt liittymästä englantllals-venälalsce- n ammattlunlokomlte-aa- n hän uskoo sen myös kieltäy-tyvän osallistumasta yleismaail-malliseen konferenssiin Hän lei masi suunnitelman uudeksi yri-tykseksi salakuljettaa kommunis-tit kansainväliseen kokoukseen "kellarin oven kautta" "A F of Labor täydestä sydä-mestään kannattaa sellaista kan-sainvälistä konferenssia Johon o-fallls- tuvat Yhdistyneiden kanso-jen Ja muiden sellaisten maiden Jolta natsit eivät kontrolloi vapaat ammattlunlot" lausui Woll "J03 sellainen konferenssi kutsuttaisiin koolle ei ole epäilystäkään etteikö] sen työn tuloksena olisi vanna oh-jelma sodan Jälkeisen maailman Jälleenrakentamiseksi Ja myöskin suunnitelma hajalleen lyödyn am-matillisen liikkeen uudelleen ra-kentamiseksi miehitetyissä maissa kuin myöskin sellainen kokous laajentaisi unlolden toimintaa kalkissa maissa "Valitettavasti tähän asti venä läisten työläisten edustajien läs-näolosta kalkissa kansainvälisissä konfcrensclssa on ollut seurauk-sena e että kokouksesta on muo-dostunut Venäjän kansanrintama- - aparaatin osa Jos Hitto kieltäytyy osallistumasta mihinkään sellai-seen konferenssiin missä Venä-jän edustajat ovat mukan? se tekee niin niiden laajojen kokemusten perusteella mitkä sil-lä on ollut kommunististen työ-väen agenttien kanssa Yhdysval-loissa "Järjestömme on Julkisesti se-littänyt että Amerikan hallituk-selle on täysin soveliasta saada Jonkunlainen yhteistyösopimus ai-kaan Venäjän kanssa mutta tämä amerikahisten työläisten halu tu-kea hallituksensa ulkopolitiikkaa el velvoita liittoamme tunnusta-maan venäläisiä työväen Järjestä-jä Ja toimimaan niiden kanssa yh-dessä "A F of L on ottanut tällaisen kannan siksi kun se on vakuutet - eivät ole ammattiunloita siinä merkityksessä kuin amerlkalalset työläiset sen ymmärtävät Ja että perusteellinen eroavaisuus liit-tomme Ja hallituksen kontrolloi-mien venäläisten unlolden välillä on niin Ilmeinen että yhteistoi-minta niiden välillä on mahdot-on- ! A F of L:n Johtajat ovat anta- - i neet ymmärtää että he kannatta-vat niiden työväenjärjestöjen kon-ferenssia Jotka kuuluvat Kansain-väliseen Ammattljärjestölllttoon Jo jbon venäläiset eivät kuulu Liitto el ole kyennyt toimimaan sotavuo-sien ajalla mutta sillä on vieläkin toimistonsa Lontoossa Ja sen pre-sidenttinä on Sir Walter Cltrlnc Drltlsh Trade Union Congressln sihteeri Meidän mielestämme A F of La-borin kannanotto on olkea Sellai nen kansainvälinen kokous Johon Venäjän hallituksen kontrolloi mien unlolden edustajat osallistu vat ei voi aikaansaada mitään muuta kuin uutta hajaannusta maailman työväen keskuuteen Venäläiset edustajat eivät ole siel-lä venäläisten työläisten edustaji na Heidät evästää Venäjän halli-tus matkalle Suomalaiset lapset Ruotsissa Niiden hyväksi tehty paljon samoin kuin Suomessa olevienkin Tukholmasta Ilmoltetaau että Huolsin apu suomalaisille lapsille viimeisten kahden vuoden aikana ar-vioidaan noin 8750000 dollailksl Ny kyään on Ruotsissa 8500 suomalaista lasta ruotsalaisissa kodeissa Jokai nen viikko noin 25 sairasta lasta saa imu Ruotsiin saamaan ylimääräistä hoitoa Noin 30 eri paikassa Suomes-sa ruotsalaisten puolesta tarjotaan vapaita aterioita suomalaisille lapsil-le noin T0O0 saaden ainakin yhden vapaan aterian päivässä 14000 lasta on saanut lääkärin tarkastuksen Ja 17000 on tarkastettu X-rayl- la Ruot-salaisten lahjoitukset ottolapsllle Suo-meen nouse at noin $1750000 Ammattikouluutusta Ruotsissa on annettu noin 300 suomalaiselle Inva-lildisotilaal- le Joista muutamat ovat rppllalna lluotsin yliopistoissa Suo-raa tiotä Suomessa on suorittanut 2150 ruotsalaista nousten työpäivien luku tlOOOMeen Samalla tavalla kuin aikaisempinakin sotavuosina skandl-navlalalne- n Norden-yhdisty- s on lähet-tänyt tänäkin vuonna joukon Joulupa-ketteja suomalaisille lapsille Sama Norden-- ) hdltys on koonnut tanskalasten sotapakolalsten h) vak-si 350000 kruunua Kanaloiden insuleeraaminen talveksi Jcs kanalat ovat Insuleeratut py-syy nlisA talvella lattiakuivike kui-vana peskit ovat vedottomat muna-tuloks- et ovat suuremmat Ilmanvaih-to paranee Ja vesipiiput Ja kanojen juomavesi et jäädy Insuleeraus voi-daan aloittaa katosta sillä huoneen tammoja katoaa tavallisesti 75 pro senttia juuri katon kautta Insulee-raus pltai kaiken lisäksi kanalat Vi-lpoisina kesällä On siis kaikella muo-toa hyvä tapa insuleerata kanalansa sekä talvi- - että kesäkäyttöä varten Tehokasta pommitusta Alkoinaan kerrottiin että liittolais-ten pommltukoneet kävivät pommit tamaa natsismin pytuäkaupunkU Mynthenla Pommituksen sanottiin olleen tehokasta ja olivat pommitta-jat j&ttSrt Jnlkenä tulipaloja ja raunioita Matta nyt vasta Jälkeen käsin on saatu lopullisia tietoja tämän pommi-tuksen tehokkuudesta Saksalaiset hiukan Irooaisestl kertoivat pommi-tuksen ollee niin tehokkaan että vlett viikon sen perästä Hitlerin ku-via lenteli ulos Ikkunoista KOTIELÄMÄN SULOISUUTTA A- - 'Kyllä on kauheata olla ko-tona- vaimoni puhuu vain cdelll- - sesta miehestään" i ' B K'lla on kauhcata o1la kPi ti että venäläiset amnattluniot'tatonamlveas'rt"onani punuu vain luievas tr ----sflBmJJ-HBb- wtJp(flB52rslL'afc C Kalamles el joudakaan valUkuntaa Pakinajuttuja Muutamat Ihmiset ovat kärkkäitä { esiintymään "tosiasioiden" ulosanta-- 1 jlna vaikka eivät asioista tietäisi pölkösen pölähtävää Sellainen 'historioitsija" esiintyi tämän viikon keskiviikkona toronto-laisess- a Daily Starissa nimeltään Pavis Hän oli innostunut latelemaan "tosiasioita" Puolan rajakysymyksen Jhteydessä Ja valittelee sitä kun mai-nittu lehti ei aikaisemmin ole niitä yleisölle tarjonnut Hän siis tarjoilee noita "tosiasioita" ja 'historiallisia totuuksia" Heti alua hän mainitsee m m et-tä Suomen Itämeren maitten Ja Puo-lan rajat määriteltiin ensi kerran vasta viime maailmansodan päätyttvä jolloin mainitut maat salvat Itsenäi-syytensä Sikäli kuin Suomen rajoista on ky-symys niin siinä kirjoittaja el tunnu tietävän historiaa lainkaan Historiallinen tosiasia nimittäin on se että Suomen rajat ovat vuosisato-ja vanhat vaikkapa venäläiset niitä tavantakaa pyrkivätkin siirtelemään länteenpäin Aina on kuitenkin venä-läisten ollut peräännyttävä vanhoille Suomen rajoille Viime maailmansodan aikana keisa ri Nikolai yritti siirtää Suomen rajoja länteenpäin aikomalla liittää Viipurin lääni kokonaan Venäjän alueisiin mutta urakka Jät kesken Stalin sit-ten vuoden 1939 syksyllä mpesl Niko-lain urakkaa lopettamaan Ja saikin tunnetun talvisodan tubksena väki-valloin liitetyksi Viipurin läänin Ve-näjin alaisuuteen Eräs toinenkin seikka näyttä! ole-van epäselvä monille tämän maan asukkaille Se nimittäin että Suomi monien mielestä on ollut venäläinen maakunta siis kokonaan venäläinen alue venälälslne laklneen ja tapoi-neen Niin et kuitenkaan ole koskaan ol-lut asianlaita vaikka sellaista ovat kylläkin venäläiset rlttäneet Vähän jll sata vuotta Venäjän val-lan nila oltuaan Suomi oli tädelltses-t-i samanlaisessa valtiollisessa ja po-liittisessa asemassa Venäjään Ja sen kruunuun nähden kuin mitä Canada on BiltannUan nähden Se oli todelli-suudessa Venäjän valtakunnan alat-re- n itsenäinen dominion vaikka sitä kutsutuinkin suuriruhtinaskunnaksi Suomella oli täydellisesti määrätyt omat rajat sen rajoilla olivat tulli- - vartijat Jotka tullasivat htä hyvin Venäjältä kuin muualtakin tulevat ta-varat sillä oli oma maikkansa kurs sinsa ruplaan ja oma valtlopankktnsa sillä oli oma hallituksensa rautatie-laitoksens- a potllaltoksensa ja vielä-pä oma sotalaltoksensakin tämän vuo-Isada- n alussa — sanalla sanoen Suo-mella oli täjdelliaen oma hallitusko-neistonsa parlamenttlneen kuten Itse-näisellä maalla konsanaan Ainoas-taan venäläinen kenraalikuvernööri oli keisarin edutajana maasa Klkä venäläisellä Suomessa ollut sen suurempia oikeuksia kuin kenellä hyvänsä ulkomaalaisella tlUu Suo-men oma perustuslaki et Venäjän pe-rustuslaki turvasi Suomen kansalais-ten oikeudet Näitä perustuslaillisia' oikeuksia viimeisen Nikolain aikana kylläkin yritettiin kovasti rikkoa venäläisten taholta ja tehdä Suomen Itsenäinen emi kokonaan mitättömäksi liittä-mällä Suomi kokonaan venäiäleksl maakunnaksi mutta sitä vastaan pa-nivat kaikki suomalaiset piirit muuta-mia taantumuksellisia lukuunottamat-ta Mikään toinea Venäjän valtakunnan ca i oi koskaan nauttinut sellaista kansallista vapautta Vtnään tsaarien alaisuudessa kuin Suomi ja toielltsuu- - dessa se cli Itsen-iine-n kansakunta jo ennen uota m - 'oin c viiAll-e- ! ulisit itsensä oi mun 6 i a snuistkl Suoni' ilettiin onkimaan — Sioux City Journal teknillisesti eli virallisesti Venäjän kruunun alaisuudessa väkivallan avul- - a loisia Miaa vuona vaiKKa maa o jo silloin Itsenäinen Toinen juttu on se että Suomea ei ole koskaan Venäjään sitonut mitkään todulllset taikka sukulalsuussiteet kuten esimerkiksi Canadaa sitoo Bri-tanniaan rodulliset ja tradltslonaall-se- t siteet Suomi on aina ollut länsi-mainen kansa kun Venäjä sensijaan on suurimmalta osaltaan itämainen Vastenmielisyys Suomessa venäläi-siä kohtaan periytyy vuosisatojen kokemuksista eikä sitä voida nimit-tää aatteelliseksi eli kommunlstivi-haks- t Tämä vastenmielisyys on nltn suuri että olipa Venäjällä minkälai-nen hallitus hyvänsä suomalaiset ei-vät koskaan vapaaehtoisesti liittyisi Venäjään Jos esimerkiksi heille el olisi muuta valintaa kuin valita Jon-kun ulkovallan välillä minkä alaisuu-teen he haluaisivat niin suomalaiset tulisivat valitsemaan minkä länsi-maan tahansa venäläisten asemasta vaikka venäläiset lupaisivat heille kuinka kultaiset ehdot Lopuksi voimme sanoa että meistä ei muuten ollut lainkaan hullumpi se marsalkka Smutsin viime vuoden lo-pulla esittämä ehdotus että Europan pienet valtiot liittyisivät Britanniaan Emme luonnollisesti tiedä mitä Suo-messa asiasta ajatellaan mutta meis-tä Suomi olisi paljon paremmalla pohjalla biittllälsenä dominiona kuin nykyisessä asemassaan kaikkien pot-kupallona Me Canadan suomalaiset tiedämme että bilttllälnen dominion on mainio paikka asua ja elää joten Smutsin esitys el meistä suomalais-syntyisenä ole lainkaan hullumpi tu-levaa maailmaa piirustellessa Klviperän Pekka Sudburyn ja Parry Soundin tie Tien valmistamista ruvetaan jälleen painostamaan Sudburysta Ilmoitetaan että tam-mikuun lopussa tulee Sudburyn kaup-pakamari pitämään erikoinen kokouk-sen Johon tulee saapumaan edustajia Parry Soundin kauppakamarista Ja tulee keskustelun aiheena olemaan maantien valmiiksi saaminen Pairy Soundin ja Sudburyn välillä Maini-- 1 tuta tletä Ilmoitetaan olevan teke-mättä French Rlverln ja Brittin välil-lä oleva osa Parry Soundin kauppakamarin Il-moitetaan painostavan tien valmista mlsta nyt kun Nobelin tehdaskin tul-laan sulkemaan Joten Parry Sound katsoo olevansa suuresti riippuvainen turistiliikenteestä Joka maantien a-vat- tua tulisi suuntautumaan North Bayn Ja Ottawan asemasta Parry Soundiin Ja Torontoon Sudburyn Ja Toronton vällsesä autoliikenteessä-kin mainittu tien valmistumisella oli-si suuri merkitys sillä nyt North Bayn kautta matkaa tulee Sudburyyn Torontosta noin 305 mailla mutta Parry Soundin kautta kulkevan tien kautta tulisi matka lyhenemään saa-tujen tietojen mukaan noin S5 mal-lilla HELPOSTI SANOTTU Rouva (koettaessaan epätoivoi-sesti keksiä sopivaa sanamuotoa epärehellisen kotiapulaisen todt- - tukseen): "Voi en todellakaan tie- - dä minkä syyn tähän Emman polslähtemlseksl panisin KotlaDulalnen -- No voihan rOU- - va klrjoittca että rouva el voi vmmärtil mlk-s-i rouva salli ml- - nun lahteä" I a VsfvjnsMSMJSOTSlWBslBVW trasi ennätys Kaks) postllentokonetta tekivät tnnltykstn Montrealista ilmoitetaan että kak-si postia kuljettavaa Lancaster-ko-nett- a Jotka kuljettavat postia meren yli Trans-Canad- a Air Linesln laskuun tekivät tämän viikon keskiviikkona uuden ennätyksen Montrealista Eng-lantiin lennossa Molemmat koneet laskeutuivat maahan Englannissa kahden minuutin väliajalla tehtyään matkan Montrealista 11 tunnissa 14 minuutissa ja 11 tunnissa ja 16 minuu tissa Kaksi lentäjää ovat nimiltään GB Lothlan ja MD Barcley Enti-nen ennätys oli kapteeni Allenilla 11 tuntia 36 minuuttia Lentokoneet vei-vät Englantiin postia noin puoli mil-joonaa kirjettä Canadan aseellisissa voimissa palveleville naisille ja mie-hille Aikaisemmin Ilmoitettiin että en-simmäinen Canadan ilmavoimien me-rentakainen postllentokone oli suo-rittanut matkan edestakaisin Ott-ajasta Caircon ja takaisin ja tuonut Canaadaan kolme ja puoli tonnia pal-veluksessa olevien postia Voivarasto vähenee nopeasti Varastot suuremmat kuin vuosi sit-ten mutta kulutus on suuri Liittohallituksen tilastollinen toi-misto ilmoittaa Ottawasta että Ca-nadan volvarastot tammikuun ensim-mäisenä päivänä olivat lähes 47 mil-joonaa paunaa verrattuna vähän yli 23 miljoonaan paunaa samalla alkaa viime vuonna mutta varastot väheni-vät joulukuun aikana yli 12 miljoo-nalla paunalla Voin tuotanto viime joulukuussa väheni edellisen vuoden Joulukuuhun verraten 157 prosentilla Vointuotan-no- n vähenemiseen sanotaan olevan syynä suuremman maidon kulutuksen ja lisäksi tavanmukaisen tuotannon laskeminen talvikuukausien aikana Sikojen kasvatuk-sesta boomista Palkkion maksaminen tulee maksa-maan 10—12 mllj dollaria Ottavasta Ilmoitetaan että liitto-hallituksen maatalousministeri Gardi-ner lupaa maksaa farmareille ensiluo-kan sijoista kolme dollaria boonusta ja Bl-luoka- n sijoista kaksi dollaria boonusta Suunnitelman sanotaan tulevan vot-maa- n niin pian kuin se saadaan jär-jestettyä Maatalousministeri selitti että suunnitelma tulee maksamaan ehkä noin 10 Ja 12 miljoonan dollarin välillä vuosittain Näin ollen sellai-sille farmareille jotka lisäävät sika-kantaansa tulee tästä boonuksen maksamisesta olemaan kahdenlaista hyötyä sillä sianlihan kysyntä Bri-tannian kanssa tehdyn sopimuksen mukaan on suuri Tutkimus Lääkäri (valtimoa koettaessaan ja kelloa katsoessaan): "No no mikäs nyt njt on Joko kello seisahtunut tai lpotlla9 kuollut"' ' ' aaaVaaflaaaav 'SSSj S? BS aaaBavVa-'- ' aB RAKETTIKONEEN KEKSIJÄ Äskettäin ilmoitettiin että eigtan-tilais- et ovat kokeilleet pitkän aikaa -- c raktttilenteVeneelta ja keksljäk tl il-roitet- aan ryhmikapteenl Frank VVhtlle joka keksinnSn johdosta on korotettu eskaaderln johtajasta lai-vueen komentajaksi Lentokonetta ilmeitetaan ruvettavan valmistamaan jeukkctuotantona Lukijan Viikkopalsta NIMIPÄIVIÄ 15 p lauantaina Siviä 16 p sunnuntaina Ilmari 17 p maanantaina Hyrkkö Anttoni 18 p tiistaina Laura Rusko 19 p keskivilk Henrikki Heikki 20 p torstaina Reijo 21 p perjantaina Aune 22 p lauantaina Tiera VUODEN PÄIVÄT Syntymäpäiväktrja (VA Koskenniemi) Tammikuun 16:t Sen tietä onnekas tähti Johtaa Jalon vastustajan ken varhain kohtaa Tammikuun 17:a Salaisesti tehdvt hyvät työt Ja sa-lais- et paheet muodostavat elämän moraalisen pohjavirran Julkiset te- komme ovat vain poreita sen pinnalla Tammikuun 18:s Mikään paikka yhteiskunnassa el ole liian pieni suuriin tekoihin Tammikuun 19:s Köyhyys el ole mikään hyve Kui-tenk- in se voi tukea meitä Jotka olem-me heikot hyveissämme Tammikuun 20: s Kestävimmät aseet ovat epätoivon takomat Tammikuun 21: a Se el halua pimeyttä poistaa joka tahtoo itse valona loistaa Tammikuun 22:s Me elämme valon maailmassa Pi-meys el ole muuta kuin v-i- oa joka el ole vielä avannut silmiään Peskää teinänne oikealla tavalla Seinien pitäminen puhtaana pitäisi olla osana talonpitäjän säästämisoh-jelmast- a Elämä voisi olla yksinke-rtaista jos seinät voitaisiin ottaa alas ja lähettää puhdistuslaitokseen silloin tällöin mutta onnettomuudeksi talo-npitäjä el voi sitä tehdä Kotitalouden asiantuntijat selittä-vät että vuotuinen puhdistus el ole kylliksi Maalatut taikka paperoidut seinät pitäisi läpeensä tomuuttaa säännöllisesti niin ettei tomu pääsisi Imeytymään niihin kiinni niin pitkäl-le että sitä on melkein mahdoton e-n- ää saada pois Pehmeä tomuuttaja on parhain Se el raavi Ja se keriä kaikkein eniten tomua kuin lattiahar-ja taikka kova harja Flanelllnen pus-si harjan päälle on yksi parhaita ke-inoja Asiantuntijat selittävät että pa-rhain keino hyvän työn tekemiseksi tomuuttamlsessa on lähteä puhdista-maan seiniä alhaalta ylöspäin Er-ikoinen huoli täytyy olla selnäpaperla puhdistaessa Kova hankaaminen voi vahingoittaa paperia Sellaisille seinäpaperellle Joita vo-idaan pe3tä yksi tärkein va ok ino on ettei käytä lilan paljon vettä sillä paperi sittenkin ottaa Itseen vettä Paksumpiin pestäviin selnäpaperelhln voidaan käyttää hyvin mietrti salrpu-vett- ä pehmeän pesusienen kanssa He-ti Jälkeen pesun seinä on kuhu'tava pehmeällä vaatteella Ohuimpiin pe-stäviin selnäpaperelhln on p st käyttää lämmintä vettä nm ei saippuaa Väärä tapa pestä maalattu f nil on käyttää voimakasta pesusairva tai pesupuuterla Lika kylläkin U ' tee mutta valkoinen maali seinässä r uut-tu- u keltaiseksi Ja muista inaalivvel tä lähtee pois niiden aiEuperai ieu kaunis kiilto Oikea tapa on käyttää hyvin m! toa saippuaa taikka puuteria Ja pyibb seinät pehmeän vaatteen kanssa ta-saisilla vedoilla Sen Jälkeen huuhdo taan seinä puhtaaseen veteen kaste tulla sienellä taikka vaatteella v lc-- puksl kuivataan täidellisestl p- - äl-- lä vaatteella Enamellmaalllla maalatulta f '- - on paras puhdistaa villaisella faikka flanelllvaatteella joka on kuf'e' kuumaan veteen Sen Jälkeen k-ii-v taan seinä kuivalla pehmeällä at- - teellä Jos kuitenkin kiilto seinistä w ! petessä niin silloin käytetun uu-den klilloittamlseen Juoksevaa vakf Tämä turvaa maalla Ja samalla tokee myöhemmät puhdistukset helpon ' ''Erikoisesti maalattuja seiniä puh-distaessa on buomiolttava että U Piloista saippuaa taikka puuter pidä käyttää pesuun NÄYTTÄMÖHARJOITUKSIA Ohjaaja: "Ja nyt te maa'j siinä yrittäen näyttää kuollee AMön fcasrnnne ovat pu- - kuln keitetyllä kravulla Näyttelijä: "Mutta keitetyt k ttthan ovat kuolleet tiedämna 7: 1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 0019a