Vapaa Sana, February 06, 1975

              SIVU 5 mm ?ma Im
VAPAA & Publlshed
tadao-arxten- t
every
Vapaa 8ana
(FREE PKESS)
Flnnlsh-Canadla- n Nwapapw
Tuesday and Thursday bv tha
Press Limited Toronto Ontario
Postal Code M5V 2A6
PAUL ANONEN Pmhknt
URHO VERANKO Manager
LAURI TOIVIAINEN Editor
Reynold Pehkonen CM Honorary Cdttof
Bualneaa and Edltorial Departmenta
0 Ou— 8t Toronto OrrU MSV 2A6 Phona 368-772- 1 36MSM
Seoood clat fnall rctf ttfatton numbef 0329
Subacrtptlo rata In Canada USA and Finland
Yaar SISjOOj SU Morttia $350: Three --Montha S-SA-Q
Long Dlstanca Number: 415—368-772- 1 Single Coples 20c
'
Nyt alkaa näyttää todennä-köiseltä
että Genevessä Jalko-jaan
laahanneet Etik- - neuvot-telijat
sulkevat "toi-sen
korina" lähiaikoina Ja val-mistautuvat
ratkaisevaan huip-putason
konferenssiin Helsin-gissä
ensi kesänä
Etyk eli Euroopan turvalli-suus-
Ja yhteistyökonferenssi
piti olla ohitse Jo vuoden 1973
lopulla ja välillä näytti jo sillä
että asian annetaan raueta
Näinä viikkoina YVashinc-lonist-a
annetta toisenlaisia ra-portteja
lehdistölle Virallinen
päätös puuttuu mutta äsket-täin
New York Timesille anne-tu- t
korkean tason lausunnot se-kit
viimeisin US News Se
World Report helmik 3 ) va-lavat
uskoa siihen että Yhdys-vallat
ja läntinen Euroopaa oi-vat
päättäneet tulla mukaan
suurimpaan huippukokouk-seen
joka Euroopassa on pi-detty
sitten Wienin kongressin
1815
Helsingin historiallinen kong- -
ressi olisi vielä laajempi sillä
valtion johtajan joukossa
nähtäisiin myös Yhdysvaltain
presidenlti Gerald Ford Ja Ka-nadan
pääministeri Pierre Tru-dea- u
Molemmat merkitsevät
historiallista tapausta Suomelle
sillä koskaan aikaisemmin ei
virassa oleva USA:n presidentti
ja Kanadan pääministeri ole
maassa vierailleet
Kuten Wienin kongressi oli
Napoleonin sotien suuri tilin-päätö- s
Ety-konferen- ssi olisi
myös suuren eurooppalaisen so
dan toisen maailmansodan lop-puselvitys
Vastoin Wienin kongressin
pääperiaatetta Etykissa ei ku-mota
mitään sodan aiheutta-mista
muutoksista vaan päin
ja
Sanomalehtien sisäsivuille
hautautunut tai haudattu pieni
uutinen kertoo Kanadan ja
Ruotsin solmineen sopimuksen
jonka puitteissa tutkitaan
puolustustuotantoa
Kummankin maan virano-maiset
tulevat kohtaamaan
säännöllisesti ja keskustelemaan
puolustuskysymysten tutkimi-sesta
laitteiden kehittämisestä
Ja tuottamisesta
Julkisuuteen annetut tiedot
sopimuksen sisällöstä ovat niu-kat
Niin vähäiset että an-tavat
runsaasti tilaa vaariin
tulkintoihin ja arvailuihin
Tiedämme pääministeri Tni-deau- n
käyneen pitkiä keskuste-luja
pääministeri Olof Palmen
kanssa — sek! Itävallassa Roo
man klubin kokouksessa että
jälkimmäisen Kanadan vierai-lun
aikana
# SANA
6
W
Euroopan huippukokous
tulossa Helsinkiin
on
33
Kanada
ne
vastoin vahvistetaan nvkyinen
status quo
Etukäteen näyttää siltä että
on olemassa kaksi pääperiaa-tetta
joissa molemmissa on
saavutettava tuloksia ennen
kuin Helsingin kongressi päät-tyy
Ensimmäinen on Ncuvostolii- -
lon vaatimus oma etupiirinsä
tunnustamisesta Itä-Euroopas-- sa
Toisena Yhdysvaltain Kana-dan
ja Länsi-Euroopa- n vaati-mus
vapaammasta Informaa-tion
vaihdosta vapaammista
kontakteista kansojen välillä
Tämän ryhmän piiristä on u-se- in
(odettu että mitään julki-lausumia
ci tulla allekirjoitta-maan
ellei NI suostu liberali-soimaan
käytäntöään liikku-misvapauksien
ja sensuurin
alueella
Isäntämaa on kauan sitten
toivottanut Etykin kolmannen
vaiheen tervetulleeksi pääkau-punkins- a
suojiin Historiallisen
konferenssin katsotaan korosta-van
Suomen neutraalisuutta
On vaikeata arvailla miksi
Etyk juuttui presidentti Nixo-ni- n
viimeisinä kuukausina pai-kalleen
mutta on helpompi
nähdä miksi presidentti Ford
haluaa että se pidetään
Idän ja lännen vastakohtai-suuksissa
Yhdysvaltain presi-dentti
voi olla aina varma Län-st-Eeuroop- na
tuesta
Tord halunnee esiintyä lännen
puhemiehenä jos ei muusta
syystä niin ainakin nähdäkseen
onko sama taika jäljellä US
News k World Report tuntee
ylpeyttä siitä että Ford tulee
seisomaan kookkaimpana Hei- -
singin neuvotteluissa ja toivot- -
taa siksi neuvottelut tenetui- -
lecksi Lehti ci ennustele sitä
ketkä palaavat Helsingin kon--
ferenssista tyytyväisimpänä
Ruotsi
Ruotsi on liittoutumaton
maa joka harjoittaa Itsenäistä
ulkopolitiikkaa vahvan puolus-tuslaitoksen
ja puolustustuo
tannon suojassa
Kanada on Pohjols-Atlanti- n lii-ton
jäsen jolla lisäksi on USA:n
kanssa yhteinen ilmapuolustus
Ja puolustustuotantosoplmus
seka minimaalisen pieni
seen myydä enemmän
hallituksemme
ensi Ruotsin
malliseen aseistettuun
Tri Itijnluigar i
keriei USA:m ja
Kaiadan maikastaan
Siirtolaisinstituutin johtaja
filtri Olavi Koivukangas on
Helsingin Sanomien
Turun kirjeenvaihtajalle lau-sunnon
kolmiviikkoiselta mat-kaltaan
UUn toteaa Yhdysvaltain
suomalaissiirtolaisten olevan
huolissaan työpaikoistaan ja
joidenkin suunnittelevan pa-luuta
Suomeen Tällaisista ai-keista
puhuttiin varsinkin Bos-tonin
ympäristössä Amerikan-suomalaiset
olivat kertoneet
että amerikkalaiset tehtaat sul
kcvat ensiksi oviaan vähemmän
kuin 15 työskennelleiltä
silloin kun pakkolomautuksia
tehdään Detroitin työttömyys-prosentiksi
oli arvioitu 13
Matkansa päätyttyä hän piti
tarkeimnäna saavutuksena vh--
teistyösopimusta Minnesotan
ja Lakeheadin yliopiston sekä
siirtolaisinstituutin välil
lä Sen mukaan tulee tapah-tumaan
runsaasti yhteisiä tut-kimusprojekteja
ja tutkija-vaihtoa
Minnesotan yliopiston
siirtolaisinstituutin ja Turun
yliopiston siirtolaisinstituutin
alilla
Koivukangas totesi myös et-tä
amerikansuomalaiset toivo-vat
presidentti Kekkosen osal-listumista
Yhdysvaltain itse-näistymisen
200-vuotlsJuhlalIi-suuk-siin
ensi vuonna
Kalevan ritarien ja
naisien stipendit
Kalevan ritarien ja naisten
stipendiohjelma alkoi vuonna
1968 Silloin he päättivät perus-taa
apuraha-ohjelma- n auttaak-seen
kanadansuomalalsta alku-perää
olevia opiskeli io! ta lot- -
halusivat Jatkaa opintojaan
yliopistotasolla Ensimmäinen
stipendi myönnettiin 1969
Vuonna 1970 stipendejä Jaet- -
tiin kaksi vuonna 1972 neljä
Samana vuonna päätettiin
myös avata erikoisrahasto ni-meltään
Oliver Laineen muisto-rahasto
Sudburyn Kalevan ri-tarien
yhden perustajan kun-niaksi
Vuodesta 1969 lähtien Kale-van
ritarit ja naiset ovat jaka-neet
17 stipendiä Lisäksi Oliver
Laineen muistostipendi on ja-ettu
kolmasti
Stipendien yhteinen ano on
ollut $4400 Varat on saatu "ista lähteistä mm Kalevan
ritarien illallisjuhlista jotka
pidetään joka vuoden helmi-kuussa
sekä Kalevan naisten
muotinäytöksestä
Stipendien saajat on valittu
tieteen
sen
dustajaa paheksuu Israelin erot-tamista
Unescosta Järjestön
pääsihteerille osoitetussa kirjel-mässä
Unescoa heti
peruuttamaan erottamispäätök-sensä
Allekirjoittaneista 16 yh-tyy
vain kirjelmän lyhennettyyn
laitokseen josta puuttuu mai-ninta
" öljyn voimalla tehdystä
poliittisesta
Israelin erottamista Unescosta
paheksuu kaikkiaan 172 suoma-laista
tieteen ja taiteen edusta-jaa
Näistä 16 on allekirjoitta-nut
vain ns epäpoliittisen kir-jelmän
kir-jelmä
on seuraavanlainen:
Kansakuntien
alainen Unesco katsoi aiheelli-seksi
jokin aika sitten erottaa
Israelin Mc alle
la tunnetusti tuKcva maa on
näin syrjäytetty maailmanjärjes-tön
toimista
Israel on 26 itsenäisen vuoten-sa
aikana osoittanut myötämieli-syytensä
ja arvostuksensa tie-teitten
ja taiteitten harjoittajia
kirjoittaneet tieteen ja taiteen
Mikä tahansa puolustusta edustajat Suomessa pidämme tä--
koskeva sopimus kahden näin tä toimenpidettä erittäin valiteta
erilaisessa asemassa olevan tiiviinä '
Unesco jonka pitkaisi olla erä-maan
välillä saa poliittinen järjestö on tehnvt —
liikkeelle Onko Ruotsi tulossa tljvn voimalla — täysin poliittl-Nato- n
voidak-- $cn päMoksen Tieteitil Ja taitel
aseita?
Tai onko otta-massa
askeleita
antanut
vuotta
4 "sl
vttÄ-VSÄ- V
Mm M W w rt j J
f—
2-L- smn F-- -- r V53fi£
r 'v1 -- Bi-Ä=V a'
i- - I
"
-- %i - ibh k- - — xv 7aiH"t ~ v- - -- "r- " "' S
Tulvat vetisen keitän Ja samanlaisen talven Suomelle
aiheuttama vitsaus kuten olemme lehdessämme kertoneet
Tämänkertainen kuvamme on Porin Kalaholman kaupungin
osasta jossa noin 500 Ihmistä jäi veden saartamaksi Koulun-käynti
keskeytyi lapsia lähetettiin kuivemmille seuduille tur-vaan
Ja liikenne oli poikkL —Lehtikuva
arniemmmmmnmBnmmsEss Pakinapalsta
Kaupunkilaiset pitivät täysi
nä raakalaisina niitä quebeci-läisi- ä
karjankasvattajia jotka
viime syksynä teurastivat vasi-koita- an
ja heittivät raatoja
paikallisen parlamenttiedusta-jan
pihaan tai hautasivat eläi- -
etupäässä heidän opillisten suo-ritustensa
perusteella Valinnan
tekee yhdistetty stlpendikomi-te- a
Jotta valinta olisi mahdol-lisimman
puolueeton komitea
on toiminut vhdessä Sudburvn
kanssa
Seuraavat nuoret opiskelijat
ovat toistaiseksi saaneet vas-taanottaa
stipendin:
1969: Maritta Nieminen 1970:
David Rinta ja Riitta-Liis- a Ki-vistö
1971: Ruddy Luukko ja
Heini Heinonen 1972: Peter
Ojalammi Brenda Kauppinen
Ingrid Rautiainen ja Richard
Wuorinen: 1973: Raija Rantala
Arlene Anttila John Homppi ja
Wayne Pakkala 1974: Pirjo
Vainionpää Sirpa Tenhunen
Seppo Haapamäki ja Peter
Toivonen
Oliver Laineen muistostipen-di
on jaettu seuraavasti: 1972:
Ingrid Rautiainen 1973: Harry
Taskinen ja 1974: Bruce War-ku- s
joten on katsottava sen ansain-neen
jäsenyytensä Unescossa yh-tä
hyvin kuin muutkin Unescon
jäsenmaat
Vetoamme Yhdistyneisiin Kan-sakuntiin
ja ennen kaikkea
Unescoon että se välittömästi
peruuttaisi erottamispäätökse-nsä"
Tämän kirjelmän on allekir-joittanut
156 suomalaista Vä-hemmistö
yhtyy kirjelmään jos-ta
puuttuu toinen kappale
Koko kirjelmän allekir-joittaneet
muun muassa Tove
Jansson Okko Kamu Markku
Lahtela Pekka Lounela Jorma
Panula Pentti Saarikoski Arvo
Salo Eino E Suolahti Kari
Rydman Reimo Utriainen Mika
Waltari Sam Vanni Kustaa vii--
Kuna oengi aniiors ru carcK
Bo Carpelan Valentin Chorell
Lars Hulden Nils Meinander ja
Georg Henrik v Wright
Kuudentoista vähemmistöläi-sen
joukossa ovat muun muassa
K-- A Fagerholm Eelis Gulin
Paavo Hiltunen Mikko Juva
Martti E Miettinen Aapeli Saa-risalo
Lassi Nummi ja Atos virt-anen
PS Israelia ei ole erotettu
UNESCOsta Sen hakemus jär-jestön
Euroopan ryhinäin hylät- -
taiteen ja edustajat paheksuvat
Israelin erottamista UNESCOsta
HELSINKI — Kaikkiaan 172 kohtaan ja kulttuurianti
suomalaista tieteen Ja taiteen e-- Unescossa on ollut huomattava
vaaditaan
päätöksestä"
Kokonaisuudessaan
"Yhdistyneitten
jäsenyydestään
huhumyllyn
"ulkojäscnekst"
koululautakunnan
Suomen
vS ii
3£T?KM WT7 IHBJJBJJBJB 'JBJBIBJfl
smw~
ovat
ovat
ifsrW5KrffljfTwpt
miään maahan Maailma näkee
nälkää ja täkäläiset karjankas-vattajat
menevät ahneuksis-saan
kaikenlaisiin törkeyksiin
Törkeätä tämä lihakauppa
on mutta älkää syyttäkö kas-vattajia
Tvveedin seudun "areenalla"
kuten kasvattajat markkina-paikkojaa- n
kutsuvat myytiin
täysikasvuinen sika välittäjille
hiljattain (12:11a ja vasikasta
tarjottiin $3 Viisi dollaria oli
jo ollut ostajalle liikaa
Nämä ovat tietysti poikkeuk-sia
mutta sikaakin paksum-man
nahan ovat sellaiset välit-täjät
Itselleen kasvattaneet jot-ka
kehtaavat tarjota huolella
ruokitusta eläimestä 3 dollaria-hiema- n
vähemmän kuin kau-punkilainen
maksaa paunasta
vasikanleikettä
Parlamentti toisensa jälkeen
säätää lakeja jotka pakottavat
myyjän puhumaan totta Sakot
tai vankilatuomio uhkaavat fir-maa
jonka mainoksiin ei ole
luottamista
Niin tiukaksi käy tilanne että
parlamentti on pian viimeinen
paikka jonne pääsee väärillä
lupauksilla
Pääministeri Pierre Trudeau
puhui viime viikolla kaikista
synkistä asioista joita hänen
mieltään vaivasivat: "Kuinka pai
jon sinulle maksettiin tällaisen
lain läpimenosta™ mistä sait-te
rahat tällaisiin vaaleihin Wa-tergate
on myrkyttänyt demok-ratiamme"
Kansa ei tunne luottamusta
hallitukseen Se on meidän yh-teiskuntamme
ongelma
Suomessa hallitus ci tunne
luottamusta kansaan Melko on-gelma
sekin
Ulkoministeri Karjalainen
varoitti että puheet presidentti-ehdokkaista
ovat vaarallisia
Ennenaikaiset vaalit ovat vas-tuuttomia
Presidentti huomaut-ti
Vennamon puolueesta koska
se käytti 37 prosenttia eduskun-nan
puheenvuoroista
Arktinen hysteria näyttää
viivaavan kaikkia lumen
ja jiän kansoja
Vatupassi
"Lappuliisat" ktrftivit
23 milj markkaa
HelsInkL — Pysäköintivirhe-maksuilla
kerättiin Helsingissä
viime vuonna alustavan laskel-man
mukaan 23 miljoonaa
markkaa
Lappuliisojen toiminta tuotti
kaupungille nettotuloja 1 mil-joonaa
markkaa sillä pysäköin
trvalvonnan menot olivat 1J
milj markkaa
tiin mutta maa on silr] täysival-tainen
UNESCOn jäsen
SUHURYUINEN STIPENDIAATTI
SUOMALAISLEHDEN
HAASTATELTAVANA
Yksi viime syksynä alkaneen
Kanadan ja Suomen välisen
tutkijavaihto-ohjelma-n ensim-mäisistä
stipendiaateista on 24-vuot- las
psykologi Raimo Viita-la
Sudburvstä
Seuraavassa osa seinäjokelai-sen
TlkkV-lchde- n haastatte-lusta:
— Luulen että uuden maail-man
näkeminen ja ihmistä
kiehtova seikkailunhalu sai van-hempani
punnitsemaan vaka-vasti
50-luvu- n lopulla mahdol-lista
muuttoa Kanadaan Paina-vin
syy muuttoomme oli ehkä
kuitenkin siellä asuvan tätini
houkuttelu Koska suomalaiset
ovat siellä hyvässä maineessa
heidän sijoittumisensa työelä-mään
on helppoa näin kertoili
24-vuotI- as Raimo Viitala Hän
muutti vanhempiensa mukana
7-vuotia-ana
Kanadaan Ontarion
Sudburyyn
Hän erikoistuu ja laajentaa
tietojaan stipendin avulla Hei
singin yliopistossa luentojen
lisäksi eri laitoksiin tutustu-miskäynnein
— Olen syntynyt Nivalassa
Muutimme myöhemmin Tur-kuun
jossa isäni toimi kirves--
KESKIPOHJANMAAN
NÄYTTELIJÄT
Keskipohjanmaan Nuoriso- -
seurapiirin näytelmäryhmä
saapuu vierailemaan tälle man-tereelle
huhtikuussa He aloit-tavat
New Yorkin ympäristöstä
jossa esiintymiset 10—13 päivi-nä
Siitä matka jatkuu Kana-dan
puolelle Esitettävä näytel-mäo- n
Jääkärin Morsian Ryh-mää
seuraa orkesteri joka sä-estää
näytelmän Ja voi tarpeen-tulle- n
soittaa tanssisoitonkln
Lienee palkallaan mainita
matkaa koetetun saada siirre-tyksi
yhdellä kuukaudella et-tei
se olisi tapahtunut liian lä-hellä
samoihin aikoihin tapah-tuvaa
Reijo Taipaleen vierai-lua
Jonka matkareitti Jo on
täysi selvänä Siirto ei henkilö-kysymyksie- n
vuoksi kuitenkaan
onnistunut mutta toivotaan et-tä
molemmat saadaan kunnialla
hoidettua johtuen tilaisuuksien
erilaisuudesta
SUBDURY ONT
Matteus-seurakunt- a
Torst 62 Ompeluseura klo 7
Lauant 82 Rippikoulu klo 10
Sunn 92 Laskiaissunnuntai
Kaksikielinen jumalanpalvelus
ja pyhäkoulu klo 10 Kirkkokuo-ro
laulaa kirkkovaltuuston vir-kaansiunaami-nen
Jumalanpal-veluksen
jälkeen ompeluseuran
järjestämät kirkkokahvit ja klo
UJO kinkerit johon kaikkia seu-rakuntalaisia
vakavasti kehoite-taa- n
osallistumaan Keskinen-Rintal- a
toimintaryhmän kokous
klo 11
Maan 102 Naisten fyysinen te-rapia
klo 7
Tiist 112 Kiikkovaltuusta klo
7
Kcsk 122 Kirkkokuoro klo 730
Torst 132 Raamattu- - Ja ru-kouspiiri
klo 730 Onaping Fall-si- n
ompeluseura laimi ja Pentti
Laaksolla klo 7
Lauant 15 2 Rippikoulu klo
10
Sunn 16 2 Suomenkielinen
jumalanp ja pyhäkoulu klo 10
englanninkielinen jumalanp klo
1115 Onaping Fallsin ryhmn
järjestämät laatikkopäivälliset
alkaen klo 11 Virallinen pasto-rin
vaali klo 12 Vaalin johtaa
rovasti Yrjö Raivio
Sunn 232 HPE molemmissa
jumalanpalveluksissa Arvo
Heikkilän muistokahvit Hartaus-hetki
Garsonissa Tyyne Hiirosel-la
klo 2
Kirkko on Kristuksen ruumis
Siten et voi olla yhteydessä
Kristukseen muuta kuin kirkon
kautta — MJS
Svdäntautlncn mökin mui{a
huomasielinUrkeltten lablettien-s- a olevan loppumaisillaan ja tuu-maili
mulkoilevalle ukkorähjäl-leen- r
Pittää tiLisä Uhtee kylälle
apteekksi taplettije osto jottee
vua Usta pajusta kirreesti
varsi katsels)
lf ((Pyhäkumpti)
miehenä Värtsilän telakalla
Täältä lähdimme vuonna 1958
Kanadaan Äidin ja hän lisäk-si
minulla on kaksi vanhem-paa
veljeä sekä yksi sisko jo-ka
syntyi vuoden kuluttua Ka-nadaan
muuttomme jälkeen
ja on siis paljasjalkainen ka-nadalainen
— Aloin koulun samalta luo-kalta
veljieni kanssa Opetus
kansakoulussa tapahtui englan-nin
kielellä Kielivaikeuksia
meillä ei ollut läheskään niin
paljon kuin opettajallamme
joka kanadalaisena joutui mon-ta
kertaa turvautumaan sana-kirjaan
tai vain yksinkertaisesti
viittomakieleen tuodakseen asi-ansa
meille selväksi
— Tovereista kolussa on vain
pelkkää hyvää sanottavaa
Heidin suhtautumisensa meihin
siirtolaisiin oli erittäin hyvä
niinkuin edelleen tänäkin päi-vänä
Minkäänlaista eri kansal-lisuuksien
välistä kitkaa en ole
havainnut
— Kanadassa asustavia suo-malaisia
ei missään tapaukses-sa
voi verrata esimerkiksi Ruot-sissa
asuviin suomalaisiin Siel-lä
kuulemani mukaan suoma-laislapset
koulussa joutuvat
usein jopa pahoinpitelyn koh-teeksi
ruotsalaistövereittensa
taholta siksi että on suoma-lainen
— Käytyäni kansa- - ja keski-koulun
opiskelin neljä vuotta
Laurentien yliopistossa pääai-neenani
psykologia Jatkossa
seurasi yhden vuoden opiskelu
Thunder Bayn Lakchcad-yK-opistos- sa
Siellä opiskellessani
lehtori Kainulainen Tampereel-ta
esitti mahdollisuuden pääs-tä
stipendiaattina Suomeen
opiskelemaan Helsingin yliopis-tossa
Innostuin asiaan ja jätin
hakemuksen Suomen suurlähe-tystöön
josta ne edelleen toi-mltcttii-nl
Kanadan opetusmi-nIsterlödn-Tääl- lä
useista kynv
mcnlstä hakijoista valittiin
seitsemän Kanadasta hakemuk-set
lähetettiin edelleen Suomen
opetusministeriölle joka valitsi
niistä kolme ja minua onnisti
olin näiden kolmen joukossa
— Olen kovasti tyytyväinen
Suomeen ja täällä olooni ja si-täkin
enemmän koska pää-määränäni
oli nähdä jälleen
synnyinmaani En koskaan sul-j- c
mahdollisuutta että jäisin
asumaan Suomeen vaikkakin
ollakseni rehellinen pidän Kana-daa
kotimaanani
— Ensi keväänä lähden ta-kaisin
Kanadaan ja edessä on
työn hakeminen Toivomuksista
päällimmäisinä olisi että pää-sisin
työskentelemään maan-miesten!
suomalaisten keskuu-teen
Psykologit sijoittuvat siel-lä
niinkuin täälläkin yleensä
sairaalaan koulujen ja erilais-ten
laitosten palvelukseen On
sijoittumiseni mikä tahansa
toivon että se olisi suomalaisten
keskuudessa Palkkaus ammat-tialamme
kohdalla on melko
hyvin järjestetty joten siihen
voi olla tyytyväinen
— Harrastuspiirin! ei opiske-lun
takia ole päässyt kovin laa-jaksi
muodostumaan Kalastus
on ehkä kiinnostavin tällä het-kellä
Sille antavat Kanadan
kalaiset järvet hyvän mahdol-lisuuden
Muistan että suurin
kala jonka sain isän kanssa
kalassa ollessani on kymmen-kiloinen
hauenköriläs Paattiin
se lopulta saatiin vaikka siinä
rytäkässä katkesi airokin ka-laa
tainnuttaessa
V 1975 almanakkoja:
Almanakka 65c
Jokamies-kalente- ri $150
AJasUika $200
Postivapaasti
Vapaa Sana Press Ltd
400 Queen SU W Toronto
Ontario M5V 2A