Vapaa Sana, October 30, 1943

              -- T(WÄJU(V4!t:J """'v "# - -s- - 7V t- - L" --f'V" r i
fi
24-- lML LAUANTAINA LOKAKUUN 30 F — 3ATURPAV OCT 30 UVUS
Ätlanaii yta
vt okmrae fi lij""v"Jio saaHntaeetkuliunkkeaa sufuan--llttaitauot-tant- uoua hvvin Jokväwsinodan lo_pu_ttua „k_u-- lentoliikenne
F j_ tnvn Manet "asian
JaL-er- j SO&u ~
Tut' ovat esittäneet aellaiiinkin
W~ toi tontoUikenne
-- itOT-4""'" ' r
'- - r-U-n
suureksL etu e tarjoaa
"♦kuvut! työtä lentokonetehtaille
iXentaa invr: - —
vn-e- ttl Onpa toisissa nwa ja 'skti Englannissa katseltu kad- -
Mli Sii kun America jsrucc
fikenUmaan niin paljon lertokonei- -
— rVkyiS" uiouuuuirnuii mu- -
kwa encamän kuin tunannen ko
♦a kuukaudessa — eua se sen
vuEa myöskin kykenee valloitta--
san Atlantlnyltsen JentoiiiKerieen
oko!iaan
Viille fantsstisUle Kuvauksille on
-- ted Air Unes'in prerldentti V
(Patterson antanut realistisen pohjan
litua että Auanunyijnen lenio
rUltule antamaan työtä monellekaan
tietokonetehtaalle vaan että yksikin
iCskinkertainen tehdas voi tyydyttää
0ko tarpeen Ja hän sanoo että
-- nikl tahansa nykyisistä teollisesti
kehittyneistä maista Kykenee ra- -
fkentamaan riittävästi lentokoneita
Uti tarvetta varten niin että mi
kään maa el siinä kykene saamaan
yhotetta Hän sanoo että Jos Eng-läänil- lä
Ja Yhdysvalloilla oa kuin-maisellak- in
34 sellaista lentokonetta
jotka kykenevät kuljettamaan kukin
sata matkustajaa Ja 5000 paunaa pos-tia
niin ne riittävät palvelemaa:
iti liikettä mikä on odotettavissa
viell vuonna 1948 Nyt Jo rakennet-aan
lentokoneita Jotka kykenevät
kulettamaan 150 matkustajaa Joten
sellaisia lentokoneita tarvitaan palj-on
vähemmän Tusinan vernn len-tokoneita
kunipalseltakin puolen ky-kenee
kulettamaan kalkki ne mat-kustajat
ja tavaran mitä keskimaa
Ira matkusti ensiluokassa vuosina Ja 1938 välillä Ja paljon Vl
lempikin Mainittuina vuosina en-imais- en
luokan matkustajia oli kes-kimäärin
200000 vuodessa Ja Jos
tapaiseltakin puolen päivittäin
lihtee kaksi sellaista lentokonetta
jotka kuljettavat 150 matkustajaa
kukin ne Jo kykenevät kuljettamaan
saman matkustajamäärän Mitä taas
tulee rahdin kuljetukseen niin ot-taen
huomioon rahdin käsittelyn ja
kuljetuskustannukset lentokoneet
tiliä tiedolla halpudessa eivät voi
kilpailla nykyaikaisten laivojen
kanssa joten rahdin kuljetus tulee
tuurimmalta osaltaan pysymään lai-valinjojen
käsissä ja suurin osa mat-kustajaliikenteestäkin
Vaikka siis lentoliikenne sodan
jälkeen suuresti iisääntyykin Ji val-tamerien
ylinen lentoliikennekin
kehittyy päivittäiseksi niin kyllä tv
mi nykyinen äärimmilleen kehitetty
lentokonetuotanto sittenkin taitaa
olla suurimmalta osaltaan vaan ro- -
Lempi ja Jussi Luopa
Leo Luopa
Felix Eva Ja Laila
Emppu Ja Vilit
Liisa Ja Jaakko Kallio
Taimi ja Wilho Kallio
Arvo Pudas
Henna Ja Kalle Sillanpää
Olavi Kinos
Olga ja Ludvlk
Mini Mummu Ja Toivo
Mr Jt Mrs F Herman
Niilo ja Emäntä
Jussi Aho
Lydia Kinot
Mrs Laakso
Hilma ja Riku
Fanny ja Einari
Sanna jjrvl Rae Valdemar Ja
Vainä
H !da Ja Toivo Levola
Beaver Lake
tato sodan
jälkeen
— — iiuui nuin
monet muutkin tuotantoalat iWvw
toin kuin autojen tuotanto varmaan
kln tulee saamaan uudet Ja entistä
valtavammat mittasuhteet ltwt
autot Ja hyvit tiet tulevat varmaan-- kin olemaan Joka miehen kulkuneu
vot vielä kauan aikaa sodan Jälkeen-kin
Niin ainakin arvelee United
Air Llnes"ln Joka on maan suurin
lentoliikenneyhtiö presidentti
Suuria määriä veh-na- a
itaan
Sata miljoonaa bushelia vehniä
kuljetettu Montrealiin
Montrealista ilmoitetaan että sikä-läinen
Gazette-leht- l Julkaisi etusivul-laan
uutisen Jossa kerrotaan että
suuri joukko järvlaluksia on kuljetta-massa
Montrealiin noin 100000000
bushelia viljaa ennenkuin Järvet Jää-tyvät
Ja Joku määrä tästä viljasta me-nee
Englantiin Ja mahdollisesti osa
miehitettyihin maihin Europassa
Lehti kertoo että yksistään viime vii-kolla
miljoonan bushelia viljaa tyh-jennettiin
Järvlalukslsta Montrealin
viljaelevaattoreihin aluksista Jotka
aikaisemmin ovat kuljettaneet kivi-hiiltä
taikka malmia suurilla Järvillä
1-e-hti
lisää että niin pian kuin yksi
laiva on purettu toinen siirtyy palkal-le
Ja neljän tunnin kuluttua se on
matkalla takaisin suurille järville
uutta lastia hakemaan
Sokeria tehdään
sahajauhoista
Ja lisäksi vielä hiivaa puujätteistä
paperitehtailla
Ontarion Independent Master Da-kersl- en
yhdistyksen kokouksessa pu-hui
muutama päivä sitten tri A E
Cliffe ja alleviivasi hän puheessaan
niitä tärkeitä tutkimuksia Joita on
tehty maailman ihmisten hyvinvoin-niksi
tieteen taholta Hän selitti että
sokerin valmistaminen sahajauhoista
tulee olemaan jksl suurista sodanjäl-keisen
ajan teollisuuksista Canada-s- a
Hän myöskin Ilmaisi sen että ny-kyisin
valmistetaan paperi- - Ja sellu-loosatehtaiden
Jätteistä hiivaa
Lisäksi hän selitti että on kehitetty
kolme kertaa suurempi soljapapulajl
tavallisen soijapavun tilalle Josta li-säksi
on poistettu kitkerä maku Tälli
papulajilla hän selitti olevan suuren
tulevaisuuden canadalalsten ruoka-järjestelmäs- sä
Matti Parkko
Aliina ja Salomon
Eva ja Kallet
Mrs Martta Tuomi
Martha ja Kalle Jalonen
371 Antwerp Avt Sudbury
Kalle Jalonen
Aino Ja Karl Nurmi
Miina Ja Einari Lepplnen
Mummo ja Pappa
Anni Niilo Ja Mamma
Kautiaintn
Lasse Ja Vieno Najha
Helen Laila Ja Onni Rintamäki
Ensio Niemi
VVorthlngton Ont
Elsie Llllie Ja Alvar
Reino Heikkilä
Eero Kinos
Holmit
Elma Ja Alex Meri
Ont Lokak 23 P- - 1943 j
Ön+uUelu+nmel
Elli ja Urho Luopalle
Heidän lO-vuoth-yhdessäo-lonsa
Johdosta
Toivotamme Me Sukulaiset ja Tuttavat:
C2H
9U KeMIä Ka!
Kirjoittanut OUTO
Seuraavassa julkaisemme harvinaisen Ja harvinaista tietä ellen per-jantaina
saapuneen runon jonka on kirjoittanut Englannissa oterlssa
ranadalalslssa tankkljoukoissa palveleva suomalainen korpraali Joka
käyttää kirjailijaclmeä Olli Outo Jonka kirjoituksia lukijamme ovat
tämin tästä saaneet lukea Runo saapui ns Alrgraphln kautta Talo-kuvattu- na
Englannissa ja lähetettynä Alrsraphln avulla Canadaan
Runo itse on mainiolla kalevalaisella tyylillä kirjoitettu Ja kuuluu:
Ilokseen illalla ihmiset istuvat
kuvia kummia kankaalla katsovat
liikkuvat laulavat puhuvat nauravat
lumoissa lemmen leikkiä lyövät
virvoittaa mieletkin matalat
Kesken kaiken kauneuden
silmissä sanat satelevat: t
"Ilmojen ilkeät ilmassa ilkkuvat
lemmon lepakot lentävät
suojaan surkeat samotkaat
kallion keskelle kertykäät
pahojen pommeja pelätkäit"
Ilokseen Ihmiset Istuvat
kuvia kankaalla katsovat
—Virkeät mielet el matalat
Lemmon lepakot lentävät
tykit torjuen tyrskyvät
pahojen pommit pärskyvät
Putoaa pahojen pöllöjä pari
kiitävät konnat kuolemaan
kirstuna koneita kasa kuuma
Ilokseen ihmiset istuivat
kuvat kankaalla katsoivat
käsi kädessä kotiin kulkevat
—Virkeät mielet el matalat
Lemmon lepakot lentävät
tykit torjuen tyrskyvät
karkuun kiitävät kurjat konnat
pommit pärskyvät pudottavat
koteihin kansan köyhän
ICctlin kulkee kansa — kellä koti
kotinsa kadottaneet alle katon
kostoa kiroavat katalalle konnalle
veri velan vannovat vaimotkin
— matalat miesten mielet
Lukevat lehdestä lemmon lennot
pudotetut pahojen pöllöt
kuolemaan kiitäneet konnat— koneet
Aukeaa akkunat aatosten apealn
— virkistyy mielet matalat
Ilokseen Illalla Ihmiset istuvat
kuulevat:
koston kiitävän kotiin konnan
lukevat:
lentäjien teot tarkat tärkeät
näkevät:
kankaalla kummat kuvat
tehtaan tärkeän turmellun
koston kädessä konnaln kärsivän
1'ojat — kansan kärsineen
takia tekojen teidän tekemien:
Iloisena Ihmiset istuvat
luottaen Luojaan
rukoillen rauhaa
katsellen kuvia kummia
— Virkeät mielet — el matalat
Onko saksalaisten moraali
luhistamassa
Tunnettu tosiasia on että se voittaa
sodan Jonka hermot kestävät kauem
min Sodan ensimmäisenä vuotena
Saksa yritti antaa Englannille sellai
sen hermotäräyksen että englantilais
ten hermot olisivat murtuneet Ja
Saksa voittanut sodan nopeasti Eng
lantilaisten hermot kuitenkin kestivät
ja nyt on saksalaisten hermojen kes-tokyky
koetuksella Saksa on saanut
näitä hermotärävkslä jatkuvasti jo
enemmän kufn puolen vuoden ajan Ja
ovat ne olleet paljon voimakkaampia
kuin miU Saksa k) ken! Englannille
antamaan Sellaiset iskut kuin mitä
liittolaisten ilmavoimat ovat antaneet
Kölnllle Hampurille Emdenille Ros-tockille
Ruhrin laakson kaupungeille
ja Itselleen Derliinlllekin ovat olleet
hermoja Järkyttäviä Tuhoisin niistä
lienee ollut Hampurini pommitus Jos-sa
tulipalot saivat sellaisen vallan
että kymmeniä tuhansia Ihmisiä pais-tui
kuoliaaksi kuumuudessa Ja toisia
kuoli Ilman puutteeseen kun kuumuus
söi hapen Ilmasta Kaikki tuo sen hä-vityksen
lisäksi mitä pommitukset 0- -
vat aikaansaaneet on ollut hermoja
tappavaa Ja liittolaismaissa uteliai-suudella
kysytään kuinka kauan sak-salaisten
hermot kestävät tällaista
koetusta Jolle ei loppua ole nähtä-vissä
vaan päinvastoin on yhä lisään-tymässä
On tietenkin kokonaan ennenaikais-ta
odottaa etU tämä vielä vaikuttaisi
armeijan hermostoon vaan kysymys
on sivllllväen hermostosta Ja moraa-lista
SIHi on olemassa hajanaisia tie-to- is
lMen todeepefälsyys saattaa
'olla TltH hfJBtft ratta kalkista
OLU
tiedoista päättäen se el ole voinut
olla vaikuttamatta siviiliväestön her-mostoon
Ja moraaliin Kysymys vain
on siltä kuinka pahoin Lissabonin
kautta erään puolueettoman maan yk-sityisen
diplomaatin jonka nimeä
luonnollisista syistä el voida saattaa
julkisuuteen antamien tietojen mu-kaan
moraalin ja kurin höltymistä on
tapahtunut huomattavassa määrässä
joka jos se jatkuu ja käy pahemmak-si
tulee lopulta vaikuttamaan Itse so-dan
kulkuun sillä tilanne vähitellen
voi muodostua kaaokselliseksi
Höltymisen syyt Saksassa ovat ai-van
samat mitä ne ovat olleet muis-sakin
maissa Kurittomuus ja mo-raalin
höltyminen ilmenee ensimmäi-senä
ja pahimpana niiden Ihmisten
keskuudessa jotka joutuvat siirty-mään
kotiseuduiltaan tuntemattomille
teille eli niinkutauttujen evakkojen
keskuudessa Ja Saksassa on todella
Jo jouduttu siirtelemään suuria jouk-koja
pommitetuilta Ja uhatuilta seu- -
I du Ilta turvallisemmiksi katsotuille
seuduille Ja tämä siirto tulee jatku
maan Ja tulevaisuudessa huomattavas-ti
lisääntymäänkln Toistaiseksi eva-kolta
on siirretty suuret määrät Etelä-Sak-saan
ja Puolaan Jotka seudut
ovat olWt vähemmin uhattuja Mai-nittu
diplomaatti kertoo että eva-kuoltslJa-vIrkalH- Jat
ovat pahemmassa
kuin pulassa löytää soveliaita seutuja
evakoille Etelä-Saksass- a kolmannen
valtakunnan Johtajat omistavat seu-tui- a
lolta he pitävät ominaan eivät- -
Ikä salli evakolta lähetettävän heidän
ulnoaikkansa lähelle Niinpä Hitler
' el tatti evakolta lähetettävän hänen
asuinseuduilleen Bergtnesgaaenia P
Hlti la k nti alnna nn MhatattV on na I
Jouduttu siirtämään sieltä pois Nyt
on samanlaisen kiellon antanut Ges-tapon
päällikkö Ja nykyinen sisämi-nisteri
Heinrich Himmler että hänen
asuinseuduilleen Teferneseen etelä-Baijeri- in
et myöskään saa lähettiä
evakolta Ja sinne Jo lähetetyt on Jou-duttu
sitrtimäln sieltä pois Muualla-kin
Saksassa on tällaisia kiellettyjä
alueita Jolta omistavat kolmannen
valtakunnan päämiehet Varsinaisiksi
evakkojen lähetyspaikoiksi ovat Jää-neet
Pommerl ja Posen sekä Puola
Mutta täällä taas väestö on vihamie-listä
ja ne tekevät kaikkensa tehdäk-seen
evakkojen elämän niin kiusalli-seksi
kuin mahdollista Tästä syystä
on tapahtunut ilmitappelulta Joissa
on jouduttu käyttämään sotaväkeä
rauhoittaakseen palkallista väestöä ja
evakolta Ja jokainen tietää mitä täl-laisessa
rauholtustyössä tapahtuu jo-ten
se vaan lisää hermojännitystä Ja
helkontaa moraalia ja luottamusta
tulevaisuuteen
Tieto kaikesta tästä väkistenkln le-viää
väestön keskuuteen Ja evakot
suorastaan kieltäytyvät menemästä
sellaisille seuduille jossa he joutuvat
vihamielisen kohtelun alaiseksi Muu-an
juna joka oli Nurnbergista viemäs-sä
f vakoja jonnekin Ja joka oli ollut
matkalla jo 36 tuntia ennenkuin eva-kot
saivat tietää mihin he ovat mat-kalla
Kvakot heti pysäyttivät junan
keskelle taivalta Ja työnsivät kamp-peensa
pois Junasta ja menivät Itso
myökln Ja majoittuvat lähinnä ole-viin
asuntoihin sekä kieltäytyivät me-nemästä
etemmäksl Syynä tähän
kieltäytymiseen oli el ainoastaan se
että he olisivat Joutuneet vihamieli-sen
väestön keskuuteen vaan ehkä
vieläkin enemmän se että kulkutau-dit
varsinkin tyfuskuume tekee ka-malaa
Jälkeä evakkojen keskuudessa
näillä itäisillä rajamailla
Kun toiselta puolen evakkojen luku
päivä päivältä lisääntyy sillä kokonai-sia
suuria kaupungelta on jouduttu
tyhjentämään Ja toisia sellaisia joita
uhkaa llSmpurln kohtalo on alettu Jo
etukäteen tyhjentämään Ja kun toi-seltapuol- en
turvalliset alueet käyvät
)hä rajoitetummaksi ja Saksan val-taamien
maiden rajat kutistuvat si-säänpäin
niin tilanne lopulta voi ke-hittyä
sellalxeksl että yleinen mo-raalinen
luhistuminen saattaa tapah-tua
Jok Saksan alueelliset rajat oli-sivat
niin laajat kuin Venäjän Joka
viimeksimainittu on Voinut evakolda
kokonaisia suuria Ja väkirikkaita maa-kuntia
ja hajoittaa ne laajan maansa
suunnattomille alueilla Ja siten hävit-tää
evakoilta kaikki mahdollisuudet
osottaa edes mieltään niin Saksa var-maankin
voisi kestää vielä paljon
sillä kyllä silläkin löytyy hävyttö-myyttä
Ja Julmuutta tukahduttaa kalk-k- l
hermostoon luhistumisesta Johtu-vat
vaarat Mutta sittenkin vaikka
senkin alueet vielä ovat suuret ne ei
vät ole riittävän suuret hautaamaan
sitä moraalista vaaraa mikä uhkaa
kansan puolelta kun sitä joudutaan
evakkoina siirtelemään palkasta palk
kaan
18-tonnl- n Flying Fortresslentoko- -
ne vaatii tannm kuparia Vi mallia
sähkölankaa yli 130 sähkölamppua
Ja kumia niin paljon kuin on 150 au
ton kumissa
Kormsck Camp:
Elmer Korpela
Mr Ja Mrs O J Mikl Ja
Martens
Mr Js Mrs John Kokkonen
Sanni Haavisto
Mr ja Mrs Albert Moreau ja
famlly
Mr ja Mrs Lauri Kotkl
Antton Kolkks
J Sitlanpii
Toivo Jussilainen
Richard Kangas
Jalmar Sekki
J Palojirvl
Leonard Ahlfors
Oskari Hernesmaa
M Kangas
a s iti w
Valinta tuta olemaan kalvettyMlla tn unien Ja HsanllMn unlon
vallita
Ontarion työoikeuden tuomari Gree-ne
antoi määräyksen että noin 10500
International Nickel Co: n työläistä
Sudburyssa täytyy päättää äänestyk-sen
kautta minkä unlon he valitsevat
sopimuskumppaniksi nlkkellyhtiön
kanssa Äänestys tulee olemaan Sud-bury
Mlne MIU and Sraelter Workers
Union ja United Nlckel-Coppe- r Vor
kers nimisen union välillä
Kumpi hyvänsä unlo äänestyksessä
voittaa se tulee olemaan sopimus-kumppani
yhtiön ja sen työläisten vä-lillä
Samalla tulee myöskin mitättö-mäksi
se sopimus mikä on yhtiön ja
tehdasunlon välillä mikä solmittiin
maraskuun 9 päivänä 1912
Milloin kupongit tu-levat
voimaan
Marraskuun aikana tulevat voimaan
seuraavat kupongit
Marraskuun 4 päivänä tulevat voi-maan
tee-- Ja kahvlkupongit numerot
20 ja 21 sekä lihakupnnglt numerot SI
Marraskuun 11 päivänä tulevat voi-maan
sokerikupongtt 19 ja 20 kan-nutavara- ln
kupongit 1)6 Ja 1)7 volku-pong- it
36 ja 37 Ja llhakuponglt 25
'Marraskuun 18 päivänä tulegat
voimaan lihakuixinglt 26
Marraskuun 25 päivänä tulevat voi-maan
tee- - ja kahvlkupongit 22 Ja 23
voikuponglt 38 ja 39 Hhakupongit 27
Tiistaina marraskuun 30 päivänä
tulevat mitättömiksi voikuponglt
31 35 36 Ja 37 Ja llhakuponglt 22
23 21 Ja 25
Äänestys unioista
Kirkland Lakella
Kirkland takeita Ilmoitetaan että
lake Shore-kalvannoss- a suoritettiin
äänestys unioista pr of Jacob Kinkel-mani- n
johdolla joka edusti Ontarion
työoikeutta Äänestyksessä annettiin
United Mlne MIU and Smelter VVor-ke- ri
Union No 210 puolesta 222 ään-tä
Lake Shore vorkmen'n Councllln
puolesta 217 ääntä mitään sopimus-kumppania
vastaan 20 ääntä Ja kaksi
joiden äänestysliput oli pilattuja Ää-nestykseen
siis osallistui 161 työläistä
189 työläisestä jotka olivat äänestyk-seen
kelvollisia
Unio No 210 voltti siis viidellä ää-nellä
Työläisten enemmistöä el kui-tenkaan
se edusta joten Jää nähtä-väksi
miten työoikeus äänestyksen
suhteen päätöksen antaa
Yhdysvaltain farmarit Ja rautatiet
ostavat vuosittain noin 10000000
paunaa rikkaruohoja tappavia kemi-kaaleja
Sr-koltu- s Joka n kovempaa kutn
teräs sisältää 98 pro kuparia ja 2
pros beryllurnla
Reino Koski
Harry Mäki
Albert Kuisma
P Grönlund
Anton Suni
Mr Ja Mrs Viljo Korpela
Nemcgos:
Mr ja Mrs Jack Pelto
Mr ja Mrs K Lehtinen Ja Linda
Mr ja Mrs T Kolppanen Ja
Anneli
Mr ja Mrs V LundttrSn Ja
Helien
Mr Ja Mrs K Kolppanen ja tytöt
Mr Ja Mrs J McLean
Mrs V Haapa
Miss Helvi Kauppinen
Miss Sylvi Kauppinen
ÖMsuitelumme!
Lempi ja Kalle Korpelan
25-VUOTISHÄÄPÄI-VÄN
JOHDOSTA
Mile 1074 CPR Lokakuun 17 pt 1943