Vapaa Sana, December 18, 1937

              il
Wl
stj-- JTjjPjpsjiBiiilsjMlsjjsMijpj atkMa kahta Tuotu k __ aari oli jo brittilain ZT2 ?
m!ahlttaa Tnm ""ivau
baanllUt tarhaan EnrianiVly1
tlin Amiensln rauhassa v iso Sanomalehti tamaan saari tki„ "0T&t--
mfctajlll MalU oli liian tarke 1 i
VUUa MhVuoHmio"onuiuJaiKniiIn Olisi VOM3 ti 1 t '
t_intiln_ -k- rnnnnnilulXvuKu~umi y f kaataa jokaptlvllsila elimiiUrpelslli GlbralUr uMalu Aleknnir
„- - w "u Irana #H r-- — 1 vuosikin '
Vapaa Sana
H Tilaushinta on koko vuo--
deksl 1275
H Tehkää tilaus tänään
JOU1
Cadizissa Pyhällä Josefilla silmälasit
Vaikka Joulukuuset joulupukit
Joululaulut Ja muut Joulutavat olivat
varsinkin Keski- - Ja Etela-Euroopas- sa
olleet olemassa Jo melkein Ikimuistoi-sista
ajoista saakka Ja tulleet siten
miltei Ihmisluonteen osaksi arveli
Oliver Cromwell Joka diktaattorina
hallitsi Englannin tasavaltaa tv 1649
--60 {siihen se sitten loppuikin dik-tatuuri
ja tasavalta Englannissa!)
että hänen on käytävä poistamaan
koko joulunviettoa koska se ei ole
kristinopin mukaista
Hän vei asian parlamenttiin Jou-lukuun
24 päivänä 1632 esiteltiin
loordeille Ja alahuoneen Jäsenille la-kialoite
"Kauhea nuhde Joulupäivää
vastaan" Aloitteen perusteluissa se-litettiin
että joulunvietto on ristirii-dassa
ties miten monen raamatun-kohdan
kanssa Parlamentti keskus-teli
jonkin aikaa joulutavan hävittä-misestä
ja skkti senmukalscn lain
On enemmän kuin todennäköistä et-tä
tätä lakia ei ole milloinkaan pe-ruutettu
tai kumottu joten Joulun-vietto
on Englannissa lainvastaista
tai ainakin hyviä tapoja vastaan po-tkaa
Ihmisiä ei missään saatu luopu-maan
sen vuodehetken uhlin'etn
poika
lanklnkun tai lipeäkalan syönti un
verraten uusi asia
Eläimet kuuluat tavalla
VValesissa on e- -l
elias!"
eräissä
istuu
lapsensa kanssa tepastelee suo-raan
heiluttaen altta-rille
saakka ko-valla
"i-h- a— haa- - "aa-me- n"
latinankielisiä Jou-luvirsiä
saman nimeen
Muutenkin ranskalaiset
omalaatuisesti
suuri Runoilijansa Franco's
ensin
meni sitten rokaväen par'1"
asumaan joulua v 14S7
Pariisissa
MO
pyhän loukkauksesta
tuomittiin mutta tuli
onneksi armahdetuksi hirt-- 1
totuomlona
säästyi narulta
tälläkin kerralla
Vyä on
nkennettu hyvin realiti-ne- n
Bethkhenvn seimi Näy- -'
Joef
Kaikki
täysin
esnanlalatsim Pyhällä Jf01a iilruiluit
on Canadan suomalaisen väestön ai-noa
kansanvaltaa puolustava
tilaten ja lukien pysyy tasolla tilli tt
--ic Seuraa valppaasti kaikkia päiväntapahtumia
Selostaa suurpoliittisia ja taloudellisia maail-mankysymyk- siä
it Ajaa voimakkaasti vähäväkisten kai-kissa
sen ilmenemismuodoissaan
ENGLANNISSA LAINVASTAINEN
ja on
Omituisca joulutapoja ulkomailla
ole
miekka
joiden kev
klpisteenä on Pyhä Lapsi seimessä
periytyvät 13 vuosisadalta Frarsls- -
kus Asslilalen ajoilta Italiassa on
Mussolini el voikaan
joulukuusia
muita Joulutapoja
Eräs roomalainen runoilija j
joka eli ennen kristinuskon
syntymistä ei puolestaan ie-t- ää
vuodenajan viettoon
lahjojen antamista Hän oli
sellaisten lahjojen saa-- j
misesta joita hän ei tarvinnut ja
sellaisten antamisesta
el kannattanut antaa j "Olet lähettänyt minulle Saturna-lia- n
(roomalaisten joulujuhla) alku-na"
hän kirjoittaa ystävälleen Um-bcril- le
"kalkki lahjat mitä olet
kerätyksi viidessä päivässä: kak-sitoista
kolmisivuista muistitaulua
seitsemän hammastikkua joita on
seurannut sieni ruokaliina kuppi
astialllsta papuja pajukopallinen
Picenian oliiveja muta klvipotulli-ne- n
Laletanlan viiniä jotakin pienlk
syyrialaisia viikunoita
luumuja saviruukku joki oli
Ja eräälle toiselle ystävälleen Mar-tta!
kirjoitti "Kun en ole lahttttnyt
Sinulle kuin kodikkaita pleuu
roksianl itaralta
'0101 ta asemat yiasauusin
Jouluna Richard Eelyn nimitti
torvenpuhaltajansa Owen Floodin
Huolettoman Hallituksen Loordiksi
ja antoi hänelle täydet valtuudet
kääntämiseen mullin-malli- n
Loordin säätämien
Joukosta löydämme esim seuraavat:
ollein palvit taas pidentyä libyalaisten viikunoiden painosta
ja ihmismielet kirkastua I kuitenkin oli kahdeksan rotevaa syy- -
Syöminen Ja juominen ( luettava Irialaista niitä kantamassa
monesti: mässäily ja juopottelu) ovat paljon vaivattomammin ja helpom-ain- a
olleet tärkeitä Joulunvieton osia min olisikaan Joku tuonut viisi
mutta niihin kuuluva kalkkunan UI naulaa hopealevyjä!"
monella
Joulunviettoon joka
henk::ca'etelmat
pohjoisempien
räs Englannin kolkka KuiKee mies epaKonieuaaiia vinaan xavaiaa ja
valkokaapuisena Ja hevosenpään muo- - j kirottua lahjojen antamista Lahjat
toiseen naamioon tälläytyneenä har- - ovat kuin koukkuja — kukapa ei tie-punsoittaji-ensa
Ja laulajlensa kanssa täisi että kärpänen pettää suuren
Ja kilpailee stsälläolijain kalan? Joka ktrta kun köyhä mies
kansaa laulun Ja lystinpidon alalla on antamatta mitään rikkaalle ystä-Hirt- it
Ja aasit ovat Joulutavoissa alleen 01 Quinticnus hän on an-my- ös
mukana Ja Beauvali-nlmlsess- äi
kaupungissa Pohjols-Ranskass- a on! Muutamia satoja vuosia sitten pyö-papeil- la
tästä paljon mieliharmia täytettiin Englannin osissa
Aasi Jonka selässä Pyhä Neit-syt
tuomiokirkon ovesta sisään ja
korviaan etenee aina
Seurakunta laulaa
äänellä eikä
Ja veisaa
aasin
ottavat
Joulunvieton Heidin '
Viiton
joka luki Itsensä maisteriksi!
vietti mur-tautumalla
Navarran pappiskoulun
sakaristoon ja anastamalla
kultakruunua
Tästä hänet
hirtettäväksi
Totsen
hiin sai kuui vuotti
myöhemmin mutta
Espanjan Cadlilsa Joka täti ry
kansalaissodan Jalo'a on
kirkkoon
talli Jj
tftään Maria Ja Jecsus-laps- l
cTit luonnollisen kokoj"i'
Ja puettuja mutta - vieno" [
h:n rukuihln
en ktJ:-- u Iisi!:!
1
Sitä jan
asiaa
tikari Ja pitkä
Nämä
kaikessa sietää
maiden tai
toinen
Martan Jo
voinut
tämän kuu-luvaa
Ihan sairas
lahjojen joita
hänen olisi 1
saa-nut
ja
1
puoli
kuivattuja
raskas
muuta
saatan tuntua tai
uimisten
1635
kai-ken
uusien lakien
alkavat
Miten
1
ovelta ovelle
mutta
l
r
"Jcs joku mies 09 juovuksissa tai
juo enemmän kuin on sopivaa tai
yrkii nukkumaan yllämainitun ajsn
kuluessa tai on juomatta oluthaarik-kaans- a
ja heittää pois nuukansa (se
tahtoo sanoa) toisen annoksensa on
hänen juotava kaksi ja sen jälkeen
tultava poistetuksi
"Jos Joku henkilö tulee keittiöön
tl1slv 11 tn t Altilta t Intiat en A"% Z'v""™T""lr%™r£~"w'—CTIT- JTI ' 7J"
"
° Joku ?l' suute ee ' ak"U
Sr!?1 "nok~c' Ilman Hänen
iinaisyyiensa tupaa on nama ran- -
gaistava Loordin sopivaksi katkomal-la
tavalla
"Annan täyden vallan ja oikeuden
Hänen Ylhäisyydellen kaikkien luk-kojen
salpojen karkien ovien ja sa-ranoiden
rikkomiseen ja kaikkien o-vi- en
kiskomiseen saranoiltaan jotta
päästäisiin käsiksi niihin Jotka ovat
tottelematta Hänen Ylhäisyytensä
määräyksiä
JUMALA VARJELKOON KUNIN-GASTA
r
Tässä kaikcsa oli jo vahva annot
vallattomuutta Mutta vasta Keski-Euroopas- sa
joulunvietto kthlttyi niin
villiksi että esim vv 1649 ja 1721 oli
kirkon julkaistava ankaria kieltoja
Juhliminen oli niin ankaraa että
ihmiset menettivlt henkensä talot
ryöstettiin tyhjiksi Jne
MAINOSTUSTA
XevvjorkllatsesJa yöklubls-- a näjtet-tli- n
lyhyttä ma Ino -- elokuvaa jossa
pääosaa näytteli eräs neiti lireta
Gustafsson nykyään tunnettu Greta
Garbon nimellä Yöklubla omistaja
llmtltt! klubsa esitettäviin mainos-elokuvaa
jcssa näytteli Greta Garbo
Ja siltä että tämä margarllnlhlstorla
oli elokuvattu Tukholma a suunnil-leen
16 vaotta sitten el hän maininnut
mitään
Tuntematon elokuvaohjaaja on ai-koinaan
ollut kiinnostuneempi tnar-raiilnlmaln- oft
'kscsta kuin neiti Gu-stafssonista
joka ei myös ole erikoi-sen
onnistunut tässä filmissään Met-ro
Gatbon yhtiö neuvotteli Ja sai
yöklJ')ln poistamaan tämäu numeior
ohjelmastaan
—isä mitä varten meillä on kaksi
korvaa mutta vain yksi sju?
— Kuulaksemme kaksi kertaa
enemmän kuin puhumme
—Ettekö tiedä että onkiminen on
täällä kielletty?
— Enhän raina ongikaan 0etan
vain matoa uimaan
SUOMEEN
rs-sSj!"- !-
järjestäessänne matkanne kotimaahan ostakaa matkalippunne
Vapaa Sanan Konttorista
(lipcutvln iton valtuutettu V Malmivuori)
Hankimme rassinne ja järjestämme matkaa kcskevat asiat nopeasti
ja huolella — Matkustaesssnne Yhdysvaltojen kautta
hankimme passlvilsumln maksutta
— Matkatavarat aitmslte llmalttksi —
Kirjoittakaa meille tai käykää henkilökohtaisesti toimistossamme:
260 Spadina Ave Toronto Ont -Puh WA 7721 -
Vanhoja
Kuva Vlndsorin herttuasta ja herttuattaresti entisestä
Mr Slinsonlsta heidän ollessaan äskettäin matkalla
Saksassa tatktmassa yhteiskunnallisia olosuhteita Malta
Britannian imperiumin
linnakkeet Välimerellä
H:cman historiaa kuuluisan sotazataman
menneisyydestä
Jo italislais-eticplalaisc- n sodan
atkena huhuiltiin että Englanti suun-nittelee
Maltan hylkäämistä laivasto-sataman- a
ja ten järjestämistä vain
lentoasemaksi tut vaarnaan kaupalli-sen
lentoliikenteen Aasiaan Pelätään
ifiet että nykyaikainen leutoaae voi- -
rl La Valettcn "säkkisatamassa" ole-ivc- n
Englannin sotalaivaston hy-vink- in
helposti tuhota Ja ettei Malta
mitenkään sodan sattuessa voisi
turvata Välimerellä tapahtuvaa lal- -
valiikrnnettä minkä takia Englan-nin
olisi jälleen turvauduttava van- -
I haan kulkureittiin Kapin ympäri
Kysymystä pohditaan paraikaa Eng-lannissa
uuden varusUutumlsohjel- -
man yhteydessä varsin vilkkaasti
mielipiteiden jakautuessa jyrkästi
vastakkal1 Italia jolle Malta olisi
sama kuin Gibraltar Englannille
seuraa mielenkiinnolla kysymyksen
1 ratkaisua
Afrikan pohjoisrannikon Ja Italian
eteläkärjen keskimaiPa Välimeressä
sijaitsee pieni saari Joka el ole kuin
kolme mallia pitkä Ja -- uolltolsta le
Iveä saari jonka ensinäkemältä mio- -
jdostavat voin paljaat Jjrkät kalliot
inutta joka asutustiheytensä puolesta
on maapallon enimmälslä — 800 a
sukasta nell5kilomctrilIä Tämä pien
saari on kaikesta huolimatta ollut
maailmanpolitiikan keskus ja on sitä
nyt Jas koskaan Tämä saari on Mal
ta
Malta oli Jo tukikohtana atlantllal
sen roduti tunkeutumiselle Itä kohti
ja taitajat klvikaJden a!kalet ra ket
nuvset ovat tcdlstiksena lelä nyky-jäänki- n tlsiä salaperäisestä eslhltto r!allleta rodusta Joka rajoltetuht
mahdolllsuuksttaan huolimatta saa
vuttl sellahen taiteellisen kilttuurln
Joka varta myöhään voitettiin
Malta sijaitsee keskellä sitä leveää
altiea Joka Jakaa Välimeren Itäneen
a umiseen osaan se on luonnolli-nen
ry:äh3ypaikka kaikelle lalra-kuUU- e tällä merellä Jonka pannoilla
'nhlmilllsen kulttuurin alk-lsem- ?l ke-hitys
tarhtul t)lnikfa!alset m-jl-ualsa-jan
ensimmäinen suuri kajppa-kans- a
joka ulotti matkansa aina Eng-lannin
ticakalvokfillt asti kansoitti-vat
tämän saaren Jo puolitoista vuo-situhatta
ennen ajanlaskumme alkua
ja vielä nykyjäinkin voidaan tavata
tämän harvinaisen lahjakkaan kansan
voimakkaita vaikutteita Maltan väes töjä Kreikkalaiset Ja karttaagolal-- l
sei roomalaiset ja ivodaalit gootit
!a bysanttilaiset kaikki nämä oat'
vuoronsa rrään vallanneet tämän
strateegiesti täikeän palkan Valune-ie£:- ä
Ja ap5?tjll Paavalin kecrotaan
kun hän v ei cli kärsinyt haakshl-ko- n Maltin kallioiden rannikolla pe-rustaneen
tänne kukoistavan seura-kunnan
MO-luvuI- la tulivat tänne
m)ös arabialaiset suurella valloitus--etketläi- n länsimaita kohti Ja KK
luvulla valloittivat saaren Sisiliaa hai-llnne- et normannit
Mutta Maltan todellinen sjtrrjusal-k- a
el vieläkään ollut tullut Se tuli
rasta kjn keisari Kaarle V v 1$3
ucvultl Maltan kuululta Rodo-varel-t- a kirkoitetuille Johanntittlrltarellle
'otka sitten täällä muodojthat kris- -
lujjk-1- 1 Ijjan s oiavarj:uin hvnk 5äH turkkilaina vastaan I
J hanniitit Joita saarelle mauton I Ilkten t_viUan katsoa uyöskb M at
tultuja 1
ta-rltarei-ksl
muuttivat tämän autkn
kalHosaaren perinpohjin Uskollisina
ritarikunnan säännöille peruitlvat he
tänne suuren sairaalan ja ryhtyivät
tarmolla saaren viljelemiseen Ilva-last- i
toisensa jälkeen tuotiin tänne
hedelmällistä maata ja kjn kalliot ei-vät
muodostaneet riittävää siojai
syksvn raivoisia tuulia vastaan niin
rakennettiin viljelysten suojaksi kor-keita
talleja Ja muureja Vielä ny-k- y
äänkin saa Malta suuretta hedel-mällisyydestään
kiittää Johanniltteja
ja saaren paras tulolähde onkin niissä
kaksi kertaa vuodessa koottavissa sa
doissa Jolta saadaan perunalta Ja vil-jasta
viikunoista ja pumpulista
Samanalkaiesti tämän rakentavan
työn kansa Jatkoivat Johannlltlt tar-molla
sotaa turkkilaisia vastaan Js
räytt elivät luomatta vaa osaa keisari
Kaatlen valloittaessa Maltan vasta-päätä
olevan Tunlksen Afrikan ran-nikolla
Ritarikunnan kuuluisimman
iuurmestarln Jean de la Vaktten ai
kana vuos'na 157— 1368 käytiin rat-kaiseva
taistelu Scllman II vastaan
Joka lopultakin oli päättänyt tehdä
vritykteu täydellisesti hävittää tämä
ritarikunta Joka rltarlensa ja vahvan
Vvastou turvin etl turkkilaisia hai
litseinasta Välimerta Turkkilainen
alvasto toi 40000 miehen suuruinen
liliritvaimeljan Maltalle Jnka rlta- -
rlt olivat kekonaan oman onnensa ni- -
nlisä Ilman tukea nuualta Europas- - 'a Neljd kuukautta taistelivat he
uunnatonta turkkilasta ylivoimaa
vastaan kunnes sulttaanin oli pakko
'opettaa piiritys muonavarojen puit
ieeva T-rkkll-alset
olivat menettä
neet S0(KO miestä Ja Maltan puolus-tajista
— 260 rltnria Ja 5000 sota-iniet- ä
— oli jälellä vain COO miestä
'oIsU suurin ora oli haavoittuneita
Jc-harniit- lt olivat saaneet loi tavan
tevanhln muutamia vuosia aikaisem-min
Rrdos-suarell- a krir'lmätään to-sin
kunniakkaatta häviöstään Ja suur
mestarin urhoollinen piolu tukei:
mjlstksi ka tettiin tämän jälkeer
Te-rustett- n saaren pääkaupunki La
Valetteksi Joka nykyjään on kentiei
Earopan lujimmln linnoitettu lalvas- -
to-ata- maInnton kuuluisana taistelussa v
U71 J ion Johannlltlt ottivat osaa
teki don Juan autrialalnen lopjlll-rest- i
tuikkilalsten ylivallasta Välime-rellä
Ja Maha rlurelnsn näyttellkln
lählmplnä vjosisatoina vain paikallis-hUtcrlalHst- a
osaa lähinnä taistelussa
pohjola-Afrikast- a tunkeutuvia meri-losvoj- a
vastaan
VasU Ranskan vallankumouksen
eslinloihtlmleu suurten kan-alllsval-tlold-en
s-nty-män
Jälkeen Joutui Mal
ta Jälleen näyttelemään huomattavat
osaa Napoleon pjsähtyl täällä mat-kallaa- n
Egyptiin v 1T9S Ja hänen
onnUtji otoksella Ja uhkauksilla
saada suurmestari Jona silloin ensi
kerran oli saksalainen häpeällisesi:
antautumaan vaikka saxrta kdk ine-tuhansi- ne tykkelceen Ja äkkljyrkklne
kallioineen yleensä pidettiinkin vai-loittamattam-ana
"On ptrempl voit-taa
retoksella kuin verenvuodatuk-sella-" selitti Naoleon tjtyväl en"
kun saksalainen sJurmestari kalkkien
hlKaämänä pakeni Triestlln
Engbni cli aina täysin yramrrä- - nyt Milxa n-rkitvk-sen
tärkeänä statte?ireta tukikohtana elU kulu- -
rnfaijii
kohdat matkalla Intiaan Hn v on brittiläinen Imperiumi h'4
Välimerta Ja se on olbt eriknl T3
keä tuklkohU Englannin
_
nuhun
_ !m„iii-ii- c 11 %u- uuat- a-- ini a rientää Ui- -
Ja Itallalals-abessinlalaise- n todaa aj
-- sna naaiin auKKOja slluä niiltia
massa Jota tähän atti oli nrif
tamatUmana Englannin laivasto i enaa naiunnui aumerta Ja siuen kua
ler-toas-e
täydellistyi el Malu eii
ouui voittamaton laivastoltaan
Jo Itallalals-abesilnlalals- en f0i!i3 laelknennaäähuMhualitlauain säeitltyättäEmnägälnanti tneflimta maisena laivastotukikohtana Väline!
-- ellä Vanha Jean de la Valettcn kaj
punkl on tosin edelleen alloltuaa
ten maalta Ja mereltS käin mutta
sen satamassa oleva laivasto voidaan atetua tuhoisan hyökkäykjen koj-teek- si IlinasU käsin Peräytymi
Hallan edesä nykyaikaisten äu-rale-n
rakentaminen pitkin iwb
länsi- - Ja itärannikkoa kysymys Kyp
roKsen muoaostauiise-t- a uudeksi se-Maallise- ksi keskukseksi Välimerellä
kalkki nämä ovat lisänneet natoa että Englanti olisi valmlj luon™-- '
Maltasta laivastotukikohtana
Kalpa laskeskellaan näin: Sod
aikana en aivan mahdotonta inrnu
lauhalllner kaupahaenne Viitae-iell- ä Suezin kanavan kanta Aaslaia
Untoase on tehnvt vallankjmouk-e- i
vanhan merlstrateglan sahteen a
siksi täyty)-- sopeutua uu?!in kokem:b
slin Meidän on hylättävä ViLesH
lukuunottamatta vedenalaisten saojaa
kaupalliselle lentoliikenteelle toti t)tyy ylläpitää AaMan kanssa Mal-- U täytyy tcsln pitää mutta sllis
ou rakennettava vain maanalaisia tn
tokenttiä lentoliikenteen urraksl
mutta sotalaivasto on sieltä poistetta- -
va sillä se La Valetten säkkiä mui-tittavas- sa saumassa olM vain helps
tl Uhottava saalis Eng'annln m 1- -
liikenne Aasiaan on suunnattava van
haa tietä myöten llyväntoixmniemta
ympäri
Mutta tämä tie on tltemrl Se llsil
lietä Intiaan 90 :11a ja Australiaa!
10%: Ha MutU se on tie joka voi-da- an
suojata MalU ou näytelbt ojan
sa loppuun ja sillä on meille vai vä
hempiarvoinen merkitys Suezlnkana-va- n
hallitreminen el meille myo-kiä- a
enää ole mikään ratkaiseva elinkysy
mys Vain 9'r elint j-pelttem-me
Ja
raaka-aiiieltteiii- me tuonnista kallee
sen ka HU
Mutta Jos tulee sou? kysyvät t i-s- et
Silloin vasUavat Kap-linja- n nio
lustajat tarvitsee meidän sulkea vala
ällraerl SJezIn ja Gibraltarin arolla
Ja antaa vedenalaisten va tata Ma-ltan
lentoaseman suojaa mi-e-- ta Si-lloin
en meillä tie Itään vapaana Afr-ikan
ympäri
Mutta w el riitä sanovat Maltaa
n olus-- t ajat Jos me käytännöllisesti
katsoen vedämme takaisin kokoTili-lere- n
laivastomme Jos hylkäämme
Maltat hallitsevana asemana meril-iikenteelle
näillä seuduH'a ja jos at
sensijaan annamme h r:niata tttl rae
tulemme sodan sattue? a väittämiin
Jokaisen vähänlJn vakavamman m-riUlste- lun
näillä vesillä ulin rlk-mink- in
me tämän kautta Joudutan-m- e
sitä sotaa Jota pyrimme viltti-mää- n
Vallat Jotka muaten harkit-uisiv- at
kaksikin kertaa ennenkuin
untuvat miekkaan sai Ivat f Uloin
apaan temmellyskentän Ja sitSpaitM
ne emme rzl ilman lukuisaa ja tais-elukelpc- Ha
lalvatoa puoUsU
N'altaa edes lentoasemana vHä vä-hemmin
multa maallnnoitJksia sekä
srojata lUUoUstemme rannikkoja
Välimerellä Maltaa taudin ria
ellen vahvlsua niinkuin rayös Ale-ksandriaa
Halfaa ja Kyprota nuU
vlimemamittu saari on hyvin suo'--t- u
huolimatta lullan uuslsu Mes
'uksista Dodekaneeslan saanll j
lähinnä Uroksella jou kuiten"
on 400 kilometriä Kyprok-ee- u
Naita näyttelee nykyjään ltl':'e
samaa osaa kuin Gibraltar ia-nlll- e
Espanjaan nähden Ja Krrrr
Itään nähden Tuleeko Kcglantl
italian eduksi vetäytymään P°!l "
llmereltä valUmerelle? Tuleeka
ta Joka vuosituhansien ajan en
yksi Välimeren tärkelmmltä T
mlsU painumaan vähäiseksi Ja ? '
kltyksettömäkM paikalll m!"
Tuleeko Jean de la Valetten £
uuntalncn linnoitus koVonSB?kl
nioltumaan? Siinä kys m: -
tällä hetkellä saurestl ianosa-eh-ä- t
vain englantllal ten jaJJ ° laisten vaan kalkkienkin
tä Jotka Urkkaavastl ta"Jt '
kyisen tilanteen kehittyjistä
raa kafstroflv kohti LoF -- tU
kalsea tl ErjlaaUn h-l- U
' v"
telnt