Vapaa Sana, August 22, 1942

              KVU1
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlth-Canadla- n
Newtpaper
Publithtd every Tueaday Thura-da- y
and Saturday by Tht Vapaa
Sana Pratt Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretldcnt
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Prlvatt Addreta of Pretldent:
4 Soho St„ Toronto Ont
Butlnett and Edltorlal Depart- -
menta:
260 Spadlna Ave Toronto Ont
Rhone WA 7721
Regiatered at tecond-clat- t mattar
january mh„ 1932 at tht Pott
Offiet Department Ottawa Ont
Subtcriptlon ritet In Canada and
United Statet: Per Year 375 SU
Month 200 Three Montha 100
In other Countrlet: Per Year 500
8lx Montht 250
Sota tulee kalliiksi
Vaikka sen tiedämme että sota
maksaa emme sitä aina muista- - Nyt
ie varmasti tulee pysymään mieles-sämme
kun saamme Joka tilistä vä-hentää
osan tuloveroihin osanamme
siitä huikeasta summasta jonka halli
tus Ilmoittaa tarvittavan sotamenol-hi- n
Tuo summa 4000000000 dol-laria
on niin suuri että paremmin
sen käsitämme kun meille selitetään
että se tarkoittaa 350 jokaista nais-ta
miestä ja lasta kohti Canadas3a- -
Rikkaita verotetaan myöskin nyt ras
kaasti enemmän kuin koskaan en-nen
Canadan historiassa mutta mei-dän
vähävaraisten Ja perheellisten
näkökulmasta katsottuna jää heille
vielä kylliksi meihin verrattuna Nii-den
kanta on ehdottomasti oikea Jot-ka
välttävät että rikkaudet tulisi
myöskin moWliseerata sotatarkol
tukalin sillä Ihmisen hengen uhraa-minen
näyttää olevan vähäarvol-sem- pl
kuin suurien omaisuuksien
uhraaminen
Mutta vihollinen on porteilla Jos
eitä el voiteta sorrumme rikkaat
niinkuin köyhätkin päällehyökkää
Jän orjuuteen Meidän on tyydy ttäv ii
hädän hetkellä yksimielisesti kan-sanvaltaisen
parlamentin pätökseen
Emme voita sotaa väittelemällä
Sodan kuorma on sittenkin meille
ollut vielä helppo kantaa Kun ajat-telemme
sitä kärsimystä nälkää ah-distu- sta
pelkoa Ja kuoleman kansra
kamppailua Jota miljoonat ovat Jo
saaneet kokea ei mollia ole syytä
nurkumlseen- -
Turhaa on ainakin hallitusta syyt-tää
korkeista veroista Hallitus el
©le syypää sotanmenolhln Jos mei-dän
täytyy olla katkeria olkaamme
katkeria niille Jotka ovat todella
iyyllisiä Ja niitä meidän el tarvitse
kauan hakea Natsit jotka ovat
vallanhimossaan sodan alkaneet orat
syypäitä siihen että meidän täytyy
korkeita veroja maksaa He ovat
syypäät siihen hirveään kärsimyk
teen mikä nyt maailmassa on Ja el
mikään voi heitä pestä puhtaaksi
siitä
Käymme puolustusotaa Ihmiskun-nan
orjuuttajia vastaan Ja se mak-saa
rahaa- - Jos häviämme sodan o-lem- me
Julman p&ällehyökkääjän ar
moilla Vaikka se vaara näyttää
vielä oleTan meistä kaukana tiedäm
me että meidän velvollisuutemme on
omaksi höydyksemmekln autettava
Ja tuettava orjuutta vastaan taiste-levien
Ihmisten vapauden kamppai
lua Olemme oppineet että meidän
vapautemme el ole turvassa ennen
kuin vapaus on turvattu kaikille
Ihmiskunta on kuin yksi ruumis Jm
iiihen Isketään mihin palkkaan hy-vänsä
vuotaa sen veri lopulta kulTlln
Jos sitä el pysäytetä Lilan kauan
katselimme ajrrjiatl toisten vapau-den
kamppailua ja joa atrioin olisim-me
ymmärtäneet aen omaksi vaarak-semme
emme olisi tänäpäivänä kuo-llnkamppall- usaa
voimakkaan Ja viek-ka- n
vihollisen kanssa
Tulovero voi olla raskas meille
i Mutta kuinka monet äidit Ja Isät Jo j
j Canadassakin lohduttomaatl surevat
kaatuneita poikiaan? He maksaisivat
vaikka kuin suuren veron Jos saisi-vat
ne vielä reippaina Ja terveinä
takaisin Saimme kirjeen eräältä
sellaiselta äidiltä äskettäin Kirje
oli sydän täsärkevä epätoivoinen va-litus
suuresta murheesta El mi-kään
lohduta häntä suuressa mur
heessaan Heille maksaa sota enem-pi
kuin sinulle Joka kenties sure
vain sentähden että et voi saada
enemmän dollareita pankkitilillesi
vaikka sinunkin vapautesi vieläpä
koko tulevainen eiämänonnesi on
vaarassa
Elmer Davis Yhdysvaltain sota- -
tiedonantoviraston johtaja on paina
vin sanoin katsauksessaan "Voimme
hävitä tämän sodan tuonut mieliim
me raskaita totuuksia:
"Me olemme mahdollisesti ratkaise
vassa sodan vuodessa" sanoo kat-saus
Mutta 1&4U tulee olemaan rat-kaisuvu- osl
ainoastaan siinä tapauk
sessa että vihollisemme eivät onnis
tu iskemään lamauttavasti liittolai-siimme
ennen kuin vuosi on
"Me saattaisimme hävitä tämän
sodan Emme ole milloinkaan sodas-sa
hävinneet mutta on huomautet
tu sen tarkoittavan että esl-lsäm- me
eivät milloinkaan sodassa hävinneet
ja että esl-lsäm- me eivät milloinkaan
olleet sellaisessa sodassa kuin tämä
Se on sota sellaisia miehiä vastaan
joiden kanssa ei kunniallinen rauha
ole mahdollinen sekä Europassa et-tä
Aasiassa ne Uistelivat sitä pitkän
alkaa muilla keinoilla ennen kuin
ampuminen alkoi Ja niiden rekordi
todistaa että ne jatkaisivat sitä
muilla keinoilla sen jälkeen kun am-puminen
on lakannut Jos niillä yhä
olisi voimaa siihen Se on totallnen
sota Jossa vihollistemme voitto tar
koittaa tuhoamista rankalaiset op
pivat tuntemaan että el voi olla kun
niallista alistumista Hitlerille
"Voittaaksemme totalisen sodan
meidän täytyy taistella se totalisestl
Ja me emme vielä taistele sitä niin
ankarasti Mc taistelemme fanaat
tisia miehiä vastaan jotka pyrkivät
mailman valtiuteen ja saatamme n"
voittaa ainoastaan riten että tah
domme voittaa ne yhtä perinpohjin
kuin ne aikovat voittaa meidät Mo-nc- et
yksityiset amerikalalset ovat
tehneet suuria uhrauksia mutta kan-sana
emme ole vielä kuin nilkkaa
myöden sodassa Me voimme sen
voittaa jos me käsitämme että ten
voittaminen on yksi elintärkeä ky-symys
tämänpäivän maailmassa
mutta me emme sitä vielä voita
Olemme tehneet aika hyvin mutti
aika hyvin el ole riittävästi Mikään
el ole kyllin hyvin ennen kun olem-me
voittaneet"
Xorjan kauppalaivasto
Tukholma — Norjalaisella kauppa-laivastolla
joka on kuuluisa ja vii-denneksi
suurin koko maailmassa ei
tule olemaan mitään palkkaa Nor-jan
taloudellisessa kuvassa sodan
jälkeisessä Europassa jos saksaisi-se- t
voittavat ilmoitti eräs saksalai-nen
radiolähetys Berliinistä
Radiolähetyksessä oli Ulnattu nor-jalaisen
Quislingin talousministerin
lausunto että "kansallinen kalastus
eikä toistenmaitten palveluksessa
purjehtiminen tulee olemaan noria-laise- n
hyvinvoinnin perustana
'
matka Vapaa Sana
LAUANT-- ELOKUU JS P wfATUAV AUGUST 11
KUMIKASKUJA
II ' q lii&Z&Spr?-- £ y
I aiaiiääWBHaääiK! - '~rc&tfÄiaMjeVyy' (£%}_ jOL — — —
m - aaaaaaaaaaPP i Tajagsptr TJMaawV V
afcLsskatHrmäSiiaiaV wf sSg—neM— 1
"Täytyyhän minun auttaa Jltekumln keräyttä"
Pakinajuttuja
Olikohan se Bernard Shaw vaiko
Aukusti Bernharttl McKelä (alias
Kaapro Jääskeläinen) joka kerran sa-noi
että tämä maailma näyttää Ja
tuntuu suurelle hourujenhuoneelle —
He ovat viisasten miesten kirjoissa
molemmatkln Ja'amme siis 50-5- ')
tuon viisauden puoli kummallekin
on siinä kuitenkin "totta toinen
puoli" — niinkuin Kaapro sanoisi
Aika paljon ironiaa Ja vertausku-vallista
parodiaa on tuollaisessa
sanonnassa Mutta tarkastelipa tätä
viheliäistä maalima ylimalkaisesti
tai yksityiskohtaisesti tahtoo usein
kin päätyä samanlaiseen loppulok-see- n
Jos esim ottaa vakavalta kanna-lta
eanomistossa ja "makasllnistossa"
julkaistut kuvat niin samaan johto-päätökseen
pääsee niistäkin
Sanotaan että kuva el valehtele
Jos asla on niin silloin on pidet-tävä
kaikkien marakattienkin kuvat
tosina joiden pelkässä katselemises-sakin
tuntee jo pahoinvointia ja hui-mausta
El sellaisten palvontaan voi
täydellä järjellä oleva antautua
Kuvien palvelemista on sanottu
myöskin pakanuudeksi Mutta aitlä
voi olla eroa palvomisella Ja palve-lemisella
Kun esim Joku Joosepin
kuva viedään tulilinjoille niinkuin
tekivät v:na 1939-4- 0 se voipl olla
palvomista Palvelemista sitävastoin
on ristinmerkin tekeminen ikonin
edessä
Epäilemättä siinä on ero asiassa
Ottakaamme yks esimerkki: 'Edis-tysmielisten'
lehti haikaili tässä ai-van
hiljakkoin että milloinka suo
malaiset papit pääsevät sille asteelle
kuin oli se oikeaoppinen Benjaml Jo
ta se käytti esikuvana Ja kuten tie
dämme on ortodoksinen oikeaoppl
suus kuvien kumartelemista (ikonin
edessä)
Mutta Jos rinnastaa samoja "edis-tysmielisiä"
kommunistien kanssa
niin he suuttuvat kuin tupakki! -
vaikka ovat olleet ja kuka tietää
vaikka vieläkin olisivat kuvien pal-vomisen
kannalla
Kerran olimme tilaisuudessa hyvin
läheltä seuraamaan kun eräs jätkä
tuotiin työväcnhaalista ulos sellaisel
la vauhdilla että jalat silloin tällöin
maahan kraappasi — kuten asiano
mainen Itse todisti Hän oli kaikessa
viattomuudessaan mennyt sinne tar-kastelemaan
seinällä olevia Leninin
Ja Tim Buckln kuvia Ja kysynyt
vihdoin että ovatko ne olleet miten
suuria herroja kun ovat kuvansa
tuonne saaneet? Mutta silloin oli
tullut miehelle lähtö olivat ottaneet
pilkaksi hyvän tarkoituksen
No se nyt ei vielä ole hourailemis
ta kun ci orientauduta sen pitem
mälle Tibettiläisten esim sanotaan
palvelevan Jumalankuvaa siten että
kuparista tehdyn kuvan sisässä in-neta- an
tulen palaa siksi kunnes sin-ne
muodostuu häkää jonka jälkeen
sinne asetetaan lapsi-Lam- a Kun häii
sitten hourii ennustuksia pidetään
niitä kalleimpina oraakkelimaisina
ennustuksina — Sellainen alkaa Jo
tuntua hourallemlselta
K— rt
200 sai surmansa tai louk
kaantui pommiräjähdykses-sä
Espanjassa
LONTOO — Reuterin uutistoimis-to
ilmoitti tiistaina Vichyn radion
sanoneen että 200 ihmistä oli saanut
surmansa tai loukkaantunut uskon-nollisten
seremoniain aikana Bilba-ossa
Espanjassa Radio ilmoitti että
Espanjan sotaministeri kenraali Jose
Väre! oli ollut läsnä mutta el hän
ollut loukkaantunut- -
ILMOITTAKAA ENTINEN
OSOITTEENNE
Muutaessanne lehtlosoltettanne oi
kaa hyvä ja ilmoittakaa uuden osolt- -
I teen ohella myöskin entinen otolte
Merien Puhdistajat
aWBkaaiBkiBBBBBHBBBBiBaaBasiiiaijijijijp
Canadan kunlnkaalliten laivaston meripojat toimivat tehtävittäin
hyväili ja huonolla sialla Kuvatta he juuri laskevat "miinan po-imijaa"
mereen pitlettiin laivareittiä auki
AintT
nostolle
Saimme surusanoman Yhdysval
loista Ystävämme toverimme — en
tinen sudburylainen ompelijatar —
Aino Matilda Tammi os- - Reijonen
on kovia tuskia kärsittyään nukku
nut ikiuneen Holy Nanie sairaalassa
Teaneck N J heinäk 2 p Hautaus- -
ohjelma suoritettiin Colonial hau-taustoimistossa
satoihin nousevan
toveripiirin läsnäollessa Suurten
kukkalaitteiden keskellä arkussa le-päsi
vainajan viimeiset jäännökset
Past Kleist puhui engl kielellä Ja
entinen keskiontarlolalnen kaivos
mies Abel Mäki lausut vainajan elä-mäkerran
sekä mainiten niitä epä-kohtia
mitä meillä työläisillä vielä
nykyisinkin on Sitten vainajan o-m- an
toivomuksen mukaan kuljetet-tiin
hänet North Bergenin polttolai-tokselle
heinäk 5 p
Aino oli syntynyt Artjärvellä V L
Hiitolan kylässä lähimaille 47 vuot-ta
sitten Tuli Canadaan 1917 Asui
Soossa Torontossa Sudburyssa
(työskenteli edesmenneen Koivulan
räätäliliikkeesä) Ja 1920 meni St
Catharinessa naimisiin puutyömics
Edward Tammen kanssa Ja 1923
siirtyivät Yhdysvaltoihin Ja perusti
vat oman kodin Teaneck N J jossa
asuivat viimeset 17 vuotta Mie-hensä
ohella läheisiä omaisia jät hän-tä
kaipaamaan slsko Rudyardlssa
Mich täti Canadassa äiti Ja kolme
veljeä Suomessa sekä laaja toveri-piiri
mainituissa kolmessa maassa
Pari vuotta sitten vierailivat Tam-met
täällä nikkelialueella — Long
Lakellakin — ollen molemmat tervei-tä
Ja iloisia nauttien suuresti tuttuj-en
seutujen Ja entisten ystävien
jälleennäkemisestä
Poismennyt ystävämme oli alnt
iloinen Ja hyväntahtoinen luonteel
taan Oikeamielisyys Ja vähäosaisten
Ihmisten yhteisetu oli hänen pyrki-mystensä
tähtäimenä Mutta ilo oli
kuitenkin hänen ihailtavan luonteen-sa
perussävel Viatona huumoriaan
hän hyväntahtoisesti hymyillen Jake
li auliisti ympärtstöönsäkin Vaka-vaan
työväen yhteistoimintaankin
hänestä säteili valoisaa auringon va-loa
Hän halusi ilahduttaa kanssaih-misiään
eikä pahottaa kenenkään
mieltä
Me tunnemme vilpitöntä syvää su-rua
tämänlaisen ystävän poistumi-sesta
Mutta ystävät surulle el saa valtaa
antaa
Se lisää vain huolia Ja taakka kantaa
Tiedämme ettei mikään ole aina
pysyväistä
Kaikki on luonnossakin yhäti valh- -
tuvalsta
Rautainen luonnonlaki niin määrää
Eikä sitä kukaan voi toisin säätää
Onko se kulloinkin oikein tai väärin
Sitä voimme arvailla mielin määrin
Siis surut pois! Hymyllä lohduta se
Kenen silmät surun kyyneliin kastuu
Ei itkusta syvä suru vaimene
Siks' antaos rikkaast' riemustas
muru
Ett' sureva voi rohkeasti ilon ken
tille astua
Vie sureva joukkohon lastesi
Oman riemusikln sä lisäät näin
Siis hyvästi Aino lausumme paljain
päin
Ja miehesi Ed silloin haastasi näin:
Hyvästi kallis — rakas vaimoni
Sä elämäntoverlnl parhain
Nyt päättyi yhteisretkemme
Jo aivan lilan varhain
Ken rakkauttas mittalskaan
Sen sydämmessänl tunnen vaan
Kiitän sua vuosista parhaimmlstA
Kodista kaikesta hetkistä hellim-mlst- ä
- —EMJ
Gestapon uusimmat kauhu-työ- t
Puolassa
Lontoo --— Gestapo Johtajansa
Heinrich Himmlerin äskeisen vierai-lun
kannustamana ryhtyi uusiin
kauhutekoihin Puolassa jotka tällä
kertaa kohdistuivat puolalaisiin ta-lonpol- klln Ilmoittaa Puolan hallitus
äskettäin
Gestaporyhmät ovat murhanneet
satoja puolalaisia talonpoikia kahden
viime viikon aikana hallitus on saa-nut
tiedon Puolasta Talonpojat va-littiin
gestapon hlrmuvalln kohteeksi
erinäisistä syistä muiden muassa ta-loudellisesta
sabotaasista Tällä he
tarkoittavat epätyydyttävää satna
'syytteitä gestapovirkalHJolden mur-hista
nälkilntyneitten venäläisten
sotavankien avustamisesta Ja lennä-tinjohtoj- en katkaisemisesta
ValcowoWin kylässä eräs gestapo-ryhm- ä
ampui ?S0 talonpoikaa syystä
että erään murhatun gestapolalsen
NO--
H PaiV(
Pärttylin-y- ö 1573
käPytaertiäisäinn vheuriuäät on- „_ r0"]
__ilxuvw„ Z rttv ™myöKnOhdir- lnlriintia 1 J7o 4- - kulunut 370"vuaJtsautasaanlasu " raitani venhiut on vkii LJ suurimDia kaiih-- T
dostaa sellaisena mustaa kht"!
tanttien Ja katoillan F
doista Jotka lop-jt- a Jr1
hlipnnttlarwtli ' 'I
tiin tammikuun sääntö josu j leuie myönnettiin vapaa Z'r " ~Tra J uciaiu Karviaisiasi ji musta Joka llmen Vassj-- n
tk-js- ]
o ! vuoierj Frans CcjJ
seurueineen hyökkäsi huJ Knnu1eevnfliiKtaimonppuuInn joka pm
genotit ryhtyivät aseisiin i alkoivat hugenottcxlat joUubJ
lä väliajoilla ktstn-- M it„ y1
- uc t itaiomaiset sar-- „t apua Esja: Kuninxaaiu Filin tcn PUv-- 1 Savoljan herttualU Ja Sveitsin I usisia Kaniioneista husncu
saivat apua Englannista Honal
ja ansan protestanttisisla vttjj
Kun heikkoluontoinen v--- - Kaarle IX St Germainissa 15} - iiioii jailMfT OSOHU ~J
Collgnylle suurta suosiota Eipl
Kainsiuvan nanen suunnitteleEi
politiikkaan joka Untasi EaJ
liittymistä Englantiin ja Saksaa
vesianiieinn scke sodan alkaJ
katolilaisuuden johtovaltaa Esp Voitaan Mitia:— 1 _ '""p iujraiai UIllIlKaan tV
neuvonantajat Guisen herttuat -- i
kiknningatar Katariina di Medit
tä ehkäisemään Mieliala oli f
kin Pariisin väestössä kiihtynyt
genotteja vastaan joita sinne oli
kuisastl saapunut Johtajansa Xj
ran kuninkaan Henrikin ja kumrjJ
sisaren Margareta Valoislajea I
hin Guiset ja Katariina käyttiuJ
tä hyväkseen ja aikoivat ta
halla päivstä Colignysta mutu I
se ei onnistunut min he käirttj
kuninkaan puoleen i saivat
tamalla häntä vastaan muka teki
olevalla salaliitolla tämän vihijl
sään suostumaan lopulta siihen i
yksinomaan Coligny vaan kaikki I
genotlt oi surmattava jotte: kuk
jälsi hänen tekoansa soima
Kirkonkellojen soidessa alkoi rcul
työ kello 3 mainitun päiviin uxi
Coligny murhattiin omassa arr
saan Ja hänen ruumiinsa vukt
kadulle: muut protesti-t- t fJ
Uin unestaan Henrik Navarraa
Ja Conden prinssi pelastuivat lul
maila uskostaan Kaarle yhdela
nenkin Itsensä sanotaan palatsi
ampuneen pakenevia hunott
Murhia kesti neljä viikkoa ja I
ninkaan käskystä miU panta
meen melkein kaikkialla Rauki
Sanotaan surmatun ncn IQW'
mistä MutU ennen pitkää hud
kokosivat sotavoimansa Ja aika
uudelleen taistelun Heinlkd
1573 päätyi neljäs hugenottisotil
loin heille Bouloencn julisti
annettiin vapa tiskonnon
kolmessa turvapaikassaan- -
kannattivat myöskin maltillisen
katolilaiset joiden johtajia oli
ninkaan veli Alene nin herttua
Henrik Navarralalnen oli
pakenemaan hovista Ja asettui
Ix tiiTonrvttln inhtjilaksi H
rauhattomuudet eivät loppuneet
tyi salaista ja Julkisia lnfoj
notteja vastaan la taistelut j1
vat Käytiin kaikkiaan kahdeksi
s hueenottisotaa JoisU w
kMtl nltA vuosia Valistukst'1
itUatiHiia hutrpnottien ania
naremmaksl n va!!ankumouk
lcn lTni ' srJvat tiydel
uskonvapauden
ruumis oli lövdett Mca varrelttl
IMn lHhlvvdetä
Sama joukkue ähtl eon I
domlln iossa he Urui nu— -
dollista pidättämistä Ui tau ~i in tslonroikal Ce
laiset ykslnkerUisestl amFJ
net tahansa he kacuui ~i— j
Aikaisemmin eräs Unea P-- j
ryhmä murhasi 20- - taliapa
ka Klanskan kylässä iaw
nii kostoksi erään H
nalcsalais?n Doliisiu-seeri- n
t Tan atnc!aiset
vat kalkki kylin vC&
4- -i 4sivn he mar"nt'
pääkatua heitellen kS?- -
lojen Ikkunoista suhk
Kakslkv-mment- ä ta??
muttlin nbicassa 12 Stan -- -
lissa yhdeksän Ror"0" '
nrin~ iotka k kki '
_ jiuntii_nin Klatnlnf-i4ar--c u- A— t" _
syynä o nälklintyr tten tesjg
sotavanKien auii m
Kojen KaiKaisriiii"--" -
nen sabotaasi '