Vapaa Sana, January 15, 1944

              h
vr-'invsaiw- sa
— -
LAUANT TAMMIKUUN ! a — SATUKPAY JAN U NO 7 — 14 VU2
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlah-Canadla- ii
Nrmpapar
Publlahed every Tuesday Tnut
dy and 8aturday by TM Vapaa
lana Press Limited Toronto 2 B
EINO UNHOLA Preeldent
VAINO MALMIVUORI Manager
REVNOLO PEHKONEN Edltof
Ba"ja"iy-'-! i!gTs%vavtg7TyxriqwywMwwBww'i3i
Prlvate Addresa of Prealdent:
4 Soho St Toronto Ont
uslness and Editorisi Depart
menu:
260 Spsdina Ave Toronto 2 B
Rhone WA 7721
Reglstered as seeond-elas- s matter
JsnSaryUth 1932 at the Post
Office Department Ottawa Ont
8ubscrlption rates In Canada and
United States: Per Year $375: Slx
l Months $200 Three Months $100
In other Countrles: Ptr Year $500
8U Months $250
Oikea kannanotto
Puhuessaan Lontoosta tulleista
lausunnoista Joiden mukaan Bri-tish
Trade Union Congressl on
ryhtynyt kutsumaan koolle yleis-maailmallista
ammatillisesti Jär-jestyneiden
työläisten konferens-sia
keskustelemaan sodasta Ja rati-nasta
Matthcw Woll American
Federation of Laborin varapresi-dentti
Ja mainitun Järjestön so-danjälkeistä
Jälleenrakennusta
suunnittelevan komitean puheen-Johta- ja
lausui että koska Ameri-can
Federation of Labor on kiel-täytynyt
liittymästä englantllals-venälalsce- n
ammattlunlokomlte-aa- n
hän uskoo sen myös kieltäy-tyvän
osallistumasta yleismaail-malliseen
konferenssiin Hän lei
masi suunnitelman uudeksi yri-tykseksi
salakuljettaa kommunis-tit
kansainväliseen kokoukseen
"kellarin oven kautta"
"A F of Labor täydestä sydä-mestään
kannattaa sellaista kan-sainvälistä
konferenssia Johon o-fallls- tuvat
Yhdistyneiden kanso-jen
Ja muiden sellaisten maiden
Jolta natsit eivät kontrolloi vapaat
ammattlunlot" lausui Woll "J03
sellainen konferenssi kutsuttaisiin
koolle ei ole epäilystäkään etteikö]
sen työn tuloksena olisi vanna oh-jelma
sodan Jälkeisen maailman
Jälleenrakentamiseksi Ja myöskin
suunnitelma hajalleen lyödyn am-matillisen
liikkeen uudelleen ra-kentamiseksi
miehitetyissä maissa
kuin myöskin sellainen kokous
laajentaisi unlolden toimintaa
kalkissa maissa
"Valitettavasti tähän asti venä
läisten työläisten edustajien läs-näolosta
kalkissa kansainvälisissä
konfcrensclssa on ollut seurauk-sena
e että kokouksesta on muo-dostunut
Venäjän kansanrintama- -
aparaatin osa Jos Hitto kieltäytyy
osallistumasta mihinkään sellai-seen
konferenssiin missä Venä-jän
edustajat ovat mukan?
se tekee niin niiden laajojen
kokemusten perusteella mitkä sil-lä
on ollut kommunististen työ-väen
agenttien kanssa Yhdysval-loissa
"Järjestömme on Julkisesti se-littänyt
että Amerikan hallituk-selle
on täysin soveliasta saada
Jonkunlainen yhteistyösopimus ai-kaan
Venäjän kanssa mutta tämä
amerikahisten työläisten halu tu-kea
hallituksensa ulkopolitiikkaa
el velvoita liittoamme tunnusta-maan
venäläisiä työväen Järjestä-jä
Ja toimimaan niiden kanssa yh-dessä
"A F of L on ottanut tällaisen
kannan siksi kun se on vakuutet -
eivät ole ammattiunloita siinä
merkityksessä kuin amerlkalalset
työläiset sen ymmärtävät Ja että
perusteellinen eroavaisuus liit-tomme
Ja hallituksen kontrolloi-mien
venäläisten unlolden välillä
on niin Ilmeinen että yhteistoi-minta
niiden välillä on mahdot-on-
! A F of L:n Johtajat ovat anta- -
i neet ymmärtää että he kannatta-vat
niiden työväenjärjestöjen kon-ferenssia
Jotka kuuluvat Kansain-väliseen
Ammattljärjestölllttoon Jo
jbon venäläiset eivät kuulu Liitto
el ole kyennyt toimimaan sotavuo-sien
ajalla mutta sillä on vieläkin
toimistonsa Lontoossa Ja sen pre-sidenttinä
on Sir Walter Cltrlnc
Drltlsh Trade Union Congressln
sihteeri
Meidän mielestämme A F of La-borin
kannanotto on olkea Sellai
nen kansainvälinen kokous Johon
Venäjän hallituksen kontrolloi
mien unlolden edustajat osallistu
vat ei voi aikaansaada mitään
muuta kuin uutta hajaannusta
maailman työväen keskuuteen
Venäläiset edustajat eivät ole siel-lä
venäläisten työläisten edustaji
na Heidät evästää Venäjän halli-tus
matkalle
Suomalaiset lapset
Ruotsissa
Niiden hyväksi tehty paljon samoin
kuin Suomessa olevienkin
Tukholmasta Ilmoltetaau että
Huolsin apu suomalaisille lapsille
viimeisten kahden vuoden aikana ar-vioidaan
noin 8750000 dollailksl Ny
kyään on Ruotsissa 8500 suomalaista
lasta ruotsalaisissa kodeissa Jokai
nen viikko noin 25 sairasta lasta saa
imu Ruotsiin saamaan ylimääräistä
hoitoa Noin 30 eri paikassa Suomes-sa
ruotsalaisten puolesta tarjotaan
vapaita aterioita suomalaisille lapsil-le
noin T0O0 saaden ainakin yhden
vapaan aterian päivässä 14000 lasta
on saanut lääkärin tarkastuksen Ja
17000 on tarkastettu X-rayl- la Ruot-salaisten
lahjoitukset ottolapsllle Suo-meen
nouse at noin $1750000
Ammattikouluutusta Ruotsissa on
annettu noin 300 suomalaiselle Inva-lildisotilaal- le
Joista muutamat ovat
rppllalna lluotsin yliopistoissa Suo-raa
tiotä Suomessa on suorittanut
2150 ruotsalaista nousten työpäivien
luku tlOOOMeen Samalla tavalla kuin
aikaisempinakin sotavuosina skandl-navlalalne- n
Norden-yhdisty- s on lähet-tänyt
tänäkin vuonna joukon Joulupa-ketteja
suomalaisille lapsille
Sama Norden-- ) hdltys on koonnut
tanskalasten sotapakolalsten h) vak-si
350000 kruunua
Kanaloiden insuleeraaminen
talveksi
Jcs kanalat ovat Insuleeratut py-syy
nlisA talvella lattiakuivike kui-vana
peskit ovat vedottomat muna-tuloks- et
ovat suuremmat Ilmanvaih-to
paranee Ja vesipiiput Ja kanojen
juomavesi et jäädy Insuleeraus voi-daan
aloittaa katosta sillä huoneen
tammoja katoaa tavallisesti 75 pro
senttia juuri katon kautta Insulee-raus
pltai kaiken lisäksi kanalat Vi-lpoisina
kesällä On siis kaikella muo-toa
hyvä tapa insuleerata kanalansa
sekä talvi- - että kesäkäyttöä varten
Tehokasta pommitusta
Alkoinaan kerrottiin että liittolais-ten
pommltukoneet kävivät pommit
tamaa natsismin pytuäkaupunkU
Mynthenla Pommituksen sanottiin
olleen tehokasta ja olivat pommitta-jat
j&ttSrt Jnlkenä tulipaloja ja
raunioita
Matta nyt vasta Jälkeen käsin on
saatu lopullisia tietoja tämän pommi-tuksen
tehokkuudesta Saksalaiset
hiukan Irooaisestl kertoivat pommi-tuksen
ollee niin tehokkaan että
vlett viikon sen perästä Hitlerin ku-via
lenteli ulos Ikkunoista
KOTIELÄMÄN SULOISUUTTA
A- - 'Kyllä on kauheata olla ko-tona-
vaimoni puhuu vain cdelll- -
sesta miehestään" i
' B K'lla on kauhcata o1la kPi
ti että venäläiset amnattluniot'tatonamlveas'rt"onani punuu vain luievas
tr ----sflBmJJ-HBb- wtJp(flB52rslL'afc C
Kalamles el joudakaan valUkuntaa
Pakinajuttuja
Muutamat Ihmiset ovat kärkkäitä {
esiintymään "tosiasioiden" ulosanta-- 1
jlna vaikka eivät asioista tietäisi
pölkösen pölähtävää
Sellainen 'historioitsija" esiintyi
tämän viikon keskiviikkona toronto-laisess- a
Daily Starissa nimeltään
Pavis Hän oli innostunut latelemaan
"tosiasioita" Puolan rajakysymyksen
Jhteydessä Ja valittelee sitä kun mai-nittu
lehti ei aikaisemmin ole niitä
yleisölle tarjonnut Hän siis tarjoilee
noita "tosiasioita" ja 'historiallisia
totuuksia"
Heti alua hän mainitsee m m et-tä
Suomen Itämeren maitten Ja Puo-lan
rajat määriteltiin ensi kerran
vasta viime maailmansodan päätyttvä
jolloin mainitut maat salvat Itsenäi-syytensä
Sikäli kuin Suomen rajoista on ky-symys
niin siinä kirjoittaja el tunnu
tietävän historiaa lainkaan
Historiallinen tosiasia nimittäin on
se että Suomen rajat ovat vuosisato-ja
vanhat vaikkapa venäläiset niitä
tavantakaa pyrkivätkin siirtelemään
länteenpäin Aina on kuitenkin venä-läisten
ollut peräännyttävä vanhoille
Suomen rajoille
Viime maailmansodan aikana keisa
ri Nikolai yritti siirtää Suomen rajoja
länteenpäin aikomalla liittää Viipurin
lääni kokonaan Venäjän alueisiin
mutta urakka Jät kesken Stalin sit-ten
vuoden 1939 syksyllä mpesl Niko-lain
urakkaa lopettamaan Ja saikin
tunnetun talvisodan tubksena väki-valloin
liitetyksi Viipurin läänin Ve-näjin
alaisuuteen
Eräs toinenkin seikka näyttä! ole-van
epäselvä monille tämän maan
asukkaille Se nimittäin että Suomi
monien mielestä on ollut venäläinen
maakunta siis kokonaan venäläinen
alue venälälslne laklneen ja tapoi-neen
Niin et kuitenkaan ole koskaan ol-lut
asianlaita vaikka sellaista ovat
kylläkin venäläiset rlttäneet
Vähän jll sata vuotta Venäjän val-lan
nila oltuaan Suomi oli tädelltses-t-i
samanlaisessa valtiollisessa ja po-liittisessa
asemassa Venäjään Ja sen
kruunuun nähden kuin mitä Canada
on BiltannUan nähden Se oli todelli-suudessa
Venäjän valtakunnan alat-re- n
itsenäinen dominion vaikka sitä
kutsutuinkin suuriruhtinaskunnaksi
Suomella oli täydellisesti määrätyt
omat rajat sen rajoilla olivat tulli- -
vartijat Jotka tullasivat htä hyvin
Venäjältä kuin muualtakin tulevat ta-varat
sillä oli oma maikkansa kurs
sinsa ruplaan ja oma valtlopankktnsa
sillä oli oma hallituksensa rautatie-laitoksens- a
potllaltoksensa ja vielä-pä
oma sotalaltoksensakin tämän vuo-Isada- n
alussa — sanalla sanoen Suo-mella
oli täjdelliaen oma hallitusko-neistonsa
parlamenttlneen kuten Itse-näisellä
maalla konsanaan Ainoas-taan
venäläinen kenraalikuvernööri
oli keisarin edutajana maasa
Klkä venäläisellä Suomessa ollut
sen suurempia oikeuksia kuin kenellä
hyvänsä ulkomaalaisella tlUu Suo-men
oma perustuslaki et Venäjän pe-rustuslaki
turvasi Suomen kansalais-ten
oikeudet
Näitä perustuslaillisia' oikeuksia
viimeisen Nikolain aikana kylläkin
yritettiin kovasti rikkoa venäläisten
taholta ja tehdä Suomen Itsenäinen
emi kokonaan mitättömäksi liittä-mällä
Suomi kokonaan venäiäleksl
maakunnaksi mutta sitä vastaan pa-nivat
kaikki suomalaiset piirit muuta-mia
taantumuksellisia lukuunottamat-ta
Mikään toinea Venäjän valtakunnan
ca i oi koskaan nauttinut sellaista
kansallista vapautta Vtnään tsaarien
alaisuudessa kuin Suomi ja toielltsuu- -
dessa se cli Itsen-iine-n
kansakunta jo
ennen uota m - 'oin c
viiAll-e- ! ulisit itsensä oi mun 6
i a snuistkl Suoni' ilettiin
onkimaan — Sioux City Journal
teknillisesti eli virallisesti Venäjän
kruunun alaisuudessa väkivallan avul- -
a loisia Miaa vuona vaiKKa maa o
jo silloin Itsenäinen
Toinen juttu on se että Suomea ei
ole koskaan Venäjään sitonut mitkään
todulllset taikka sukulalsuussiteet
kuten esimerkiksi Canadaa sitoo Bri-tanniaan
rodulliset ja tradltslonaall-se- t
siteet Suomi on aina ollut länsi-mainen
kansa kun Venäjä sensijaan
on suurimmalta osaltaan itämainen
Vastenmielisyys Suomessa venäläi-siä
kohtaan periytyy vuosisatojen
kokemuksista eikä sitä voida nimit-tää
aatteelliseksi eli kommunlstivi-haks- t
Tämä vastenmielisyys on nltn
suuri että olipa Venäjällä minkälai-nen
hallitus hyvänsä suomalaiset ei-vät
koskaan vapaaehtoisesti liittyisi
Venäjään Jos esimerkiksi heille el
olisi muuta valintaa kuin valita Jon-kun
ulkovallan välillä minkä alaisuu-teen
he haluaisivat niin suomalaiset
tulisivat valitsemaan minkä länsi-maan
tahansa venäläisten asemasta
vaikka venäläiset lupaisivat heille
kuinka kultaiset ehdot
Lopuksi voimme sanoa että meistä
ei muuten ollut lainkaan hullumpi se
marsalkka Smutsin viime vuoden lo-pulla
esittämä ehdotus että Europan
pienet valtiot liittyisivät Britanniaan
Emme luonnollisesti tiedä mitä Suo-messa
asiasta ajatellaan mutta meis-tä
Suomi olisi paljon paremmalla
pohjalla biittllälsenä dominiona kuin
nykyisessä asemassaan kaikkien pot-kupallona
Me Canadan suomalaiset
tiedämme että bilttllälnen dominion
on mainio paikka asua ja elää joten
Smutsin esitys el meistä suomalais-syntyisenä
ole lainkaan hullumpi tu-levaa
maailmaa piirustellessa
Klviperän Pekka
Sudburyn ja Parry
Soundin tie
Tien valmistamista ruvetaan
jälleen painostamaan
Sudburysta Ilmoitetaan että tam-mikuun
lopussa tulee Sudburyn kaup-pakamari
pitämään erikoinen kokouk-sen
Johon tulee saapumaan edustajia
Parry Soundin kauppakamarista Ja
tulee keskustelun aiheena olemaan
maantien valmiiksi saaminen Pairy
Soundin ja Sudburyn välillä Maini-- 1 tuta tletä Ilmoitetaan olevan teke-mättä
French Rlverln ja Brittin välil-lä
oleva osa
Parry Soundin kauppakamarin Il-moitetaan
painostavan tien valmista
mlsta nyt kun Nobelin tehdaskin tul-laan
sulkemaan Joten Parry Sound
katsoo olevansa suuresti riippuvainen
turistiliikenteestä Joka maantien a-vat- tua
tulisi suuntautumaan North
Bayn Ja Ottawan asemasta Parry
Soundiin Ja Torontoon Sudburyn Ja
Toronton vällsesä autoliikenteessä-kin
mainittu tien valmistumisella oli-si
suuri merkitys sillä nyt North
Bayn kautta matkaa tulee Sudburyyn
Torontosta noin 305 mailla mutta
Parry Soundin kautta kulkevan tien
kautta tulisi matka lyhenemään saa-tujen
tietojen mukaan noin S5 mal-lilla
HELPOSTI SANOTTU
Rouva (koettaessaan epätoivoi-sesti
keksiä sopivaa sanamuotoa
epärehellisen kotiapulaisen todt- -
tukseen): "Voi en todellakaan tie- -
dä minkä syyn tähän Emman
polslähtemlseksl panisin
KotlaDulalnen -- No voihan rOU- -
va klrjoittca että rouva el voi
vmmärtil mlk-s-i rouva salli ml- -
nun lahteä"
I
a VsfvjnsMSMJSOTSlWBslBVW
trasi ennätys
Kaks) postllentokonetta tekivät
tnnltykstn
Montrealista ilmoitetaan että kak-si
postia kuljettavaa Lancaster-ko-nett- a
Jotka kuljettavat postia meren
yli Trans-Canad- a Air Linesln laskuun
tekivät tämän viikon keskiviikkona
uuden ennätyksen Montrealista Eng-lantiin
lennossa Molemmat koneet
laskeutuivat maahan Englannissa
kahden minuutin väliajalla tehtyään
matkan Montrealista 11 tunnissa 14
minuutissa ja 11 tunnissa ja 16 minuu
tissa Kaksi lentäjää ovat nimiltään
GB Lothlan ja MD Barcley Enti-nen
ennätys oli kapteeni Allenilla 11
tuntia 36 minuuttia Lentokoneet vei-vät
Englantiin postia noin puoli mil-joonaa
kirjettä Canadan aseellisissa
voimissa palveleville naisille ja mie-hille
Aikaisemmin Ilmoitettiin että en-simmäinen
Canadan ilmavoimien me-rentakainen
postllentokone oli suo-rittanut
matkan edestakaisin Ott-ajasta
Caircon ja takaisin ja tuonut
Canaadaan kolme ja puoli tonnia pal-veluksessa
olevien postia
Voivarasto vähenee
nopeasti
Varastot suuremmat kuin vuosi sit-ten
mutta kulutus on suuri
Liittohallituksen tilastollinen toi-misto
ilmoittaa Ottawasta että Ca-nadan
volvarastot tammikuun ensim-mäisenä
päivänä olivat lähes 47 mil-joonaa
paunaa verrattuna vähän yli
23 miljoonaan paunaa samalla alkaa
viime vuonna mutta varastot väheni-vät
joulukuun aikana yli 12 miljoo-nalla
paunalla
Voin tuotanto viime joulukuussa
väheni edellisen vuoden Joulukuuhun
verraten 157 prosentilla Vointuotan-no- n
vähenemiseen sanotaan olevan
syynä suuremman maidon kulutuksen
ja lisäksi tavanmukaisen tuotannon
laskeminen talvikuukausien aikana
Sikojen kasvatuk-sesta
boomista
Palkkion maksaminen tulee maksa-maan
10—12 mllj dollaria
Ottavasta Ilmoitetaan että liitto-hallituksen
maatalousministeri Gardi-ner
lupaa maksaa farmareille ensiluo-kan
sijoista kolme dollaria boonusta
ja Bl-luoka- n sijoista kaksi dollaria
boonusta
Suunnitelman sanotaan tulevan vot-maa- n
niin pian kuin se saadaan jär-jestettyä
Maatalousministeri selitti
että suunnitelma tulee maksamaan
ehkä noin 10 Ja 12 miljoonan dollarin
välillä vuosittain Näin ollen sellai-sille
farmareille jotka lisäävät sika-kantaansa
tulee tästä boonuksen
maksamisesta olemaan kahdenlaista
hyötyä sillä sianlihan kysyntä Bri-tannian
kanssa tehdyn sopimuksen
mukaan on suuri
Tutkimus
Lääkäri (valtimoa koettaessaan ja
kelloa katsoessaan): "No no mikäs
nyt njt on Joko kello seisahtunut tai
lpotlla9 kuollut"'
' ' aaaVaaflaaaav
'SSSj S? BS
aaaBavVa-'- ' aB
RAKETTIKONEEN KEKSIJÄ
Äskettäin ilmoitettiin että eigtan-tilais- et
ovat kokeilleet pitkän aikaa
-- c raktttilenteVeneelta ja keksljäk
tl il-roitet- aan ryhmikapteenl Frank
VVhtlle joka keksinnSn johdosta on
korotettu eskaaderln johtajasta lai-vueen
komentajaksi Lentokonetta
ilmeitetaan ruvettavan valmistamaan
jeukkctuotantona
Lukijan
Viikkopalsta
NIMIPÄIVIÄ
15 p lauantaina Siviä
16 p sunnuntaina Ilmari
17 p maanantaina Hyrkkö Anttoni
18 p tiistaina Laura Rusko
19 p keskivilk Henrikki Heikki
20 p torstaina Reijo
21 p perjantaina Aune
22 p lauantaina Tiera
VUODEN PÄIVÄT
Syntymäpäiväktrja
(VA Koskenniemi)
Tammikuun 16:t
Sen tietä onnekas tähti Johtaa
Jalon vastustajan ken varhain kohtaa
Tammikuun 17:a
Salaisesti tehdvt hyvät työt Ja sa-lais- et paheet muodostavat elämän
moraalisen pohjavirran Julkiset te- komme ovat vain poreita sen pinnalla
Tammikuun 18:s
Mikään paikka yhteiskunnassa el
ole liian pieni suuriin tekoihin
Tammikuun 19:s
Köyhyys el ole mikään hyve Kui-tenk- in
se voi tukea meitä Jotka olem-me
heikot hyveissämme
Tammikuun 20: s
Kestävimmät aseet ovat epätoivon
takomat
Tammikuun 21: a
Se el halua pimeyttä poistaa
joka tahtoo itse valona loistaa
Tammikuun 22:s
Me elämme valon maailmassa Pi-meys
el ole muuta kuin v-i- oa joka
el ole vielä avannut silmiään
Peskää teinänne oikealla
tavalla
Seinien pitäminen puhtaana pitäisi
olla osana talonpitäjän säästämisoh-jelmast- a
Elämä voisi olla yksinke-rtaista
jos seinät voitaisiin ottaa alas
ja lähettää puhdistuslaitokseen silloin
tällöin mutta onnettomuudeksi talo-npitäjä
el voi sitä tehdä
Kotitalouden asiantuntijat selittä-vät
että vuotuinen puhdistus el ole
kylliksi Maalatut taikka paperoidut
seinät pitäisi läpeensä tomuuttaa
säännöllisesti niin ettei tomu pääsisi
Imeytymään niihin kiinni niin pitkäl-le
että sitä on melkein mahdoton e-n- ää
saada pois Pehmeä tomuuttaja
on parhain Se el raavi Ja se keriä
kaikkein eniten tomua kuin lattiahar-ja
taikka kova harja Flanelllnen pus-si
harjan päälle on yksi parhaita ke-inoja
Asiantuntijat selittävät että pa-rhain
keino hyvän työn tekemiseksi
tomuuttamlsessa on lähteä puhdista-maan
seiniä alhaalta ylöspäin Er-ikoinen
huoli täytyy olla selnäpaperla
puhdistaessa Kova hankaaminen voi
vahingoittaa paperia
Sellaisille seinäpaperellle Joita vo-idaan
pe3tä yksi tärkein va ok ino
on ettei käytä lilan paljon vettä sillä
paperi sittenkin ottaa Itseen vettä
Paksumpiin pestäviin selnäpaperelhln
voidaan käyttää hyvin mietrti salrpu-vett- ä
pehmeän pesusienen kanssa He-ti
Jälkeen pesun seinä on kuhu'tava
pehmeällä vaatteella Ohuimpiin pe-stäviin
selnäpaperelhln on p st
käyttää lämmintä vettä nm ei
saippuaa
Väärä tapa pestä maalattu f nil
on käyttää voimakasta pesusairva
tai pesupuuterla Lika kylläkin U ' tee
mutta valkoinen maali seinässä r uut-tu- u
keltaiseksi Ja muista inaalivvel
tä lähtee pois niiden aiEuperai ieu
kaunis kiilto
Oikea tapa on käyttää hyvin m! toa
saippuaa taikka puuteria Ja pyibb
seinät pehmeän vaatteen kanssa ta-saisilla
vedoilla Sen Jälkeen huuhdo
taan seinä puhtaaseen veteen kaste
tulla sienellä taikka vaatteella v lc--
puksl kuivataan täidellisestl p- -
äl--
lä vaatteella
Enamellmaalllla maalatulta f '- -
on paras puhdistaa villaisella faikka
flanelllvaatteella joka on kuf'e'
kuumaan veteen Sen Jälkeen k-ii-v
taan seinä kuivalla pehmeällä at- -
teellä
Jos kuitenkin kiilto seinistä w !
petessä niin silloin käytetun uu-den
klilloittamlseen Juoksevaa vakf
Tämä turvaa maalla Ja samalla tokee
myöhemmät puhdistukset helpon '
''Erikoisesti maalattuja seiniä puh-distaessa
on buomiolttava että U
Piloista saippuaa taikka puuter
pidä käyttää pesuun
NÄYTTÄMÖHARJOITUKSIA
Ohjaaja: "Ja nyt te maa'j
siinä yrittäen näyttää kuollee
AMön fcasrnnne ovat pu- -
kuln keitetyllä kravulla
Näyttelijä: "Mutta keitetyt k
ttthan ovat kuolleet tiedämna
7:
1